*

Wennberg

Suomella ei ole varaa haja-asutukseen

Suomen talouden haasteet tiivistyvät kahteen pääkohtaan. Ensinnäkin julkisen menot ovat liian suuret ja toiseksi yritysten tuottavuus on liian alhainen.

Yritysten tuottavuutta hallitus on pyrkinyt parantamaan kilpailukykysopimuksella ja normien purulla.  Julkisia menojen osalta hallitus on sitoutunut tekemään neljän miljardin säästöt.  

Hallitus on korostanut että Suomen ongelmat eivät ole suhdanneluonteisia vaan rakenteellisia. Suomessa joka neljäs työntekijä työskentelee julkisella sektorilla ja kokonaisveroasteemme on EU-maiden korkeimpia.   Hedelmätöntä juupaseipäskeskustelua käydään paljon siitä onko Suomen julkinen sektori liian suuri, millä sen kokoa tulisi mitata ja kuinka suuri se oikeastaan onkaan verrattuna muihin maihin.

Paljon kokoa oleellisempi asia on Suomen julkisen sektorin rakenteellinen tehottomuus: hajautunut aluerakenne paitsi kasvattaa julkisia menoja niin se myös vähentää yritysten tuottavuutta. Paradoksaalisinta tilanteessa on se, että tämä tehottomuus on täysin poliittisin päätöksin rakennettu. Sen korjaaminen ei vaatisi kuntien pakkoyhdistämisiä tai muita pakkokeinoja: riittää kun tehottomuutta ylläpitävät mekanismit poistetaan.

Tärkein näistä on valtionosuuksien tasausjärjestelmä, jonka hallitulla alasajolla (tai muutoksella) kuntien olisi pakko siirtyä tehokkaampiin yksikkökokoihin ja palvelurakenteisiin.  Kuntien erot palvelujen asukaskohtaisissa kustannuksissa ovat dramaattisia.  Suomen nykyisestä reilusta 300 kunnasta kolmasosan tulisi kerätä yli 50%:n kunnallisveroa, jotta ne voisivat kustantaa palvelunsa ilman valtionapuja. Muutamissa kunnissa kunnallisverot nousisivat jopa yli 70%:iin.  Käytännössä näiden kuntien palvelut mahdollistuvat elinvoimaisilta alueilta kerätyillä veroilla.

Valtionosuusjärjestelmän ja verotuksen ohella vähäiset kannusteet muuttaa työpaikan perässä pitävät väestöä matalan tuottavuuden alueilla.  Myös tässä on kyse täysin poliittisesta ratkaisusta. Maaliskuussa pääkaupunkiseudulla oli kutakin ilmoitettua työpaikkaa kohti alle kaksi työtöntä  työnhakijaa, kun taas heikoimmilla  alueilla yhtä ilmoitettua työpaikkaa  kohti oli yli 40 työtöntä työnhakijaa (Lähde: Owalgroup Online  ja Duunitori).

Paitsi että hajautunut aluerakenne lisää julkisia menoja, niin se myös vähentää yritysten tuottavuutta ja kasvun edellytyksiä. Lukuisten tutkimusten mukaan kaupunkialueiden suuruus lisää siellä toimivien yritysten tuottavuutta merkittävästi (esim. Rosentahl ja Strange 2004).

Poliittisilla päätöksillä ja kannustemekanismeilla voidaan hidastaa kehitystä kohti tehokasta aluerakennetta,  mutta ei estää sitä. Kun poliittisen agendan ytimeen on nostettu julkisten menojen vähentäminen ja yritysten tuottavuuden parantaminen, voi kuitenkin kysyä miksi tätä kehitystä omilla päätöksillä hidastetaan. Selvyydeksi vielä sanottakoon: Jokainen voi ja saa tietenkin asua juuri siellä missä haluaa; Suomella ei kuitenkaan ole varaa verovaroin ylläpitää palveluja ja infrastruktuuria kaikkialla jossa ihmiset haluavat asua. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Paitsi että hajautunut aluerakenne lisää julkisia menoja, niin se myös vähentää yritysten tuottavuutta ja kasvun edellytyksiä.''

Varainsiirtovero 4% vakituisesta asunnosta ehkäisee tehokkaasti Suomen sisäisen muuttoliikkeen. Ei siitä voi kansalaisia syyttää.

Lisäksi vielä muuttokulut ja kiinteistövälittäjän palkkio.

Suomi verotti itsensä hengiltä.

Kari Ahveninen

Kaikki Helsinkiin? Jees, sillä se tuottavuus paranee. Mites olisi jos vähentäisi byrokratiaa ja virkamiehiä joilla ei ole mitään muuta tekemistä kuin vaikeuttaa yrittämistä ja minkään tekemistä?

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Ehkä Suomessa pitäisi olla 5-6 taloa, Helsinki-talo, Tampere-talo, Oulu-talo. Kaikki eläisivät koko elämänsä näissä "taloissa", syntyisivät, tekisivät työnsä, lopulta kuolisivat ja tuhkattaisiin samassa talossa.
Kaiken muun osan maata voisimme vuokrata kiinalaisille, jotka ymmärtävät maan arvon.

Tulisi edulliseksi, eikä tarvittaisi valtionosuuksia.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Raha on erittäin huono mittari kun arvioidaan yhteiskunnan kehittämisen suuntia. Korkeaa arvonlisää voi tuottaa täysin hyödytön toimintakin, samalla kun elämälle tärkeä toiminta voi olla rahallisesti hyvin aliarvostettua. Pääkaupunkiseudun vetovoima perustuu siihen että siellä päätetään tulonjaosta. ..jostain syystä siellä missä tehdään päätökset, sinne myös tuppaa jäämään enemmän rahaa kiertoon :)

Elämme edelleenkin luonnon suomilla resursseilla, joten haja-asutus on joka päiväisen leipämme lähde. Toki voimme luopua niin omasta ravinnontuotannosta kuin muistakin perustuotantoon liittyvistä resursseista, mutta juuri silloin ajaudumme niiden kysymyksien ääreen joihin raha ei anna vastauksia.

Aluepolitiikasta luopuminen johtaisi samaan tilanteeseen kuin nyt on Euro-alueella. Ilman tulontasausta ei ole toimivaa yhtenäistä valuutta-aluettakaan. Kuvitelma siitä että koko kansa voitaisiin siirtää yliopistokaupunkeihin on järjetön, samoin kuin "huonosti tuottavien" Kreikkalaisien siirtäminen Saksaan, jossa heidän "tuottavuutensa" nousisi. Tähän suuntaan aluepolitiikasta luopuminen johtaa. Aluepolitiikasta luopumisen negatiiviset vaikutukset kompensoituisi käytännössä vain siten että Suomessa otetaan käyttöön alueellisia valuuttoja.

Tätä uusliberaalia markkinauskontoa kuunnellessa alkaa tosiaankin toivoa että Suomi jaettaisiin useammaksi valtioksi. Tällöin paljastuisi se mistä hyvinvointi ammennetaan, Helsingin toimistoista vai Pohjanmaan pelloilta ja Savon metsistä.

Käyttäjän ArtoYlisaukko-oja kuva
Arto Ylisaukko-oja

Mikko Wennberg: osaatko selittää, miksi meillä on kuitenkin menneisyydessä, todella pitkän aikaa ja vielä hyvinkin moderneina aikoina, ollut varaa haja-asutukseen? Mikä on muuttunut ja johtuuko se jostain virheestä, jonka olemme tehneet?

Risto Apajalahti

Ei kovin kauas historiassa tarvitse mennä kun Suomi vielä oli pääasiassa maatalousvaltainen maa ja maanseudulla oli runsaasti maatalouteen liittyviä erilaisia työpaikkoja. Tilanne on nyt toinen, ja maanseutu on täynnä hylättyjä tiloja, joita kukaan ei halua asuttaa sekä kannattamattomia pikkuviljelmiä, joilla ei ole toivoa saada tuotteitansa myydyksi Lidliin hintaan, jolla voisi elää. Toisin sanoen: maailma on muuttunut ja edelleen vaan muuttuu.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Tähän mennessä kuntaliitokset eivät ole lisänneet ensimmäisenkään kansalaisen työmatkan pituutta. Seuduilla joissa asia on hoidettu fiksusti ja kaikkien etua ajatellen, päällekkäistä hallintoa on karsittu ja entisiin kuoleviin, muuttotappoista kärsivien kuntiin on saatu työpaikkoja, asutusta ja sen lisääntymisen myötä paremmat palvelut. Toki asioita on suuressa viisaudessa hoidettu myös toisin.

Meillä halutaan ehkä tarkoitushakuisesti nähdä kuntaliitoksen tarkoittavan sitä että ihan jokainen muuttaa kehäkolmosen sisäpuolelle tai että liitettävissä ent pikkukunnista tulee kivierämaa. Se on ihan höpöhöpöjuttua, asia on kiinni kansan valitsemista kuntapäättäjistä. Tosiasiassa moni pikkukaupunki muistuttaa keskustaltaan enemmän DDR:n kivierämaata kuin useat Helsingin, Tampereen tai Turun historiaa havisevat alueet.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Wennbergillä on uskon ja luulonvaraisia katsomuksia. Hän (ja muut samoin ajattelevat) olettavat että kustannukset laskevat jotakuinkin lineaarisesti yhdyskuntaa tiivistettäessä. Entä jos tuo käyrä on ylöspäin aukeava U-käyrä eli paraabeli, toisin sanoen keskitettäessä kustannukset ensin laskevat mutta alkavat sitten nousta.
Olen viikon sisällä pyöräillyt kolme kertaa ristiin rastiin Helsingin Jätkäsaarta ja katsellut rakennustyömaita. Voi hyvinkin olla että siellä liikutaan jo nouševalla käyrällä eli tuollainen rakentaminen, tiivistäminen, keskittäminen nostaa elämisen ja yhteiskunnan kustannuksia.
Wennbergin ja samankaltaisten helppoheittoisiin väittämiin minä en noin vain usko. Tarvitaan tieteellistä mielikuvitusta nähdä asioita myös toisenlaisista näkökulmista ja parametreistä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

U ei ole ehkä oikea muoto käyrälle. Katselin joskus THL:n keräämiä tilastoja kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioiduista menoista (yksi keskeinen osa-alue). Kustannustaso on aika tasainen koko Suomessa. Tehokkaimmat kunnat ovat säännönmukaisesti pieniä kuntia. Helsinki oli jonain vuonna kymmenen tehottomimman joukossa. Suurista kaupungeista vain Lahti oli kohtuullinen kustannuksiltaan. Lapissa kulut olivat vähän koholla, mutta muuten käyrää voisi kuvata lievästi kasvavaksi (väestömäärältään) pienistä kunnista suuriin päin siirryttäessä. Aika tasainen käyrä siis, ei U, eikä suurten taloudellisuudesta merkkiäkään.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Sisäisen muuttoliikkeen, tässä pääkaupunkiseudun kasvun este on umpisurkeasti hoidettu pääkaupunkiseudun asuntopolitiikka. Kuka haluaa muuttaa, kun tietää ettei muualla Suomessa kerätty varallisuus riitä alkuunkaan kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla. Kun asumiskuluista selviää vain sosiaalituilla, ei palkalla.

Nyt pitäisi vielä keksiä miten tuo on haja-asutus-Suomen,so kepun syytä...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#9
Asumisen ja -työmatkojen tolkuton verotus on jo tuhonnut Suomen talouden.

Siihen vielä älytön tulovero, joka passivoi tekemään vain minimin.

Risto Apajalahti

Saksan on alaltaan alle 10% suurempi kuin Suomi, käytännössä siis lähes saman kokoinen maa. Saksassa kuitenkin asuu n. 81,5M ihmistä, kun Suomessa meitä on 5,5M. Suhdeluku on siten n. 14,8 saksalaista jokaista yhtä suomalaista kohden. Saksassa maan infrastruktuuria on näin olleen maksamassa melkein 15 ihmistä siinä missä suomalaisia maksajia on tasan yksi (1) ihminen.

Missä kulkee järkevä raja maksajien määrässä per infran neliökilometri en tiedä, mutta se on selvää että ei ole ihme, että täällä on kallista elää verrattuna Keski-Euroopan maihin, kun/jos Suomen infrastruktuuria halutaan ylläpitää etelästä pohjoiseen hyvällä tasolla, saati peräti samalla tasolla kuin Saksassa.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Vaikka haja-asutusalueella asunkin, niin jossain määrin olen samaa mieltä. Toki kirjoitus on kiinni nykytilassa, eikä näe muuttuvan työnkuvien tuomaa muutosta. Tulevaisuudessa entistä vähemmän tarvitsee työn perässä muuttaa, koska työn luonne todennäköisesti tulee muuttumaan enemmän etätyöksi.

Sinällään valtionosuusjärjestelmästä tulisi keskustella, että jossain määrin kriisikuntia tulisi vaatia nopeampiin muutoksiin. Mutta koska kehitys on kirjoittajan mielestä vääjämätöntä, niin eiköhän muutos itsessään ratkaise ongelman. Julkisen sektorin koko on tietysti ongelma, mutta sen tehottomuus on epätosi. Tutkimuksen mukaan Suomen julkinen sektori on EU:n tehokkain.

Tommi Salenius

Jos maaseutu on kerran niin loistava paikka asua ja luoda tulevaisuus, niin miksi nuoret muuttavat pois sieltä?

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Jos kaupunki on niin hyvä asua ja olla, niin miksihän tänne maalle tullaan aina kun on vähänkin lomaa.

Tommi Salenius

Eli samalla logiikalla voi väittää ettei pizza voi olla mielestäni hyvää ruokaa, koska syön välillä esimerkiksi lihapullia ja perunamuusia?

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Suomella ei ole varaa haja-asutukseen

varaa on liikenneruuhkiin,saastuttamiseen,työajan menetykseen(ruuhkissa),,luonnon turmelemiseen edistyksen nimissä,wanhan rakennuskannan purkamiseen(tilalle homeisia rähjiä) !

Varaa on kaikkeen muuhun,paitsi kaupunkiasumiseen !

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pakolaisethan ovat jo tämän tajunneetkin ja muuttavat pääkaupunkiseudulle.

Toimituksen poiminnat