Wennberg

Kaikki blogit puheenaiheesta Saamelaiskäräjät

En hyväksy saamelaiskäräjälain esitysluonnosta

En voi hyväksyä saamelaiskäräjälaista tehtyä esitysluonnosta, joka on tänään julkaistu lausuntokierrosta varten. Esitys ei poistaisi saamelaisuuden ympärillä olevia ongelmia ja kiistakysymyksiä, vaan päinvastoin pahentaisi niitä.

Lappalaisperusteen poistamisesta

Tehdään yhdessä töitä saamelaisuuden eteen

Kiertäessäni Keski- ja Pohjois-Lappia olen saanut tuntea, että suuri osa saamelaisista kokee minun olevan yksi heistä. Roolini ja historiani kiistäjät ovat olleet lähinnä pieni, mutta julkisuudessa äänekäs ryhmä vasemmistolaisia ja nuoria vihreitä. 

Saamelaiskulttuurista on syytä olla huolissaan

Keskustelu saamelaisten asemasta on jälleen aktivoitunut saamelaiskäräjälain uudistamisen sekä Jäämeren rautatie -hankkeen myötä. Taustalla vaikuttavat myös saamelaisaktivistien vaatimukset vireillä olevan ILO-169 yleissopimuksen ratifioimisesta sekä pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittely. On sinällään positiivista, että alkuperäiskansastamme puhutaan, mutta saamelaiskulttuurista on syytä olla vakavasti huolissaan.

Pieni vuoropuhelu saamelaisuudesta ja saamelaiskeskustelusta

Inka: Nykyään törmään yhä enemmän siihen, että jos saamelaisuuteni syystä tai toisesta tulee esille jossain yhteydessä, se herättää reaktioita. Usein porukka menee hämilleen, eikä minuun osata suhtautua enää luontevasti. Kun minuun tutustutaan paremmin, saan usein kuulla, että: ”onneks sä oot ihan normaali”, ja lause jatkuu: ”mikään ei ole rasittavampaa seuraa kuin kiihkosaamelainen”.

Sinunkin pöydässäsi syö saamelainen

Saamelaisaktivisti ja saamelaiskäräjien jäsen Aslak Holmberg kertomansa mukaan haluaa eroon valtiosta ja ilmeisesti luoda jonkinlaisen minarkistisen kylä- ja sukuyhteisöjen kollektiivin. http://liberalismi.net/wiki/Minimivaltio

Eli esimerkiksi Pohjoiskalotin tai  Suomen saamelaisalueista koostuva autonominen tai itsenäinen alue ei tulisi kyseeseen koska sen pyörittämiseen tarvitaan verotusta.

Saamelaiskeskustelu lähdössä taas laukalle

Hallituskausi kääntyy kohti loppuaan ja mitään isoja saamelaispoliittisia ratkaisuja ei ole vieläkään tehty. Pohjoismainen saamelaissopimus odottaa pohjoismaisten saamelaisparlamenttien hyväksyntää, ILO-169 yleissopimuksen ratifiointi on toistaiseksi jäädytetty ja Suomen saamelaiskäräjälaki on uudistamatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kulisseissa koko ajan tapahtuisi. 

Eläköön epäpoliittinen Teno!

Terveisiä Utsjoen helteistä! Tätä kirjoittaessani kirkonkylällä on hetki sitten alkanut Ellos Deatnu -tukikonsertti, joka on protesti Suomen ja Norjan välillä solmittua Tenojoen kalastussopimusta vastaan. Tukikonsertti ongelmallista sopimusta vastaan on sinällään erinomainen osoitus joukkovoimasta, mutta valitettavasti siitä tehtiin saamelaisradikaalien ja laitavasemmiston performanssi.

Ratkaisuehdotus lappalaiskiistaan

Moni lukija on tulkinnut aiemmat kirjoitukseni niin, että olisin uuslappalaisia vastaan. Näin ei ole asia: en ole saamelaisten puolella enkä uuslappalaisten puolella, vaan pelkästään oikeudenmukaisuuden puolella. Kestävä ratkaisu lappalaiskiistaan voidaan saavuttaa vain siten, ettei kummankaan osapuolen oikeustajua rikota - ratkaisun on oltava oikeudenmukainen kummankin kannalta ja mielestä. Tietenkään kiistatilanteissa kumpikaan ei voi saada yksin sitä kaikkea mitä haluaisi, koska se olisi väärin toista osapuolta kohtaan.

Vastine Riku Rantalalle

Kirjailija Riku Rantala kirjoitti 14.1. Helsingin Sanomissa, että virallinen Suomi on alistanut saamelaisia jo sata vuotta. Rantala on omien sanojensa mukaan oppinut saamelaisuuden perusasioita taistelijapariltaan alokkaana Sodankylän sissikomppaniassa.

Opetusministeriön viivyttely uhkaa saamen kieliä sukupuutolla

Suomen saamelaisalueella eli Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylässä annettava saamen kielten opetus toimii ajoittaisia ongelmia lukuunottamatta kohtalaisen hyvin, vaikka opettajista ja oppimateriaaleista pulaa. Rahoitus on kuitenkin kunnossa. Tilanne on aivan toinen saamelaisalueen ulkopuolella. Mikäli saamelaislapsi asuu kotiseutualueen ulkopuolella, voi olla että hän ei voi lainkaan opiskella saamenkieltä tai sen taso vaihtelee. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhä useampi saamelaislapsi jää luku- ja kirjoitustaidottomaksi äidinkielellään. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä