*

Wennberg

2000 hankkeen hallitus

Kataisen-Stubbin hallitukset käynnistivät yhteensä 732 lainsäädäntöhanketta,  659 kehittämis- ja uudistushanketta ja 13 tutkimushanketta. Lisäksi asetettiin 565 muuta erilaista työryhmää ja neuvottelukuntaa. Kaiken kaikkiaan  hallituskausien aikana asetettiin siis yhteensä  noin 2000 erilaista hanketta ja työryhmää. Näihin työryhmiin kuului yhteensä yli 25 000 jäsentä.

Edellä esitetyt tiedot perustuvat valtion hankerekisteristä  saataviin tietoihin. Tosiasialliset luvut ovat suurempia, koska läheskään kaikki ministeriöissä käynnissä olevat kehityshankkeet eivät päädy tähän rekisteriin. Toisaalta taas isommat kehityshankkeet näkyvät rekisterissä useana eri alaprojektina.

Ministeriöiden kirjaamiskäytännöissä on myös suuria eroja: esimerkiksi ulkoasiainministeriöllä oli  rekisterin mukaan vain yksi  kehityshanke: Suomen edustautumisen tavat ja mallit –hanke. On melko turvallista olettaa että tämä ei ole ainoa ministeriön viimeisten vuosien aikana käynnistämä kehityshanke. Lisäksi erottelu kehittämis- ja uudistushankkeisiin ja toisaalta tutkimushankkeisiin on rekisterissä sattumanvaraista.

Eniten kehityshankkeita asetettiin valtiovarainministeriössä, kaikkiaan 193. Toiseksi eniten kehityshankkeita rekisteriin kirjattiin työ ja elinkeinoministeriössä, 145, ja kolmanneksi eniten sosiaali- ja terveysministeriössä, 75. Vähiten hankkeita rekisterissä oli ulkoasiainministeriöllä ja puolustusministeriöllä.

Ministeriöiden väliset luvut heijastelevat ennen muuta ministeriöiden kokoeroja sekä toisaalta hankerekisterin käytön eroja.  Vaikka työkulttuureissa eri hallinnonaloilla on eroja, on työryhmätyöskentelyn kulttuuri vahva kaikkialla.

Minkälaisia nämä vajaa 700 käynnistettyä kehitys- ja uudistushanketta sitten ovat. Kataisen hallituksen aikana käynnistettiin muun muassa seuraavat  kehityshankkeet:

  • Yleisjohtajuus moniviranomaistilanteissa
  • Pro Urheilu tunnustuspalkintotyöryhmä
  • Tuulivoiman edistämistä ja tutkavalvontaa yhteensovittava ryhmä
  • Hiustyöryhmä
  • Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman alueellinen neuvoa-antava työryhmä
  • Tyhjät tilat työryhmä
  • Pyöriäistyöyhmä

Hiustyöryhmän tehtävänä oli valmistella  toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi parturi- ja kampaamoalalla sekä kauneudenhoitoalalla. Tyhjät tilat työryhmässä taas suunniteltiin toimenpiteitä, joilla edistetään olemassa olevan rakennuskannan uudiskäyttöä. Hauskoista nimistään huolimatta siis vahvasti hallitusohjelmaan kytkeytyviä hankkeita.

Asetettujen työryhmien työskentelyyn osallistui – tai oli nimetty – yli 25 000 jäsentä. Parhaimmillaan yksi virkamies kuului yli 30 erilaiseen työryhmään. Useimmilla ministeriöiden avainvirkamiehillä löytyy hankerekisteristä 10-20 hanketta, joiden työryhmiin he kuuluvat. Kun tähän otetaan mukaan sellaiset työryhmät jotka eivät ole rekisterissä, voi määrä helposti kaksinkertaistua. On tietysti selvää, että kukaan ei voi  tosiasiallisesti olla aktiivisesti mukana 30 erilaisen työryhmän työskentelyssä.

Käytännössä johtavien virkamiesten päivät  koostuvatkin  näihin erilaisiin kokouksiin osallistumisesta. Virkamiesten ajankäytöllistä haastetta kuvastaa hyvin se, että on useimmiten helpompi löytää aikaa suurimpien pörssiyhtiöiden johdon kalenterista kuin ministeriöiden ja virastojen ylimmältä johdolta.

Paitsi että suuri hankemäärä täyttää johtavien virkamiesten kalenterit, pyöritetään sen seurauksena massiivista raportointikoneistoa. Esityslistat, muistiot, tausta-selvitykset ja julkaisut, joita työryhmissä tuotetaan työllistää sen osan virkamiehistä joiden päivät eivät jo täyty näihin kokouksiin osallistumisesta. Raportoinnin massiivisuutta korostaa hallintokulttuuri, jossa paperit ja dokumentit ovat itsearvoisia, jopa varsinaisia tuloksia tärkeämpiä. Poikkeuksiakin löytyy, mutta vielä enemmän löytyy poikkeuksia toiseen äärimmäisyyteen jossa  koko fokus keskittyy dokumentteihin, ei muutoksen aikaansaamiseen.

Ongelma ei ole kuitenkaan virkamiehissä vaan syvälle juurtuneessa työkulttuurissa, jota kenenkään on vaikea lähteä yksinään muuttamaan. Useimmat tuntemani virkamiehet ovat erittäin osaavia, taitavia ja äärimmäisen vastuullisia omassa työssään.  He tunnistavat  tilanteen järjettömyyden hyvin, mutta kulttuurin muuttamiseksi pitäisi – no  – perustaa työryhmä.

Osittain kyse on myös siitä, että demokraattinen prosessi vaatii laajaa osallistamista ja työ tulee tehdä läpinäkyväksi.  Tämä edellyttää raportointia ja sellaista hitausmomenttia ja kärsivällisyyttä joita esimerkiksi  yritysorganisaatioissa ei tarvita.  Siinä missä yritykselle riittää, että tilannekuva ja toimintalinjat ovat selvät, tulee valtionhallinnossa raportoida miten tilannekuvaan päästiin ja altistaa se demokraattiselle vuoropuhelulle.

Tämä ei kuitenkaan riitä perusteluksi nykyisen kaltaiselle työkulttuurille, jossa jokaiselle kehitystoimelle perustetaan oma erillinen työryhmä  ja johon nimetään laajapohjainen edustus hallinnosta ja eri intressiryhmistä. Seurauksena tuhansien virkamiesten ja etujärjestöjen edustajien ajan kuluminen kokouksiin ja niistä raportointiin.

Työryhmissähän ei istu ainoastaan virkamiehiä vaan laaja joukko eri intressiryhmien edustajia. Etujärjestöjen edustus riippuu tietysti käsiteltävästä asiasta, mutta työmarkkinajärjestöillä on vankka asema mitä moninaisemmissa kehitystyöryhmissä. Suorien työelämäkysymysten lisäksi työmarkkinajärjestöillä on vankka asema kaikissa sellaisissa neuvottelukunnissa ja kehitystyöryhmissä joka koskettavat ”laajasti yhteiskuntaa”.  Kaikilla Isoimmilla työmarkkinajärjestöillä on varsin yhtäläinen edustus näissä työryhmissä. SAK:lla edustaja löytyi kaikkiaan 137 hankkeesta, STTK:lla 135:stä ja AKAVALLA 113:sta. EK:lla oli edustaja 257 hankkeessa ja Suomen yrittäjillä 79:ssä. Luvuissa on mukana kaikki asetetut hankkeet.

Viime aikoina on puhuttu paljon ”strategisen hallitusohjelman” laatimisesta yksityiskohtaisen toimenpideohjelman sijaan. Jotta strategisuus toteutuisi myös valmistelukoneistossa, tulisi valmistelussa päästä nykyistä suurempiin kokonaisuuksiin ministeriöiden rinnakkaisten kehityshankkeiden sijaan.

Ja onko varmasti niin, että kaikkia kysymyksiä varten tulee perustaa oma työryhmä vai voisiko johtamiseen kehittää myös pysyvämpiä rakenteita? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat