*

Wennberg

Rikkaat mukaan taloustalkoisiin?

Viime päivinä useammat niin opposition kuin hallituspuolueiden kansanedustajat ovat todenneet että hyvätuloiset pitäisi saada hallitusohjelmassa linjattua paremmin mukaan ”taloustalkoisiin” ja ”kantamaan taloudellista taakkaa” (mm. Antti Lindman ja Seppo Kääriäinen).

Tämä innoitti analysoimaan verohallinnon tilastoja siitä miten verorasitus jakautuu tuloluokittain  ja kuka ne verot oikeastaan maksaa.

Parhaiten ansaitseva 10% maksaa ansiotuloverokertymästä noin 70%.   Absoluuttisina lukuina tämä tarkoittaa  noin 400 000 suomalaista palkansaajaa. 

Yli 100 000 vuodessa ansaitsevien  joukko on ollut poliitikkojen puheissa usein erityishuomion kohteena.  Heiltä on erityisesti vaadittu valmiutta osoittaa nykyistä enemmän ”solidaarisuutta”. Tähän ryhmään kuuluu 1,5%  kaikista veronmaksajista. Tämä noin 65 000 suomalaisen  joukko maksaa  30% kaikista valtion ansiotuloveroista.

Poliittista arvokeskustelua siitä tulisiko keskituloisten ja hyvätuloisten maksaa veroja vieläkin enemmän voidaan varmasti käydä, mutta lienee kohtuullista todeta, että nämä ryhmät ovat varsin vahvasti jo nyt mukana ”taloustalkoissa”. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Varsin erikoiset talkoot muutoinkin, jos osan rooli on talkootöiden tekeminen ja toisen osan taas vauhdissa kuormasta syöminen, mutta kuitenkin molempia ryhmiä kutsutaan "talkoolaisiksi".

Talkoiden ja työn välinen yhteys vaikuttaa poliittisessa retoriikassa löystyneen.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

http://revalvaatio.org/wp/dosentti-wennbergin-harh...

Pihvinä:
"Vanhasen ja Wennbergin luvut perustuvat taulukkoon, jossa tulot ja verot on jaoteltu valtionveron alaisten tulojen mukaan. Henkilöitä, joilla näitä tuloja on vähintään 55 000 euroa, on 390 000, mikä on 8,6 prosenttia kaikista tulonsaajista. Heidän osuus kaikista tuloista, joihin tilastossa sisältyvät myös verottomat osinkotulot, on 27,5 prosenttia. Heidän osuus kaikista tuloveroista on 37,6 prosenttia."

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kysymys kuuluu: onko mainitsemillasi hyvätuloisilla verotuksen jälkeen riittävästi rahaa tullakseen toimeen.
Pienituloisten kohdalla tätä ei tarvitse kysyä, sillä vastaus on aina ei, vaikka verotus olisi kuinka matalalla.

Logiikkasi lienee se, että rikkaat olisivat "ansainneet" kaiken varallisuutensa. Minulle ei koskaan ole valjennut, miten niin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Nykyään ei edes duunari ansaitse rahojaan, koska ammattiliittojen ja lakkojen avulla duunarin tilille on kiristetty ylimääräistä. Rikkailla on vielä ovelammat systeemit.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Mark, minusta on eroa sillä kuka on näiden hyvätuloisten palkan maksaja. Yksityisellä puolella kova palkka on kovan veron muodossa varojen siirtoa paitsi palkan saajalle myös yhteiskunnalle.

Siitä seuraa, että mitä suurempi palkka, sen enempi yhteiskunta hyötyy. Julkisella puolella asia ei ole näin ja olisikin oikeampaa puhua nettopalkasta.

Jos sinulle ei ole koskaan valjennut miten rikkaat ovat ansainneet varallisuutensa, katso vaikka Supercellin ja Rovion perustajien toimia.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Supercellin porukka on samanlaisia rosvoja kuin peliensä roolihahmot. "Ryöstö" vain tehdään sivistyneemmin.

Kaino Kivi

Onneksi yksityisen sektorin pitkien työpäivien vastapainona on julkisen sektorin pitkät lomat ja lyhyempi työpäivä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Nyt sitten mietintämyssy päähän: Maassa on yli 800 000 päivittäistyötöntä työikäistä, koulutettua, kansalaista. Kumpi on järkevämpää:

1) pidentää kuvittelemaasi julkisen puolen lyhyempää työpäivää ja lyhentää lomia

vai

2) lyhentää kuvittelemaasi yksityisen puolen pidempää työpäivää ja pientää lomia?

Viiden pisteen vihje: Tarkista netistä työttömyyden suorat kustannukset.

Kaino Kivi Vastaus kommenttiin #23

Otin kommentilla kantaa enemmän ansiotasoon per tehty tunti. Erityisesti valtionhallinnossa ovat palkat nousseet merkittävästi yksityistä puolta nopeammin, vaikka huomioisi ulkoistukset. Olisiko tuolle syytä tehdä jotakin näissä talkoissa?

Työpäivän pituudesta en pysty sanomaan kuin oman käytännössä saadun kokemukseni perusteella. Yhteisiä projekteja melkoisen paljon julkishallinnon parissa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #26

KOlmen pisteen vihje: Selvitä, ovatko julkisella puolella nousseet siivoojien palkat vai johdon, osastopäälliköiden ("toimitusjohtajien") palkat, ja ovatko ne nousseet enemmän kuin vastaavat yksityisellä puolella.

Kaino Kivi Vastaus kommenttiin #34

Jotenkin olin käsityksessä, että puhumme yläpään palkoista.
http://www.findikaattori.fi/fi/13

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #23

Eikö olis juuri työajan laittaminen 40 tuntiin hyvä, sillä ne jotka tekevät yksityisellä pitkää päivää, niin näiden yhtiöiden pitää oppisopimukselle ottaa työttömiä, jolla saavat ostettua itselleen ylitöitä.

Mitä taas tule julkisenpuoleen, niin sillä tehtävä töiden uudestaan järjestämisen, jotka nykyinen hallitus on tekemässä. Tuo elävöityvästä kautta tilanteen, että on parempi pitää heitä pitempiä vuosityö tunteja, sillä tulevaisuudessa sillä on jotain merkitystä ovatko he töissä, sillä nytten on parempi että eivät ole kovin paljoa töissä, sillä heidän tekemien virheiden määrä on tällöin vähäisempi.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #23

Vastaus tähän olisi vapauttakaa työmarkkinat. AY-kartellit kieltoon.

Korporatiivisessä maailmassa on isoille edunvalvontajärjestöille annettu oikeus luoda työttymyyttä, jonka hedelmät laitetaan työssä olevien taskuun. Sivistyneessä hyvinvointi valtiossa ihmettelen miksi tämänkaltaista toimintaa edelleen palvotaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #30

Osut naulan kantaan!

Työvoiman myyntikartellit (ay-toiminta) kiellettävä lailla!
Työvoiman ostokartellit (juridiset henkilöt) kiellettävä lailla!

Kaikki samalle viivalle, työsopimuksien osapuoliksi vain luonnollinen henkilö - molemmille puolille!

Näin saamme Suomen takaisin 1600-luvulle, ja elintasomme myös

Nyt kaikki talkoisiin!

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #23

Jos työn jakaminen olisi helppoa olisi se jo voinut alkaa eduskunnasta.
Koulutettujen työttömyys on politikkojen osaamisen ulkopuolella.
Ellei koulutetut itse pysty luomaan työtä niin muu kehittyvä maailma ajaa ohi.
Puuttuu osaamisen lisäksi taito tuotteistaa osaamisensa.
Yksi minut yllättänyt on auto "Toroidion" joka yhden miehen palosta tuli tunnetuksi autopiireissä kautta maailman.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #40

Työtä on helppo luoda, sen kun aloittaa työnteon. Tuotteistaminenkaan ei ole kovin vaikeaa. Vaikeus on myydä tuote markkinoilla, kun asiakkaat ovat PA.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #42

Eipä kuullosta lupaavalta.
Muistelen vuosikymmeniä sitten lukeneeni Odolf Palmen ennustaneen että vuoteen 2000 mennessä työ muuttuu vapaaehtoiseksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #50

No, työ nyt on pakollista vain orjille ja pakkotyövangeille.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Onhan se selvää että julkisen puolen huippupalkka maksetaan julkisista varoista, ja lisää siten niitä "leikattavia" menoja. Yksityisen puolen palkka taas veron osalta kasvattaa sitä tulopuolta. Tästä suoraan vedettävä johtopäätös pitäisi olla että julkisen puolen "leikkauksista" iso osa olisi tehtävä palkoista, ja vastaavasti vähemmän tulosiirroista.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #37

Olen jo pitkän aika ollut sitä mieltä, että julkisenpuolen palkat voitaisiin maksa heidän nykyisen netto palkan mukaan, jolloin heidän palkkansa maksusta julkisen talouteen jäisi kokonaan pois heidän palkanmaksun aiheutuvat kulut, joka ei ole pieni, sillä 500000 ihmisen palkanlaskenta kulut eivät ole pienet.

Eli erottaisimme oikeat työt, jolloin julkisenpuolen porukalle maksetaan vain korvaus menetetystä vapaasta, joka ei ole paljoa, sillä eihän he edes vietä sillä merkittävä aika.

Kaino Kivi

Jospa näillä "rikkailla" kulut ovat aina olleet pienemmät kuin menot.

Monikohan noista "rikkaista" on ansainnut koko työuransa mainittua palkkaa? Toisille jää pienistäkin tuloista säästöön ja toisilla ei suuristakaan tuloista jää mitään. Tätini hämmästeli mihin kaiken eläkkeen saa kulumaan ja eläke oli alle 1000 EUR/kk.

Jos perheessä toinen ansaitsee 100.000 EUR ja toinen on työttömänä ja puolison tuloista johtuen tämä toinen ei saa edes toimneetulotukea, niin silti perhe on mitä ilmeisemmin hyvätuloinen ja pärjää. Toisen eläke ei tosin kartu. Paremmin kuitenkin pärjää perhe, jolla molemmat ansaitsevat 50.000 EUR ja mitä ilmeisimmin pystyisivät paremmin osallistumaan talkoisiin. Ensinmainittu perhe osallistuu nyt enemmän.

Yli 100.000 EUR ansiotuloa saavia verottamalla ei tämä laiva käänny. Se on kaiketi pakko myöntää.

Siitä olen samaa mieltä, että kaikista on syytä pitää huolta.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kysymyksen voisi muotoilla myös niin, että voiko virkamieseliitti rahastaa lisää bisneseliittiä ?

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Hevosharrastus ja purjehdus voi kuluttaa ymmärrystä siitä, miten paljon huonommassa asemassa olevat ihmiset joutuvat käyttämään ajastaan selviytymiseen. Mahtaako kosketuspintaa olla leipäjonoissa käyviin.. epäillä ohuesti sopii.

Ihmisten näkökulmat yhteiskuntaan riippuvat paljonkin siitä, mitä ovat nähneet/kokeneet.

Käyttäjän wennberg kuva
Mikko Wennberg

Harrastuksista en tiedä, mutta noin yleisellä tasolla olen samaa mieltä oman elinpiirin vaikutuksesta ihmisten näkemyksiin ja kykyyn ymmärtää muunlaisia todellisuuksia. Tämä pätee tietysti kaikkiin suuntiin. Huomioni kuitenkin koski vain ja ainoastaan sitä, että hyvätuloiset laajasti ("keskiluokka") ja suppeasti ("erittäin hyvätuloiset") ymmärrettynä osallistuvat varsin merkittävästi hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen vaikka joskus voisi joistain kommenteista toisin päätellä. Keskustelu siitä mikä on oikea taso jatkuu varmasti aina ja hyvä niin.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Mitä järkeä rajoittua tarkastelemaan valtion tuloveroa? Tämä on vain 11% valtion tuloista. Vielä tätä paljon pienempi osuus julkisen sektorin keräämistä maksuista.

Käyttäjän wennberg kuva
Mikko Wennberg

Tuo on totta. Lähinnä esimerkkinä havainnollisti eri tuloryhmien kontribuutiota yhteiskunnan rahoitukseen. Mielenkiintoista olisi tehdä analyysi ALV-veron osalta. Ehkä sellainen on tehtykin? Ajattelitko että muissa verolajeissa tilanne kääntyisi päälaelleen ja kumoisi pointtini?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Kun kaikki verot otetaan huomioon, niin luvuista ei saa lähellekään noin dramaattisia. Toki suurituloiset maksavat enemmän veroja, mutta jakauma voisi jo kuulostaa oikeudenmukaisemmalta. En kannata esimerkiksi pääomaveron tai tuloveron kiristämistä (työn verotusta pitäisi roimasti löysätä kaikissa tuloluokissa), mutta mielestäni tämä valtion tuloveropointti on vaan harhaanjohtava.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #11

Suomessa EI veroteta työtä, joten työn verotusta ei voi löysätä, alentaa, keventää, leikata tai muutoinkaan vähentää.

Suomessa verotetaan tuloja. Se, että itse tehdyllä työllä hankittuja tuloja verotetaan enemmän kuin jonkin toisen tekemän työn hyödyllä loisimista ("pääomatuloja"), on toki järjetäntä, mutta kansan valtaenemmistön tahdun mukaista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ongelma vain on, ettei tuloverokertymä kerro eri tuloryhmien kontribuutiota yhteiskunnan rahoitukseen. Se kertoo vain yhden verotyypin sisäisen painotuksen. Yhtä hyvin olisit voinut tehdä laskelmasi pelkästä perintöverosta ja väittää, että tavoittelit tuota mainitsemaasi havainnollistamista. Pielessä toki sekin olisi ollut.

Eipä silti, se on pienempi ongelma lähestymistavassasi. Se suurempi on tulonsiirtojen yleinen merkitys. Jos yhteiskunnassa halutaan huolehtia heikompiosaisista ja tasata tuloeroja, niin on itsestään selvää, että varakkaat ovat keskeisin maksajaryhmä, ei sen tajuamiseen tarvita tarkoitushakuisesti valittujen numeroiden esittelyä. Kyse on yksinkertaisesta arvovalinnasta.

Kaino Kivi

Totta, että pitäisi käsitellä esim. ruokakunnan nettotulot, jossa huomioitaisiin myös yhteiskunnan maksamat tuet. Havaittaisiin, että ero käytettävissä olevan rahamäärän osalla on yllätävän pieni (jos pääomatuloja ei huomioida). Tosin hyvätuloinen ei silti ymmärrä kuinka iso raha 20 EUR voi jollekin olla.

Esimerkki on sikäli hyvä ja valaiseva, että useimmiten kun puhutaan veroista, niin ihmiset ajattelevat hyvätuloisten palkkatuloja ja niiden mahdollista lisäverottamista. Niin on tehty myös nyt julkaistuissa hallitusohjelman analyyseissä. Muutamien hyvätuloisten ansiotuloja lisää verottamalla ei tämä laiva käänny.

Käyttäjän VilleHeiskanen kuva
Ville Heiskanen

Jos ajatellaan, että on olemassa valtio, joka elää velaksi, niin tämä velkaraha päätyy muillekin kuin vain valtion oman koneiston pyörittämiseen. Se valuu yrittäjille ja yritykselle ja sitä kautta johtokunnille, johtajille ja osakkeen omistajille. Ei siis ole kovin väärin jos sanoo, että hyöty velaksi elämisestä päätyy rikkaiden ja parempiosaisten taskuun.

Sitten tulee raja vastaan, kun valtio ei voi enää velkaantua. Keneltä nyt sitten otetaan? Otetaanko niiltä, joiden tulot menevät 95% elämiseen, vai niiltä, joilla on omaisuutta ja säästöjä riittävästi kymmenen ihmisen elämän verran. Vai ovatko nämä rikkaammat niin paljon parempia ihmisinä, että valtion velkaksi eläminen hyödyt pitää heidän kohdaltaan unohtaa ja pakotetaan ne, jotka eivät osaa rahan tekemistä maksamaan kulut?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tämä on ärsyttävä ja liian usein toistuva keskustelu. Tulonsiirtojen taso voitaisiin ainakin lyödä perustuslailla umpeen ettei sitä tarvitse koko ajan puida. Sanotaan vaikka että 20% bkt:stä jaetaan kansalaisille tasan. Se on kuutisen sataa kuussa per suomalainen ja iso joukko opiskelijoita voi todistaa että tuolla summalla Suomessa pärjää.

Ja kun bkt nousee tai laskee, tulonsiirrot kulkevat mukana.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

http://www.hs.fi/kaupunki/a1433470229738?jako=7ea2...

Yli kymppitonnin palkka eikä riitä. Takuueläke noin 700. Keskimääräinen eläke 1500.

Johtajien "työn vaativuutta" todistelevat konsulttiyhtiöt Hay, Kolumbus ja muut (mukaanluettuna varmaan myös tämä Wennbergin johdon konsulttiyhtiö) ovat huijausta.

HSY:n johtaja Raimo Inkisen nimi on jäänyt mieleen vihreistä. Mitä Ville Niinistö ja muut vihreät ovat viime päivinä puhuneetkaan oikeudenmukaisuudesta ja suurituloisten osallistumisesta "kriisitalkoisiin".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Dosentin laskelmien tieteellinen taso paljastuu tuossa "kymmenessä prosentissa"; 400 000 palkansaajaa - Suomessa on siis noin neljä miljoonaa (!) (4 000 000) palkansaajaa!

Vakituista palkkaa saavia on noin 2 miljoonaa, joten on ilmeistä, että kaikki muutikin luvut ovat samasta puppueneraattorista.

"Kun valehtelee, pitää valehdella niin paljon, ettei kellekään tule mieleenkään, että kyseessä voisi olla valhe."
J. Goebbels

Kaino Kivi

Jep. 4 miljonaa taitaa olla YLE-veroa maksaneiden määrä, joten siinä on mukana muitakin kuin palkansaajia. Itse artikkelissa mainittua asiaa tuo ei muuttane.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Eihän se paljoa muuttane, mitä nyt tuplaa tuon Wennbergin esittämän määrän. Tulee siis 20 %. Ei 10 %. Dosentin "pieni, merkityksetön, epäpoliittinen pilkkuvirhe"?

Vastaava "pieni, merkityksetön, epäpiliittinen pilkkuvirhe" on, että ennber sekoittaa iloisesti palkkatulon ja kokonais-vuositulon. Jälkimmäinen on se, jolla on yhteiskunnallista ja kansantaloudellista merkitystä.

Mutta pikku juttu.

Eikä sitä YLE-veroakaan kaikilta peritä.

Mutta koska kirjoittaja on tohtori ja dosentti, kaikki menee läpi. Titteli ratkaisee, ei asia.

Kaino Kivi Vastaus kommenttiin #21

Oikeassa olet. Asia sinänsä säilyy, vaikka luvuissa "pikkuista" säätämistä onkin.

"Tilastokeskuksen suunnittelija Pekka Ruotsalainen laskee Tilastokeskuksen tilastoista HS:lle, että vuonna 2013 pelkkinä palkkatuloina yli satatuhatta ansaitsevia henkilöitä oli 38 000"

http://www.hs.fi/politiikka/a1423716869673

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #24

Itse asia nimenomaan ei "säily", sillä myös muut tuot ovat tuloja, niitä käytetään aivan samoin kuin palkkatuloja. Niitä vain ei veroteta samalla tavalla.

Ja SE on Suomen kansantalouden ja sisäpolitiikan keskeinen onelma.

Kaino Kivi Vastaus kommenttiin #25

Silloin ei tulisi kansalaistenkaan puhua palkkatuloista. Käsitykseni mukaan yleisimmin ihmisten mielessä on palkkatulot, kun verotuksen kiristämisestä puhutaan. Jos ymmärsin jutun oikein, niin keskeinen sanoma oli, että muutaman tuhannen hyvätuloisen palkkatuloja verottamalla ei asiat ratkea ja sen osalta silmien olisi syytä aueta.

Jos em. "pääkopan" lähtökohtaa muuttaa, niin tulisiko kokonaisveroasteeseen ottaa mukaan myös muut verot ja veroluonteiset maksut, kuin ansio- ja pääomatuloista tapahtuva verotus. Tulevat kiinteistöverojen korotuksetkaan eivät tule olemaan ihan minimaalisia. Kesämökkien omistajat tullevat yllättymään.

Mitä tulee palkkatyön kannattavuuteen, niin nyt jo on tilanteita, joissa 100.000 EUR vuosituloilta kannattaa jäädä ansiosidonnaiselle. Ei tunnu järkevältä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #28

"Käsitykseni mukaan yleisimmin ihmisten mielessä on palkkatulot"

Osut asian ytimeen. Kansalaisten mielissä on, mitä meria sen mieliin tunkevat. Ei ole sattumaa, että mediakin puhuvat ja kirjoittavat nimenomaan palkkatuloista, eivät kokonais-vuosituloista.

JPK Jäntti

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotu...

Linkin takaa tilastoitua faktaa tuloveroa ansioistaan maksavien kansalaisten määrästä 2013. Palkansaajat, maatilataloudenharjoittajat, elinkeinonharjoittajat ja eläkeläiset yhteensä n. 4 miljoonaa luonnollista henkilöä. Kunnallisveroa maksaa n. 3,8 miljoonaa kansalaista ja YLE-veroa n. 4 miljoonaa kansalaista.

Eläkeläisetkin voivat olla "hyvätuloisia" tai "huonotuloisia". Eläkkeistä maksetaan aivan samaan lakiin perusstuvaa ansiotuloveroa kuin palkastakin.
Ansiotuloverotuksesta määritelmineen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ansiotuloverotus

10 % tuloveroa maksaneista on n. 400.000 henkilöä blogi-kirjoitukseen riittävällä tarkkudella.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"lukuina tämä tarkoittaa noin 400 000 suomalaista palkansaajaa. "

Kaino Kivi

Niinpäs onkin. Kiitos.
Jäänyt huomioimatta, kun verokohtelu on eläkkeissä ja palkoissa erilaista.

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Sanasto/Tulolaji(13776)

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Johtavat virkamiehet tienasivat enemmän kuin moni ministeri
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki ansaitsi viime vuonna noin 173 000 euroa. Monen ministerin tilipussi jäi noin 150 000 euroon.

Moni johtavassa asemassa oleva valtion virkamies teki viime vuonna suuremman tilin kuin poliittista valtaa käyttävät ministerit. Myös poliittisten valtiosihteereiden palkat nousivat lähelle ministereiden tienestejä.

Valtiovarainministeriössä uransa tehnyt valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki tienasi noin 173 000 euroa.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikön Eero Heliövaaran yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot nousivat lähes 190 000 euroon. Pääomatulojen osuus oli vajaat 19 000 ja ansiotulojen 171 000 euroa. Heliövaara aloitti omistajaohjauksesta vastaavana virkamiehenä viime vuoden maaliskuussa. Hän on aiemmin työskennellyt liike-elämässä.

Myös valtakunnansovittelija Esa Lonkan tienestit nousivat samalle tasolle kuin monen ministerin. Hänen ansiotulonsa olivat runsaat 152 000 euroa.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan yhteenlasketut ansio- ja pääomatulonsa olivat noin 155 000 euroa. Pääomatuloja tästä oli noin 13 000 euroa.

Valtiosihteerien palkat lähes yhtä korkeat kuin ministereillä

Valtiosihteereistä suurimman tilipussin sai pääministeri Alexander Stubbin valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Hänen lähes 161 000 euron vuositulonsa ei jäänyt kauas pääministereistä, joiden alaisuudessa hän on työskennellyt.

Viime vuonna pääministerinä toiminut, nykyinen EU-komissaari Jyrki Katainen tienasi noin 185 000 euroa. Tuolloisen ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri, nykyisen pääministerin Alexander Stubbin ansiotulot olivat 176 000 euroa.

Toinen suurituloinen valtiosihteeri oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas, joka tienasi viime vuonna hieman yli 140 000 euroa. Hän siirtyi valtiosihteeriksi sosiaali- ja terveysministeriöön puolivälissä vuotta Finanssialan Keskusliitosta. Rajakangas sai myös pääomatuloja runsaat 3 000 euroa.

Puolustusministeriön valtiosihteerinä työskentelevä Marcus Rantala ansaitsi hänkin lähes 134 000 euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteerinä toimiva Pia Pohja tienasi puolestaan lähes 122 500 euroa.

Muiden valtiosihteereiden ansiotulot vaihtelivat noin 74 000 eurosta 116 000 euroon. Kaikki alle sata tuhatta euroa ansainneet nykyiset valtiosihteerit olivat viime vuonna muissa töissä kuin valtiosihteereinä.
Sekä EK:n Häkämies tienaa 179 000 jne.jne.Mistä näille maksetaan,jos ja kun,Suomi on tässä jamassa?"Työn tuloksista" vai?EU kriisin ylläpidosta?Sama koskee eun yli 750 meppiä ynm.suomen ja muiden alusmaiden asioiden hoitajaa siellä brysselin päässä,avustajineen,palkat ja palkkiot ,verottomat "toimistorahat yli 4000kk(+palkat,ilmaiset lennot ykkösluokassa) jne.Nuoko ovat siis asiantuntijoita,ja KRIISIPESÄ EU:n A-luokkaa?

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Onhan se selvää että julkisen puolen huippupalkka maksetaan julkisista varoista, ja lisää siten niitä "leikattavia" menoja. Yksityisen puolen palkka taas veron osalta kasvattaa sitä tulopuolta. Tästä suoraan vedettävä johtopäätös pitäisi olla että julkisen puolen "leikkauksista" iso osa olisi tehtävä palkoista, ja vastaavasti vähemmän tulosiirroista.

Haittaveroista pitäisi ottaa koiravero käyttöön. Koirat kakkivat pientareille, ihmisiltä se on kielletty. Tällä voitaisiin joku muu ns. "leikkaus" poistaa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ilona, hyvä että tuot esiin nämä julkisen talouden suurituloiset, joiden palkan maksajia olemme me kaikki.

EK:n Häkämies ei kuulu joukkoon. Jos yksityistaloudessa maksetaan ylisuuria palkkoja, se on tyhmyyttä koska suurista palkoista leijonan osan ottaa yhteiskunta.

Julkisen talouden puolella palkan alennukset ovat suoraa tuloa yhteiskunnalle mutta yksityistalouden puolella vaikutus on päinvastainen, palkanalennukset merkitsevät yhteiskunnan verotulojen vähenemistä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jako "julkiseen" ja "ykstyiseen" talouteen on kansantalouden kannalta merkityksetön ja harhaanjohtava. Jako on puhtaasti populistinen, poliittinen ja epä-älyllinen. Todelisuudessa tuollaista jakoa ei ole, eikä sellaista voi olla. Kympikaan "puoli" ei "elätä" toista.

Tarkemmin täällä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195726-kans...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #47

Jouko, lue tarkkaan mitä kirjoitin. Kirjoitin, että kun palkkaa alennetaan, veroa kertyy vähemmän. Ok tähän asti?

Onko tässä joku virhe? Kirjoitin, että Suomessa valtio ja kunnat (+kirkko) saavat verotulot. Jos yksityinen yritys maksaa tämän palkan, se ei saa palkasta pidätettyä veroa itselleen takaisin niin kuin valtio ja kunta saavat.

Jos tämä on faktaa, mikä siinä on "epä-älyllistä" ja populistista?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #48

Ensimmäinen kappale aivan oikein.

Loput metsässä. Lue antamani linkin teksti, jatketaan sitten - täällä tai siellä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #49

Hyvä on, yritän siis selkeyttää asiaa niin, että katsotaan asiaa palkanmaksajan kannalta. Palkan maksaja voi olla yksityinen yritys tai henkilö taikka verotusoikeuden omaavat valtio, kunta tai kirkko.

Vieläkö ollaan pahasti metsässä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #55

Ei tietenkään olla. Kansantalouden kannalta on yhdentekevää, kuka palkan maksaa. Juuri siksi jako "julkiseen" ja "yksityiseen" on juuri sitä, mitä kirjoitin sen olevan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #56

En ryhdy väittelemään siitä onko jako julkiseen ja yksityiseen talouteen oikein, tällaista jakoa monet talousviisaat kuitenkin käyttävät.

Käytännössäkin on selkeä ero. Yksityisellä puolella ei ole verotusoikeutta mutta julkisella puolella on. Jos luit tarkkaan mitä kirjoitin, juuri veron määrästä on koko ajan ollut kysymys.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #57

Tärkeämpi tekijä tosiaan on se että toimiiko julkinen tai yksityinen taho kilpailluilla markkinoilla vai määrätäänkö joku tuote jonkun päätöksellä kaikkien nautittavaksi ja maksettavaksi. Jälkimmäisestä seuraa yleensä hyvinvointitappio.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #56

Tämä avaus koskee ennemminkin valtion finanssipolitiikkaa, eikä kansantaloutta.

Ja valtion finanssipolitiikan kannalta onkin hyvin merkittävää se, mistä raha tulee ja minne se menee.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Pitää myös muistaa, että hyvätuloisia ovat lääkärit ja lakimiehet, jotka ovat paljolti hyvätuloisia sen vuoksi, että Suomessa on rajoitettu hintakilpailun syntyä näillä aloilla rajoittamalla lääkäriksi ja lakimiehiksi koulutettavien määrää. Esimerkiksi USA:ssa lakimiehiä koulutetaan niin paljon, että suuri osa lakimiehistä joutuu myymään paleveluitaan halvalla, jos ylipäänsä löytävät työtä omalta koulutusalalta.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Jyri Häkämiehen palkka yli tuplaantui hänen siirryttyään EK: johtoon vuonna 2012. Uuden tehtävän tuomalla lisällä maksaisi sunnuntailisät tuhannelle suomalaiselle, laskee Kansan Uutiset.

Aiemman elinkeinoministerin tehtävän ja uuden tehtävän palkoissa ero on noin 200 000 euroa. Kansan Uutisten laskelman mukaan erotuksella maksaisi sunnuntailisät yli tuhannelle työntekijälle.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on jo pitkään vaatinut palkkamalttia. Alkuviikosta hän sanoi Savon Sanomissa sunnuntailisien olevan ”jäänne menneisyydestä”.

Häkämiehen vuosipalkka on KU:n mukaan 350 000 euroa. Samaa tasoa oleva palkka maksettiin myös hänen edeltäjälleen. Häkämiehen vuosipalkka nousi tehtävänvaihdoksen seurauksena noin 150 000 eurosta noin 350 000 euroon ja kuukausipalkkansa noin 11 500 eurosta noin 26 600 euroon.

Sosiaalidemokraattisen Kalevi Sorsa -säätiön Työllistäjät-hankkeen vetäjä Samuli Sinisalo vertailee säätiön blogissa maltin vaatijan ja vaatimusten kohteiden palkkatasoa.

Suomalaisen keskipalkka on noin 3 000 euroa kuukaudessa, 136 päivässä. Sivukuluineen yhden työpäivän kustannukseksi työnantajalle tulee noin 191 euroa.

Häkämiehen saama 200 000 euron vuosipalkan nousu on yli 1000-kertainen keskimääräiseen päiväpalkkaan tai sunnuntailisään verrattuna. Hänen vuosipalkkansa nousulla korotuksella voisi siis maksaa sunnuntailisät 1 047 suomalaiselle työntekijälle, Sinisalo laskee.

Hän jatkaa, että ”Häkämiehellä olisi varaa palkata keskituloinen suomalainen palkansaaja töihin 52 sunnuntaiksi, tuplapalkalla, seuraavan kymmenen vuoden ajan. Tai palkata kymmenen suomalaista töihin, joka sunnuntai ja koko vuodeksi”.

Sinisalo sanoo, että vaikka Häkämies on vain yksi henkilö ja esimerkkitapaus, ”mikäli häntä ja koko rikkainta tulokymmenystä varjellaan veronkorotuksilta, lankeaa heidän kuormansa muiden kannettavaksi”.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ku-hakamiehen-pa...

Urpo Pakarinen

Se on kumma, miten varakkaat aina tietävät sen, mitä köyhien pitää tehdä. Ja köyhät tietävät, mitä varakkaiden pitäisi tehdä.

Tasan ei käy mitkään lahjat, ei myöskään palkat ja varallisuudet.

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

On täyttä ropakantaa puhua pelkästään ansiotuloveroista. Köyhää kurittaa armottomasti tasaverot kuten ALV, johon hänellä hukkuu tuloistaan merkittävämpi osuus kuin rikkaammilla.

Paras ensikäden ratkaisu olisi tietysti tukkia veronkierron aukkoja; toimi, johon ymmärtääkseni pistetty euro tuottaa useamman takaisin.

Käyttäjän KimmoVirtanen kuva
Kimmo Virtanen

"Parhaiten ansaitseva 10% maksaa ansiotuloverokertymästä noin 70%. Absoluuttisina lukuina tämä tarkoittaa noin 400 000 suomalaista palkansaajaa."

Noin mielenkiinnosta, niin mistä tilastoista nuo luvut sait aikaiseksi? Kysymyksen taustalla on se, että ainakaan stat.fi:n " 5. Asuntokuntien keskimääräiset tulot tulolajeittain ja tulokymmenyksittäin 1995-2013. " -tilaston kanssa nuo luvut eivät täsmää ja haluaisin tietää mistä ero tulee.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Siis jäi epäselväksi, miten ansioverokertymä oli laskettu. Oliko siinä mukana kunnallisveron osuus, vain oliko kyseessä pelkkä valtiolle maksettu vero-osuus? Jos kunnallisveron osuus on jätetty pois, on bloggauksen antama kuva verotuksen rasituksen jakautumisesta harhaanjohtava.

Facebookista löytyi tällainen kommentti: "Tämä on hyvä harhautus. On totta, että hyvätuloiset maksavat suurimman osan _valtion_ ansiotuloverokertymästä, koska suurin osa ansiotuloveroista on kunnallisveroa. Vain (noin) kunnallisveroprosentin ylittävä osuus tilitetään valtiolle (vähennykset vaikuttavat tarkkaan lukuun), keskituloistenkin veroprosentti on sen verran vähellä kunnallisveroprosenttia että kaikki maksetut tuloverot menevät kunnalle joten ne eivät näy lainkaan tässä "vertailussa".

Toisekseen valtion ansiotuloveron kertymä on vain murto-osa (n. 5,5 mrd) valtion kaikista verotuloista (n. 40 mrd). Suurin osa tuloista on kulutus- ja muita välillisiä veroja, jotka tyypillisesti ovat tasaveroja.

Esitetty väite on siis täysin harhaanjohtava ja pelkkää poliittista propagandaa."

Käyttäjän MikkoJokiniemi kuva
Mikko Jokiniemi

Jos te arvoisat keskustelijat vaivautuisitte lukemaaan esim. Henry Fordin teokssen ELÄMÄNI JA TYÖNI. Saattaisitte ymmärtää, edes jotakin siitä, mikä on johtanut tämänhetkiseen maailmanpolittiseen tilanteeseen. BRICS on suurin uhka mitä USA ja EU on WW2 jälkeen kohdannut.

Läntinen maailmanjärjestys on kohdannut saamankaltaisen haasteen kuin kansallissolsialistinen Saksa aiheutti 1930- luvulla. Pankkien valtaa vastustavat itsenäiset kansakunnat haastetaan yksi kerrallaan dollari- ja eurodiktatuurin edessä.

Anu Li

"10% Suomalaisista maksavat 70% ansiotuloveroa"
Se ei kerro mitään muuta, kuin sen, että Suomessa on niin kovat tuloerot, että 10% Suomalaisista saavat sen verran palkkaa, että pystyvät maksamaan 70% maan ansiotuloveroista ja silti elättämään perheensä korkealla elintasolla.

Käyttäjän VeijoHukari1 kuva
Veijo Hukari

Jouko Heyno: Tehdäänpä pieni koe. Jos kunnan työntekijät lisäävät palkallista lomaansa kuukaudella. Sitä varten joudutaan luonnollisesti palkkaamaan osa-aikatyöntekijöitä. Mitä ja mihin se vaikuttaa?
Vastaus: Kunnallisveroa joudutaan nostamaan kaikille noin 2-4 %-yksikköä.
Noin tapahtui 2001-02 tai oikeammin jouduttiin ja edelleen joudutaan ottamaan velkaa palkanmaksuun, koska ei se ero minnekään katoa, jollei veroa nosteta.

Toinen vaihtoehto. Kunnallinen sektori pitää kunnallisvero-prosentin samana suhdanteista riippumatta. Tällöin on myös välttämätöntä pitää palkkakustannukset muun ympäristön kanssa tasoissa. Se olisi sitä solidaarisuutta.

Käyttäjän SeppoMaanp kuva
Seppo Maanpää

Noh, kun maakunnat saa hoitaa kustannuksensa, niin Hesan erityiset kustannukset voi varakkaat hoitaa tarpeittensa mukaan. Jotkin politrukit ilmoittautuu kait.

Käyttäjän esasaari kuva
Esa Saari

VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014
Vuoden 2012 ansiotuloveroista 62 % maksoivat alempien tulojen saajat, johon kuuluu 92 % tulonsaajista (4 192 355 henkilöä). He ovat joukko joiden verotettavat ansiotulot on alle 55000 €/v. Tuon vuosisumman yli olevat ansiotulojen saajat, joita on 8 % (371 654 henkilöä) maksoivat 38 % veroista. Suurin tuloluokka, johon kuuluu 1,5 % tulonsaajaa maksoivat 14,3 % ansiotuloveroista. Tuo "10 % maksaa 70 %" ei näyttäisi pitävän verohallinnolle tilitettyjen summien mukaan paikkaansa. Tai sitten kyse on jostakin muusta verosta.

Tatu Kuusisto

@Mikko Wennberg

Kirjoitatte blogissanne näin:
"Parhaiten ansaitseva 10% maksaa ansiotuloverokertymästä noin 70%."

Iltasanomien jutussa (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-143393080445...) lukee näin:
"Hyvätuloisin 10 prosenttia maksaa käytännössä 70 prosenttia progressiivisista tuloveroista, Wennberg sanoo IS:lle."

Epäilen vahvasti, että jälkimmäinen pitää paikkansa, mutta ensimmäinen ei. Molemmat eivät voi olla oikein. Jos blogissanne tarkoitatte ainoastaan valtion tuloveron progressiivista osuutta, teidän kannattaa oikaista virheenne. Valtion tuloveron progressiivinen osuus on ainoastaan reilun 6 % valtion verokertymästä.

Toimituksen poiminnat