Hallintoa kehitetään miljardilla eurolla – velaksi
Valtion ensi vuoden budjetin loppusumma on yli 10 miljardia enemmän kuin 10 vuotta sitten. Bruttokansantuote on kuitenkin yhä vuotta 2008 alemmalla tasolla ja valtion velka on yli kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Kun vuoden 2008 budjetissa valtionvelkaa lyhennettiin 1,7 miljardilla, ensi vuonna velkaa sen sijaan otetaan lisää 3,4 miljardia euroa.
Mutta miksi velkaa tarvitaan? Jos menot olisivat vuoden 2008 tasolla, valtion budjetti olisi reippaasti ylijäämäinen. Vaikka budjetin rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia (esim. valtionosuudet) on merkittävimmät muutokset helppo paikantaa.
Vuoteen 2008 verrattuna merkittävin kasvu on tapahtunut seuraavissa kuluerissä:
- Kunnille maksettavat valtionosuudet peruspalveluiden järjestämiseksi
- Eläkemenot
- Työttömyysmenot
- Asumistukimenot
- Euroopan Unionille maksettava jäsenmaksu
Näissä menoissa tapahtunet muutokset selittävät 10 vuoden aikana tapahtuneen menojen kasvun keskeisimmiltä osilta. Vuonna 2008 valtion budjettitalouden kuluista 29 miljardia euroa meni näihin ns. siirtotalouden kulueriin, kun vastaava luku vuonna 2018 tulee olemaan yli 40 miljardia (kokonaissummaan osittain vaikuttaa budjettivaltiossa tapahtuneet rakenteelliset uudistukset). Muita budjetissa tapahtuneita merkittäviä muutoksia ovat mm. lisääntyneet investoinnit väylähankkeisiin ja puolutushallinnon menot, jotka ovat kasvaneet kokonaisuudessaan lähes 20%.
Mikään edellä tapahtuneista muutoksista ei ole tapahtunut muutamassa vuodessa, vaan kyseessä on ollut pidempi kasvun trendi.
Vuoden 2018 budjetti onkin historiallinen aivan muusta syystä. Valtion ensi vuoden budjetti poikkeaa yhdessä merkittävässä suhteessa kaikista aikaisemmista budjeteista: koskaan historiassa ei ole tehty vastaavaa satsausta hallinnon kehittämiseen.
Sote- ja maakuntauudistuksen toteutukseen on varauttu lähes 200 miljoonaa euroa. Hallituksen kärkihankkeita toteutetaan kokonaisuudessaan yli 600 miljoonalla eurolla. Kun lisäksi otetaan muilla momenteilla olevat hallinnon kehittämishankkeet, ollaan helposti lähes 1 mrd luokassa. Tämä toki on karkea arvio, koska asiaa ei voi täsmällisesti budjetista selvittää, mutta jo yksinään sote- ja maakuntauudistuksen toteutukseen ensi vuodelle varattu summa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.
Oleellinen kysymys koskee sitä, ratkaistaanko näillä kehitysinvestoinneila julkisen talouden keskeisiä ongelmakohtia. Jos niiden avulla julkinen talous saadaan tasapainoon hallituksen esittämässä tavoiteaikataulussa, niin investointi on tuossakin mittaluokassa järkevä. Ongelma on siinä, että vaikka hallituksella on mitä ilmeisemmin oikea analyysi ongelmien luonteesta ja selkeät tavoitteet (työllisyysaste, budjetin tasapaino ine.) , eivät rahoitettavat hankkeet pääsääntöisesti kohdistu niiden ratkaisemiseen. Osalla kärkihankkeista on myös selvästi liikaa rahaa, jonka osoittaa se, että hankkeet eivät meinaa keksiä niille järkevää käyttöä ja hankkeiden liikkeellelähtö on hidasta (selkeyden vuoksi todettakoon, että tämä koskee pientä osaa hankkeista).
Suurin haaste koskee itse sote- ja maakuntauudistusta. Vaikka tulen jatkossakin parhaan kykyni, osaamiseni ja kapasiteettini mukaan tukemaan virkamiehiä maakuntauudistuksen menestyksekkäässä toteutuksessa, ennustan, että uudistus ei tule toteutumaan. Tekisi mieli jopa sanoa, että olen asiasta “varma”, koska lähtökohtaisesti hanke ”ei vaan voi onnistua”. Tähän on lukuisia syitä joista seuraavassa muutama. Todettakoon lisäksi, että merkittävä osa hallinnon uudistuksia koskevasta kirjallisuudesta – tai ainakin niiden opetuksista – menee uusiksi, jos tämä hanke saada suunnitellussa aikataulussa maaliin.
Vaikka maakuntauudistuksessa on kyse suurimmasta hallinnon uudistuksesta koskaan Suomen historiassa, niin kukaan niistä joihin se kohdistuu, ei oikein tunnu tietävän miksi se tehdään – puhumattakaan, että sen uskottaisiin tehostavan merkittävästi palveluiden järjestämistä ja tuotantoa.
Maakuntauudistuksen ongelma ei ole kuitenkaan vain siinä, että ei ole selvää, mitä ongelmaa sillä ollaan ratkaisemassa. En ole kuullut edes uudistusta poliittisesti ajavien väittävän, että uudistus ratkaisisi käsillä olevat ongelmat liittyen hyvinvointipalveluiden kustannusten kasvuun.
Maakuntauudistus muistuttaa valtionhallinnon alueellistamista siinä, että myös maakuntauudistuksessa asiantuntijat yksimieleisesti esittivät muuta ratkaisua (maakuntien/sote-alueiden määrä) tai katsoivat ettei esitetyllä uudistuksella ole haluttuja vaikutuksia. Alueellistamisesta en ole nähnyt yhdenkään tutkimuslaitoksen tai konsulttiyrityksen raporttia, jossa todettaisiin, että sillä on positiivisia kansantaloudellisia tai edes valtiontaloudellisia vaikutuksia. Sote- ja maakuntauudistuksesta tehdyt analyysit taas toteavat varsin yksimielisesti, että sillä ei odoteta olevan ainakaan merkittävää kustannuksia hillitsevää vaikutusta – lyhyellä aikavälillä kustannusten kasvu voi päinvastoin olla suurempaa.
On vaikea sanoa, koska voidaan todeta, että ennustukseni maakuntauudistuksen kohtalosta oli väärä. Vaikka hallituksen kaavailemat lait tulisivat voimaan, jää muutos tulevien hallitusten toteutettavaksi ja sillä voi olla hyvin Fimean alueellistamisen kaltainen kohtalo, jossa päätös käytännössä perutaan vaikka nimelliset osat siitä toteutuisivatkin.
Panostukset maakuntauudistuksen toteutukseen ovat olleet jo nyt valtavat. Onneksi maakuntauudistuksen sisällä on toteutettu paljon järkevää kehitystyötä, jota voidaan viedä eteenpäin ja josta on hyötyä, vaikka ennustukseni osuisi oikeaan.
Todettakoon lopuksi vielä kerran ettei asiasta jäisi mitään epäselvyyttä: Ennustuksestani huolimatta jatkan taas maanantaina työtä maakuntauudistuksen eteen ja toivon sen toteutuvan mahdollisimmat fiksulla tavalla – kunnes annetaan uusi tavoite.
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Varsinkin ensimmäinen kappale on paljon kertova.
Maakuntahallinto olisi kyllä parantannut toimintaa huomattavasti, jos se olisi tehty oikein. Nyt siinä mentiin perse edellä puuhun. Sote-rahat otetaan pois kunnilta ja keskitetään valtiolle. Maakunnat saavat niskaansa yli 1000 sivua sote-lainsäädäntöä. Maakuntahallinnosta tulee sotkujen sotku.
Miten voin sanoa, että oikein tehtynä maakuntauudistus olisi onnistunut? Sen takia, että meillä on itsehallinnollinen Ahvenanmaan maakunta. Sen hallinto on määritetty lyhyesti laissa. Siellä on tutkitusti Euroopan tervein ja pitkäikäisin väestö. Siellä ei käytännössä ole työttömyyttä. Kuntien veroprosentit ovat Suomen alhaisimmat. Jos Ahvenanmaa olisi ollut osa Manner-Suomea, se olisi aikoja sitten tyhjennetty vakituisista asukkaista.
Lisätään tähän vielä ennen kuin joku alkaa taas selittämään, että valtio maksaa Ahvenanmaan kuluja. Se ei maksa mitään, vaan korvaa Ahvenamaalle sen, että maakunta hoitaa itse erilaisia tehtäviä, joista mantereella huolehtii valtio.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaa on bruttosaaja verotuksen yms suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Yritysmaailmassa investoinnit pohjautuvat laskelmiin, joissa lasketaan todennäköisenen skenaario ja yleensä best ja worst caset. Missä näiden valtavien panostusta laskelmat ovat vai mennäänkö vain sokealla uskolla?
Ilmoita asiaton viesti
Politiikkaa ei tehdä realismin näkökulmasta vaan ideologian näkökulmasta. Kokoomus halua yksityistää terveydenhuollon ja keskusta säilyttää valtansa maaseudulla, siksi tämä uudistus ja kiire saada päätökset valmiiksi tällä vaalikaudella. Jos gallupennusteet toteutuvat ei taida tehdyt päätökset siirtyä toteutukseen vaan himmeleitä aletaan sorvaamaan taas päinvastaiseen suuntaan ja kustannukset vain jatkaa kasvuaan…
Ilmoita asiaton viesti
Suomi jatkaa edelleen takamatkalta EU ssa. Kulupuoli turpoaa ja verotus imee kilpailukyvyn. Hallitus elää omien suunnitelmiensa ja työryhmiensä kanssa kuin sika elopellossa. Julkisen sektorin suhteellisen koon ja älyttömien kustannusten pienentämiseksi ei oikeasti ole tehty mitään. Eikä ilmeisesti tullla tekemäänkään.
Hallituksen vastuu loppuu vaaleihin, mutta ne mukavat kaverivirat ja hyvä-veli kepuloinnit säilyvät hautaan asti ja sen yli.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen kirjoitus. Tässähän oli vielä vähän aikaa sitten epäselvää mitä velvollisuuksia ja valtuuksia maakuntahallinnolla edes olisi. Maakuntahallinto näyttäytyykin vain yhdellä byrokratian lisätasolla ja kaikki tietävät byrokratian ensimmäisen tehtävän: kasvaa vastaamaan kasvaneen byrokratian asettamiin haasteisiin.
Olen jo useaan kertaan toistanut, että byrokratiasta on tullut uusi aatelisto. Sitä on äärimmäisen vaikea purkaa ja se suojelee omaa valtaansa. Yhtenä pienenä esimerkkinä Kelan toimeentulohakemustulvaan palkatut väliaikaiset käsittelijät jäivätkin Kelalle töihin. Yhtä väliaikaista kuin autoverotus.
Olisi ollut kuitenkin mukava lukea kuinka mainitut viisi yksittäistä kuluerää ovat muuttuneet vuosien aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Maakuntahallinto olisi ihan ookoo, jos samalla lopetettaisiin kunnat.
Ilmoita asiaton viesti
Kaveria ei jätetä joten Kepu järjestää jäsenillen lisää hyväpalkkaisia poliittisia suojatyöpaikkoja. Sitä varten täytyy tosin joku kansanosa heittää kaatopaikalle. Muutenhan Brysselissäkin jo reagoitaisiin valtion budjettiin paisumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun vuoden 2008 budjetissa valtionvelkaa lyhennettiin 1,7 miljardilla, ensi vuonna velkaa sen sijaan otetaan lisää 3,4 miljardia euroa.”
Tällä hetkellä on taas taloudellinen nousukausi, mutta velanotto jatkuu! Politiikoille, lehti-ihmisille jopa suurelle osalle kansalaisille velan kasvattaminen näyttää olevan itsestään selvyys, jota ei suuremmin pohdita. Mistään ei saisi leikata, vaan uusia menokohteita suunnitellaaan jokaisessa puolueessa.
Mikähän tämän tien päässä odottaa, ellei kurssia muuteta?
Ilmoita asiaton viesti