*

Wennberg

Uudet työpaikat keskittyvät yhä harvemmille alueille

Avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista 80%:a on alle 40:ssä kunnassa. Jäljelle jäävässä vajaassa 280:ssä kunnassa –  eli noin 90%:ssa Suomen kunnista – on  siis ainoastaan 20%:a avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista. Yli puolet uusista työpaikoista on seitsemässä kaupungissa ja yksinään pääkaupunkiseudulla näistä on kolmannes.

Tiedot selviävät Owal Group Oy:n kokoamasta työpaikkailmoitusten tietokannasta, johon on koottu vuodesta 2014 lähtien tärkeimmissä rekrytointimedioissa julkaistuja työpaikkailmoituksia.

Työpaikkailmoittelu on yksi parhaista tavoista seurata kuntien elinvoimaa ja sen kehitystä. Verrattuna moniin akateemisissa tutkimuksissa käytettyihin erilaisiin alueiden elinvoimamittareihin, työpaikkailmoitusten seurannalla on lukuisia hyviä puolia. Ilmoitusmäärät reagoivat nopeasti talouden muutoksiin ja tiedot ovat myös saatavissa ilman viivettä. Lisäksi niistä selviää minkälaiset yritykset, millä toimialoilla ja minkälaisiin tehtäviin rekrytointia tehdään.

Kunnan elinvoimasta kertoo erityisesti yksityisen sektorin avoimet työpaikat. Tämän osalta alueellinen kehitys näyttää polarisoituvan vieläkin enemmän.

Vuoden 2017 tammi-helmikuussa Suomesta löytyi kuusi kuntaa, jossa ei ollut yhtään avointa yksityissektorin työpaikkaa: Kivijärvi, Lumijoki, Luhanka, Merijärvi ja Pyhäranta (mukana ei ole Ahvenanmaan kuntia). Osassa näitä kuntia tilanne on jatkunut samanlaisena pidempäänkin. Jos mukaan otetaan ne kunnat, joissa alkuvuonna oli avoinna alle 10 yksityisen sektorin työpaikka, kuntien määrä nousee lähes sataan. Vajaassa kolmanneksessa Suomen kuntia oli siis tarjolla alle kymmenen yksityisen sektorin työpaikkaa.  

Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväkenttä on yhä keskeisemmin elinvoiman kehittämisessä. Jos kunnassa ei ole yksityisen sektorin työpaikkoja, on elinvoiman edellytykset kadonneet. Tämä on valitettava tosiasia monen kunnan osalta.   Kunnat eivät voi luoda yrityksiä eikä yksityisen sektorin työpaikkoja (muuta kuin oman hankintatoimintansa kautta). Parhaimmillaan kunnat voivat olla rasvaamassa rattaita tai poistaa tarpeettomia kapuloita niistä. Erilaiset julkisen sektorin aluekehityshankkeet eivät tyypillisesti tuo työpaikkoja kuin hankehenkilöstölle eikä niillä elinvoimansa menettäneitä alueita pelasteta.

Alueellisen keskittymisen ohella työpaikkailmoittelussa näkyy myös toinen työmarkkinoiden suuri trendi. Tämä on erilaisten henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvu. Peräti seitsemän kymmenestä suurimmasta rekrytointi-ilmoittajasta on henkilöstöpalveluyritys. Näiden yritysten rooli luultavasti ylikorostuu ilmoituksiin perustuvasa analyysissä, mutta se ei muuta isoa kuvaa.

Yleisin haettu tehtävänimike vuonna 2016 oli muuten ”myyjä”. Vaikka työmarkkinoita koskevassa keskustelussa korostuu korkean osaamisen merkitys,  ovat haetuimmat tehtävät edelleen perinteisiä duunariammatteja: hoivaa, rakentamista ja asiakaspalvelua. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat