Wennberg

Puolueiden vallankaappaus – Sote paljasti suomalaisen demokratian luonteen

Jos sote-uudistuksen ympärillä käyneestä kuohunnasta haluaa etsiä jotain hyvää, niin se on tuonut kirkkaalla tavalla esille poliittisen päätöksentekokulttuurimme keskeiset ongelmakohdat. Paljon on  jo kirjoitettu  lainvalmistelusta, vaikutusarvioinneista, perustuslakivaliokunnasta ja hyvän hallinnon periaatteista. Sote-uudistus on kuitenkin tuonut esille paljon syvemmän päätöksentekojärjestelmämme ongelman: äänestäjien heikon oikeusturvan ja demokratiavajeen, joka heijastuu jo koko järjestelmän toimintakykyyn.

Perustuslain mukaan ”valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta" Tosiasiassa lauseen pitäisi kuulua: ”valtiovalta kuuluu Suomessa puolueille (paitsi työmarkkinoita koskevissa asioissa, joissa se kuuluu työmarkkinajärjestöille), joita edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Monelle se mitä seuraavassa esitän on kovin tuttua, mutta kerrataan.

Puolueet määrittelevät ketkä pääsevät ehdolle niiden listoille eduskuntavaaleissa. Muilla listoilla ei ole käytännössä merkitystä. Kun äänioikeutetut tämän jälkeen antavat äänensä, menee ääni ensisijaisesti puolueelle eli koko listalle.

Kun on selvillä mikä puolueista sai eniten ääniä, on käytäntönä, että eniten saaneen puolueen puheenjohtaja aloittaa hallitustunnustelut. Tämän prosessin päätteeksi mitkä tahansa puolueet saattavat muodostaa hallituksen. Prosessin lopputulos selviää puolueiden välisissä neuvotteluissa eikä äänestäjällä ole ollut tähän muuta vaikutusmahdollisuutta, kuin olla määritellä puolueiden voimasuhteita.  Voimasuhteet eivät kuitenkaan määrittele hallituskokoonpanoa ja ministerivalinnoista päättää tietenkin puolueet omilla perusteillaan.

Kun hallituspohja on selvillä, eduskunta äänestää siitä puolueidensa mukaisesti. Tämän jälkeen kansanedustajat äänestävät kaikista tulevista hallituksen esityksistä omien puolueidensa määrittelemällä tavalla.

Kun äänioikeutetut antavat äänensä tietylle puolueelle, he eivät tiedä minkälaiselle politiikalle he tulevat antaneen mandaatin, koska hallituskoalitio ja -ohjelma laaditaan vasta vaalien jälkeen ja äänestäjien vaikutus on tähän sattumanvarainen. Suurin merkitys on sillä, mikä puolue saa eniten eduskuntapaikkoja, muilta osin järjestyksellä ei ole suoraa yhteyttä muodostettavaan hallitukseen.  Tämän vuoksi puolueet eivät myöskään pysty antamaan kuin ympäripyöreitä vaalilupauksia ja osan niistäkin ne joutuvat syömään. Käsi sydämellä kokoomuksen äänestäjät: kuinka moni teistä tiesi, että äänestämänne puolueen tärkeimmäksi tavoitteeksi hallituskaudella muodostuu maakuntahallinnon luominen Suomeen?

Edellä sanottuun ei voi suhtautua toteamalla, että näin edustukselliset demokratiat toimivat. Eivät toimi. Ongelma tosin on tuttu myös monissa muissa maissa. Ranskassa jo Charles de Gaulle tuskaili puolueiden liian suureksi kasvaneen vallan kanssa ja Ranskan kolmannen valtakunnan on sanottu kaatuneen osittain tähän ongelmaan. Eri maiden järjestelmät pyrkivät ratkomaan asiaa eri tavoin. Ruotsissa äänestäjä tietää mennessään äänestyskoppiin, millaiselle halllituskoalitiolle on antamassa mandaattia. Ranskan järjestelmässä taas presidentillä on huomattavasti voimakkaampi asema. Suomessakin presidentin valtaoikeuksien vähentäminen on tosiasiassa lisännyt puolueiden valtaa. Tästä ei kuitenkaan tule hypätä siihen johtopäätökseen, että Suomessa presidentin valtaoikeuksia tulisi lisätä. Hieman paradoksaalisesti puolueet ovat avainasemassa ongelman ratkaisussa, nykytilanne ei ole kestävä ja sekä järjestelmän legitimiteetti että sen käytännön toimivuus ovat toistuvasti koetuksella.

Aivan kaikkivoipia puolueetkaan eivät sentään ole. Työmarkkinoita koskevissa asioissa ne ovat työmarkkinajärjestöjen panttivankeja.  En tosin ole aivan varma kuinka suuri lohtu se on demokratian näkökulmasta. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Suurin piirtein noinhan se menee. Suomen kaikki eduskuntapuolueet voitaisiin yhdistää yhdeksi puolueeksi: Suomen Kapitalistinen Talouskasvupuolue.

Tuolle puolueelle kaksi asiaa ovat pyhiä:

1) Talouden on oltava kapitalistinen
2) Talouden on kasvettava

Kaikki muut asiat ja arvot uhrataan noiden kahden käskyn alttarille.

Käytännössä elämme jo yksipuoluejärjestelmässä.

Kapitalistisen yhteiskunnan käskytysketju

Eduskuntavaaleista luovuttava – tilalle hallitusohjelmavaalit

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Ja antamattomia ääniä yleensä enemmän kuin kahdella suurimmalla puolueella...

Ja gallupien perusteella hallitus edustaa 24,1 % äänioikeutetuista.

Montaakohan prosenttia äänioikeutetuista hallitus edustaa eduskuntavaalien 2015 perusteella, jos siniset laskettaisiin uudestaan omana puolueena?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Nykyisen hallituskauden ongelmana on ollut pääministeri, jonka laatiman hallitusohjelman perustalta luottamuksen illuusioon sitoutetut, muut hallitusvastuussa olleet puolueet ovat joutuneet pääministeripuolueen marioneteiksi.

Pääministerin valta on ylikorostunut ja huolestuttava.

Puoluejärjstelmän avulla maatamme hallitaan.

Presidentin valta on enää kosmeettinen.

Onkin hyvä pohtia, millainen puoluevalta tuhoaa, millainen rakentaa.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Täysin totta Mirjami - Kataisen six-pack Taru Turusen puoluetoimistolla vahvistettuna näytti osuvasti mikä on pääministerin vallan maksimi. Kaikki valta oli Kataisella ja muita puolueita vietiin kuin litran mittaa. Erittäin huolestuttavaa.

Nyt taas pääministeri Sipilä kelluu 104 edustajan kannatuksella juuri ja juuri pinnalla. Kaikki valta hänellä mutta samalla ei kenellekään. Erittäin huolestuttavaa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#10 Kiitos Petri!

Kansanvalta maassamme on hämärtynyt. Totalitarismi näyttää nostava päätään.

On hyvä tuntea historiaa ja tunnistaa aikalaisuuden merkityksiä.

Vallassa olevat käyttävät luonnollisesti valtaana niin kauan kuin se heille mahdollistuu.

Heräämistä, vallan käyttäjien toimeenpanemiin, ihmisten turvattomuuden lisääntymisen näkymiseen, on vahvistettava.

On vielä pitkä aika siihen, missä nykyisen hallituksemme yltiövallankäyttö päättyy.

Siihen mennessä, ihmisten olisi korkea aika saada tietoa, miksi?

Miksi heidän perusturvallisuutensa on tuhottu?

Miksi heidän panoksensa yhteiskuntansa hyväksi on häivytetty ja tehty naurunalaiseksi?

Miksi ihminen, joka yrittää selviytyä arjen kuluistaan luopumalla lääkkeistään, luopumalla harrastuksistaan, syömällä päivittäin ruokaa, joka ei täytä vatsaa, maksaa pohjattomien yritystukien kulut.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kansalaisilla voisi ihan hyvin olla veto-oikeus hallituksen, eduskunnan, maakunnan ja kunnan päätöksiin Sveitsin mallin mukaan. Käsittääkseni siellä on mennyt aivan hyvin, vaikka päättäjät joutuvatkin miettimään rahvaan mielialoja saadakseen jotain aikaiseksi. Työtä, alituista keskustelua ja avoimmuuttahan se toki vaatisi.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Miksi meillä on nyt EU:n aikana 200 ns. kansanedustajaa ?
Olkoon edustajien maksimimäärä edelleen tuo 200, mutta paikat täytetään vain äänestysprosentin suhteessa. Jos siis vain puolet äänioikeutetuista käy äänestämässä, valitaan eduskuntaan vain 100 pyrkijää.
Säästöjen lisäksi 100 edustajan seuraaminen olisi paljon helpompaa kuin 200. Puolueiden ryhmäkuri ja kellokkaathan kuitenkin määräävät mitä kukin sanoo ja tekee.
Edustajien moraalikin saattaisi parantua väen vähetessä ja putoamisvaaran kasvaessa.

Ideani ei juurikaan ole saanut kannatusta. Maassa kaikki on siis hyvin ? Vaalien alla ehdokkaat lupailevat ummet ja lammet, vaikka hyvin tietävät, etteivät edes halua pitää lupauksiaan.
Ryhmäkuri luo kumileimasimia.

Käyttäjän JukkaLaine2 kuva
Jukka Laine

Kansanedustajien määrää pitäisi ennemminkin lisätä, saataisiin enemmän ja monipuolisemmin kansan ääntä kuuluviin. Palkkioiden puolittamista kyllä kannattaisin.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kyllähän sen verran pitäisi kuitenkin olla äänestäjällä tietoa tai järkeä, että jos hän äänestää kokoomusta tai keskustaa hänen pitää ymmärtää, että silloin tehdään oikeistolaista politiikkaa, ja vaalipuheet pitää jättää omaan arvoonsa.

Todennäköisempää on, että vasemmistoliittoa äänestämällä saat varmimmin erilaista politiikkaa kuin esim. kokoomuksen äänestämisellä.

Sama koskee vihreitä ja persuja, voit olla varma millaista linjaa kumpikin ajaa.

Vaalipuheet ovat puheita, ei niille saa antaa arvoa, vaan pitää katsoa mikä on ollut puolueen pitkän ajan ideologia.

Tottakai voi käydä niin, ja usein käykin, että omat tavoitteet myydään hallitukseen pääsemiseksi, mutta se kestää kuitenkin vain neljä vuotta, ja silloin on taas äänestäjällä mahdollisuus rankaista puoluetta.

Ei tätä kannata niin isona asiana pitää, äänestäjä näistä päätöksistä on viime kädessä vastuussa.

Jos äänestäjällä ei ole sen vertaa ajatuskykyä, että uskoo poliitikkojen vaalinaluspuheisiin, niin sitten saa ihan vapaasti kärsiä, tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.

Ari Ojala

Näihän se on Demareillakin, kun he lupasivat 100 000 työpaikkaa kukaan ei ymmärtänyt, että he aikovat vähentää 100 000 työpaikkaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei ne mitään työmarkkinoiden panttivankeja ole..vieläkää. Kauankohan tätä kokoomuksesta lähtöisintä valehtelua jatketaan.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Ansiokas kirjoitus.

Samaa mieltä. Suomen politiikka on farssi, floppi.

Yhdestä asiasta eri mieltä (kirjoituksen epäloogisimmasta kohdasta).

Tästä nimittäin tulee hypätä siihen johtopäätökseen, että Suomessa presidentin valtaoikeuksia tulisi lisätä.

Presidenttijohtoisen mallin, jonka de Gaulle omaksui Suomesta viidenteen tasavaltaan, edut ja tulokset ovat kiistattomat. Ja Macronin Ranska siitä oiva esimerkki.

Mutta tätähön tämä on. Ikuista historiallista sykliä. Vahvan Kekkosen ja järkevien Koiviston ja Ahtisaaren jälkeen vallan ahneet sopulit (ja erityisesti lehdistö) halusivat pehmovaltaa ja hässynlässyä ja unelmahöttöä. Aivan kuten Platon kuvaa Tasavallassa.

Ari Ojala

Itänaapurissa on presidentillä valtaoikeudet tapissa ja kuralle menee. Erityisesti taloudessa.

Käyttäjän RistoVehni kuva
Risto Vehniä

SAK vaatii hallitusta kumoamaan esitettyjä lakeja työllisyydestä, eli panttivankkeja ovat.

Käyttäjän RistoVehni kuva
Risto Vehniä

SAK vaatii hallitusta kumoamaan esitettyjä lakeja työllisyydestä, eli panttivankkeja ovat.

Käyttäjän PetriLariSalo kuva
Petri Salo

Hyvää tilannekuvakatsausta. Kiitos siitä. Toivottavasti keskustelu jatkuu ja laajenee. 

Nimittäin. Tuohon työmarkkinajärjestöjen valtakuvioon kytkeytyvät tiukasti finanssi-, vakuutus- ja eläkealan sekä valtion välinen avoliitto. Tuo avoimesti silmiemme  edessä toimiva liitto on ajan kuluessa edennyt 1990-luvun korporatiivisesta järjestelmästä 2000-luvun fasistiseen. Miljardien eurojen liiketoiminta-alueessa, joka perustuu lakiin eli pakkoon.

Kolme kysymystä:

1. Kenellä on todellinen valta, kun kyseessä ovat lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva?

2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla, niin sanotusti tuoleja ja rooleja vaihtaen,ä käyttämässä todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

3. Mikseivät laillisuuvalvojat, kuten eduskunnan perustuslakivaliokunta ole tehneet mitään perustuslainkin vastaisen tilanteen korjaamiseksi?

Taustatietoa internetin avulla:

vakuutusoikeusjärjestelmä
vakuutuslääketiede
vakuutuslakimiesjärjestelmä
vakuutuslääkärijärjestelmä

Toimituksen poiminnat