Wennberg

Sote-uudistus kaatuu – entä sitten?

Sote-uudistuksesta on varmasti sanottu ja kirjoitettu jo kaikki, mitä siitä tällä hetkellä voidaan sanoa.  Ainoa asia josta  –  ainakaan julkisuudessa – ei ole juurikaan puhuttu on, mitä tapahtuu sote-uudistuksen jälkeen. Tarkemmin: sen jälkeen, kun nykyinen esitys kaatuu. Olen jo aikaisemmin kirjoittanut siitä, että sote- ja maakuntauudistus ei voi toteutua esitetyssä muodossa (http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242243-hallintoa-kehitetaan-mil...).

Sote-uudistuksen nykytilasta kertoo kaiken se, että se on keskittynyt kahteen asiaan, joilla kummallakaan ei ole tekemistä itse uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden kanssa: maakuntahallintoon ja valinnanvapauteen. Molempia asioita on viety eteenpäin sote-uudistuksen varjolla ja eteenpäin vievänä voimana on ollut hallituspuolueiden asiasta tekemä lehmänkauppa.

Sinänsä en ota kantaa kumpaankaan uudistukseen muutoin kuin maakuntien määrän osalta: en ole vieläkään löytänyt yhtään virkamiestä enkä asiantuntijaa, joka pitäisi määrää järkevänä. Mutta tällaisia asioita ei ratkaistakaan asia-argumentein vaan poliittisin perustein. Jos kuitenkin on niin, että poliittiset intressit ei mahdollista jonkin asian järkevää ratkaisua, on parempi etsiä kokonaan vaihtoehtoinen tapa, kuin tehdä tyhmyyksiä poliittisen välttämättömyyden nimissä. Varsinkin kun kaikki ovat yksimielisiä siitä, että tyhmyyksiä ollaan tekemässä.

Olisin vilpittömästi hämmästynyt, jos pääministeri Sipilä oikeasti pitäisi nyt esitettyä ratkaisua maakuntien määrästä fiksuna. Uskon että hänkin toteuttaa sitä vain, koska se on poliittisesti välttämätöntä ja uskoo sen olevan välivaihe.

Keskustelussa sote-uudistuksesta on täysin unohtunut, mitä ongelmaa oikeastaan oltiinkaan ratkaisemassa ja miksi tälle retkelle ylipäätään lähdettiin. Taustalla oli aito ja järkevä huoli palvelujärjestelmän tulevaisuudesta. Nykyisin  5,5 miljoonan  suomalaisen  sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä vastaa  yli 300 kuntaa, 20 sairaanhoitopiiriä ja suuri joukko kuntayhtymiä.  Järjestelmän pirstaleisuus ja moniportaisuus tekee siitä kalliin,  tehottoman ja eriarvoisen kansalaisten näkökulmasta. Lisäksi järjestelmän ylläpito käy yhä hankalammaksi pienenevissä ja ikääntyvissä kunnissa. Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli tähän haasteeseen vastaaminen.  

Sote-uudistusta edeltävissä kuntarakenteen uudistuspyrkimyksissä oli sama lähtökohta ja perustavoite: luoda sellainen palvelu- ja kuntarakenne, joka mahdollistaa palveluiden laadukkaan ja tehokkaan tuotannon ikääntyvässä ja alueellisesti keskittyvässä Suomessa.

Sote-uudistuksen paradoksi on siinä, että se ei edellytä sen enempää maakuntahallintoa kuin uutta vallinnanvapauslakiakaan. Sote-uudistuksen tavoitteita voidaan merkittävässä määrin toteuttaa jo nykyisen nykyisen lainsäädännön puitteissa ja kehitys voi edetä normaalia evolutiivista tietä, jossa rahoitusjärjestelmää ja lainsäädäntöä pala palalta kehitetään.

Hallinnon kehittäminen ei tapahdu käytännössä koskaan siten, että keskushallinnossa kehitetään uusi toimintamalli, joka sitten lainsäädännöllä pannaan voimaan. Keskusjohtoisella uudistuksella saadaan kyllä uusia logoja, raportoinnin ja hallinnon rakenteita, mutta toiminnallinen muutos syntyy – jos on syntyäkseen – siellä missä byrokraatti kohtaa asiakkaan.

Käytännössä hallinnon uudistukset tapahtuvat siten, että edelläkävijät kehittävät uusia toimintatapoja, jotka otetaan pikkuhiljaa myös muualla käyttöön, lopuksi säädetään laki, jolla saadaan myös viimeiset perässähiihtäjät mukaan ja järjestelmä ”virallistetaan”. En äkkiä keksi yhtään hallinnon merkittävää uudistusta, joka ei olisi noudattanut tällaista evolutiivista prosessia.  Epäonnistuneita yrityksiä toki on ollut useitakin.

Hallinnon evolutiivisen luonteen (”survival of the fittest”) vuoksi myös maakuntauudistus kaatuu.  Aina välillä hallinnossa yritetään toimeenpanna keskusjohtoisesti kehitettyjä uudistamisen malleja, mutta ne ajan myötä kuolevat elinkelvottomina itsestään pois. Parhaat toimintamallit sen sijaan lähtevät leviämään itsestäänkin, jos niitä ei häiritä väärillä kannustimilla.  Parhaille toimintamalleille on yhteistä, että ne ovat syntyneet käytännön tarpeesta vapaaehtoisesti – ei lainsäädännöllä pakottamalla. Näin esimerkiksi Suomen kuntien määrä tulee jatkamaan jo sadan vuoden kestänyttä vähentymistrendiään ilman pakottavaa lainsäädäntöäkin (oikeastaan ainoa asia joka sitä hidastaa on valtionosuusjärjestelmä).  Tämä on yhtä välttämätön kehitys kuin huonojen uudistusten epäonnistumien ja kaatuminen omaan mahdottomuuteensa.   Siksi typeristä hallinnon uudistuksista ei kannatakaan koskaan olla liian huolissaan.

Myös sote-uudistus tulee tulevaisuudessa etenemään ja on edennyt tällä mallilla.  Koska nykyiseltä esitykseltä puuttuu elinkelpoisuuden edellytykset, se tulee lopulta kaatumaan omaan mahdottomuuteensa.

Kaikkein huonoin tapa yrittää viedä muutosta läpi on perustaa kokonaan uusi organisaatioyksikkö tai hallinnontaso, jolle vastuu muutoksen toteutuksesta siirretään. Juuri näin sote-uudistuksessa nyt ollaan tekemässä. Mitä isommasta muutoksesta on kyse, sitä mahdottomampi tällainen lähestymistapa on. Yleensä jo muutosvastarinta itsessään tuhoaa tällaiset yritykset.  Merkittävät hallinnon uudistukset voivat edetä vain paikallisesti kehitetyin ja vapaaehtoisin ratkaisuin lähtien liikkeelle olemassa olevasta rakenteesta ja sen kehittämisestä.

Tällä hetkellä käsittelyssä olevan sote-uudistuksen kaatuminen ei ole minkäänlainen katastrofi. Sote-uudistuksen tavoitteita on viety koko ajan eteenpäin olemassa olevan rakenteen sisällä ja sen  kehittämisellä. Meille on syntynyt edelläkävijöitä, jotka ovat kehittäneet malleja, joista on saatu erinomaisia kokemuksia ja joita muut ovat halukkaita ottamaan käyttöön. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Etelä-Karjalan Eksote-malli, joka käytännössä toteuttaa juuri sote-uudistuksen tavoitteita ja saadut tulokset ovat olleet erinomaisia. Vaikka malli ei sellaisenaan sovellu kaikille, on se esimerkki edellä kuvatusta vaiheittaisesta ja vapaaehtoisuuteen pohjautuvasta kehityksestä, joka voi tapahtua ilman suurta sote-uudistusta. Vastaavasti valinnanvapaudesta on käynnissä alueellisia kokeiluja. Onkin yllättävää, että hallitus, joka on vannonut kokeilujen ja pienten pilottien voimaan, haluaakin viedä suurinta uudistustaan täysin vastakkaisella mallilla.

Kun nykyinen sote-uudistus ensi vuonna kuolee ja kuopataan, palataan malliin, joka pohjautuu nykyisen rakenteen kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa viiteen erva-alueeseen pohjautuvan mallin kehittämistä eli nykyisen rakenteen kehittämistä sote-uudistuksen tavoitteita paremmin tukevaksi. Valinnanvapautta viedään eteenpäin alueellisten kokeilujen ja pilottien kautta. Tavoitteisiin edetään pienemmin mutta varmemmin askelin.   

Tämä ei ole toiveeni tai tavoitteeni, vaan paras mahdollinen ennustukseni siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ennustukseni ei myöskään pohjaudu ensisijaisesti uudistuksen sisältöön, vaan sen toteutusmalliin.   Kun koko hallinto on valjastettu tekemään töitä tätä ennustusta vastaan, on tietysti enemmän kuin mahdollista, että pääsen myöhemmin kertomaan, miksi ennustukseni meni metsään. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Arvo Haavisto

Kirjoittajalle ei tunnu olevan juuri mitään käsitystä siitä, että sote -uudistusta on jo pitkään valmisteltu maakuntien ja kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten kesken.

Tämä on perustason yhteistyön rakentamista, jolla käsittääkseni luodaan edellytykset kansanvallan toteutumiseen maakunnissa.

Keskusjohtoisesta valmistelusta höpöttäminen ei anna oikeata kuvaa siitä työstä, mitä kuntatasolla jo nyt tehdään. Tuollainen yksipuolinen näkökulma palvelee vain Helsingin kaupungin etua. Se ei edistä viiden miljoonan suomalaisen asiaa. Helsingissä asuu vain runsaat puoli miljoonaa ihmistä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ehkä parasta olisi unohtaa koko sote-uudistus. Eksote on jo toteutunut, ja monilla muillakin paikkakunnilla palvelut on viritetty tehokkaiksi. Mitä meiltä jää puuttumaan, jos koko sote-hanke unohdettaisiin? En keksi pikaisesti mitään sellaista kehittämistarvetta, jota nykyinen rakenne ei voisi helposti hoitaa. Väestörakenne muuttuu, mutta ei sekään mitään sote-mullistusta vaadi. Ylhäältä saneleminen voi johtaa nykyistä huonompiin ratkaisuihin.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Juuri noin, ainakin päällisin puolin.
Yritysmaailmassa tuotekehitys menee asiakas edellä, ainakin menestyvissä yrityksissä. Uskoin ja luotin, kun yritysjohtajasta tuli myös soten päävastuullinen.

Nyt olen suuresti hämmentynyt. Pelastaakseni lapsenuskoni, loin ikioman palapelin toimivasta sotesta.
Ensinnä piti selvittää, mistä ne purot ja joet tuovat sairaat (asiakkaat) terveydenhoitolaitosten asiakasjonoihin. Kun ne lähteet löytyvät, niin varsinainen kehityksen tiekartta voidaan laatia.

Pääosin ne lähteet sijoittuvat siihen yhteiskuntaan, missä me elämme terveenä, kunnes sairastumme, tai muulla tavoin tölväistynä tarvitsemme paikkausta. Mitä terveempi yhteiskuntamme on kokonaisvaltaisesti, sitä vähemmän kuormitetaan terveydenhoitojärjestelmäämme.
Ensisijaisesti pitää siis selkiyttää mitkä purot enimmän virtauttavat asiakkaita terveydenhoitojärjestelmän piiriin.
Kun tämä kansalaiskuntojakauma on saatu tyydyttävästi selkiytettyä, voidaan siirtyä sinne sairaudenhoidon osuudelle.
Sehän jo toimii jokseenkin hyvin, kun soteuhka on pakottanut kunnat ja ja hoitoyksiköt miettimään ja kohentamaan toimintojaan. Viilausta tarvitaan vieläkin, mutta ei missään nimessä nykyisen tuplasopuloinnin muodossa.

Sosiaalipuoli on oma osuutensa, jota pitää kehittää omana itsenäisenä osuutenaan. Kun sosiaaliosuus ja terveysosuudet ovat käyntikunnossa, rakennetaan niiden välille väylät, jotka toimivat molempiin suuntiin ja nimenomaan minun, eli asiakkaan hyväksi.

Kuka sitten tekee tämän kaiken. Annettakoon tehtävä suomalaiselle pelinkehittäjäyritykselle, tai vastaaville yrityksille.
Uskon siitä syntyvän jopa erittäin tuottavan kaupallisen liiketoiminnan vaikkapa herra Trumpille myytäväksi.

Pikkasen vielämausteeksi sitä robotiikkaa ja tekoälyä, niin se 3 miljardin säästötavoita ylitetään, varmasti.
Sitä odotellessamme, pitäkäämme itsemme terveenä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kun nykyhallituksen ajama ylhäältä ohjattu sosiaali-ja terveysalan muutos kaatuu omaan mahdottomuuteensa, kaatuu siinä hallituskin, tai sitten ei. Voi käydä niin, että vaalitappion häämöttäessä hallitus jatkaa loppuun saakka toivottomalla linjallaan. Häviö vaaleissa merkitsee monelle johtavalle hallituspuolueen poliitikolle uran päätöstä. Juuri siksi ratkaisu siirtyy äärirajalleen eli vaalikauden loppuun.

Soten kannalta tämä on paras mahdollinen lopputulos. Ulkoisen pakon alta terveydenhoito vapautuu omaehtoiseen kehittämiseen, kuten Mikko Wennberg blogissaan kirjoittaa. Yliyrittänyt ahne hallitus saa ansaitsemansa lopun.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mainio kirjoitus, se on paras mitä olen lukenut ja ensimmäinen järkevä ajatus sotesta mitä olen koskaan lukenut.

Tosin olen itse hapuillut samantapaista ratkaisua omissa kirjoituksissani, mutta eihän niitä ole kukaan ymmärtänyt eikä vakavasti ottanut.

Toivottavasti tämän blogin lukee moni ja ymmärtää moni ja ajatus tarttuu.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Suomessa on sellainen maakunta kuin 28000 asukkaan Ahvenanmaa. Se hoitaa oman Sotensa. Siellä on tutkitusti EU:n tervein ja pitkäikäisin väestö. Työttömyys ja verotus alueen kunnissa on Suomen matalinta. Maakunnan asioista säädetään laissa parilla sivulla eli ei ole 1000 sivua, kuten on pelkästään sotessa.

Lääkäriasiantuntijoiden mukaan sote vaatisi 200_000 asukasta, koska 200_000. Muuta perustelua ei ole. Islannissa on 340 tuhatta asukasta, ja sielläkin on 23 maakuntaa. Suomessa on Tsaarin ja Neuvostoliiton aikainen keskittävä valtiollinen systeemi, joka on äärettömän kallis, kustannustehoton ja kehitysresistantti. Olisi pitänyt tehdä maakunnista "tulosyksiköitä", jotka olisivat vielä olleet kilpailutilanteessa toistensa kanssa esimerkiksi asukkaista ja yrityksistä. Nyt kaikki säädellään ja tasapäistetään.

Maakuntauudistus meni pilalle, kun siihen sotkettiiin sote ja se "valtiollistettiin". Seuraavaksi on tulossa vanhanaikainen ja satoja miljoonia maksava atk-systeemi a la Abotti, joka on aiheuttanut jopa vaaratilanteita USA:ssa, ja on täysin epäonnistunut Tanskassa.

Maakuntamalli olisi ollut synerginen, ja sinne olisi voitu keskittää monenmoista hallintoa kuntatasolta, kuten Ruotsissa esimerkiksi kouluhallinto ja maakunnan julkinen liikenne. Tein kyselyn maakuntien hallitusten jäsenille, ja heillä oli vaikka kuinka paljon ehdotuksia, miten kuntien asioita voitaisiin hoitaa synergisesti ja yhteisesti.

P.s. Oireellista on, että myöskään länsimaista lähidemokratiaa ei ole Suomessa. Tukholman seutu olisi hyvä esimerkki Helsingin seudulle.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suomessa on sellainen maakunta kuin 28000 asukkaan Ahvenanmaa. Se hoitaa oman Sotensa. Siellä on tutkitusti EU:n tervein ja pitkäikäisin väestö. Työttömyys ja verotus alueen kunnissa on Suomen matalinta. Maakunnan asioista säädetään laissa parilla sivulla eli ei ole 1000 sivua, kuten on pelkästään sotessa.

Tämä on mahdollista vain, koska manner suomi subventoi auliisti heidän menojaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ahvenanmaan mahdollista subventointia en tunne, mutta Manner-Suomessa THL:n tarvevakioitujen menojen tilastoissa kaikkein taloudellisimmat kunnat tapaavat olla pieniä kuntia. Eli pienuus ei tee kunnasta epätaloudellista, vaan usein päinvastoin.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Valtio tasoittaa Ahvenamaalle sellaisia valtion tehtäviä, jotka maakunta hoitaa itse. Tasoitusperuste on 0,45 prosenttia. Kuitenkin ilman itsehallintoa Ahvenamaa olisi kaiketi samassa tilanteessa kuin Manner-Suomen syrjäseudut.

Käyttäjän AriOksanen kuva
Ari Oksanen

Olipa pitkää pyörittelyä. Ja yksi olennainen asia unohtui tai jäi ymmärtämättä. Valinnanvapaus ja monituottajamalli on pakko EU:n potilasdirektiivin mukaan. Julkisen monopolin kehittäminen ei riitä. Kilpailun jalostava vaikutus jäi yllättävää kyllä kirjoittajalta ymmärtämättä tai kertomatta. Järjestäjiä Suomessa kyllä ei tarvita kuin yksi. Eli valtio.

Helka Karttunen

Saa kaatua ihan vapaasti. Olisi jopa toivottavaa. Meillä P-Karjalassa on kehitetty tämä Siun Sote. Sillä mennään.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Tuo maakuntamalli sote-alueiden pohjana on kyllä täysin hölmöläisten keksintöjä. Viiden sote-alueen malli olisi jo maalaisjärjelläkin ajateltuna toimivin, koska ne olisivat jo yksinään tarpeeksi vahvoja selviytyäkseen velvoitteistaan. Siltä osalta sote-uudistus saisi kaatuakin. Valinnanvapausmallin viimeisistä käänteistä minulla ei ole edes tietoa, mutta ihmettelen, miksei eri hoidoille ole asetettu hintakattoa, jos pelkona on kustannusten karkaaminen käsistä. Toisaalta olisi pitänyt aloittaakin pelkästään perusterveydenhuollon osalta tuo valinnanvapausmallin kehitys, koska erikoissairaanhoitoa olisi hintakaton puitteissa voinut ostaa muutenkin tarpeen mukaan yksityisiltä toimijoilta. Erikoissairaanhoidon puolella tuon soteuudistuksen ongelmat taitavat enimmäkseen näkyäkin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kukahan SOTE:n kummisedistä ja - tädeistä vielä uskoo tämän rautakangeilla väänneltävän uudistuksen tuovan vielä mukanaan luvatut n. 3 miljardin euron säästöt, joista kirjoittaja ei nyt tässä yhteydessä erikseen maininnut ?

Kädet pystyyn hallituksen ministerit ja virkamiehet valokuvaa varten, jota voi myöhemmin katsella toteutuneita säästöjä toisella silmäkulmalla vilkuillen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hallitus on puhunut kolmen miljardin säästöistä verrattuna kehitykseen, joka tapautuisi, jos sote-uudistuta ei tehtäisi. Koska kaikki pakotetan mukaan sote-uudistukseen, mitään vertailukohtaa ei ole, ja poliitikot voivat tulevaisuudessa väittää, että kulut olisivat nousseet juuri tuon kolme miljardia enemmän, jos sote-uudistus olisi jäänyt tekemättä. Kätevää, kun muutakaaan ei voi todistaa, eikö vain ;-).

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Sen voi todeta, ettei ainakaan Meri-Lapissa valinnanvapaus toteudu, kun ei ole kuin yksi palvelun tarjoaja eli Mehiläisen kanssa toteutettava yhteisyritys, joka vastaa alueen terveyshuollosta. Onko se hyvä vai huono asia, sitä en osaa määrittää. Se kuitenkin on selvää, ettei paikallinen terveysmonopoli, joka ei noudata maakuntarajoja, sovelu mitenkään maakuntamallin kanssa.

Samalla se sivuuttaa valinnanvapauden. Sitä en kyllä tiedä, missä valinnanvapaus toimii, kun hyvin harvalla hoitoa tarvitsevalla on muutoinkaan käsitystä siitä, mistä itselleen sopivimman hoidon saisi. Ei ainakaan minulla ole riittävää tietoa, mistä missäkin tapauksessa parhaiten apua saisi. Tiedon puutteessa on turvauduttava lähimmän terveysaseman palveluksiin. Se useimmiten onkin paras ratkaisu. Valinnnavapaus on ihan jotain muuta. Onkohan se edes tarpeen, kun potilas palvelun ostajana on useimmiten tietämätön, mitä hoitoja hän tarvitsee.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Onkohan se edes tarpeen, kun potilas palvelun ostajana on useimmiten tietämätön, mitä hoitoja hän tarvitsee."

Tätä minäkin olen aina ihmetellyt kun siitä valinnanvapaudesta puhutaan. En ole koskaan ymmärtänyt sitä asiaa, mutta olen pitänyt sitä omana ymmärtämättömyytenäni, jota en ole kehdannut paljastaa.

Hyvä että tämänkin asian joku vihdoin sanoo ääneen että valinnanvapaus onkin vain keisari ilman vaatteoita.

Valinnanvapaus on turha haavekuva, asia mikä ei toimi muuten kuin erittäin rikkaiden kohdalla, joilla on varaa matkustaa vaikka maailman ääriin parasta hoitoa saamaan. Sitä parasta hoitoa ei kuitenkaan voida yhteiskunnan varoista kaikille kustantaa, niin että parempi vain antaa terveyskeskuksen hoitaa, tai mehiläisen, jos kunnanisät on niin päättäneet.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Todella hienoa sote-analyysia Mikko Wennbergiltä! 10+ !!

--

Hallituksen sote-malli tulee lopulta kaatumaan tavalla tai toisella.

Ikävää vain on, että joutunemme kuitenkin seuraamaan hallituksen rimpuilua asian ympärillä vielä seuraavat 1,5v.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Käytännössä hallinnon uudistukset tapahtuvat siten, että edelläkävijät kehittävät uusia toimintatapoja, jotka otetaan pikkuhiljaa myös muualla käyttöön, lopuksi säädetään laki, jolla saadaan myös viimeiset perässähiihtäjät mukaan ja järjestelmä ”virallistetaan”. En äkkiä keksi yhtään hallinnon merkittävää uudistusta, joka ei olisi noudattanut tällaista evolutiivista prosessia. Epäonnistuneita yrityksiä toki on ollut useitakin."
Näin ei tapahdu enää ainakaan kunnallisessa hallinossa. Katso millaisia hallintohimmeleitä on ainakin kasvukeskuskunnissa kuten Tampereella.
Lyhyessä ajassa on toimintojen ulkoistamisen myötä perustettu uusia johtajien, päälliköiden, sunnittelijoiden virkoja apulaisineen. Kun yrittää selvittää kuka vastaa mistäkin niin se on melko mahdoton tehtävä.
Entisessä hierarkisessa byrokratiassa tiesi kenen puolen kääntyyä jos alimmalla tasolla takkuli. Sen kun nousi portaikossa pomon puheille niin homma hoitui hetkessä.
Himmeli on aika kuvaava vertaus nykyiselle organisatiomallille.
Olisi hyvä aihe opinnäytteelle.

http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...
Sotesuunnittelu hankkeessa kaikkine työryhmineen jne. voisi tosin puhua kuplivasta organisatiosta.
Perehdyn paremmin kiinnostavaan blogialustukseen kunhan ehdin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Himmeli on aika kuvaava vertaus nykyiselle organisatiomallille."

Ennen puhuttiin matriisiorganisaatioista. Onkohan se sama asia kuin tällainen hallintohimmeli?

Itseasiassa tällaiset organisaatiomallit syntyvät jos niihin on tarvetta. Jos suora johtamistapa ei onnistu, kun yksi johtaja ei pysty kuitenkaan hallitsemaan kaikkea, tarvitaan tällaista matriisia eli himmeliratkaisua.

Siinä tehdään kuitenkin virhe jos pidetään kiinni jostain organisaatiomallista vain siksi että jossain kokouksessa on niin päätetty ja lyöty nuijalla pöytään.

Organisaatio pitää muodostaa tarpeiden mukaan ja sitä pitää voida uusia jos siinä on puutteita tai jos joku uusi tapa nähdään paremmaksi. Ei kannata pitää kiinni yhdestä mallista.

Sotessa tarvitaan varmaan himmelimallia, mutta sitä himmeliä ei pidä rakentaa jäykäksi ja sopeuttaa toimintaa siihen jäykkään malliin, vaan mallin pitää antaa kehittyä vapaasti, tarpeiden mukaan ja sitä himmeliä pitää voida muuttaa ja kehittää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jotakin ihmetekoja tulisi kuitenkin tehdä. Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa n. 60 % jo vuoteen 2030 mennessä - eli siis vain reilussa vuosikymmenessä - ja vanhustenhoito ja vanhusten sairaanhoito ovat erittäin kalliita. Lähtökohdat eivät ole kehuttavia. Verotus ehkä jo maailman korkein ja samalla sekä yksityinen, että julkinen velkaantuminen edelleen voimakasta työllisyysasteen ollessa kovin kehno.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Minä en näe muuta vaihtoehtoa kuin kilpailutuksen siihen etteivät kustannukset kohoa enemmän kuin on tarpeen. Pitää siis sallia kilpailutus ja yksityiset hoitolaitokset ja jos julkinen puoli haluaa tuottaa palveluita sen tulee kilpailla muiden mukana tasavertaisena muiden kanssa.

Mutta ei sitä kilpailua pidä tehdä sillä tavalla kuin mitä nyt eduskunnassa pähkäillään, siis jonkinlaisena himmelimallina ja keskitettynä verkostona.

Yksityiset toimijat osaavat sen verkostoitumisen paremmin kuin politikot ja ne osaa tehdä myös toimintasuunnitelmia ja osaavat esittää niitä kunnille. Kunnat osaavat palkata ammattilaisia ja lakimiehiä tarkistamaan suunnitelmat, niiden taloudellisuuden kunnan kannalta ja laatimaan vedenpitävät sopimukset.

Asia hoiotuisi vähitellen, kun hoitoalan yritykset on valmiina ja kun kunnat on valmiina. Siihen ei tarvittaisi maakuntatason tai valtiotason byrokratiaa.

Kun systeemeitä tulisi tällä tavalla useita, voitaisiin todeta mikä systeemi toimii parhaiten ja mikä huonommin ja mikä ei toimi. Tällä tavalla toiminta kehittyisi, eikä jymahtäisi paikoilleen, sellaiseksi miksi valtiovalta sen nyt määrittlee.

Sote on susi ja siitä pitää luopua kokonaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vanhenevan väestön ennustettu määrä on todellisuudessa vieläkin karumpi. Meillä on v. 2030 ennusteen mukaan 66,2 % enemmän yli 75 vuotiaita, kuin v. 2015. Nuppimääränä tämä tekee lisäystä 319.400 yli 75-vuotiasta v. 2030 verraten vuoteen 2015.

Resurssit ovat kovan haasteen edessä jo lähivuosina.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tuo tarkoittaa kai sitä, että nykyinen systeemi on suunniteltua parempi. Nythän meillä on jo lukuisa määrä erilaisia ja eri kokoisia, toimivuudessa ja taloudellisuudessa kilpailevia ratkaisuja. THL seuraa niiden taloudellisuutta tilastoimalla. Kunnilla on intressi pitää kulut kurissa, jotta veroäyriä ei tarvitse nostaa. Yksityisiä käytetään jo tarpeen mukaan, ja tätäkin kautta tehokkuuskilpailu toimii jo.

Uudessa ehdotetussa järjestelmässä meillä olisi nykyistä paljon pienempi määrä pelureita - maakunnat ja muutama suuri yksityinen. Yksityisten intressissä olisi nostaa yhteiskunnan kustannukset mahdollisimman korkeiksi, jotta niille jäisi voittojakin käteen. Ne kilpailisivat toisiaan vastaan mieluummin muilla tekijöillä kuin hinnalla. Yhteiskunta ei päättäisi sitä, kuka yhteiskunnan verorahat kuluttaa, vaan loppukäyttäjät, joille voisi suunnata mainontaa vaikkapa TV:ssä.

Vaikea tosiaan nähdä sotessa mitään parannuksia nykyiseen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #26

"Yhteiskunta ei päättäisi sitä, kuka yhteiskunnan verorahat kuluttaa, vaan loppukäyttäjät, joille voisi suunnata mainontaa vaikkapa TV:ssä."

Kuntienkin pitäisi palveluiden tuottajana turvautua mainontaan, pitääkseen asiakkaansa. Mainostoimistot ratkaisivat kuka pärjää kilpailussa palvelujen tarjoajana.

En todellakaan usko siihen että asiakkaat pystyisivät itse ratkaisemaan sen minkä terveyspalveluiden toimittajan palvelu olisi tehokkainta ja toisaalta edullista. Mielikuvat synnytetään mainonnalla, kuten kaikessa kulutuksessa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #28

Aivan, Kunnat, tai maakunnat, joutuisivat ehkä myös käyttämään osan resursseista mainontaan. Parempi olisi keskittyä itse pavelun parantamiseen.

Yksi keskeinen ja vähän keskusteltu ongelma perustason kilpailuttamisessa on se, että harvaan asutuilla seuduilla palveluiden ylläpito käy vaikeaksi. Nyt monen kunnan terveyskeskus kykenee juuri ja juuri työllistämään pari lääkäriä. Kun asiakkaat hajaantuvat usealle toimijalle, niistä ei ehkä yksikään kykene tarjoamaan nykyisen tasoisia palveluita. Ehkä nuo terveyskeskukset lopetetaan. Ehkä monet niiden palvelut muuttuvat osa-aikaisiksi. Päivystys, joka on nyt ollut tarjoilla hieman suuremmassa naapurikunnassa, voi sekin kaikota nykytilannetta paljon kauemmas.

Tässä ei ole mitään järkeä. Näissä palveluissa kyky tarjota palvelut ihmisille siellä, missä he asuvat, on keskeinen palvelun hyvyyttä määrittelevä kriteeri. Kirittäminen kannattaisi hoitaa muilla keinoin kun jakamalla jo nyt vaivoin syrjäseuduille ulottuvat palvelut entistä pienempiin osiin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #29

"Kun asiakkaat hajaantuvat usealle toimijalle, niistä ei ehkä yksikään kykene tarjoamaan nykyisen tasoisia palveluita."

Ei pienessä kunnassa ole kannattavaa pitää yhtäkään lääkäriä, saati sitten mitään päivystystä, ei se sellainen ainakaan mitään palvelutasoa paranna. Parempi keskittää toiminta jonnekin jonne voidaan laittaa useampi lääkäri ja muita palveluita, kenties vähän erikoisosaamistakin ja päivystys. Sellainen palvelujen keskittymä vaatii jo vähintään nelinumeroisen luvun asiakkaita.

Sitäpaitsi nykytekniikka mahdollistaa helposti sen että asiakkaat voidaan tutkia etänä miten kaukaa tahansa. Tällaiseen palveluun kannattaisi tosissaan satsata, niin ettei sitten tarvitsisi mennä saikkua hakemaan jostain sadan kilometrin päästä.

En usko että lääkärien hajauttaminen syrjäseuduille tosiaankaan lisää mitään palvelua tai turvallisuutta. Hätätapauksessa näistä tällaisista lääkäreistä ei ole juurikaan apua. Hätätapaukset joudutaan kuitenkin kyyditsemään erikoislääkärille ja saikku- asiat, flunssat, ihottumat ja muut sellaiset voitaisiin hoitaa etäyhteyden kautta.

Kilpailua syntyy jos on syntyäkseen, jos se on kannattavaa ja se on minusta tervetullut asia. Mutta ei lakien, säännösten ja byrokratian kautta kannata mitään kilpailua keinotekoisesti järjestää. Kilpailuttaminen pitäisi jättää kustannusvastaavien harteille, eikä siitä pitäisi päättää arkadianmäellä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #30

> Ei pienessä kunnassa ole kannattavaa pitää yhtäkään lääkäriä, saati sitten mitään päivystystä, ei se sellainen ainakaan mitään palvelutasoa paranna.

Sanotko saman palokunnistakin? (ehtiihän sitä naapurikunnastakin).

Nykyään kahden tuhannen asukkaan kunnassa voi olla kaksi lääkäriä. Kaikki yleislääkärin hoitamat tapaukset voidaan hoitaa paikallisesti. Ympärivuorokautinen päivystys voi tässä tapauksessa olla usein naapurikunnassa. Erikoislääkärien palvelut ovat pääosin maakuntakeskuksissa. En ymmärrä, miksi kuntalaisten etu olisi siirtää yleislääkärin palvelut kymmenien kilometrien päähän, ja päivystys ehkä satojen kilometrien päähän. En keksi mitään syytä. Paitsi tietenkin sen mahdollisesti realisoituvan syyn, että poliitikot haluavat jostain syystä keskittää palvelut ja ajaa haja-asutusalueiden palvelut alas. Se että osa yleislääkäreistä on pienillä paikkakunnilla ei huononna suurten keskusten palveluita vähääkään.

En usko etätutkimuksenkaan parantavan palvelua - päinvastoin. On aivan luontevaa pitää pari aitoa elävää lääkäriä sellaisessa kunnassa, jonka asukasmäärä työllistää pari yleislääkäriä. Nykyään etäyhteyksiä käytetään niin, että yleislääkärit voivat tarvittaessa neivotella hoidosta keskussairaaloiden eri aloille erikoistuneiden lääkärien kanssa.

Miksi muuten epäilet, että lääkäreistä ei olisi apua hätätapauksissa? Eikö heidät ole koulutettu juuri tuohon? Vaikka kunnassa ei olisi ympärivuorokautista päivystystä, nuo lääkärit olisivat käytettävissä näihinkin tarkoituksiin päiväsaikaan (ja yölläkin pahimmissa tapauksissa, herättelyn jälkeen, jos niin halutaan). Eikö palvelun tarjoamatta jättäminen, vaikka hyvin kyettäisiin tarjoamaan, ole jonkinlaista heitteillejättöä?

Kilpailua on jo nykyään, sillä kyllä terveyskeskukset pyrkivät jo nyt minimoimaan menonsa kunnanisien painostuksen vuoksi. Naapureihinkin verrataan.

Ja jos valinnanvapaudesta puhutaan, minun suosikkiratkaisuni olisi sellainen, jossa kuka tahansa suomalainen voi mennä mihin tahansa terveyskeskukseen, mutta tästä seuraisi pieni lisämaksu. Näin siksi, että on perusteltua ohjata pienen kunnan asukkaat pääosin omaan terveyskeskukseen, sillä muuten kaikki kärsivät, jos väki käy pääasiassa muualla, ja paikallinen terveyskeskus joutuu lakkautusuhan alle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #31

"Miksi muuten epäilet, että lääkäreistä ei olisi apua hätätapauksissa?"

Kokemuksesta, siis omasta.

Minulla ei ole ollut tapana käydä lääkärissä saikun takia, mutta jos olenkin joskus käynyt, mitä en juurikaan muista tapahtuneen, mutta varmaankin niin on joskus käynyt, niin minulla on siitä tapauksesta sellainen tunne etten olisi tarvinnut lääkäriä, saikkua kuitenkin, kun on ollut kuumetta ja niin paha olo ettei työnteosta olisi kuitenkaan tullut mitään.

Jos olen muuten ollut sairas, mitä on tosiaan tapahtunut, niin terveyskeskus on ollut siinä asiassa pelkkä välivaihe ja hidaste ja olen jokatapauksessa joutunut jonottamaan sairaalan päivystyksessä että pääsisi oikeaan hoitoon.

Sen olen oppinut että jos on oikeasti kipeä, terveyskeskus kannattaa jättää väliin. Se on minun kokemukseni. Sen takia ajattelen ettei terveyskeskustason yleislääkäri voi auttaa missään todellisessa pulmatilanteessa. Se on vain omaa kokemusta. Tietenkin se on sitten vähän eri asia jos lapsi sairastaa vaikka korvatulehdusta, mutta kokemukseni mukaan niissäkin tapauksissa apu on ollut usein haettava kauempaa, kun pitäjän lääkärillä on juuri silloin jotain muuta tekemistä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #32

Tuollaista saattaa tosiaan sattua.

En kuitenkaan vieläkään ymmärtänyt, miksi pienen kunnan päivystävä lääkäri olisi huonompi apu hätätilanteessa kuin suuremman kunnan päivystävä lääkäri. Molemmat ovat todennäköisesti saman koulutuksen saaneita ykeislääkäreitä, jotka passittavat potilaat eteenpäin erikoistuneempaan hoitoon, jos sellaista tarvitaan. Pienehkössä kunnassa sijaitseva lääkäri tarjoaa kyseisen seudun asukkaille parempaa palvelua siinä mielessä, että vakavasti sairastunut potilas pääsee lääkäritasoiseen hoitoon ehkä tuntia aiemmin kuin tapauksessa, jossa ambulanssimiehistön pitää ajaa hänet lähimpään suureen kaupunkiin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #33

"En kuitenkaan vieläkään ymmärtänyt, miksi pienen kunnan päivystävä lääkäri olisi huonompi apu hätätilanteessa kuin suuremman kunnan päivystävä lääkäri."

Ei varmaan olekaan parempi. En minä näitä asioita kaikilta osin ole ajatellut.

Lähinnä minua riepoo tässä nykymallissa se että nämä "arvauskeskukset" on auki vain virka-aikana, mutta taudit ei tunnetusti noudata virka-aikoja.

Minusta sen lähimmän palvelupaikan pitäisi siis pystyä ottamaan vastaan potilaita ainakin iltamyöhään, mieluiten ympäri vuorokauden.

Toisaalta minua ärsyttää suunnattomasti se että puhelinvarausajat on lyhyet ja vain tiettyihin kelloinaikoihin voi soittaa, silloinkin joutuu jonottamaan että pääsisi perille. Se ei mielestäni ole palvelua, se on sairaan asiakkaan pompottamista.

Olen kuullut että jotkin yksityiset vakuutuslaitokset tarjoaa ympärivuorokautista puhelinpalvelua, jolloin aina jostain puhelinnumerosta on tavoitettavissa joku henkilö, pätevä lääkäri tai pätevä hoitaja, joka voi antaa pätevää lääketieteellistä ohjausta ja joka osaa kertoa miten pitäisi ja miten tulisi menetellä. Se olisi palvelua, eikä ihmisten pompottamista, mitä nykyiset terveyskeskuspalvelut mielestäni ovat.

Olen sitäpaitsi sitä mieltä että todellista kehitystä voi tapahtua vain yksityisten palveluiden kautta, kunnalliset palvelut voivat kyllä kehittyä nekin, mutta eivät itsenäisesti, vaan matkimalla niitä kehittyneitä yksityisiä palveluita, enkä näe siinä matkimisessa sinänsä mitään pahaa. Alalla tarvitaan kuitenkin yksityisiä toimijoita, jotta palvelut kehittyisivät.

Yksityistämistä ei kuitenkaan voida eikä pidä tehdä millään kilpailuttamismääräyksellä, minkä hallitus määrää, vaan se pitää tapahtua niin että yksityiset saa tarjota palveluitaan kunnille sillä vauhdilla kuin haluavat niin tehdä ja kunnat, tai maakunnat, jos niihin päädytään, ottavat näitä yksityisiä palveluita käyttöönsä siinä määrin kuin tarpeelliseksi näkevät ja budjetti antaa myöten. Omaa kunnallista palveluntarjontaakin olisi syytä jätää käytöön sillä tavalla kuin mitä tarpeelliselta näyttää.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #34

> Minusta sen lähimmän palvelupaikan pitäisi siis pystyä ottamaan vastaan potilaita ainakin iltamyöhään, mieluiten ympäri vuorokauden.

Samaa mieltä. Jos ajatellaan, että hallituksen tavoite on jakaa nykyinen järjestelmä kullakin paikkakunnalla noin kolmeksi kilpailevaksi yksiköksi, ja että terveyskeskuksella pitää olla tietty koko, jotta se kykenee ylläpitämään jatkuvaan ympärivuorokautista päivystystä, etäisyys lähimpään päivystykseen saattaa myös kolminkertaistua. Sama koskee erikoilääkäreiden palveluja. Myös normaalit yleislääkäreiden ajanvarauksen kautta saatavat palvelut ajautuvat kauemmas, tai ehkä niitä tarjotaan vain joinain viikonpäivinä.

Minun mielestäni terveyspalveluiden tarjoaminen lähellä on tärkeää monestakin syystä, eikä palvelun jakaminen osiin tue tätä tavoitetta. Osan palveluista voi kyllä jakaa osiinkin. Näin siellä, missä palvelevia laitoksia on joka tapauksessa tiheässä, tai yksiköt ovat kasvaneet niin suuriksi, että ne voisi hyvin jakaakin. Tämä tarkoittaa käytännössä suurten kaupunkien perustasoisia palveluita. Myös erikoissairaanhoidon kiireettömissä rutiininomaisissa tehtävissä palveluita voi jakaa. Näin menetellään jo nyt, kun vaikkapa lonkkaleikkauksia tai silmälääkärin aikoja tilataan eri suunnista eri toimijoilta. Uudeksi mahdollisuudeksi jäävät siis lähinnä suurten kaupunkien peruspalvelut. Pienten kuntien paruspalveluissa ja useimmissa ei-rutiininomaisissa erikoispalveluissa osiin jakaminen on ongelmallista. Noissa ei-rutiininomaisissa erikoispalveluissa siksi, että paras osaaminen saavutetaan niin, että keskitetään kaikki kriittinen osaaminen yhteen tai muutamaan sairaalaan.

> Olen kuullut että jotkin yksityiset vakuutuslaitokset tarjoaa ympärivuorokautista puhelinpalvelua

Oletan että yleisesti kyse on rahasta. Jos työnantajallasi tai sinulla on varaa maksaa hyvästä palvelusta, sitä myös saa. Kun massojen palveluta aletaan kilpailuttaa, taloudellisuusseikat voivat pakottaa yksityisetkin vähentämään henkilökuntaa. Tyhmimmät virheet voivat toki korjaantua, jos asiakkaan menetys naapureille uhkaa. Tässä perinteiset kilpailutta toimivat yhteiskunnan laitokset voivat olla huonompia. Tosin jo ehdottamani mahdollisuus mennä tarvittaessa lisämaksusta naapurikunnan terveyskeskukseen voisi parantaa yämän ongelman.

Sellainen lisäriski tässä muuten on, että erityisesti yksityiset (kukaties julkisetkin, jos ne ovat täysin samassa asemassa) voivat ryhtyä kuorimaan kermaa uudessa järjestelmässä, eli palvelemaan hyvin niitä asiakkaita, jotka ovat helppoja ja tuottoisia, ja palvelemaan huonosti niitä kalliiksi ja vaivalloisiksi käyneitä asiakkaita, joiden toivotaankin siirtyvän toisten talojen asiakkaiksi. Tulojenhan on ehdotettu perustuvan paljolti asiakkaiksi kirjautuneiden kansalaisten lukumäärään, mikä johtaa tähän vinoumaan.

> Olen sitäpaitsi sitä mieltä että todellista kehitystä voi tapahtua vain yksityisten palveluiden kautta

Olen hieman rennompi tässä. On lukuisia esimerkkejä, joissa julkiset laitokset ovat eri tavoin parantaneet palveluitaan (Eksote jne. jne.). Julkisella puolella, ilman kilpailua, on aina se riski, että joku laitos jämähtää kaavoihinsa ja unohtaa asiakkaiden tarpeet, mutta kunnanisien ja kuntalaisten valvonnan lisäksi tätä voi hoitaa myös vaikkapa lisämaksulliset naapuriterveyskeskuskäynnit sallimalla ja aktiivisella THL:n tutkimuksilla, jotka paljastavat heikoimpien laitosten heikkoudet. Pidän peruspalveluiden ja ympärivuorokautisen päivystyksen (sekä perustasolla että erikoisssairaaloissa) ulottamista mahdollisimman lähelle asiakkaita tärkeänä tavoitteena, jota ei pitäisi romuttaa niin, että kenttä pilkotaan pieniin osiin. Maltillisempi kilpailuttaminen ja muu kirittäminen riittää. Sitä kannattaa tarjota sekä julkisten että yksityisten palveluiden kautta, sillä molemmilla on omat etunsa ja ongelmansa, ja sopivasta kirjavuudesta parhaat ratkaisut saadaan parhaiten poimittua kaikkien käyttöön.

> ... ottavat näitä yksityisiä palveluita käyttöönsä siinä määrin kuin tarpeelliseksi näkevät

Tämä olisi minunkin mielestäni luontevaa. Ja tätä taphtuu jo nyt. Säilyttäisin mielelläni sen perusajatuksen, että silloin, kun makaan tiedottomana sairaalan poliklinikalla, minulle annettavasta hoidosta päättää ensisijassa kuukausipalkkainen lääkärinvalan vannonut lääkäri, eikä voittomarginaalia optimoiva ekonomi. Parempi siis painottaa yhteiskunnan ohjaavaa roolia (kuten lauseessasi teit), mutta säilyttää mahdollisuus ostaa palveluita yksityisiltä siellä missä tämä tuottaa parhaan tuloksen. Yksityinen on hyvä kirittäjä, mutta ei välttämättä paras isäntä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Koska kukaan ei usko, että sote-uudistus toisi säästöjä, eikä hallituskaan uskalla säästöväitteitään perustella, noita ikärakenteen muutosta helpottavia säästöjä pitäisi ehkä hakea jostain muualta kuin soten byrokratian muutoksista. Peruskeinoja ovat tietenkin eläkeiän nosto, työikäisten kulutustason laskeminen, eläkeläisten eläkkeiden laskeminen, sote-palveluiden heikentäminen, työttömien työllistäminen, tai muu talouden tilan parantaminen. Sote-uudistuksen voinee siis unohtaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Sote-uudistus kaatuu – entä sitten?"

Sitten se Sote-uudistus nostetaan uudelleen esille ja käsittelyyn. Pitäähän kansalla olla jotain, mistä kohkata sillä aikaa kun kulissien takana tapahtuu muita asioita.

Käyttäjän marttiimmonen7 kuva
Martti Immonen

Melkoinen este työssäkäyville on se, että terveyskeskukset ovat auki vain virka-aikana. Myöskään terveyskeskuksiin ei pääse tilaamaan aikaa netin kautta suoraan lääkärille, vaan aina on välissä joku teaminhoitaja tai sairaanhoitaja. Heillekään ei voi tilata aikaa netin kautta. Näin byrokratia pitkittää hoitoon pääsyä viikoilla, jopa kuukausilla. tosin voi mennä päivystykseen ja odotella tuntikausia , että pääsee edes johonkin hoitoasteelle. Mökkikunnassani kyllä soittamalla annettuun numeroon pääsi jopa samana päivä klo 11.30 terveyskeskuslääkärille. SOTESSA tuskin enää pääsee, ei ainakaan siihen nykyiseen terveyskeskukseen! Nykysysteemi palvelee kyllä eläkeläisiä/työttömiä ihan hyvin- heillä ei kiireet paina! Työssäkäyvän pitää ottaa töistä vapaata , jos meinaa kunnalliseen lääkäriin päästä lapsen kanssa ja hankalintahan se on maaseudulla, jossa kulkuyhteydet ei ole "Stadin" luokkaa!Ei tasapuolisuus toteudu, ei tosin SOTESSAKAAN..
Sitä blogistin ajatusmaailmaa voisi kokeilla, että joka kunnassa(huomioiden kuntien fuusiotkin) olisi ainakin yksi terveyskeskus toiminnassa ja lisäksi pieni vuodeosasto. Suurimmissa paikoissa toki useampi. Aukioloajat pitäisi muuttaa samaksi kuin yksityisillä palvelun tarjoajilla eli arkipäivinä 07.00- 21.00 ja puoli päivää lauantaina ja sunnuntaina. En tiedä, olisiko tämä satsaus edullisempi vai kalliimpi, muuta hoitoon pääsy helpottuisi, matkat eivät muodostuisi liian pitkiksi. Erikoissairaanhoitoon sitten tarpeen mukaan, joko keskus-tai yliopistosairaaloihin, jos mahdollista ja sitten vasta palveluseteleillä yksityisille. Nythän Suomessa on jo luotu hyvä pohja terveydenhuollolle ja jatkaa siitä systeemin kehittämistä eteenpäin.
Liian ison kakun haukkaaminen aiheuttaa nielemisvaikeuksia ja tuskaa, jopa saattaa tulla poliittinen turmio ja tuomio seuraavissa vaaleissa !
Ps. Nykyinen työterveyshuolto voidaan myös laajentamaan kaikille työeläkeläisille ja valtio maksaa kulut eläkkeelle pääsystä kuolemaan.
Olisiko halvempi ?

Käyttäjän sirpaaskoseljavaara kuva
Sirpa Asko-Seljavaara

Näin se menee ja on moneen kertaan sanottu, että maakuntamallia ja valinnanvapautta ei tarvita.
Maakunta olisi taannut sen vanhanaikaisen uskomuksen, että sotessa tarvitsee erottaa järjestäjä ja tuottaja. Näin ei ole. Muualla maailmassa siitä luovutaan, joten maakuntaa ei tarvita. Rakennetaan vain suuremmat sote-organisaatiot ja kukin suuri kaupunki saa päättää itse, miten terv hoitonsa järjestää.
Yksi virheellinen uskomus Wennbergillä on. Hän uskoo, että terveydenhuolto tulee paremmaksi, jos innovaatioita levitetään. Kyllä se tapahtuu jo, mutta järjestämisellä ei potilas tule terveeksi, vaan lääketieteellisell'ä tutkimuksella ja osaamista lisäämällä. Koko henkilöstö on trimmattava oman tehtävänsä osaamiseen, jossa vaatimukset kasvavat koko ajan. Koulutusta tarvitaan koko ajan ja tutkimus on nostettava suureen arvoon.

Toimituksen poiminnat