Wennberg

Loppuuko alueellistaminen?

Valtiovarainministeriö julkaisi alkuvuonna raportin alueellistamisen taloudellisista vaikutuksista. Tiivistäen selvityksen johtopäätös oli seuraava: Alueellistamisella ei ole voitu osoittaa mitään positiivisia vaikutuksia alueiden talouteen, mutta valtiontalouteen alueellistamisella on ollut negatiivinen vaikutus. Seitsemässä kymmenestä tapauksesta toiminnan kustannukset ovat kasvaneet alueellistamisen seurauksena.

 

Se, että alueellistamisilla ei ole pystytty osoittamaan vaikutuksia alueiden talouteen tai aluekehitykseen johtuu ennen muuta siitä, että alueellistamiset ovat olleet henkilöstömäärältään hyvin pieniä. Suurin osa alueellistamisista on ollut reilusti alle prosentin suhteessa kohdealueen työpaikkoihin. Koska alueellistamisen (mahdolliset) vaikutukset ovat selvästi pienempiä kuin normaali vuosittainen talouden vaihtelu alueilla, on vaikutusten todentaminen tällaisissa tapauksissa mahdotonta.

 

Alueellistamisen perusongelma ei ole kuitenkaan siinä, että tähän mennessä toteutetut alueellistamiset olisivat olleet liian pieniä, vaan siinä että valtion virastojen alueellistamisella ei periaatteessakaan pystytä vahvistamaan alueiden toimintaedellytyksiä merkittävästi. Valtion henkilöstömäärä on vain noin 3,5 % työllisestä työvoimasta. Tilastokeskuksen kesällä 2010 julkaisemaan selvityksen mukaan valtion työpaikat ovat vuosina 1995—2007 vähentyneet eniten Lapista (-1768), Pohjois-Pohjanmaalta (- 1132), Kainuusta (- 950), Etelä-Savosta (- 933) ja Pohjois-Karjalasta (- 620). Esimerkiksi maistraattien puhelinpalveluiden siirtäminen Kemijärvelle vuonna 2005 toi alueelle 13 uutta työpaikkaa, kun samanaikaisesti valtion työpaikat vähenivät Itä-Lapin seutukunnassa 160 henkilötyövuodella.

 

Alueiden työttömyysasteeseen alueellistamisilla ei ole käytännössä ollut merkitystä. Työlliset tulevat työttömien lisäksi muilta alueilta ja työvoiman ulkopuolelta. Lisäksi työpaikan perässä muuttajien kanssa alueelle muuttaa myös työikäisiä, jotka eivät kaikki työllisty. Esimerkiksi HALTIK:n alueellistaminen toi Rovaniemen seudulle suoraan 160 ja välillisten vaikutusten kautta noin 37 työpaikkaa. Vaikka kaikki nämä työpaikat olisi täytetty alueen työttömistä, olisi vaikutus alueen työttömyysasteeseen ollut alle prosenttiyksikön.

 

Alueellistamisen vaikutukset kuntatalouteen ovat niin ikään erittäin pieniä. Suurin osa sijoituspaikkakunnista on valtionosuuksien verotulojen tasausrajan alapuolella. Tällöin työllisyyden paranemisen seurauksena kasvaneet verotulot eivät lisää kunnan tuloja, sillä verotulojen tasaus pienenee tulojen kasvua vastaavasti. Niiltäkin kunnilta, jotka ovat tasausrajan yläpuolella, verotulojen tasaus leikkaa pois osan tulojen kasvusta. Siltä osin kun alueellistaminen lisää alueiden väestöä verotulot kasvavat. Kasvava väestö kuitenkin tarkoittaa myös kasvavia kustannuksia kuntatalouteen. 

 

Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan alueellistamisella on ollut kuitenkin yksi selkeä todennettavissa oleva vaikutus: alueellistamisen kohteena olleet henkilöt kokevat asiakastyön, organisaation toiminnan ja oman hyvinvointinsa heikentyneen alueellistamisen myötä. Tämä oli hyvin yhdenmukainen johtopäätös kaikissa selvityksen kohteena olleissa virastoissa.  

 

On mielenkiintoista nähdä jäikö Lääkelaitoksen alueellistaminen viimeiseksi ”suureksi” alueellistamiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kyllä Helsingin kurittaminen saa loppua. Kaiken huippu oli viimevuotinen valtuuston käskemä "Pajusen tappolista" ja lopulta sopu kunnallisveron korotuksesta yhdellä prosenttiyksiköllä --> joka siirrettiin samantien uusiin aluetukiin!!!!

Pohjan Akka

Miksi ei Helsinkiä saisi kurittaa?

Pääkaupunkiseutuhan on saanut 1950-luvulta lähtien valtaisat määrät maaseutukuntien omalla kustannuksellaan kasvattamaa ja kouluttamaa väkeä veronmaksajikseen!
Ja sitten vielä metsänomistukset ja muut perinnöt...

Jaakko Anttila

Alueellistaminen käynnistettiin Paavo Lipposen hallituksen päätöksellä.

Ruotsin kauppakamari valitti huhtikuussa 2011 Ruotsin korkeimpaan hallinto-oikeuteen Ruotsin verotasausrahastosta, jonka varoista 50 % kerätään Tukholman veronmaksajilta. Hakusana skatteutjämningssystemet.

Ruotsin KHO ilmoitti päätöksessään, että verotasausjärjestelmä perustuu Ruotsin lainsäädäntöön ja EU:n lainsääsäädäntöön.

Aluepolitiikka siirtyi EU:n toimivaltaan 1.1.1995.
Vain 3 % EU:n aluekehitysrahaston varoista käytetään muuhun kuin alueiden kehittämiseen, ja niilläkin 3 prosentilla pyritään kehittämään taantuneita kaupunkialueita ja taantuneita teollisuusalueita.

Toimituksen poiminnat