Wennberg

Kaikki blogit puheenaiheesta Julkinen talous

Kuntamme Kreikan tiellä

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä oli taannoin huolissaan kuntien lainakannan kasvamisesta, ja piti kuntien luokkoluokitusta liian hyvänä. Käytännössä Penttilä näki kuntien keskinäisen takaustoiminnan riskiksi: kuntien kyky hoitaa lainojaan vaihtelee toki huomattavasti, mutta tämä ei näy lainakustannuksissa käytännössä juurikaan.

Ruotsin julkisen sektorin kopioiminen pysäyttäisi velkaantumisen heti

Suomessa sosiaaliturvaan käytetään 25,4% bruttokansantuotteesta. Ruotsissa vastaava luku on 21,3%, EU:ssa keskimäärin 19,5%, Norjassa 18,1% ja Islannissa vain 10,2%.

Kaikki julkiset menot puolestaan ovat Suomessa 58,1% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa 51,8%, EU:ssa keskimäärin 48,2%, Norjassa 45,6% ja Islannissa 45,7%.

(Eurostat)

Suomiremppa - 9 ajatusta

Suomi nousuun:

 

1. Kansa elinikäiseksi opiskelijaksi kirjaimellisesti. Ihmiset eivät poistu koulujensa listoilta valmistuessaan vaan jäävät passiivisiksi opiskelijoiksi. Jos sellainen jää työttömäksi, hän siirtyy koulun opiskelijaksi automaattisesti. Opiskelijalle rakennetaan opintosuunnitelma, joka sisältää työnhakupäivän joka viikko. Työtön hankkii näin alansa erikoisosaamista tai vaihtaa alaa ja voi vaihtaa koulua.
 

Vuokrat syövät kulutuksesta ja julkiselta sektorilta

Ensimmäisenä mainita, että ihmisten pakkautuminen sinne, missä on liian vähän asuntoja toki nostaa vuokratasoa, mutta onko asuminen sitten oikea kohde, jossa kysyntä ja tarjonta saavat määrät hinnat poskettomiksi?

 

Vuokrayhtiöt tahkoavat yleishyödyllisyydestään huolimatta kovia voittoprosentteja ja asumistukimenot kasvavat. Siinä sitä on yhteiskunnalle hyödyllisyyttä kerrakseen.

 

Palkkojen alennus ei paranna julkista taloutta

Hallitus ei itsekään usko kikyn parantavan julkista taloutta lyhyellä aikavälillä, mutta entä toiveajattelu pitkällä aikavälillä?

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/rahaministerio_velkaantuminen-52074

 

Eurostatin sivuilta löytyi yksikkötyökustannukset ja julkisen talouden velka. Vertailin vuosia 2000 ja 2015 toisiinsa.

 

Suomella ei ole varaa haja-asutukseen

Suomen talouden haasteet tiivistyvät kahteen pääkohtaan. Ensinnäkin julkisen menot ovat liian suuret ja toiseksi yritysten tuottavuus on liian alhainen.

Yritysten tuottavuutta hallitus on pyrkinyt parantamaan kilpailukykysopimuksella ja normien purulla.  Julkisia menojen osalta hallitus on sitoutunut tekemään neljän miljardin säästöt.  

Holhous-Suomi - Ylivoimaisesti Maailman Paras!

"Suomi on ylivoimaisesti Euroopan pahin "holhousvaltio"

"nyt-julkaistiin-euroopan-holhousvaltio-vertailu-arvaat-varmaan-mika-maa-on-ylivoimainen-ykkonen"

"Byrokratian Helvetti!"
"Byrokraattien Paratiisi!"

Suomi on taas paras, huonoudessa...
Ja nyt ihan ylivoimaisesti!

Suomi on Byrokraattien Taivas, Taivasten Valtakunta!!

Suomessa EI OLE yhtään ihmistä joka ei ole kärsinyt eikä kärsi Byrokratiasta!!!
Ei edes Byrokraatit!

https://www.facebook.com/EuroopanSuomalainen/

Kuinka routa voisi ajaa julkisen talouden kuriin...

Suomalaiset kävivät aktiivisesti turistireissuilla Suomenlinnassa. Eräänä päivänä eräs työtön sattui kahvilassa samaan pöytään Robin Hood -rinki ry:n juristin kanssa. Kyseinen yhdistys oli perustettu Suomessa, kun hallitus oli heikentänyt ihmisten elämisen edellytyksiä niin paljon, että työväenluokan elinikäennusteet olivat ehtineet laskea jo kymmenellä vuodella.

Miksi julkisesta sektorista on tullut kansantalouden syntipukki?

Julkisen sektorin tarkoituksena on turvata kansalaistemme hyvinvointipalvelut. Siitä on kuitenkin tullut monien poliitikkojen ja asiantuntijoiden silmissä kansantaloutemme syntipukki. Se paha peikko, joka paisuu, syö kaikki verorahamme ja vaarantaa taloutemme. Välillä tuntuu, että ilmassa roikkuu joku vanhakantainen ”vasemmisto-oikeisto-akseli-ajattelu”, jossa julkinen sektori on vasemmistolainen ja yksityinen sektori oikeistolainen.

Mistä julkisen sektorin kasvu oikeasti johtuu?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä