Hallintoa kehitetään miljardilla eurolla – velaksi

Valtion ensi vuoden budjetin loppusumma on yli 10 miljardia enemmän kuin 10 vuotta sitten. Bruttokansantuote on kuitenkin yhä vuotta 2008 alemmalla tasolla ja valtion velka on yli kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Kun vuoden 2008 budjetissa valtionvelkaa lyhennettiin 1,7 miljardilla, ensi vuonna velkaa sen sijaan otetaan lisää 3,4 miljardia euroa.

Mutta miksi velkaa tarvitaan? Jos menot olisivat vuoden 2008 tasolla, valtion budjetti olisi reippaasti ylijäämäinen. Vaikka budjetin rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia (esim. valtionosuudet) on merkittävimmät muutokset helppo paikantaa.  

Vuoteen 2008 verrattuna merkittävin kasvu on tapahtunut seuraavissa kuluerissä:  

  • Kunnille maksettavat valtionosuudet peruspalveluiden järjestämiseksi
  • Eläkemenot
  • Työttömyysmenot
  • Asumistukimenot
  • Euroopan Unionille maksettava jäsenmaksu

Näissä menoissa tapahtunet muutokset  selittävät 10 vuoden aikana tapahtuneen menojen kasvun keskeisimmiltä  osilta. Vuonna  2008  valtion budjettitalouden kuluista 29 miljardia  euroa meni näihin ns. siirtotalouden kulueriin, kun vastaava luku vuonna 2018 tulee olemaan  yli 40 miljardia (kokonaissummaan  osittain vaikuttaa budjettivaltiossa tapahtuneet rakenteelliset uudistukset).  Muita budjetissa tapahtuneita merkittäviä muutoksia ovat mm. lisääntyneet investoinnit väylähankkeisiin ja puolutushallinnon menot, jotka ovat kasvaneet kokonaisuudessaan lähes 20%.

Mikään edellä tapahtuneista muutoksista ei ole tapahtunut muutamassa vuodessa, vaan kyseessä on ollut pidempi kasvun trendi.

Vuoden 2018 budjetti onkin historiallinen aivan muusta syystä. Valtion ensi vuoden budjetti poikkeaa yhdessä merkittävässä suhteessa kaikista aikaisemmista budjeteista: koskaan historiassa ei ole tehty vastaavaa satsausta hallinnon kehittämiseen.

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutukseen on varauttu lähes 200 miljoonaa euroa. Hallituksen kärkihankkeita toteutetaan kokonaisuudessaan yli 600 miljoonalla eurolla. Kun lisäksi otetaan muilla momenteilla olevat hallinnon kehittämishankkeet, ollaan helposti lähes 1 mrd luokassa. Tämä toki on karkea arvio, koska asiaa ei voi täsmällisesti budjetista selvittää, mutta jo yksinään sote- ja maakuntauudistuksen toteutukseen ensi vuodelle varattu summa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Oleellinen kysymys koskee sitä, ratkaistaanko näillä kehitysinvestoinneila julkisen talouden keskeisiä ongelmakohtia. Jos niiden avulla julkinen talous saadaan tasapainoon hallituksen esittämässä tavoiteaikataulussa, niin investointi on tuossakin mittaluokassa järkevä. Ongelma on siinä, että vaikka hallituksella on mitä ilmeisemmin oikea analyysi ongelmien luonteesta ja  selkeät tavoitteet (työllisyysaste, budjetin tasapaino ine.) , eivät rahoitettavat hankkeet pääsääntöisesti kohdistu niiden ratkaisemiseen.  Osalla kärkihankkeista on myös selvästi liikaa rahaa, jonka osoittaa se, että hankkeet eivät meinaa keksiä niille järkevää käyttöä ja hankkeiden liikkeellelähtö on hidasta (selkeyden vuoksi todettakoon, että tämä koskee pientä osaa hankkeista).

Suurin haaste koskee itse sote- ja maakuntauudistusta.  Vaikka tulen jatkossakin parhaan kykyni, osaamiseni ja kapasiteettini mukaan tukemaan virkamiehiä maakuntauudistuksen menestyksekkäässä toteutuksessa, ennustan,  että uudistus ei tule toteutumaan. Tekisi mieli jopa sanoa, että olen asiasta “varma”, koska lähtökohtaisesti hanke ”ei vaan voi onnistua”. Tähän on lukuisia syitä joista seuraavassa muutama. Todettakoon lisäksi, että merkittävä osa hallinnon uudistuksia koskevasta kirjallisuudesta – tai ainakin niiden opetuksista – menee uusiksi, jos tämä hanke saada suunnitellussa aikataulussa maaliin.

Vaikka maakuntauudistuksessa on kyse suurimmasta hallinnon uudistuksesta koskaan Suomen historiassa, niin kukaan niistä joihin se kohdistuu, ei oikein tunnu tietävän miksi se tehdään – puhumattakaan, että sen uskottaisiin tehostavan merkittävästi palveluiden järjestämistä ja tuotantoa.

Maakuntauudistuksen ongelma ei ole kuitenkaan vain siinä, että ei ole selvää, mitä ongelmaa sillä ollaan ratkaisemassa. En ole kuullut edes uudistusta poliittisesti ajavien väittävän, että uudistus ratkaisisi käsillä olevat ongelmat liittyen hyvinvointipalveluiden kustannusten kasvuun.   

Maakuntauudistus muistuttaa valtionhallinnon alueellistamista siinä, että myös maakuntauudistuksessa asiantuntijat yksimieleisesti esittivät muuta ratkaisua (maakuntien/sote-alueiden määrä) tai katsoivat ettei esitetyllä uudistuksella ole haluttuja vaikutuksia.  Alueellistamisesta en ole nähnyt yhdenkään tutkimuslaitoksen tai  konsulttiyrityksen raporttia, jossa todettaisiin, että sillä on positiivisia kansantaloudellisia tai edes valtiontaloudellisia vaikutuksia. Sote- ja maakuntauudistuksesta tehdyt analyysit taas toteavat varsin yksimielisesti, että sillä ei odoteta olevan ainakaan merkittävää kustannuksia hillitsevää vaikutusta – lyhyellä aikavälillä kustannusten kasvu voi päinvastoin olla suurempaa.

On vaikea sanoa, koska voidaan todeta, että ennustukseni maakuntauudistuksen kohtalosta oli väärä. Vaikka hallituksen kaavailemat lait tulisivat voimaan, jää muutos tulevien hallitusten toteutettavaksi ja sillä voi olla hyvin Fimean alueellistamisen kaltainen kohtalo, jossa päätös käytännössä perutaan vaikka nimelliset osat siitä toteutuisivatkin.  

Panostukset maakuntauudistuksen toteutukseen ovat olleet jo nyt valtavat. Onneksi maakuntauudistuksen sisällä on toteutettu paljon järkevää kehitystyötä, jota voidaan viedä eteenpäin ja josta on hyötyä, vaikka ennustukseni osuisi oikeaan.

Todettakoon lopuksi vielä kerran ettei asiasta jäisi mitään epäselvyyttä: Ennustuksestani huolimatta jatkan taas maanantaina työtä maakuntauudistuksen eteen ja toivon sen toteutuvan mahdollisimmat fiksulla tavalla – kunnes annetaan uusi tavoite. 

wennberg
Helsinki

Mikko Wennberg on valtiotieteiden tohtori ja hänellä on dosentuuri Turun yliopistossa. Hän on työskennellyt tutkijana, eduskunnan virkamiehenä ja johdon konsulttina. Wennberg on Owal Group Oy:n toinen perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu