*

Wennberg

Unohtakaa pk-yritykset

Kaikki ovat nykyään pk-yritysten ystäviä. EU korostaa päätöksenteossa pk-yritysten toimintaedellytyksiä, hallituksen reformeissa kannetaan erityisesti huolta pk-yrityksistä ja EK:kin on linjannut  siirtävänsä painopistettä voimakkaammin  pk-yritysten edunvalvontaan.

Miksi kukaan olisikaan pk-yrityksiä vastaan?  Ongelma on vain se, että pk-yritys on määritelmänä täysin hyödytön silloin kun puhutaan muusta kuin kirjanpidollisista vaatimuksista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, jota varten koko määritelmä on syntynyt.

Määritelmän mukaan pk-yrityksiä ovat sellaiset yritykset joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa. Lisäksi edellytetään että osakkeista ei ole neljäsosaa enemmän sellaisen yrityksen omistuksessa, joka ei itse ole pk-yritys. Tosin sanoen esimerkiksi suuryritysten tytäryhtiöitä ei lasketa pk-yrityksiksi.

Pk-yrityksen määritelmä yrityksiä tyypittelevänä ryhmänä on hyödytön useasta syystä johtuen.

Ensinnäkin lähes kaikki yritykset Suomessa ovat pk-yrityksiä. Tilastoissa usein näkee, että pk-yritysten osuus olisi jopa yli 99%. Näissä laskelmissa on kuitenkin käytetty määritelmänä yksinomaan henkilöstömäärää. Kun joukosta poistetaan konserniin kuulumattomat pk-yritykset, on pk-yrityksiä yrityskannasta noin 95%. Pk-yrityksen määritelmä rajaa siis ulkopuolelle vain hyvin pienen (joskin kansantaloudellisesti merkittävän) osan yrityksiä.

Toinen ongelma on edellistä suurempi. Pk-yritysten ryhmään kuuluvilla yrityksillä on hyvin vähän yhteisiä nimittäjiä. Saman kategorian alle kuuluvat yli 200 henkilöä työllistävät kymmenien miljoonien liikevaihtoa tekevät yritykset ja yksinyrittäjät, joiden liikevaihto jää alle sataantuhanteen euroon. Näillä yritystyypeillä ei ole juuri muuta yhteistä kuin tietyt kaikkia yrityksiä koskevat lait.  

Suomalaisen yli sata ihmistä työllistävän pk-yrityksen haasteet ovat merkittävästi enemmän samanlaisia kotimaisen suuryrityksen kuin mikroyrityksen kanssa.  Pk-yrityksistä valtaosa, yli 95%, kuuluu alle 10 ihmistä työllistävien mikroyritysten kategoriaan.

Kolmas ongelma liittyy suuryrityksiin. Pk-yrityksen määritelmä jakaa yritykset sattumanvaraisesti kahteen kategoriaan. Kuten edellä todettiin, on ”suuret pk-yritykset” (keskisuuret yritykset) luonteeltaan paljon lähempänä suuria yrityksiä kuin mikroyrityksiä. Kun lainsäädännössä ja poliittisessa päätöksenteossa pyritään turvaamaan erityisesti pk-yritysten asemaa, tullaan tällöin täysin sattumanvaraisesti syrjineeksi suuryrityksiä, jotka käytännössä voivat olla täysin keskisuurten yritysten kaltaisia. Politiikan tavoitteena kai kuitenkin on, että pk-yritykset kasvaisivat vielä saavutettuaan tuon maagisen pk-yrityksen määritelmän rajan.

Pk-yritysten sijaan tulisikin nykyistä selvemmin erottaa omaksi kategoriakseen nanoyritykset eli yksinyrittäjät, mikroyritykset (1-9 henkilöä työllistävät) ja pienet yritykset (alle 50 hlöä).  Jokainen näistä kategorioista muodostaa muutoksen toiminnan luonteessa. Työllistäminen on ensimmäinen kynnys. Kun yrityksen koko kasvaa toiselle kymmenelle se tarvitsee jo uusia johtamisen rakenteita. Toimialasta ja toiminnan luonteesta riippuen 40-50 henkilön yritys tarvitsee jälleen uudenlaisia johtamisen ja omistamisen rakenteita edelleen kasvaakseen.  

Koko ei ole myöskään välttämättä keskeisin tekijä: omistuspohja, työnantajana toimiminen, kasvuhalukkuus, kansainvälisyys ja vientiliiketoiminta erottavat toiminnallisesti paljon enemmän yrityksiä kuin niiden koko.  Pk-yrityksen määritelmä niputtaa samaan kategoriaan nämä toisistaan täysin poikkeavat yritykset ja samalla mielivaltaisesti sulkee pois osan suuremmista yrityksistä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Asia on olennainen tuotekehitystoiminnan ja sen rahoituksen osalta. Esim. Tekesille muut kuin pk-yritykset tuntuvat olevan pannassa. Vaikka isossa yrityksessä olisi ulkomaista omistusta, rahoitettava innovaatio työllistää suomalaisia ja tuo verotuloja.

Sitäpaitsi isoilla yrityksillä on mahdollisuuksia panostaa usean vuoden ts. väitöskirjatason hankkeisiin. Jota kautta voidaan saada ratkaisevaa uutta osaamista ja kilpailukykyä kv. vientimarkkinoille. Tästä on lukemattomia esimerkkejä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Pkt:ssä on kyse EU:n luokituksesta.

Tilastokeskus tuntee käsitteen mikroyritys:

http://www.stat.fi/meta/kas/mikroyritys.html

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Saksalaisen Mittelstand -käsitteen vastaavista ongelmista.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mittelstand

'Classic' SME-type Mittelstand firms, which account for 99% of German firms (revenue below 50 million EUR).
'Upper'-sized Mittelstand firms, which account for 0,34% of German firms (revenues between 50 million EUR up to 1 billion EUR).
Large cooperations, which account for 0,02% of German firms (revenues over 1 billion EUR) and are more well-known companies, including the DAX 30 companies.

Toimituksen poiminnat