Wennberg

Mistä eduskunnassa puhuttiin vuonna 2013?

Eduskunnan täysistunnoissa pidettiin vuonna 2013  yhteensä 12 021 puheenvuoroa.  Kansanedustajista eniten äänessä olivat Mauri Pekkarinen (kesk), Timo Heinonen (kok) ja Ben Zyskowicz (kok). Kymmenen eniten puhuvan kansanedustajan  joukossa on neljä perussuomalaista: Pirkko Mattila,  Kaj Turunen, Lea Mäkipää ja Timo Soini. Mauri Pekkarisen puheenvuorojen määrä on  niin ylivoimainen (247), että vaikka top 10 joukossa ei ole muita keskustalaisia, on keskusta perussuomalaisten jälkeen istuntosalissa eniten äänessä suhteessa kansanedustajien määrään.

Mistä istuntosalissa sitten puhuttiin vuonna 2013?

Kaikkein eniten kansanedustajia  puhututtaa työ, työpaikat  ja  erilaiset työhön liittyvät teemat. Analysoitaessa täysistuntojen pöytäkirjoja, saa työhön liittyvät sanat eniten mainintoja (kun tavanomaiset sanat on aineistosta poistettu).  Työn jälkeen toisella sijalla on talouteen liittyvät teemat. Talous tosin kytkeytyy välillisesti  moneen asiaan – myös työhön – joten tämä järjestys on enemmänkin viitteellinen.  

Se, että kaksi eniten puhuttanutta teemaa ovat työ ja talous ei varmasti ole yllätys. Sen sijaan keskusteluteemojen top 10 listalla seuraavina olevat kertovat enemmän nimenomaan vuodesta 2013. Viisi seuraavaa teemaa ovat: nuoret, kunnat, yritykset, poliisi ja kotihoito.  Eri ammateista poliisi on ylivoimainen ykkönen istuntosalin mainintojen perusteella. Kotihoidon saamien mainintojen määrää selittää keskustan ja perussuomalaisten kotihoidon tukea  koskeva välikysymys. Eri ikäryhmiä tarkasteltaessa nuorista keskusteltiin ylivoimaisesti eniten. Keskustelu nuorista kytkeytyi usein toiseen kärkiteemaan eli työhön. Nuorten jälkeen ikäryhmistä eniten mainintoja saivat lapset.

Vuonna 2013 tehtiin historiaa, kun ensimmäinen kansalaisaloite  tuli eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite koski turkistarhauksen kieltämistä.  Keskustelu teeman ympärillä oli niin vilkasta, että eläimet ja eläinten hyvinvointi nousi  yhdeksi eniten puhuttaneeksi teemaksi istuntosalissa. Eläimistä puhuttiin kolme kertaa useammin kuin esimerkiksi eläkeläisistä.

Eri maita tarkasteltaessa vuoden raketti oli Kypros. Kun keskimäärin Kypros mainitaan muutamassa puheenvuorossa  per vuosi, tuli vuonna 2013 Kypros mainituksi yli sadassa puheenvuorossa. Samanlainen raketti oli vuonna 2010 Kreikka. Kun edellisenä vuonna Kreikka oli tullut mainituksi vain kuudessa puheenvuorossa, sai Kreikka vuoden 2010 valtiopäivillä  mainintoja yli 400 puheenvuorossa. 

Mainintojen määrän lisäksi on mielenkiintoista katsoa voimakkaimpia nousijoita mainintojen listalla.  Kun vielä vuonna 2006 kukaan ei maininnut sanaa ”cleantech” tuli käsite mainittua yli sadassa puheenvuorossa vuonna 2013.  Lähes neljä kertaa useammin kuin edellisenä vuonna.  Yhtä suuri raketti on ollut ”arktinen”, joka puhututti yli 200 puheenvuorossa vuonna 2013, kun se vielä muutamia vuosia sitten sai parhaimmillaankin muutamia kymmeniä mainintoja. Voittokulkua on jatkanut myös ”kestävyysvaje”, joka oli vuoden 2010 raketti. Kestävyysvaje on jopa kaksinkertaistanut mainintojen määränsä tuosta vuodesta.

Lisää mielenkiintoisia tietoja vuoden 2013 valtiopäivien eniten puhuttaneista teemoista löytyy täältä: http://www.owalgroup.com/valtiopaivat2013/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse olisin odottanut opposition hallitsevan vieläkin enemmän täysistuntojen puhujatilastoja, sillä siinä kun oppositiolle tuo on tärkeä väylä vaikuttaa ja ennen kaikkea näkyä, on hallituspuolueiden toiminta suhteellisen voimakkaasti ministereiden kautta toimimista, ja kun tilastoista poistetaan ministereiden puheenvuorot (monasti vastauspuheenvuoroja), niin tämän näkyy aika tavalla puheenvuorojen jakautumisessa.

Olisin myös odottanut aiheiden kärkeen kuntauudistusta ja sote-uudistusta, mutta ehkä ne ovat otsikoiden kunta ja terveydenhoito -alla.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos upeasta selvityksestä ja sen esittelystä täällä Puheenvuorossa, Mikko Wennberg!

Aiheesta on tehty myös uutinen Usariin:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/65301-yksi-oli-yli...

Reijo Tossavainen

Mielestäni mielekkäämpi tilasto on aloitteiden määrä: laki- ja toimenpidealoitteet sekä kirjalliset kysymykset.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ehkäpä, mutta vaikka näin olisi, ei se vähennä tämän tilastotyön arvoa. On kerrassaan hienoa, että meidän puheenvuorolaisten luettavaksi tarjotaan tällaista pureskeltua materiaalia.

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #6

Niin. Ja jos joku haluaa lisää pureskeltua tietoa niin avauksen linkin takaa löytyy yritys joka sitä on valmis tarjoamaan. Myös julkinen sektori mainitaan asiakkaana.

Lauri Korhonen

Eikös kuitenkin eduskunnassa varsinainen työ tehdä valiokunnissa. Jos miettii koko kuvaa.

Toisaalta olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon tekemisistä on edustajien itsensä tekemää ja mikä avustajien.

Vaikka esimerkiksi vain pääministerin ja valtiovarainministerin osalta. Ministerien ylipäätään.

Josta pääsee toiseen näkökulmaan - missä ministereiden panos näkyy käytetyissä puheenvuoroissa eduskunnassa? Onko pääministerillä esimerkiksi muita intressejä kuin euro ja euroalueen ongelmat. Onko?

Sotesta ei varmaan tässä herkässä vaiheessa uskalla kukaan mitään edes puhua saati muistuttaa.

Mutta kai eduskunnassa painotus kaikessa pitäisi olla kuitenkin oman maan asioissa. Luulisi sen näkyvän myös eduskuntatyöskentelyssä.

Työstä ja työllisyydestä on hyvä puhua mutta - välillä olisi hyvä tehdäkin asialle jotain.

JK. Onnea Vuodelle 2014 - myös Suomen eduskuntaan.

Reijo Tossavainen

Puheet ovat vain pieni osa eduskunnan työstä. Se näkyy ulospäin, ja siksi moni puhe on "tarpeeton", vain julkisuuden vuoksi pidetty. Varsinainen arkinen aherrus on valiokunnissa. Ne eivät ole kuitenkaan julkisia.

Valiokuntien kokouksiin osallistumisessa on suuria eroja kansanedustajien välillä. Osanottotilaston julkaiseminen kuvaisi paljon, se kertoisi ainakin siitä, miten k-edustajan asennoituu työhönsä.

Nämä asiat olisi helposti selvitettävissä eduskunnan tilastoista. Siinä olisi Uudelle Suomelle "tutkivan journalismin" paikka...

Lauri Korhonen

Noin olen ymmärtänyt. Ja mietin samalla mitä "tarpeettomien" asioiden tutkimisella halutaan kertoa?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Olen omista tekemisistäni pitänyt tilastoa alusta asti kotisivuillani.

http://www.jarppalindstrom.net/35

Viime vuonna käytin 110 puheenvuoroa.

Jokainen edustaja toimii parhaaksi katsomallaan tavalla ja kaikki eivät ole puhujia.
Hyvä vaan, että meitä on niin moneksi.

Käyttäjän MikaPeltokorpi kuva
Mika Peltokorpi

Varmastikin kaikki mainitut asiat pitävät paikkansa, mutta näytepalat on otettu ilmeisen painotetusti, sillä niiden perusteella ei voi tehdä kattavaa analyysiä eduskinnassa käsitellyistä asioista (kokonaisuutena), mutta toisaalta tietyt asiat ja henkilöryhmät mainitaan useammin. Edes TOP10:aa ei käsitellä em. asiakokonaisuuksista kokonaan, vaan niistäkin vain näytteet.

Mutta tämä on varmasti hyvä tapa markkinoida omaa tiedonkeruumetodia. Teknisesti kyse ei ole monimutkaisesta asiasta. Vastaavia työkaluja on tehty vaalituloksia varten jo muutaman vuoden ajan, mutta niitä ei ole kustomoitu tällaista käyttötarkoitusta varten. Mutta se jolla tekniikka (ja tieto) on, on etulyöntiasemassa. Ja tietoahan voi aina myydä.

Lauri Korhonen

Mainostaminen on US Puheenvuoron säännöissä kielletty. Onneksi on markkinointi.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Eduskuntapuolueissa on vallalla melkoisen tiukka nokkimisjärjestys. Tuoreet, ensimmäisen kauden kansanedustajat saavat tyytyä suurin piirtein kuuntelijaoppilaan asemaan. Loistavana poikkeuksena on Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Televisioiduissa eduskuntakeskusteluissa esiintyvät useimmiten yhdet ja samat edustajat. Se tuntuu jotenkin omituiselta. Olen seuraillut Yle Puheen haastattelusarjaa, jossa käydään läpi kaikki kansanedustajat aakkosjärjestyksessä. Takarivin edustajien joukossa on ollut suuri joukko teräväpuheisia edustajia, joita ei juuri koskaan kuule radion ja tv:n eduskuntalähetyksissä.

Entä mikä eduskuntapuhe on jäänyt vahvimpana minun mieleeni viime vuosilta? Se on ehdottomasti Ben Zyskowiczin esiintyminen väliaikaisen puhemiehen paikalla presidentti Tarja Halosen rinnalla. BZ haukkui yritysjohtajien ahneuden ja palkkaökyilyn maan rakoon. Presidentti Halonen vain kuunteli eikä ottanut missään yhteydessä asiaan kantaa. Vasta presidentti Sauli Niinistö on ryhdistäytynyt tässä kysymyksessä alentamalla omaakin palkkiotaan.

Eniten ihmettelen, miksi vasemmistopuolueet ovat niin hiljaa tästä asiasta. Luulisi, että asia kiinnostaisi juuri niitä. Ovatko ay-pomot jotenkin jarrumiehinä?

Toimituksen poiminnat