*

Wennberg

Alkoholipolitiikan vapauttaminen lisää kokonaishyvinvointia

Alkoholilain uudistuksesta käytävä keskustelu on hyvä esimerkki sellaisesta poliittisesta keskustelusta, jossa kumpikin osapuoli kuuntelee vain itseään eikä kukaan halua kuunnella saati ymmärtää vastapuolen näkemyksiä.

Alkoholipoliittisen keskustelun omituisuus on siinä, että se keskittyy lähes yksinomaan haittoihin. Alkoholin sosiaaliset ja terveydelliset hyvinvointihaitat ovatkin kiistattomia. Jostain syystä keskustelussa kuitenkin sivuutetaan se, että myös hyvinvointihyödyt ovat yhtä kiistattomia. Hyötyjen osalta keskustelu on typistynyt elinkeinopoliittiseksi keskusteluksi. En ole kuullut yhdenkään osapuolen tuovan esiin yksilötason hyvinvointihyötyjä, vaikka nämä ovat yhtä ilmeisiä kuin  haitat ja monilta osin jopa helpommin laskettavissa kuin haittakustannukset.  

THL:n mukaan alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain kahden miljardin haittakustannukset (https://www.thl.fi/fi/-/alkoholi-aiheuttaa-vahintaan-kahden-miljardin-eu...).  Luku sisältää sekä välilliset että välittömät kustannukset. Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi terveydenhuollon kustannukset ja välillisiä sairauspoissaolojen aiheuttamat menetykset työajassa.

Ihmiset käyttävät alkoholia, koska se lisää heidän koettua hyvinvointia. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahojaan alkoholiin, koska alkoholi tuottaa heille tyydytystä ja parantaa heidän koettua elämänlaatua. Mikä tämän alkoholin ihmisille tuoman hyvinvoinnin arvo sitten on?

Päihdetilastollisen vuosikirjan (2016) mukaan ihmiset käyttävät alkoholiin vuosittain noin 4,5 miljardia euroa. Kun ihmiset ostavat jotain on heidän saamansa hyöty vähintään käytetyn rahamäärän suuruinen. Hyödyn arvioinnin osalta kysymys koskeekin sitä, kuinka paljon enemmän ihmiset olisivat valmiita maksamaan alkoholista. Tämä määrittelee kuluttajan saaman lisäarvon.  Tällaisia tutkimuksia ei valitettavasti ole juurikaan tehty (lisäarvon  täsmälliseksi määrittelemiseksi tulisi mm. tuntea kysyntäkäyrän muoto ja kysynnän hintajousto).  Muutamissa kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että ihmiset olisivat valmiita maksamaan 50% enemmän alkoholista. Jos samaa lukua sovelletaan Suomeen tarkoittaisi se, että kuluttajien lisäarvo olisi Suomessa yli 2 miljardia.

Yksilötason hyötyjen lisäksi alkoholin myynti tuo valtiolle verotuloja (alkoholivero ja alv) vuosittain vajaat 2,3 miljardia euroa. Lisäksi esimerkiksi panimoala työllistää suoraan  vajaa 2000  henkilöä ja välillisesti yli 10-kertaisesti. Lisäksi on huomioitava, että matkailu- ja ravintoala on kokonaisuudessaan oleellisesti riippuvainen alkoholista.  Ala tuo valtiolle ja kunnille vuosittain yli 5 miljardin verotulot.

Edellä sanotun perusteella voidaan todeta kaksi asiaa. Ensinnäkin alkoholin kokonaishyödyt ovat varovaisestikin arvioiden 10 miljardin luokkaa. Luultavasti selkeästi enemmän.  Toiseksi alkoholin kulutuksen lisääntyessä, myös hyvinvointihyödyt kasvavat ja  ovat edelleen selkeästi haittoja suuremmat. Alkoholin kokonaiskulutushan on Suomessa selkeästi eurooppalaisen keskitason alapuolella.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ollut esittää täsmällisiä arvioita alkoholin positiivista hyvinvointivaikutuksista, vaan ainoastaan muistuttaa siitä, että  alkoholipolitiikasta puhuttaessa olisi vähintään kohtuullista muistaa myös ne positiiviset vaikutukset ihmisten koettuun hyvinvointiin – ei vain negatiiviset. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Alkoholipolitiikan vapauttaminen lisää kokonaishyvinvointia''

Samalla muuttuisi moni asia oikeaan suuntaa.

Suomalaiset ovat yksisilmäinen ja tyhmä kansa, joka ei näe kokonaisuuksia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Juuri näin. Ihmisten kokema hyvinvointi jää valitettavan usein - omissakin pohdinnoissa - täysin sivuun.

Toki omalla kohdalla aina muistan arvioida että nautin autolla ajamisesta Helsingissä ja sekin on arvokasta ;)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Uuden Suomen toimitus "kuuntelee vain itseään" (Wennbergin sanoin).

Uuden Suomen toimituspolitiikka hajottaa yhteiskuntaa.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Minä uskon siihen että yhteinen hyvä toteutuu parhaiten siten, kun kukin ihminen saa päättää omista asioistaan itse.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"Minä uskon siihen että yhteinen hyvä toteutuu parhaiten siten, kun kukin ihminen saa päättää omista asioistaan itse." Totta kun sitten maksavat myös itse aiheuttamansa ongelmansa !

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Voisitko vähän selvittää mitä tarkoitat? Pitäisikö esimerkiksi liikalihavien maksaa itselleen aiheuttamiensa sairauksien hoito itse kun ovat syöneet liikaa?

Entäs moottoripyörä onnettomuuksien hoitokustannukset, kuka maksaa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tai ihan vain työttömien maksaa työttömyyskorvaukset..?

Käyttäjän nurmenmarkku kuva
Markku Nurmi

Tämä rinnastus moottoripyöräonnettomuuksien kustannuksiin oli minulle uutta.

Vai pitääkö alkoholin kuluttajien ottaa liikennevakuutusta vastaava vakuutus?

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #9

"Tämä rinnastus moottoripyöräonnettomuuksien kustannuksiin oli minulle uutta."
...........................

Viittaan siis siihen että jos kerran alkoholistien täytyy maksaa elintapojensa aiheuttamat kustannukset itse, niin tasapuolisuuden ja ihmisten yhdenvertaisuuden nimissä myös kaikki muutkin joutuvat maksamaan itselleen aiheuttaman sairauden hoitokustannukset.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Erinomainen näkökulma asiaan ! Ihmisethän todellakin käyttävät alkoholia, koska se lisää heidän kokemaansa hyvinvointia. Vain epärationaalinen henkilö käyttäisi rahojaan asiaan, joka heikentää hänen hyvinvointiaan, ja (määritelmän mukaan) enemmistö suomalaisista(kin) lienee rationaalisesti ajattelevia.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Hieno esitys. Mutta kukaan ei ole maininnut niistä valtavista eduista joita itäisessä naapurimaassamme on saavutettu viimeisen sadan vuoden aikana. Siellä on alkoholin saanti aivan toisella tasolla, hintakin on murto-osa meidän hinnoista. Ihmisten hyvinvointi ja terveys ja keski-ikä ovat oleellisesti korkeampia kuin meillä.

Pitää pyrkiä naapurin kokonaishyvinvointiin!

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Muuttaisin arvoisan blogistin kirjoituksen otsikkoa seuraavasti: "Alkoholipolitiikan lopettaminen lisää kokonaishyvinvointia"

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Suomen pitäisi ottaa mallia Japanista.

Japanissa alkoholia myydään jokaisessa ruokakaupassa: pienissä kaupoissa (Convenience store, kuten SevenEleven, Lawson), joita on joka neliökilometrillä kaupungeissa, Supermarketeissa ja suurissa tavarataloissa (Aeon jne). Sen lisäksi ovat alkoholimyymälät, kävelymatkan päässä. Hinta- ja laatukilpailu on kovaa.

Siis: Suomessa pitää lopettaa Alkolta monopoli ja sallia myynti kaikissa elintarvikemyymälöissä. Olen varma, että kaupunkien "kivijalkamyymälät" elpyisivät ja asuinalueiden mukavuus kohenisi, kun kauppaan ei tarvitse mennä kilometrien päähän autolla, vaan pääsee kätevästi kävellen. Japanissa Convenience storet ovat kaikkein tuottoisimpia, ja ne ovat auki 24/7, ovat halpoja ja niitä on paljon. Suomessa se merkitsisi K- ja S-ketjujen monopolin murtumista ja uusien kauppojen syntymistä ja sen mukana työllisyysvaikutus olisi huomattava. Valtio hyötyisi miljardeja, jos Alko lakkautetaan.

Japanissa alkoholivero ja -tullit ovat alhaiset. Mistä tahansa ruokakaupasta saa alkoholia tuotuna ympäri maailmaa maan oman valtavan tuotannon lisäksi. Esimerkiksi viskiä saa jopa 4 litran törpöissä noin 30 eurolla, Finlandiavodkaa pullon 8 eurolla. Alkoholiprosentilla mitattuna tuotteita on 1%:sta 97 %:iin (puolalainen pirtu). Oluet ovat 0 %sta 8 %:iin hinnaltaan 1 eurosta 4 euroon tölkki, ja merkkejä kymmeniä omia ja ulkomaisia. Laatuviinejä kaikkialta maailmasta saa alkaen 2 eurosta. (Drinkkiautomaatista ei enää saa alkoholia, koska alaikäisten (alle 20v) valvominen on mahdotonta. Alkoholikortilla sekin onnistuisi, kuten tupakan myynti automaatista vain Taspo (tupakka)-kortilla)

Luulisi, että Japanissa juoppoja näkee joka paikassa örveltämässä, mutta heitä saa etsimällä etsiä. Viimeisessa yöjunassa voit heitä tavata nukkumassa. Liikenteessä on 0-toleranssi, ja ajokortti otetaan lopullisesti pois, jos kärähtää.

Miten monta miljardia Suomen valtio saisi verotuloja, kun Alko lakkautetaan eikä alkoholia tarvitse mennä ostamaan Viroon, Ahvenanmaalle, Ruotsiin laivalta tai rahdata muualta EU-alueelta?

Alkoholista aiheutuvat haitat ovat pääasiassa sitä, että alkoholistiparantolat kuntouttavat verovaroin alkoholisteja uudelle ryyppykierrokselle. Siihen pitäisi saada muutos: tarjotaan vain yhden kerran vieroitushoito verovaroista ja toisesta kerrasta alkaen omasta takaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siihen aikaan kun itse asuin Japanissa 90-luvulla, siellä sai ostaa olutautomaateista kuka vaan kolikoilla juomaa. Jos muistan oikein, niin jotkut niistä automaateista, ainakin Yokohamassa, menivät kyllä lukkoon joskus puolen yön paikkeilla, mutta mitään kontrollia ei ollut. 24 tuntia auki olevista kaupoista sen sijaan sai todellakin milloin vain.

Japanissa juominen liittyy aina seuranpitoon joko ruokailun yhteydessä tai sitten karaokeporukassa. Japanilaisten reaktio alkoholiin on yleensä alussa eloisuuden ja puhevilkkauden lisääntyminen ja myöhemmin illasta, jos porukan paine on pannut ottamaan vähän överiksi, uneliaisuus. Kuten mainitsit niitä nuokkuvia puku päällä valkoisessa paidassa ja kravatissa istuvia kotimatkalaisia näkee öisissä metrojunaissa kyllä hyvin usein. Suhtautuminen heihin on kuitenkin kunnioittavaa ja heitä pikemminkin autetaan, jos tarvis on, sen sijaan, että heitä halveksittaisiin.

Yhtään varsinaista alkoholiongelmaista japanilaista en viiden vuoden aikana oppinut tuntemaan. Useilla japanilaisilla on myös huono toleranssi alkoholiin ylipäätään ja he eivät juuri pysty paria paukkua enempää ottamaan. Tämä porukka, jonka naama muuttuu punaiseksi jo ensimmäisestä drinkistä, on kuitenkin vähemmistönä. Arvioisin, että heitä on aikuisväestöstä noin neljännes. Kiinassa tilanne on hyvin samanlainen.

Yksi ero Suomen ja Japanin välillä on myös yhteiskunnan infrastruktuurin eroavaisuus, jos puhutaan Suur-Tokion alueesta, jossa yli kolmasosa aktiivikansalaisista elää. Juuri kukaan ei siellä normaaliarjessa aja autoa, vaa kulkee työhön aina julkisilla kulkuvälineillä, ellei ole niin suuri pomo, että autokuski hakee aamulla kotoa. Ruuhkaisesta urbaanirakenteesta johtuen myös mainitsemasi convenient store kaupat ovat välttämättömiä, koska se on ainoa tapa kotirouville vaivattomasti hoitaa ruokaostokset. Suomalais-amerikkalaismallinen automarketostelu on siellä enemmänkin poikkeus, jota harrastetaan korkeintaan sunnuntaisin.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Alkoholi voi juopon mielestä lisätä jopa hyvin vointia todellisuus on aivan muuta

Olen näitä itse seurannut melkoisen läheltä ja lähes kaikki sanoo että työpäivä kahdeksan tuntia ei ole yhtä rasittava .
kun sen 8 tunnin ajan juominen .

Sitten onkin se kuinka monen ihmisen hyvin voinnista on poissa se kun joku perheestä juo .
Niiden lukumäärä on keskimäärin 7 henkilöä joille yhden juominen tuo pelkästään pahaa mieltä .
Ja kustannukset alkoholista ja sen käytöstä on kaikkiaan on kyllä 5,5 ja 6 miljardin välissä vuosi tasolla .
Tuo kaksi miljardia on pelkästään alkoholisteihin menevä summa se vaan ei ole sitten koko summa lainkaan terv tepivaari

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Todistit juuri blogin sanoman siitä, että Suomessa on tapana pohdiskella alkoholipolitiikkaa negatiivisesti.

Tässähän ei ollut kyse siitä mitä "juopoille kuuluu", vaan normikansalaisen alkoholin nauttimisesta. Ja Suomi poikkeaa esimerkiksi Keski-Euroopasta alkoholin kohdalla juuri siinä, että meillä asiaa tarkastellaan ongelmallisten tapausten näkövinkkelistä, kun taas mannermaalla tavallisen ihmisen näkövinkkelistä.

Suomalainen alkoholipolitiikka ei ole onnistunut vähentämään ongelmajuomista, vaan päinvastoin, se on aiheuttanut sen, että ongelmajuominen koituu niin juopolle itselleen kuin läheisillekin vielä ongelmallisemmaksi. Holhoaminen ylläpitää ongelmaa kauemmin kuin muuten olisi asian laita, hinta aiheuttaa taloudellista rasitetta perheelle, syyllisyyden tunto aiheuttaa häpeää ja psyykkisiä oireita, jotka myös pahentavat itse ongelmaa, ja niin edelleen.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Kyllä tähän alkoholiin liittyy perheväkivaltaa, lasten heitteille jättöä, työstä poissa oloa ym. Myös terveydelliset haitat on huomattavia kustannuksiltaan. Alkoholia saa nykyiselläkin lailla aivan tarpeeksi. Hyvinvointi alkoholista ? naurettava vertaus. Ihminen joka juo on tunne-elämältään vajavainen hän pakenee todellisia ongelmiaan.

Eri asia on sitten jotka osaavat ja pystyvät pitämään alkoholin kohtuullisena, voisin sanoa lukeutuvani tähän joukkoon, -70 vuotiaana perusterve ja täysillä nautin -43 vuotta työuran kestäneen aikajakson jälkeistä eläkekkeellä oloa, kalastellen, patikoiden ja nauttien elämästä.

Ikävä kyllä monet ystävästäni ei ole tähän pystyneet, osa mullan alla, osa vapisivin jaloin tuskin pystyvät kävelemään, tuskin nauttivat enään elämästä.

(Isä vainaan sanoin, pidä elämän ohjat aina itsesi käsissä )

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

"Ihminen joka juo on tunne-elämältään vajavainen hän pakenee todellisia ongelmiaan." ...
"pystyvät pitämään alkoholin kohtuullisena, voisin sanoa lukeutuvani tähän joukkoon"

--> kirjoittaja osoitti ainakin olevansa tunne-elämältään vajavainen (mutta niinhän siis lähes kaikki suomalaiset kirjoituksen mukaan ovat).

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Mika Mustonen kaikkihan me vajavaisia ollaan, minäkin , mutta ottamalla itse vastuun alkoholikäytöstä,ja elämäntavoistani, olen tyytyväinen elämääni, se minulle on itselleni täkeintä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

Tuo käsite "ihminen, joka juo" pitäisi heittää romukoppaan. Se on vähän sama kuin muuan tuntemani maalaistalon emäntä anoppi kysyi tyttäreltään vävykokelaasta: "Käyttääkö hän alkoholia?". Ja kyseinen emäntä oli itse sellainen, että kävi varmaan kerran viikossa juomassa ehtoollisviiniä.

Jyrki Paldán

"Ihmiset käyttävät alkoholia, koska se lisää heidän koettua hyvinvointia. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahojaan alkoholiin, koska alkoholi tuottaa heille tyydytystä ja parantaa heidän koettua elämänlaatua. Mikä tämän alkoholin ihmisille tuoman hyvinvoinnin arvo sitten on?"

Onko tosiaankin noin?

Entä lisääkö heroiiniaddiktin ostama päiväannos hänen koettua elämänlaatuaan? Entä lisääkö pyramidihuijaukseen hurahtaneen siihen käyttämät rahat hänen koettua elämänlaatuaan?

Mielenkiintoinen on myös oletus, jonka mukaan kuluttajan maksaessa samasta alkoholimäärästä enemmän, kokonaishyvinvointi kasvaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos kuluttaja olisi valmis maksamaan A:sta kaksi euroa, eli A olisi hänelle kahden euron arvoinen, mutta hän saakin sen yhdellä eurolla, hän voittaa euron verran ylimääräistä hyvää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Entä lisääkö heroiiniaddiktin ostama päiväannos hänen koettua elämänlaatuaan? Entä lisääkö pyramidihuijaukseen hurahtaneen siihen käyttämät rahat hänen koettua elämänlaatuaan?"

Alkoholi on kuitenkin osa ravintopalettia, joten sitä ei voi verrata heroiiniin tai pyramidihuijaukseen. Siinä missä kokis sopii Big Macin painikkeeksi lasillinen punaviiniä sopii ravioliaterian yhteyteen. Snapsilasillinen rapujuhlilla on kuin pippuri entrecote -pihvin päällä ja lasillinen kuohuviiniä kesäisen puutarhajuhlan tervetuliaismaljana kuin lämmin kädenpuristus.

Miksi tuohon kaikkeen pitäisi suhtautua lähtökohtaisesti negatiivisesti?

Jyrki Paldán

Kyse on tuosta väitetystä periaatteesta, jonka mukaan tuotteesta tai palvelusta maksettu hinta on hyvinvoinnin mittari. Joko periaate hyväksytään, ja nuo mainitut esimerkit tosiaankin "lisäävät hyvinvointia", tai sitä ei hyväksytä, jolloin hyvinvoinnin lisääntyminen jää tapauskohtaiseksi.

Mitä on se "hyvinvointi"?

Kielitoimiston sanakirjan mukaan se on:
"Hyvinvointi viittaa yleiskielessä vaurauteen ja hyvään terveydentilaan."

Oxfordin sanakirjan mukaan:
"The state of being comfortable, healthy, or happy."

ja yleisemmin:
"Hyvinvointi on subjektiivinen konsepti, eli henkilökohtaisesti koettu kokemus voinnista."

Alkoholin tapauksessa kenttä on todella laaja, ja kaikille se juominen ei tarkoita viinilasia ravioliaterian yhteyteen tai snapsilaseja rapujuhlilla. Toisille se tarkoittaa rohkaisujuomaa tyttöystävän tapporetkelle, toisille janojuomaa auton rattiin ja toisille rähinäjuomaa baarireissuille. Täysin alkoholiriippuvainen henkilö on hyvinkin verrattavissa heroiiniriippuvaiseen. Yksikään hörppy hänen huuliltaan alas ei paranna hänen vaurauttaan tai terveydentilaansa, ja harvoin edes tyytyväisyyttä tai kokemusta omasta voinnista.

Parhaimmillaan alkoholi taas voi tosiaankin joidenkin tutkimuksien mukaan parantaa terveyttä, vähentää stressiä (joka suureksi osaksi syntyy työelämän hektisyydestä ja epävarmuudesta, siis juuri siitä, joka talousteorioiden mukaan lisää hyvinvointia) ja tehdä oman voinnin kokemuksesta parempaa. Mutta samalla tavoin myös kohtuukäyttäjillä alkoholi voi synnyttää vakavaakin pahoinvointia erinäisin tavoin.

On siis hyvin vaikea arvioida alkoholin vaikutuksia hyvinvointiin millään yleispätevällä tavalla, käytetystä määritelmästä riippumatta. Terveysvaikutusten tiedetään lähes varmasti olevan kansanterveyden tasolla voimakkaan negatiivisia ja vaikutus vaurauteen on täysi kysymysmerkki. Tyytyväisyys, onnellisuus ja koettu vointi puolestaan selviävät vain laajoilla kyselytutkimuksilla, jotka väkisinkin jäävät niin kontrolloimattomiksi, ettei yksittäisiä tekijöitä, kuten alkoholilain vaikutuksia, voida tuloksista erotella mitenkään.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Tulin vierailemaan tänne vastakkaiselle puolelle. Tämän blogikirjoituksen väittämänä on siis, että keskustelussa usein unohdetaan alkoholin tuottama kokonaishyvinvointi. Väittämä sellaisenaan on väärä. On myönnettävä, että jäyhässä keskustelukulttuurissa alkoholi tuo vapautuneisuutta, jonka avulla joskus ratkotaan vaikeitakin kysymyksiä. Kun alkoholin käytössä liioitellaan ja juodaan esimerkiksi liian vahvoja juomia, kokonaishyvinvoinnista ei enää ole kysymys. Silloin usein naiset ja lapset kärsii ja juovien naisten kyseessä ollen usein hänen lapsensa kärsii. Naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt viime vuosina. Vähintään tämän pitäisi olla syynä pitää nämä nykyiset alkoholirajat tai niitä jopa kiristää. Perheiden hyvinvointi on riippuvaista lasten vanhemmista.

Nyt kun on jälleen kesä, olisi hyvä neuvoa ihmisille, miten laimentaa juomatottumuksiaan, kuten nauttia muita virvoitusjuomia alkoholijuomien sijaan ja niiden lomassa. Sillä tavalla rauha perheessä säilyy ja aikuiset voivat säilyttää vastuullisen tilanteen juhlissaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se ei vaan mene noin.

Rajoitukset, joita nykyään sovelletaan, ei vähennä juoppojen alkoholin käyttöä mitenkään, vaan pikemminkin pitää sitä yllä nykyisessä muodossaan.

Väkevien juominen tuottaa iloa seurassa yhtä paljon kuin muidenkin juomien juominen, jos niitä väkeviä juodaan ruokaryyppynä vaikkapa jäisestä snapsilasista porukalla snapsilauluja laulaen ja maljapuheita pidellen. Tylsät olisivat sellaiset rapujuhlat, joissa ei periaatteen vuoksi tarjoiltaisi snapsia.

Ongelmajuojille on turha yrittää esittää "varovaisuutta" tai juomien laimentamista tai mitään muutakaan. Juominen ei ole heidän hallinnassaan lainkaan. Ja sen porukan ehdoilla ei toki pitäisi muiden suomalaisten olla pakko elää.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

En esittänyt mielipidettä ns. ongelmajuojista, vaan ruokakauppojen alkoholirajoista. Ne kannattaa pitää ennallaan.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Eikä tuota voi millään kiistää. Holhous luo pahoinvointia, jote jo sen väheneminen itsessään nostaa yleistä hyvinvointia. Lisäksi alkoholi on pohjimmiltaan sekä hyvinvointituote että maatalpustuote, molemmat erittäin arvokkaita.

Hienon hieno näkökulma.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Alkoholipolitiikka ja Sote -uudistus voitaisiinkin sitten yhdistää yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi:

1) Alkoholin kulutuksen kasvaessa terveydenhuoltoonhan syntyy uusia työpaikkoja.

2) Voitaisiin säätää laki, että julkinen terveydenhuolto ei korvaa alkoholista aiheutuvia sairauksia. Käyttäjät joutuisivat maksaman itse hoitonsa.

3) Tai annetaan vaan evoluution hoitaa alkoholistit pois päiviltä. Muutaman ikäluokan jälkeen meillä ei siis enää olisi alkoholiriippuvaisia kansalaisia jäljellä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Voitaisiin säätää laki, että julkinen terveydenhuolto ei korvaa alkoholista aiheutuvia sairauksia."

Eli kun kännipäinen örveltäjä lyö nenäluusi murskaksi et saisi kunnallista terveydenhoitoa siihen vammaan.

Toimituksen poiminnat