Arkkitehtuurikilpailuilla voidaan kehittää myös palveluja
Arkkitehtuurikilpailuilla on Suomessa pitkä historia. Suuri osa kansallisesti merkittävistä rakennuksistamme on syntynyt arkkitehtuurikilpailujen kautta. Arkkitehtuurikilpailuja on järjestetty 1800-luvun lopulta lähtien ja niillä on ollut merkittävä rooli uusien ajattelutapojen ja suuntauksien juurtumisessa Suomeen. Arkkitehtuurikilpailujen avulla ei ole luotu ainoastaan uusia merkkirakennuksia, vaan niiden avulla on kehitetty myös kokonaisia kaupunkikeskustoja ja liikenneympäristöjä.
Kaupunkien järjestämät suunnittelukilpailut ovat perinteisesti kohdistuneet rakennuksiin ja fyysiseen elinympäristöömme. Vaikka kaupunkien toiminnasta suurin osa liittyy palveluihin ja palvelutuotannon järjestämiseen, varsinaisia palvelutuotantoon liittyviä arkkitehtuurikilpailuja ei ole koskaan järjestetty. Viime vuosina kuitenkin myös julkisissa palveluissa on alettu puhumaan yhä enemmän palvelumuotoilusta, jossa perinteisen muotoilun menetelmiä tuodaan palvelujen kehittämiseen ja palveluja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti käyttäjän näkökulmasta.
Asukkaiden eli palvelujen käyttäjien näkökulmasta kaupungin sisäiset hallinnolliset rajat eivät ole merkityksellisiä. Keskeistä on palvelujen saatavuus, sujuvuus ja laatu – ei se, kuka palvelun lopulta tuottaa. Asukkaan näkökulmasta myös eri palvelut ja fyysinen ympäristö nivoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Rakennukset ja fyysinen ympäristö määrittää oleellisella tavalla palveluketjujen toimivuutta ja erityisesti asukkaiden palvelukokemusta.
Arkkitehtuurikilpailun ja muotoilun periaatteita voidaan soveltaa yhtä hyvin palveluihin kuin fyysiseen ympäristöön. Vantaan kaupunki on ensimmäisenä kaupunkina Suomessa – ja tiettävästi koko maailmassa – ottanut palveluarkkitehtuuriajattelun ja palvelumuotoilunperiaatteet lähtökohdaksi koko kaupungin suunnittelussa. Marja-Vantaalle rakennetaan parhaillaan pääkaupunkiseudun merkittävintä uutta asuin- ja työpaikka-aluetta. Siitä tulee kotikaupunki noin 30 000 asukkaalle. Marja – Vantaan keskusta ja uudet asuntorakentamisen alueet sijoittuvat 17 kilometriä Helsingistä pohjoiseen, lähelle pääteitä.
Palvelujen suunnittelemiseksi Vantaan kaupunki on käynnistänyt palveluarkkitehtuurikilpailun, jossa haetaan uudenlaisia, innovatiivisia tapoja järjestää asuinalueen palvelut. Keskeisinä tavoitteina palvelujen järjestämisessä on palveluiden saumattomuus, asukaslähtöisyys, kestävä kehitys ja luovat tilaratkaisut. Tavoitteena on, että hyvinvointipalvelut sulautuvat asumiseen ja elinympäristöön. Hyvinvointipalvelut eivät tästä näkökulmasta tarkoita vain sosiaali- ja terveyspalveluja vaan myös kulttuuria, liikuntaa, fiksua tilankäyttöä, koulutusta, yhteisöllisyyttä, hyviä liikenneyhteyksiä sekä teknologian ja uusimpien sähköisten ratkaisujen hyödyntämistä. Palveluarkkitehtuurikilpailun avulla etsitään uusia yhteistyömahdollisuuksia yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä yli perinteisten hallinnonalarajojen.
Vantaan järjestämää kilpailua on markkinoitu myös Suomen ulkopuolella ja tavoitteena on löytää kansainvälisesti kiinnostavia uusia avauksia julkisten palvelujen järjestämiseen. Samalla kilpailu toimii suunnannäyttäjänä palvelumuotoilun menetelmien tuomisessa julkisiin palveluihin ja arkkitehtuurikilpailujen tuomisessa julkisiin palveluihin.
Kommentit (0)