Helsinki http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132426/all Fri, 19 Jan 2018 20:55:22 +0200 fi Helsingin kuntapolitiikan viikko 4 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249434-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-4 <p>Kasvatus- ja koulutuslautakunta avaa kevätkautensa ja hyväksyy ammatillisen koulutuksen pd-rahan myöntämisperusteet, perustaa päiväkodin Kaisaniemeen ja päättää varhaiskasvatusmaksuista. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on huojentavia uutisia Tattarisuon yrittäjille.</p><p><strong>Maanantai 22.1.&nbsp;&nbsp;&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-01-22_Khs_3_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-01-22_Koja_1_El"><u>Konsernijaosto</u></a></p><p><strong>Tiistai 23.1.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kasko_2018-01-23_Kklku_1_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kymp_2018-01-23_Kylk_1_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-nuorisojaosto-asiakirja?ls=11&amp;doc=KUVA_2018-01-23_Nuja_2_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto</u></a></p><p><strong>Perjantai 26.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen </strong>esityslistalla on Pohjois-Haagassa Ida Aalbergin tie 1:n <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-01-22_Khs_3_El/5126D649-BB6B-C944-A976-5F6DD5500000/Liite.pdf"><u>asemakaavan</u></a> muuttaminen. Asemakaavan muutos mahdollistaa Ida Aalbergin tie 1:n tontin täydentämisen uusilla asuinkerrostaloilla. Samalla nykyinen huonokuntoinen liike- ja yhteistilarakennus voidaan purkaa ja vanhojen kerrostalojen opiskelija-asunnot on tarkoitus korjata vuokra-asunnoiksi.</p><p>Kaupunginhallitus myöntää myös noin 1,5 miljoonan euron suuruisen määrärahan erilaisiin hankkeisiin maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseksi. Määräraha kohdentuu niille helsinkiläisille maahanmuuttajille, joiden kotoutumisprosessia ja työmarkkina-asemaa voidaan edistää nopeilla, räätälöidyillä toimilla ja näin nopeuttaa työllistymistä. Hankkeisiin kuuluu mm. International House Helsinki -toimintamallin jatkaminen sekä Kotivanhempien suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä lastenhoitopalvelun järjestäminen, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.</p><p>Kaupunginhallitus jakaa lisäksi yli 800&nbsp;000 euroa avustuksina erilaisille järjestöille.</p><p><strong>Konsernijaostossa</strong> kuullaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n ajankohtaiskatsaus. Metropolia kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoita ja kehittäjiä. Yhtiön omistavat Helsinki (42 %), Espoo (27 %), Vantaa (26 %), Kirkkonummi (4 %) ja Kauniainen (1 %). Metropoliassa on 16 700 opiskelijaa.</p><p>Minut nimetään kokouksessa jäseneksi Japanin Instituutin Säätiön valtuuskuntaan.</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunta </strong>päättää ammatillisen koulutuksen pd-rahan käyttöperiaatteista. Ammatilliselle koulutukselle jaetaan ensi kertaa positiivisen diskriminaation määrärahaa, joka on tarkoitus kohdentaa perustutkintoihin, joissa vieraskielisten opiskelijoiden ja/tai runsaasti tukea taritsevien opiskelijoiden suhteellinen osuus on suuri ja läpäisyaste alhainen.</p><p>Kaupungin tavoitteena on, että kaikilla lukioilla on joko erityinen koulutustehtävä tai painotettu opetus. Lautakunta päättää Helsingin kielilukion kielet ja kansainvälisyys -painotuksesta ja Vuosaaren lukion teknologia ja musiikki -painotuksista.&nbsp;</p><p>Kaisaniemeen perustetaan uusi varhaiskasvatusyksikkö. Kyseisessä päiväkodissa on 100 paikkaa.</p><p>Lautakunta päättää myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Korkein asiakasmaksu on vuonna 2018 nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta 290 euroa/kk, toisesta lapsesta 50 prosenttia tästä ja muista 20 prosenttia. Alin maksu on 27 euroa/kk.</p><p>Käsittelemme myös julkisuudessa esillä olleen Töölön ala-asteen rehtorin virkavalintaa koskevan oikaisuvaatimuksen ja valtuustoaloitteen, joka koskee Helsingin koulujen osallistumista alueelliseen kielikokeiluun, jossa toisen kotimaisen kielen opiskelu olisi vapaaehtoista. Näissä molemmissa asioissa olen esittelijän esityksen kannalla.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa </strong>käsitellään toimialan tulosbudjettia ja toimintasuunnitelmaa alkaneelle vuodelle.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-01-23_Kylk_1_El/41144F74-F33D-C794-84A1-605975800000/Liite.pdf"><u>Patterimäessä</u></a> (Pajamäki) muutetaan asemakaavaa. Kaavaratkaisulla luodaan virkistysalueen itäosaan Pitäjänmäentien varteen tiivistä, elävää ja katupuin istutettua katuympäristöä tulevan Raide-Jokerin pysäkin välittömään läheisyyteen. Asukasmäärän lisäys on noin 900 henkilöä. <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-01-23_Kylk_1_El/64FB7579-6C14-CBE8-873F-60E556C00000/Liite.pdf"><u>Pikku-Huopalahdessa</u></a> (Mannerheimintie 162) muutetaan myös asemakaavaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden tehokkaamman asuinkerrostalon ja paikoitushallin rakentamisen nykyisen vuonna 1952 valmistuneen asuntolarakennuksen tilalle. Nykyinen rakennus on tarkoitus purkaa.</p><p>Lautakunta käsittelee myös valtuustoaloitetta, joka koskee Tattarisuon yrittäjien toimintaedellytyksiä. Pisimmät vuokrasopimukset on tehty vuoteen 2034, mikä on aiheuttanut yrittäjissä epävarmuutta. Aloitevastauksessa todetaan, että koska tulevassa yleiskaavassa Tattarisuon alue on edelleen osoitettu työpaikka-alueeksi, ei alueen maanvuokrasopimusten uusimisille ole estettä. Tavoitteena on saada Tattarisuon alueelle kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi uudet vuokrausperusteet vuoden 2018 aikana. Uusilla vuokrausperusteilla olisi tavoitteena turvata alueen tehokas ja asemakaavan mukainen käyttö myös vuoden 2034 jälkeen. Lisäksi alueen vuokralaisten kanssa tullaan käymään keskusteluja, joiden tarkoituksena on löytää keinoja alueen yleisilmeen kohentamiseksi sekä vajaasti rakennettujen tonttien saamisesta tehokkaampaan käyttöön.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>jakaa avustuksia ja leiri-avustuksia.</p><p>Ja muistattehan nämä tapahtumat:</p><ul><li><p>Ekalle luokalle kouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän välityksellä 29.1. saakka</p></li><li><p>Östersundomin yleiskaavaehdotus on muuttunut, nähtävänä 11.1.-9.2. Suunnitelmista keskustellaan Sakarinmäen koululla 25.1. klo 17-19.</p></li><li><p>Suomi ja Viro 200 &ndash; yhteinen tulevaisuus? &ndash;seminaari kaupungintalolla 27.1. klo 12-16</p></li><li><p>Jätkäsaari-työpaja Jätkäsaari Smart Mobility Lab 31.1.</p></li><li><p>Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus on valmis! Infotilaisuudet ke 24.1. klo 16-18, to 25.1. klo 10-12 ja ke 31.1. klo 16-18</p></li><li><p>Pormestarin asukasilta Myllypurossa 1.2. klo 18.30-20.30 Myllypuron yläkoululla (Yläkivenrinne 4). Kysely käynnissä asukasillan aiheiden osalta osoitteessa <a href="https://kerrokantasi.hel.fi/asukasiltamyllypuro"><u>https://kerrokantasi.hel.fi/asukasiltamyllypuro</u></a></p></li><li><p>Työväenopiston kursseilla on vielä vapaita paikkoja. Tutki vapaita paikkoja <a href="https://www.hel.fi/sto/fi/opiskelu/vapaita-paikkoja/vapaita-kurssipaikkoja"><u>täältä</u></a><u>.</u></p></li><li><p>Romantikoille Love Me Do -häätapahtuma 20.-21.1. Kaapelitehtaalle ja matkakuumeesta kärsiville Matkamessut Messukeskuksessa.</p></li><li><p>Talviliikenne Isosaareen alkaa 20.1.</p></li></ul><p>Paloheinässä pääsee hiihtämään! Hyvää viikonloppua!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kasvatus- ja koulutuslautakunta avaa kevätkautensa ja hyväksyy ammatillisen koulutuksen pd-rahan myöntämisperusteet, perustaa päiväkodin Kaisaniemeen ja päättää varhaiskasvatusmaksuista. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on huojentavia uutisia Tattarisuon yrittäjille.

Maanantai 22.1.   

Kaupunginhallitus

Konsernijaosto

Tiistai 23.1. 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto

Perjantai 26.1.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on Pohjois-Haagassa Ida Aalbergin tie 1:n asemakaavan muuttaminen. Asemakaavan muutos mahdollistaa Ida Aalbergin tie 1:n tontin täydentämisen uusilla asuinkerrostaloilla. Samalla nykyinen huonokuntoinen liike- ja yhteistilarakennus voidaan purkaa ja vanhojen kerrostalojen opiskelija-asunnot on tarkoitus korjata vuokra-asunnoiksi.

Kaupunginhallitus myöntää myös noin 1,5 miljoonan euron suuruisen määrärahan erilaisiin hankkeisiin maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseksi. Määräraha kohdentuu niille helsinkiläisille maahanmuuttajille, joiden kotoutumisprosessia ja työmarkkina-asemaa voidaan edistää nopeilla, räätälöidyillä toimilla ja näin nopeuttaa työllistymistä. Hankkeisiin kuuluu mm. International House Helsinki -toimintamallin jatkaminen sekä Kotivanhempien suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä lastenhoitopalvelun järjestäminen, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Kaupunginhallitus jakaa lisäksi yli 800 000 euroa avustuksina erilaisille järjestöille.

Konsernijaostossa kuullaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n ajankohtaiskatsaus. Metropolia kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoita ja kehittäjiä. Yhtiön omistavat Helsinki (42 %), Espoo (27 %), Vantaa (26 %), Kirkkonummi (4 %) ja Kauniainen (1 %). Metropoliassa on 16 700 opiskelijaa.

Minut nimetään kokouksessa jäseneksi Japanin Instituutin Säätiön valtuuskuntaan.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää ammatillisen koulutuksen pd-rahan käyttöperiaatteista. Ammatilliselle koulutukselle jaetaan ensi kertaa positiivisen diskriminaation määrärahaa, joka on tarkoitus kohdentaa perustutkintoihin, joissa vieraskielisten opiskelijoiden ja/tai runsaasti tukea taritsevien opiskelijoiden suhteellinen osuus on suuri ja läpäisyaste alhainen.

Kaupungin tavoitteena on, että kaikilla lukioilla on joko erityinen koulutustehtävä tai painotettu opetus. Lautakunta päättää Helsingin kielilukion kielet ja kansainvälisyys -painotuksesta ja Vuosaaren lukion teknologia ja musiikki -painotuksista. 

Kaisaniemeen perustetaan uusi varhaiskasvatusyksikkö. Kyseisessä päiväkodissa on 100 paikkaa.

Lautakunta päättää myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Korkein asiakasmaksu on vuonna 2018 nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta 290 euroa/kk, toisesta lapsesta 50 prosenttia tästä ja muista 20 prosenttia. Alin maksu on 27 euroa/kk.

Käsittelemme myös julkisuudessa esillä olleen Töölön ala-asteen rehtorin virkavalintaa koskevan oikaisuvaatimuksen ja valtuustoaloitteen, joka koskee Helsingin koulujen osallistumista alueelliseen kielikokeiluun, jossa toisen kotimaisen kielen opiskelu olisi vapaaehtoista. Näissä molemmissa asioissa olen esittelijän esityksen kannalla.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään toimialan tulosbudjettia ja toimintasuunnitelmaa alkaneelle vuodelle.

Patterimäessä (Pajamäki) muutetaan asemakaavaa. Kaavaratkaisulla luodaan virkistysalueen itäosaan Pitäjänmäentien varteen tiivistä, elävää ja katupuin istutettua katuympäristöä tulevan Raide-Jokerin pysäkin välittömään läheisyyteen. Asukasmäärän lisäys on noin 900 henkilöä. Pikku-Huopalahdessa (Mannerheimintie 162) muutetaan myös asemakaavaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden tehokkaamman asuinkerrostalon ja paikoitushallin rakentamisen nykyisen vuonna 1952 valmistuneen asuntolarakennuksen tilalle. Nykyinen rakennus on tarkoitus purkaa.

Lautakunta käsittelee myös valtuustoaloitetta, joka koskee Tattarisuon yrittäjien toimintaedellytyksiä. Pisimmät vuokrasopimukset on tehty vuoteen 2034, mikä on aiheuttanut yrittäjissä epävarmuutta. Aloitevastauksessa todetaan, että koska tulevassa yleiskaavassa Tattarisuon alue on edelleen osoitettu työpaikka-alueeksi, ei alueen maanvuokrasopimusten uusimisille ole estettä. Tavoitteena on saada Tattarisuon alueelle kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi uudet vuokrausperusteet vuoden 2018 aikana. Uusilla vuokrausperusteilla olisi tavoitteena turvata alueen tehokas ja asemakaavan mukainen käyttö myös vuoden 2034 jälkeen. Lisäksi alueen vuokralaisten kanssa tullaan käymään keskusteluja, joiden tarkoituksena on löytää keinoja alueen yleisilmeen kohentamiseksi sekä vajaasti rakennettujen tonttien saamisesta tehokkaampaan käyttöön.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta jakaa avustuksia ja leiri-avustuksia.

Ja muistattehan nämä tapahtumat:

  • Ekalle luokalle kouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän välityksellä 29.1. saakka

  • Östersundomin yleiskaavaehdotus on muuttunut, nähtävänä 11.1.-9.2. Suunnitelmista keskustellaan Sakarinmäen koululla 25.1. klo 17-19.

  • Suomi ja Viro 200 – yhteinen tulevaisuus? –seminaari kaupungintalolla 27.1. klo 12-16

  • Jätkäsaari-työpaja Jätkäsaari Smart Mobility Lab 31.1.

  • Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus on valmis! Infotilaisuudet ke 24.1. klo 16-18, to 25.1. klo 10-12 ja ke 31.1. klo 16-18

  • Pormestarin asukasilta Myllypurossa 1.2. klo 18.30-20.30 Myllypuron yläkoululla (Yläkivenrinne 4). Kysely käynnissä asukasillan aiheiden osalta osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/asukasiltamyllypuro

  • Työväenopiston kursseilla on vielä vapaita paikkoja. Tutki vapaita paikkoja täältä.

  • Romantikoille Love Me Do -häätapahtuma 20.-21.1. Kaapelitehtaalle ja matkakuumeesta kärsiville Matkamessut Messukeskuksessa.

  • Talviliikenne Isosaareen alkaa 20.1.

Paloheinässä pääsee hiihtämään! Hyvää viikonloppua!

 

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249434-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-4#comments Helsinki Kasvatus- ja koulutuslautakunta kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Fri, 19 Jan 2018 18:55:22 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249434-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-4
Onko Helsinkiläisten sosiaaliturvan käsittelyssä menetelty lainvastaisesti? http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249428-onko-helsinkilaisten-sosiaaliturvan-kasittelyssa-menetelty-lainvastaisesti <p>Olen juuri jättänyt alla olevan valtuustoaloitteen Helsingin kaupunginvaltuustoon valtuutettujen allekirjoitettavaksi. Vetoan Helsingin kaupunginvaltuutettuihin, että heillä riittää tahtoa selvittää mahdolliset kansalaisten sosiaaliturvan muutoksenhaun oikeusturvan vaarantaminen ja jopa Suomen lainvastaiset menettelyt sosiaaliturvan muutoksenhakuprosessissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingissä 19.1.2018 Aleksi Niskanen, varavaltuutettu, Helsingin kaupunginvaltuusto</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valtuustoaloite Helsingin sosiaali- ja terveysviraston toiminnan selvittämiseksi sosiaaliturvan muutoksenhakuprosessissa</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olen saanut tietoon Helsinkiläisen muutoksenhakijan muutoksenhaun pöytäkirjoja eri sosiaaliturvan muutoksenhauista, joissa on menetelty epäjohdonmukaisesti monessa asiassa. Muutoksenhakija on saanut eri muutoksenhakukerroilla eri tavalla merkittyinä muutoksenhaun liitteet hänen saamaansa sosiaali- ja terveysjaoston pöytäkirjaan. Tässä havainnollistava esimerkki, jolla tuon esiin tämän epäjohdonmukaisuuden:</p><p>&nbsp;</p><p>Muutoksenhaku 1: Pöytäkirjassa on mukana kaikki jaoston käsittelyssä olleen muutoksenhaun liitteet ja liitteet on merkitty myös otsikkoina pöytäkirjaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Muutoksenhaku 2: Pöytäkirjassa ei ole mukana yhtään jaoston käsittelyssä olleen muutoksenhaun liitettä ja liitteet on merkitty vain numeroina pöytäkirjaan. Näin ollen muutoksenhakija ei ole voinut pöytäkirjasta tarkastaa, että mitkä hänen toimittamistaan liitteistä on ollut mukana jaoston kokouksessa hänen muutoksenhaustaan päätettäessä. Eli toisin sanoen tämä tietojen puute on aiheuttanut sen, että muutoksenhakija ei ole tiennyt, että mitkä hänen toimittamistaan liitteistä ovat olleet jaoston jäsenten saatavilla kun he ovat päättäneet muutoksenhakijan asiasta jaoston kokouksessa. Samaan tapaukseen liittynyt on selvinnyt, että jaoston jäsen sai vasta soittamalla itse muutoksenhakijan edunvalvojan kehoituksesta Helsingin sosiaali- ja terveysvirastoon, että alueellisen sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijä oli unohtanut toimittaa erittäin tärkeän liiteasiakirjan Helsingin sosiaali- ja terveysvirastolle. Näin ollen kyseistä erittäin tärkeää liiteasiakirjaa ei ollut jaoston jäsenten luettavissa kuin vasta kokouksen aikana paperiversiona. Ilman edunvalvojan yhteydenottoa jaoston jäsen Aleksi Niskaseen (perussuomalaiset) ja Aleksi Niskasen yhteydenottoa Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto kyseistä tärkeää muutoksenhaun asiakirjaa ei olisi ollut jaoston jäsenten saatavilla kun muutoksenhausta päätettiin. Kun otamme huomioon Helsingin sosiaali- ja terveysviraston epäjohdonmukaisen ja puutteellisen liitteiden merkitsemisen muutoksenhakijoiden postissa saamaan kokouspöytäkirjaan ja sen, että nyt on paljastunut se, että sosiaalityöntekijä voi &rdquo;unohtaa&rdquo; toimittaa muutoksenhakijan liiteitä eteenpäin sosiaali- ja terveysvirastolle, niin vaadin Helsingin kaupunkia ryhtymään välittömiin ja nopeisiin selvityksiin, että kuinka Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala varmistaa sen, että muutoksenhakijan kaikki liitteet on toimitettu Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston jäsenten tietoon kokoussovellukseen, kun nyt ilmenneiden seikkojen vuoksi on perusteltu syy epäillä, että Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto mahdollisesti johtaa harhaan muutoksenhakijoita tällaisella menettelyllä ja näin vaarantaa helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksenhaun oikeusturvan ja toimii näin mahdollisesti jopa Suomen lain vastaisesti. Lisäksi tähän samaan muutoksenhakutapaukseen on ilmennyt, että alueellinen sosiaalitoimisto ei ole antanut vastaanottotodistusta vastaanotetusta sosiaaliturvan muutoksenhakuun liittyvästä asiakirjasta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen juuri jättänyt alla olevan valtuustoaloitteen Helsingin kaupunginvaltuustoon valtuutettujen allekirjoitettavaksi. Vetoan Helsingin kaupunginvaltuutettuihin, että heillä riittää tahtoa selvittää mahdolliset kansalaisten sosiaaliturvan muutoksenhaun oikeusturvan vaarantaminen ja jopa Suomen lainvastaiset menettelyt sosiaaliturvan muutoksenhakuprosessissa.

 

Helsingissä 19.1.2018 Aleksi Niskanen, varavaltuutettu, Helsingin kaupunginvaltuusto

 

 

 

 

Valtuustoaloite Helsingin sosiaali- ja terveysviraston toiminnan selvittämiseksi sosiaaliturvan muutoksenhakuprosessissa

 

 

Olen saanut tietoon Helsinkiläisen muutoksenhakijan muutoksenhaun pöytäkirjoja eri sosiaaliturvan muutoksenhauista, joissa on menetelty epäjohdonmukaisesti monessa asiassa. Muutoksenhakija on saanut eri muutoksenhakukerroilla eri tavalla merkittyinä muutoksenhaun liitteet hänen saamaansa sosiaali- ja terveysjaoston pöytäkirjaan. Tässä havainnollistava esimerkki, jolla tuon esiin tämän epäjohdonmukaisuuden:

 

Muutoksenhaku 1: Pöytäkirjassa on mukana kaikki jaoston käsittelyssä olleen muutoksenhaun liitteet ja liitteet on merkitty myös otsikkoina pöytäkirjaan.

 

Muutoksenhaku 2: Pöytäkirjassa ei ole mukana yhtään jaoston käsittelyssä olleen muutoksenhaun liitettä ja liitteet on merkitty vain numeroina pöytäkirjaan. Näin ollen muutoksenhakija ei ole voinut pöytäkirjasta tarkastaa, että mitkä hänen toimittamistaan liitteistä on ollut mukana jaoston kokouksessa hänen muutoksenhaustaan päätettäessä. Eli toisin sanoen tämä tietojen puute on aiheuttanut sen, että muutoksenhakija ei ole tiennyt, että mitkä hänen toimittamistaan liitteistä ovat olleet jaoston jäsenten saatavilla kun he ovat päättäneet muutoksenhakijan asiasta jaoston kokouksessa. Samaan tapaukseen liittynyt on selvinnyt, että jaoston jäsen sai vasta soittamalla itse muutoksenhakijan edunvalvojan kehoituksesta Helsingin sosiaali- ja terveysvirastoon, että alueellisen sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijä oli unohtanut toimittaa erittäin tärkeän liiteasiakirjan Helsingin sosiaali- ja terveysvirastolle. Näin ollen kyseistä erittäin tärkeää liiteasiakirjaa ei ollut jaoston jäsenten luettavissa kuin vasta kokouksen aikana paperiversiona. Ilman edunvalvojan yhteydenottoa jaoston jäsen Aleksi Niskaseen (perussuomalaiset) ja Aleksi Niskasen yhteydenottoa Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto kyseistä tärkeää muutoksenhaun asiakirjaa ei olisi ollut jaoston jäsenten saatavilla kun muutoksenhausta päätettiin. Kun otamme huomioon Helsingin sosiaali- ja terveysviraston epäjohdonmukaisen ja puutteellisen liitteiden merkitsemisen muutoksenhakijoiden postissa saamaan kokouspöytäkirjaan ja sen, että nyt on paljastunut se, että sosiaalityöntekijä voi ”unohtaa” toimittaa muutoksenhakijan liiteitä eteenpäin sosiaali- ja terveysvirastolle, niin vaadin Helsingin kaupunkia ryhtymään välittömiin ja nopeisiin selvityksiin, että kuinka Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala varmistaa sen, että muutoksenhakijan kaikki liitteet on toimitettu Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston jäsenten tietoon kokoussovellukseen, kun nyt ilmenneiden seikkojen vuoksi on perusteltu syy epäillä, että Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto mahdollisesti johtaa harhaan muutoksenhakijoita tällaisella menettelyllä ja näin vaarantaa helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksenhaun oikeusturvan ja toimii näin mahdollisesti jopa Suomen lain vastaisesti. Lisäksi tähän samaan muutoksenhakutapaukseen on ilmennyt, että alueellinen sosiaalitoimisto ei ole antanut vastaanottotodistusta vastaanotetusta sosiaaliturvan muutoksenhakuun liittyvästä asiakirjasta.

]]>
0 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249428-onko-helsinkilaisten-sosiaaliturvan-kasittelyssa-menetelty-lainvastaisesti#comments Helsinki Politiikka Sosiaaliturva Sote Terveys Fri, 19 Jan 2018 17:24:47 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249428-onko-helsinkilaisten-sosiaaliturvan-kasittelyssa-menetelty-lainvastaisesti
Maksuton ehkäisy: kaikkien sukupuolten etu http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249314-maksuton-ehkaisy-kaikkien-sukupuolten-etu <p>Tänään valtuustomme hyväksyi tärkeän esityksen maksuttomasta ehkäisystä.&nbsp;<br /><br />Aloite&nbsp;parantaa helsinkiläisten hyvinvointia, kaupungin taloudellista tehokkuutta ja nuorten oikeuksia. Tämä aloite on hyvin tärkeä epätoivottujen raskauksien ja sukupuolitautien ehkäisemisessä. &nbsp;Pohjimmiltaan valtuustoaloitteessa on kuitenkin kyse tasa-arvosta.&nbsp;</p><p>Maksuton ehkäisy edistää kaikkien sukupuolten tasa-arvoa. Taloudellinen taakka ehkäisystä on usein naisilla, ja pienituloisuus voi estää ehkäisyn käytön. Moni tulee myös isäksi toivomattaan. Kun ehkäisy on saatavilla varakkuudesta riippumatta, on sen vakaa käyttö mahdollista useammalle.<br /><br />Aloitteen rinnalla on paljon tehtävää. Tarvitsemme lisää seksipositiivista, yksilön oikeuksia ja valintoja kunnioittavaa seksuaalikasvatusta ja terveysneuvontaa. Seksi on oikein harrastettuna terveellistä. Hyssyttely ja häpeä aiheuttavat turhaa pelkoa ja terveysongelmia. &nbsp;On tärkeää, että tietoa seksuaaliterveydestä saa riittävästi ja esimerkiksi kondomien jakelusta huolehditaan niin, että niitä on saatavilla kouluissa, nuorisotaloilla, opiskelijaterveydenhuollossa ja muualla, missä nuoret ovat.<br />&nbsp;</p><p>Nuorille on tärkeää olla useita ehkäisyvaihtoehtoja, minkä aloite mahdollistaa. Samalla on todettava, että ehkäisyvaihtoehtojen valikoima on nykyisellään harmillisen heikko. Monet saavat raskaita fyysisiä ja psyykkisiä oireita esimerkiksi hormonaalisesta ehkäisystä. Monille mikään saattavilla oleva ehkäisymuoto ei ole yksilöllisen terveyden kannalta optimaalinen. Nykyiset menetelmät eivät yksinkertaisesti ole riittävän hyviä kaikille. Se ei ole tämän aloitteen vika, mutta kertoo siitä, että kehitettävää on paljon. Oikeus hyviin ehkäisymenetelmiin on nostettava keskiöön.<br /><br />Terveydenhuollon palveluita ei harmillisen usein mietitä sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Moni ei ole tietoinen kaupungin tarjoamista palveluista. Moni nainen pelkää gynekologille menoa ja kivuliaita toimenpiteitä. Myös tähän on kiinnitettävä huomiota, jotta ehkäisyn saavutettavuus paranee. Maailmalla ollaan pyritty esimerkiksi kehittämään kivuttomampia hoitomenetelmiä. Meidän tulisi panostaa niiden käyttöönottoon ja yksilön kohtaamiseen.<br /><br />Iloitsen siitä, että aloitteen hyväksyessään valtuutetut olivat tänään&nbsp;nuorten, etenkin tyttöjen ja nuorten naisten puolella.<br />&nbsp;</p> Tänään valtuustomme hyväksyi tärkeän esityksen maksuttomasta ehkäisystä. 

Aloite parantaa helsinkiläisten hyvinvointia, kaupungin taloudellista tehokkuutta ja nuorten oikeuksia. Tämä aloite on hyvin tärkeä epätoivottujen raskauksien ja sukupuolitautien ehkäisemisessä.  Pohjimmiltaan valtuustoaloitteessa on kuitenkin kyse tasa-arvosta. 

Maksuton ehkäisy edistää kaikkien sukupuolten tasa-arvoa. Taloudellinen taakka ehkäisystä on usein naisilla, ja pienituloisuus voi estää ehkäisyn käytön. Moni tulee myös isäksi toivomattaan. Kun ehkäisy on saatavilla varakkuudesta riippumatta, on sen vakaa käyttö mahdollista useammalle.

Aloitteen rinnalla on paljon tehtävää. Tarvitsemme lisää seksipositiivista, yksilön oikeuksia ja valintoja kunnioittavaa seksuaalikasvatusta ja terveysneuvontaa. Seksi on oikein harrastettuna terveellistä. Hyssyttely ja häpeä aiheuttavat turhaa pelkoa ja terveysongelmia.  On tärkeää, että tietoa seksuaaliterveydestä saa riittävästi ja esimerkiksi kondomien jakelusta huolehditaan niin, että niitä on saatavilla kouluissa, nuorisotaloilla, opiskelijaterveydenhuollossa ja muualla, missä nuoret ovat.
 

Nuorille on tärkeää olla useita ehkäisyvaihtoehtoja, minkä aloite mahdollistaa. Samalla on todettava, että ehkäisyvaihtoehtojen valikoima on nykyisellään harmillisen heikko. Monet saavat raskaita fyysisiä ja psyykkisiä oireita esimerkiksi hormonaalisesta ehkäisystä. Monille mikään saattavilla oleva ehkäisymuoto ei ole yksilöllisen terveyden kannalta optimaalinen. Nykyiset menetelmät eivät yksinkertaisesti ole riittävän hyviä kaikille. Se ei ole tämän aloitteen vika, mutta kertoo siitä, että kehitettävää on paljon. Oikeus hyviin ehkäisymenetelmiin on nostettava keskiöön.

Terveydenhuollon palveluita ei harmillisen usein mietitä sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Moni ei ole tietoinen kaupungin tarjoamista palveluista. Moni nainen pelkää gynekologille menoa ja kivuliaita toimenpiteitä. Myös tähän on kiinnitettävä huomiota, jotta ehkäisyn saavutettavuus paranee. Maailmalla ollaan pyritty esimerkiksi kehittämään kivuttomampia hoitomenetelmiä. Meidän tulisi panostaa niiden käyttöönottoon ja yksilön kohtaamiseen.

Iloitsen siitä, että aloitteen hyväksyessään valtuutetut olivat tänään nuorten, etenkin tyttöjen ja nuorten naisten puolella.
 

]]>
48 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249314-maksuton-ehkaisy-kaikkien-sukupuolten-etu#comments Kotimaa Ehkäisy Helsinki Helvaltuusto Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet Wed, 17 Jan 2018 21:22:45 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249314-maksuton-ehkaisy-kaikkien-sukupuolten-etu
Lenininpuisto jää Helsinkiin! http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249259-lenininpuisto-jaa-helsinkiin <p>Tänään pidetyssä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksessa käsiteltiin sinisen valtuustoryhmän aloitetta Lenininpuiston nimeämiseksi Ukko-Pekan puistoksi.</p><p>Lautakuntamme lisäksi aloitteesta oli pyydetty nimistötoimikunnan lausunto. Nimistötoimikunta ei lausunnossaan puoltanut nimen muuttamista: &rdquo;kaupungin nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä&rdquo;. Lisäksi nimistötoimikunta totesi, että yli 40 vuotta käytössä ollut Lenininpuiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.</p><p>Pääsyy nimen muuttamisen vastustamiseen liittyi kuitenkin ehdotettuun Ukko-Pekan puistoon. Ukko-Pekka -alkuisia paikannimiä on Kulosaaressa useita, minkä vuoksi myös uusien Ukko-Pekka &ndash;alkuisten paikannimien tulisi sijaita samassa kaupunginosassa. Tämän vuoksi Alppilassa sijaitsevaa puisto ei voida nimetä Kuolosaareen liittyvällä nimellä.</p><p>Virkatyönä valmistellussa lautakunnan lausuntoluonnoksessa yhdyttiin nimistötoimikunnan lausuntoon. Olin nimistötoimikunnan kanssa samaa mieltä siitä, ettei Ukko-Pekan puisto ollut esitetyistä syistä johtuen sopiva nimi. Sen sijaan olin sitä mieltä, että Lenininpuisto tulisi nimetä uudelleen. Tähän liittyen tein vastaehdotuksen.</p><p>Helsingissä on vaikuttanut monia suomalaisia merkkihenkilöitä, joiden mukaan ei ole vielä nimetty alueita. Nähdäkseni vasta sen jälkeen kun kaikille heille on saatu nimikkoalue, on syytä harkita jonkin alueen nimeämistä Vladimir Iljitsh Leninin mukaan. Jos edes silloin.</p><p>En yksinkertaisesti ymmärrä, miksi paljon kärsimystä aiheuttaneen ja kokonaisia kansanryhmiä alistaneen vallankumousjohtajan mukaan tulee olla nimettynä alue. On totta, että Leninillä oli rooli Suomen itsenäistymisessä, mutta se ei hyvitä hänen omille kansalaisilleen aiheuttamaa kärsimystä. Valitettavasti kaikki lautakuntamme jäsenet eivät kuitenkaan olleet kanssani samaa mieltä.</p><p>Tekemästäni vastaehdotuksesta äänestettiin. Ehdotukseni takana olivat keskusta, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue ja yksi meidän kokoomusryhmästä. Esitystäni vastaan, siis Lenininpuiston nimen säilyttämisen puolesta olivat yksi vihreä (toinen äänesti tyhjää), vasemmistoliitto, demarit ja yksi kokoomuslainen. Kaksi äänesti tyhjää. Äänten mentyä tasan 5-5 puheenjohtajan ääni ratkaisi. Apulaispormestari Razmyarin äänellä lautakunta vastusti Lenininpuiston nimen muuttamista.</p><p>Näin ollen Helsingissä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä jatkossakin olemaan Lenininpuisto. Hassua sinänsä, että samassa yhteydessä hyväksyttiin vastaehdotus, joka totesi, että vähemmistö Helsingin kaduista ja puistoista on nimetty naisten mukaan. Vastaehdotuksessa pidettiin tärkeänä, että tämä huomioidaan ja korjataan naisvaikuttajien mukaan nimettyjen katujen ja puistojen aliedustus. En tiedä kuinka tosissaan tämä esityksen voi ottaa. Muutamat esitystä kannattaneista kun eivät olleet valmiita naisosuuden kasvattamiseksi luopumaan edes ulkomaalaisen mieskommunistin mukaan nimetystä puistosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kauan eläköön Lenin!</p> Tänään pidetyssä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksessa käsiteltiin sinisen valtuustoryhmän aloitetta Lenininpuiston nimeämiseksi Ukko-Pekan puistoksi.

Lautakuntamme lisäksi aloitteesta oli pyydetty nimistötoimikunnan lausunto. Nimistötoimikunta ei lausunnossaan puoltanut nimen muuttamista: ”kaupungin nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä”. Lisäksi nimistötoimikunta totesi, että yli 40 vuotta käytössä ollut Lenininpuiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.

Pääsyy nimen muuttamisen vastustamiseen liittyi kuitenkin ehdotettuun Ukko-Pekan puistoon. Ukko-Pekka -alkuisia paikannimiä on Kulosaaressa useita, minkä vuoksi myös uusien Ukko-Pekka –alkuisten paikannimien tulisi sijaita samassa kaupunginosassa. Tämän vuoksi Alppilassa sijaitsevaa puisto ei voida nimetä Kuolosaareen liittyvällä nimellä.

Virkatyönä valmistellussa lautakunnan lausuntoluonnoksessa yhdyttiin nimistötoimikunnan lausuntoon. Olin nimistötoimikunnan kanssa samaa mieltä siitä, ettei Ukko-Pekan puisto ollut esitetyistä syistä johtuen sopiva nimi. Sen sijaan olin sitä mieltä, että Lenininpuisto tulisi nimetä uudelleen. Tähän liittyen tein vastaehdotuksen.

Helsingissä on vaikuttanut monia suomalaisia merkkihenkilöitä, joiden mukaan ei ole vielä nimetty alueita. Nähdäkseni vasta sen jälkeen kun kaikille heille on saatu nimikkoalue, on syytä harkita jonkin alueen nimeämistä Vladimir Iljitsh Leninin mukaan. Jos edes silloin.

En yksinkertaisesti ymmärrä, miksi paljon kärsimystä aiheuttaneen ja kokonaisia kansanryhmiä alistaneen vallankumousjohtajan mukaan tulee olla nimettynä alue. On totta, että Leninillä oli rooli Suomen itsenäistymisessä, mutta se ei hyvitä hänen omille kansalaisilleen aiheuttamaa kärsimystä. Valitettavasti kaikki lautakuntamme jäsenet eivät kuitenkaan olleet kanssani samaa mieltä.

Tekemästäni vastaehdotuksesta äänestettiin. Ehdotukseni takana olivat keskusta, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue ja yksi meidän kokoomusryhmästä. Esitystäni vastaan, siis Lenininpuiston nimen säilyttämisen puolesta olivat yksi vihreä (toinen äänesti tyhjää), vasemmistoliitto, demarit ja yksi kokoomuslainen. Kaksi äänesti tyhjää. Äänten mentyä tasan 5-5 puheenjohtajan ääni ratkaisi. Apulaispormestari Razmyarin äänellä lautakunta vastusti Lenininpuiston nimen muuttamista.

Näin ollen Helsingissä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä jatkossakin olemaan Lenininpuisto. Hassua sinänsä, että samassa yhteydessä hyväksyttiin vastaehdotus, joka totesi, että vähemmistö Helsingin kaduista ja puistoista on nimetty naisten mukaan. Vastaehdotuksessa pidettiin tärkeänä, että tämä huomioidaan ja korjataan naisvaikuttajien mukaan nimettyjen katujen ja puistojen aliedustus. En tiedä kuinka tosissaan tämä esityksen voi ottaa. Muutamat esitystä kannattaneista kun eivät olleet valmiita naisosuuden kasvattamiseksi luopumaan edes ulkomaalaisen mieskommunistin mukaan nimetystä puistosta.

 

Kauan eläköön Lenin!

]]>
85 http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249259-lenininpuisto-jaa-helsinkiin#comments Kotimaa Helsinki Politiikka V.I. Lenin Tue, 16 Jan 2018 19:33:09 +0000 Otto Meri http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249259-lenininpuisto-jaa-helsinkiin
Helsingin kuntapolitiikan viikko 3/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249029-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-32018 <p>Helsingin kaupunginvaltuuston kevätkausi käynnistyy. Ensimmäisessä kokouksessa päätetään mm. Hernesaaren osayleiskaavasta ja vastataan valtuutettujen aloitteisiin.</p><p>Linkki esityslistaan löytyy kunkin instanssin nimeä klikkaamalla.</p><p><strong>Maanantai 15.1.&nbsp;&nbsp;&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-01-15_Khs_2_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><strong>Tiistai 16.1.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2018-01-16_Sotelk_1_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?ls=11&amp;doc=KUVA_2018-01-16_Kuvalk_1_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a></p><p><strong>Keskiviikko 17.1.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-01-17_Kvsto_1_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p><strong>Torstai 18.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/stara/fi/staran-esittely/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-01-18_Starajk_1_El"><u>Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Liikennelaitoksen (HKL) johtokunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Sosiaali- ja terveysjaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen </strong>esityslista on tällä viikolla harvinaisen lyhyt.</p><p>Tärkeimpänä asiana on Myllypuron peruskoulun rakennuksen laajentamista ja osittaista perusparantamista koskeva hankesuunnitelma. Hankkeen enimmäishinta on 14,1 miljoonaa euroa. Hankkeeseen sisältyy nykyisen koulurakennuksen länsipuolelle rakennettava laajennusosa. Laajennus on kaksikerroksinen ja liittyy molemmissa kerroksissa nykyisen rakennuksen aulaan kapean nivelosan välityksellä. Laajennusosassa on pieni myös iltakäyttöön soveltuva monitoimitila (auditorio/liikuntasali), yleisopetustilaa sekä erikoisluokkia (kädentaidot, kuvataide, musiikki). Myös piha-aluetta uusitaan. Oppilasmäärän kasvun vuoksi koulua on tarpeen laajentaa ja samalla järjestää luonteva kulkuyhteys ylätalon ja alatalon koulurakennusten välille.</p><p>Käsittelyssä on myös viimeksi pöydälle jäänyt Katajanokan Kanavakatu 14:n <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-01-08_Khs_1_El/C5E16036-00C4-CBE0-84E9-5F24BD700000/Liite.pdf"><u>asemakaavan</u></a> muuttaminen. Tontti muutetaan toimitilarakentamisen korttelialueeksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös kaupunkiaukion rakentamisen Katajanokanlaiturin ja Mastokadun kulmaan sekä jalankulun yhteyden korttelin halki Kanavakadulta Katajanokanlaiturille.</p><p><strong>Sosiaalilautakunta </strong>käsittelee valtuutettujen toivomusponsia leipäjonoista, tuottavuustavoitteen toteuttamisen seurannasta, mittarien kehittämisestä palvelujen kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi ja mahdollisuuksista olla edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa </strong>päätetään alkaneen vuoden tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelmassa mielenkiintoinen tapahtuma on keskustakirjasto Oodin avaaminen. Töölönlahden toimijoiden kanssa käynnistetään yhteistyö alueen kehittämiseksi vetovoimaisena ja viihtyisänä kulttuurin, liikkumisen ja oleskelun ympäristönä. Ja paljon muuta. Kannattaa tutustua suunnitelmaan!</p><p>Lautakunta antaa lisäksi lausuntoja valtuutettujen aloitteista ja ponsista sekä järjestää koulujen iltavalvontapalveluiden minikilpailutuksen.</p><p><strong>Kaupunginvaltuusto </strong>pitää vuoden 2018 ensimmäisen kokouksensa keskiviikkona pitkällä esityslistalla. Olen tällä kertaa vastaamassa valtuutettujen kysymyksiin pormestariston virkaiältäni vanhimpana, joten edessä on pitkä ilta samoilla sijoilla.</p><p>Isoin asia listalla on Hernesaaren <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-01-17_Kvsto_1_El/490485FA-B8DD-C1E7-A065-5E849F900000/Liite.pdf"><u>osayleiskaava</u></a>. Kaavaratkaisu mahdollistaa asemakaavoituksen kautta asumisen ja työpaikkojen sekä satama- ja puistoalueiden sijoittamisen Hernesaareen. Risteilylaivoille on osoitettu kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka. Pinta-ala on 33 hehtaaria ja lisätäyttöjen myötä 39 hehtaaria. Asuntoja on luvassa noin 6&nbsp;900 asukkaalle ja alueelle kaavaillaan noin 3&nbsp;000 työpaikkaa. Alueen toteuttamisen myötä alueen nykyiset rakennukset puretaan lukuun ottamatta Fordin tehdasrakennusta, Munkkisaaren teollisuustaloa, Valtion viljavarastoa, Löylyä ja Cafe Birgittaa. Telakkatoiminnot siirtyvät alueen pohjoispuolelle.</p><p>Kaupunki vaihtaa Englantilaisen koulun kanssa kiinteistöjä siten, että kaupunki saa Englantilaisen koulun Mäntytien kiinteistön ja Englantilainen koulu puolestaan aiemmin Metropolialle vuokratun Vanha viertotie 23:ssa sijaitsevan kiinteistön. Englantilaisen koulun säätiö maksaa kaupungille välirahaa miljoonaa euroa. Koulu on käynnistänyt keskustelut kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa koulusopimuksen tekemiseksi koulun ja kaupungin välille. Hienoa, että saamme kaupunkiin lisää englanninkielistä opetusta.</p><p>Kruununhaan yläasteen koulun perusparannus hyväksytään, enimmäishinta 14,8 miljoonaa euroa. Tavoiteaikataulun mukaan rakentaminen alkaa joulukuussa 2018 ja työ valmistuu huhtikuussa 2020.</p><p>Illasta tekevät pitkän valtuutettujen aloitteet. Teemoina tällä kertaa kaupunkipyörien alueen laajentaminen koko kaupunkiin, punavankileirien historian muistaminen, pikatilausmatkojen lisääminen vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa, päihdetyön ammattitutkinto, alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn edistäminen, avoimuusperiaate kaupungin johtajien tapaamisissa, Mellarin asukastilan tilanteen korjaaminen ja Vantaan Energian irtautuminen Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.</p><p>Kokous on nähtävissä klo 18 alkaen osoitteessa <a href="http://www.helsinkikanava.fi/"><u>www.helsinkikanava.fi</u></a>, ja katsottavaa riittää varmasti pitkälle iltaan.</p><p>Ja muistattehan nämä tapahtumat:</p><ul><li><p>Ekalle luokalle kouluun ilmoittautuminen on alkanut. Ilmoittautuminen tapahtuu Wilma-järjestelmän välityksellä, ja ilmoittautumisaikaa on jatkettu 29.1. saakka</p></li><li><p>IsoRoban remontti on valmis! Avajaiset la 13.1. klo 16-20.</p></li><li><p>Östersundomin yleiskaavaehdotus on muuttunut, nähtävänä 11.1.-9.2. Suunnitelmista keskustellaan Sakarinmäen koululla 16.1. klo 17-19 ja 25.1. klo 17-19.</p></li><li><p>Jätkäsaari-työpaja Jätkäsaari Smart Mobility Lab 31.1.</p></li><li><p>Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus on valmis! Infotilaisuudet ke 24.1. klo 16-18, to 25.1. klo 10-12 ja ke 31.1. klo 16-18</p></li><li><p>Pormestarin&nbsp;asukasilta Myllypurossa 1.2. klo 18.30-20.30 Myllypuron yläkoululla (Yläkivenrinne 4). Kysely käynnissä asukasillan aiheiden osalta osoitteessa <a href="https://kerrokantasi.hel.fi/asukasiltamyllypuro"><u>https://kerrokantasi.hel.fi/asukasiltamyllypuro</u></a></p></li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuuston kevätkausi käynnistyy. Ensimmäisessä kokouksessa päätetään mm. Hernesaaren osayleiskaavasta ja vastataan valtuutettujen aloitteisiin.

Linkki esityslistaan löytyy kunkin instanssin nimeä klikkaamalla.

Maanantai 15.1.   

Kaupunginhallitus

Tiistai 16.1. 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Keskiviikko 17.1. 

Kaupunginvaltuusto

Torstai 18.1.

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta

Liikennelaitoksen (HKL) johtokunta

Sosiaali- ja terveysjaosto

 

Kaupunginhallituksen esityslista on tällä viikolla harvinaisen lyhyt.

Tärkeimpänä asiana on Myllypuron peruskoulun rakennuksen laajentamista ja osittaista perusparantamista koskeva hankesuunnitelma. Hankkeen enimmäishinta on 14,1 miljoonaa euroa. Hankkeeseen sisältyy nykyisen koulurakennuksen länsipuolelle rakennettava laajennusosa. Laajennus on kaksikerroksinen ja liittyy molemmissa kerroksissa nykyisen rakennuksen aulaan kapean nivelosan välityksellä. Laajennusosassa on pieni myös iltakäyttöön soveltuva monitoimitila (auditorio/liikuntasali), yleisopetustilaa sekä erikoisluokkia (kädentaidot, kuvataide, musiikki). Myös piha-aluetta uusitaan. Oppilasmäärän kasvun vuoksi koulua on tarpeen laajentaa ja samalla järjestää luonteva kulkuyhteys ylätalon ja alatalon koulurakennusten välille.

Käsittelyssä on myös viimeksi pöydälle jäänyt Katajanokan Kanavakatu 14:n asemakaavan muuttaminen. Tontti muutetaan toimitilarakentamisen korttelialueeksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös kaupunkiaukion rakentamisen Katajanokanlaiturin ja Mastokadun kulmaan sekä jalankulun yhteyden korttelin halki Kanavakadulta Katajanokanlaiturille.

Sosiaalilautakunta käsittelee valtuutettujen toivomusponsia leipäjonoista, tuottavuustavoitteen toteuttamisen seurannasta, mittarien kehittämisestä palvelujen kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi ja mahdollisuuksista olla edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa päätetään alkaneen vuoden tulosbudjetista ja toimintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelmassa mielenkiintoinen tapahtuma on keskustakirjasto Oodin avaaminen. Töölönlahden toimijoiden kanssa käynnistetään yhteistyö alueen kehittämiseksi vetovoimaisena ja viihtyisänä kulttuurin, liikkumisen ja oleskelun ympäristönä. Ja paljon muuta. Kannattaa tutustua suunnitelmaan!

Lautakunta antaa lisäksi lausuntoja valtuutettujen aloitteista ja ponsista sekä järjestää koulujen iltavalvontapalveluiden minikilpailutuksen.

Kaupunginvaltuusto pitää vuoden 2018 ensimmäisen kokouksensa keskiviikkona pitkällä esityslistalla. Olen tällä kertaa vastaamassa valtuutettujen kysymyksiin pormestariston virkaiältäni vanhimpana, joten edessä on pitkä ilta samoilla sijoilla.

Isoin asia listalla on Hernesaaren osayleiskaava. Kaavaratkaisu mahdollistaa asemakaavoituksen kautta asumisen ja työpaikkojen sekä satama- ja puistoalueiden sijoittamisen Hernesaareen. Risteilylaivoille on osoitettu kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka. Pinta-ala on 33 hehtaaria ja lisätäyttöjen myötä 39 hehtaaria. Asuntoja on luvassa noin 6 900 asukkaalle ja alueelle kaavaillaan noin 3 000 työpaikkaa. Alueen toteuttamisen myötä alueen nykyiset rakennukset puretaan lukuun ottamatta Fordin tehdasrakennusta, Munkkisaaren teollisuustaloa, Valtion viljavarastoa, Löylyä ja Cafe Birgittaa. Telakkatoiminnot siirtyvät alueen pohjoispuolelle.

Kaupunki vaihtaa Englantilaisen koulun kanssa kiinteistöjä siten, että kaupunki saa Englantilaisen koulun Mäntytien kiinteistön ja Englantilainen koulu puolestaan aiemmin Metropolialle vuokratun Vanha viertotie 23:ssa sijaitsevan kiinteistön. Englantilaisen koulun säätiö maksaa kaupungille välirahaa miljoonaa euroa. Koulu on käynnistänyt keskustelut kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa koulusopimuksen tekemiseksi koulun ja kaupungin välille. Hienoa, että saamme kaupunkiin lisää englanninkielistä opetusta.

Kruununhaan yläasteen koulun perusparannus hyväksytään, enimmäishinta 14,8 miljoonaa euroa. Tavoiteaikataulun mukaan rakentaminen alkaa joulukuussa 2018 ja työ valmistuu huhtikuussa 2020.

Illasta tekevät pitkän valtuutettujen aloitteet. Teemoina tällä kertaa kaupunkipyörien alueen laajentaminen koko kaupunkiin, punavankileirien historian muistaminen, pikatilausmatkojen lisääminen vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa, päihdetyön ammattitutkinto, alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn edistäminen, avoimuusperiaate kaupungin johtajien tapaamisissa, Mellarin asukastilan tilanteen korjaaminen ja Vantaan Energian irtautuminen Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.

Kokous on nähtävissä klo 18 alkaen osoitteessa www.helsinkikanava.fi, ja katsottavaa riittää varmasti pitkälle iltaan.

Ja muistattehan nämä tapahtumat:

  • Ekalle luokalle kouluun ilmoittautuminen on alkanut. Ilmoittautuminen tapahtuu Wilma-järjestelmän välityksellä, ja ilmoittautumisaikaa on jatkettu 29.1. saakka

  • IsoRoban remontti on valmis! Avajaiset la 13.1. klo 16-20.

  • Östersundomin yleiskaavaehdotus on muuttunut, nähtävänä 11.1.-9.2. Suunnitelmista keskustellaan Sakarinmäen koululla 16.1. klo 17-19 ja 25.1. klo 17-19.

  • Jätkäsaari-työpaja Jätkäsaari Smart Mobility Lab 31.1.

  • Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus on valmis! Infotilaisuudet ke 24.1. klo 16-18, to 25.1. klo 10-12 ja ke 31.1. klo 16-18

  • Pormestarin asukasilta Myllypurossa 1.2. klo 18.30-20.30 Myllypuron yläkoululla (Yläkivenrinne 4). Kysely käynnissä asukasillan aiheiden osalta osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/asukasiltamyllypuro

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249029-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-32018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kunnallispolitiikka Lautakunnat Fri, 12 Jan 2018 11:58:29 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249029-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-32018
Alkiolaisuus saa tilaa Helsingissä http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248799-alkiolaisuus-saa-tilaa-helsingissa <p>Päivä oli kirkas ja kylmä, kun Hakiksen torin yllä Metallityöväen liiton suuret kirjaimet varjostivat vihreää telttaa. Työväenliikkeen kotikaupunginosa ei sillä hetkellä tuntunut toivottavan keskustalaista kampanjaväkeä erityisen tervetulleeksi.</p><p>Teltalle tuli iäkäs rouva, joka tahtoi puhua alkiolaisuudesta. Siinä tilanteessa toive kosketti ja sai ajattelemaan arvopohjaa, johon uskoo ja luottaa. Alkiolaiset arvot ovat ajattomia. Ne sopivat yhtä hyvin Helsinkiin kuin muuallekin sopivalla tavalla nykyisyyteen päivitettynä. Alkiolaisella ajattelijalla on paljon annettavaa pääkaupungille.</p><p><strong>Yhteisöllisyys</strong>. Kaupungissa yhteisöt ovat turvan ja hyvinvoinnin lähde. Kaupunginosissa ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta oman kaupunginosaidentiteettinsä perusteella. Ensimmäistä kertaa Haagaan muutettuamme kävimme vaimoni kanssa lähikaupassa ja parkkipaikalla tuntematon rouva tarjosi meille ylimääräisiä mökiltä tuomiaan omenoita. Se jäi ikuisesti mieleen. Yhteisöt ovat moninaisia. Esimerkiksi Alppilan konepaja ympärille muotoutuva yhteisö on itselleni vieras, mutta jäsenilleen korvaamaton. Se on hyvä. Meitä mahtuu tänne paljon erilaisia ihmisiä, jotka oppivat toisiltaan. Yhteisöllisyys on syrjäytymisen vastakohta.</p><p><strong>Köyhän asia.</strong> Nykypäivänä on edelleen tärkeä muistaa heikompien asia. Köyhyyden luonne vain on kovasti muuttunut niistä ajoista, kun se vakiintui alkiolaiseen arvopohjaan. Nykyajan köyhyys on kyvyttömyyttä syystä tai toisesta olla täysimääräinen jäsen ympäröivässä yhteiskunnassa. Syy ei useimmiten ole ihmisen itsensä vaan heikon toimeentulon, terveydentilan tai muun itsestä riippumattoman tekijän. Jos esimerkiksi harrastuksiin osallistuminen tai vieraiden kutsuminen kylään ei ole mahdollista, saavat osattomuuden tunne, pahoinvointi ja syrjäytyminen mahdollisuuden levitä. Valitettavasti tässäkin kaupungissa on niitä ihmisiä, jotka eivät näy tai joiden ääni ei kuulu. Jokaisessa tilanteessa pitää huolehtia, että kaikilla on oikeus osallisuuteen ja yhteisön jäsenyyteen. Heikkoa ei saa unohtaa.</p><p><strong>Sivistys</strong>. Se on paljon laajempi asia kuin pelkkä koulutus tai tieto. Sivistys on yhteiskunnan ymmärrystä ja taitoa toimia muiden kanssa. Sivistynyt ihminen pystyy ymmärtämään erilaisia mielipiteitä ja tarvittaessa itsekin kehittämään näkemyksiään. Hän osaa myös hallita omaa elämäänsä vaikeuksien edessä ja voimavaroja riittää myös muiden auttamiseen, kun sitä tarvitaan. Jos jokaiselle voidaan antaa tuki kehittyä ja kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi, ei kaupungin kujalla vastaan kävelevää vierasta tarvitsisi enää pelätä pimeimpänäkään yön hetkenä. Tämä on toiveajattelua tänä päivänä, varovainen on yksin liikkuessa oltava. Uskoa ihmisen kehityskykyyn ei kuitenkaan saa menettää. Jokaisella on mahdollisuus kehittyä.</p><p><strong>Yrittäjyys</strong>. Tämä arvo on kehittynyt vanhasta maausko-ajattelusta. Eli uskosta siihen, että maa tuottaa sadon viljelijälle, joka tekee ahkerasti työnsä. Elinkeinorakenne on muuttunut vuosikymmenten varrella. Maanviljelys on vähentynyt ja arvo on päivittynyt yrittäjyydeksi. Ydinidea on kuitenkin sama. Tekemällä työtä ahkerasti on oikeus siihen palkkaan tai menestykseen, jonka on työllään ansainnut. Kaupunginosien ostareiden, kantakaupungin kivijalkaliikkeiden ja muualla vähemmän näkyvissä toimivat yrittäjät ansaitsevat kukin arvostuksen työstään. Heidän ansiotaan on kaupunginosien elinvoima ja suuri osa meidän muiden työpaikoistamme. Ilman rohkeutta yrittää olisi kaupunkimme hiljainen ja eloton sekä suurelta osin työtön.</p><p><strong>Ihmisläheisyys</strong>. Tämä on oma bonukseni tähän (kirjaimellisesti) arvokkaaseen luetteloon. Toivon, että Helsingissä vallitsevassa arvomaailmassa ihmisläheisyys nousee sille kuuluvaan asemaan. Oli sitten kyse lähidemokratiasta, lähipalveluista tai lähiyhteisöistä, ne on paras toteuttaa mahdollisimman lähellä kaupunkilaista. Se ei ole itsestäänselvyys Helsingissä. Välillä tuntuu, että kaupungin itsensä tarpeet menevät tärkeysjärjestyksessä kaupunkilaisten tarpeiden edelle. Niin ei pitäisi olla. Kaupunki on olemassa asukkaitaan varten.</p><p>Arvot ovat yhteiskunnallisen katsomuksen perusta ja niiden kautta ymmärretään sen toimintaa. Myös politiikassa niitä käytetään, mutta ajoittain ne myös unohtuvat. Tämä on eräänlainen aloituskirjoitus itselleni tähän vuoteen 2018, jolloin tunnen ensimmäistä kertaa olevani velvollinen edustamaan suoraselkäisesti niitä arvoja, joihin uskon. Arvoja on pystyttävä pohtimaan ja sen pohjalta arvioimaan. Tästä pohdinnasta syntyy selkeä johtopäätös.</p><p>Keskustalaisille ja alkiolaisille arvoille on tilaa Helsingissä.</p><p>Sakari Tuomisto<br />Helsingin Keskustanuorten varapuheenjohtaja 2018</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päivä oli kirkas ja kylmä, kun Hakiksen torin yllä Metallityöväen liiton suuret kirjaimet varjostivat vihreää telttaa. Työväenliikkeen kotikaupunginosa ei sillä hetkellä tuntunut toivottavan keskustalaista kampanjaväkeä erityisen tervetulleeksi.

Teltalle tuli iäkäs rouva, joka tahtoi puhua alkiolaisuudesta. Siinä tilanteessa toive kosketti ja sai ajattelemaan arvopohjaa, johon uskoo ja luottaa. Alkiolaiset arvot ovat ajattomia. Ne sopivat yhtä hyvin Helsinkiin kuin muuallekin sopivalla tavalla nykyisyyteen päivitettynä. Alkiolaisella ajattelijalla on paljon annettavaa pääkaupungille.

Yhteisöllisyys. Kaupungissa yhteisöt ovat turvan ja hyvinvoinnin lähde. Kaupunginosissa ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta oman kaupunginosaidentiteettinsä perusteella. Ensimmäistä kertaa Haagaan muutettuamme kävimme vaimoni kanssa lähikaupassa ja parkkipaikalla tuntematon rouva tarjosi meille ylimääräisiä mökiltä tuomiaan omenoita. Se jäi ikuisesti mieleen. Yhteisöt ovat moninaisia. Esimerkiksi Alppilan konepaja ympärille muotoutuva yhteisö on itselleni vieras, mutta jäsenilleen korvaamaton. Se on hyvä. Meitä mahtuu tänne paljon erilaisia ihmisiä, jotka oppivat toisiltaan. Yhteisöllisyys on syrjäytymisen vastakohta.

Köyhän asia. Nykypäivänä on edelleen tärkeä muistaa heikompien asia. Köyhyyden luonne vain on kovasti muuttunut niistä ajoista, kun se vakiintui alkiolaiseen arvopohjaan. Nykyajan köyhyys on kyvyttömyyttä syystä tai toisesta olla täysimääräinen jäsen ympäröivässä yhteiskunnassa. Syy ei useimmiten ole ihmisen itsensä vaan heikon toimeentulon, terveydentilan tai muun itsestä riippumattoman tekijän. Jos esimerkiksi harrastuksiin osallistuminen tai vieraiden kutsuminen kylään ei ole mahdollista, saavat osattomuuden tunne, pahoinvointi ja syrjäytyminen mahdollisuuden levitä. Valitettavasti tässäkin kaupungissa on niitä ihmisiä, jotka eivät näy tai joiden ääni ei kuulu. Jokaisessa tilanteessa pitää huolehtia, että kaikilla on oikeus osallisuuteen ja yhteisön jäsenyyteen. Heikkoa ei saa unohtaa.

Sivistys. Se on paljon laajempi asia kuin pelkkä koulutus tai tieto. Sivistys on yhteiskunnan ymmärrystä ja taitoa toimia muiden kanssa. Sivistynyt ihminen pystyy ymmärtämään erilaisia mielipiteitä ja tarvittaessa itsekin kehittämään näkemyksiään. Hän osaa myös hallita omaa elämäänsä vaikeuksien edessä ja voimavaroja riittää myös muiden auttamiseen, kun sitä tarvitaan. Jos jokaiselle voidaan antaa tuki kehittyä ja kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi, ei kaupungin kujalla vastaan kävelevää vierasta tarvitsisi enää pelätä pimeimpänäkään yön hetkenä. Tämä on toiveajattelua tänä päivänä, varovainen on yksin liikkuessa oltava. Uskoa ihmisen kehityskykyyn ei kuitenkaan saa menettää. Jokaisella on mahdollisuus kehittyä.

Yrittäjyys. Tämä arvo on kehittynyt vanhasta maausko-ajattelusta. Eli uskosta siihen, että maa tuottaa sadon viljelijälle, joka tekee ahkerasti työnsä. Elinkeinorakenne on muuttunut vuosikymmenten varrella. Maanviljelys on vähentynyt ja arvo on päivittynyt yrittäjyydeksi. Ydinidea on kuitenkin sama. Tekemällä työtä ahkerasti on oikeus siihen palkkaan tai menestykseen, jonka on työllään ansainnut. Kaupunginosien ostareiden, kantakaupungin kivijalkaliikkeiden ja muualla vähemmän näkyvissä toimivat yrittäjät ansaitsevat kukin arvostuksen työstään. Heidän ansiotaan on kaupunginosien elinvoima ja suuri osa meidän muiden työpaikoistamme. Ilman rohkeutta yrittää olisi kaupunkimme hiljainen ja eloton sekä suurelta osin työtön.

Ihmisläheisyys. Tämä on oma bonukseni tähän (kirjaimellisesti) arvokkaaseen luetteloon. Toivon, että Helsingissä vallitsevassa arvomaailmassa ihmisläheisyys nousee sille kuuluvaan asemaan. Oli sitten kyse lähidemokratiasta, lähipalveluista tai lähiyhteisöistä, ne on paras toteuttaa mahdollisimman lähellä kaupunkilaista. Se ei ole itsestäänselvyys Helsingissä. Välillä tuntuu, että kaupungin itsensä tarpeet menevät tärkeysjärjestyksessä kaupunkilaisten tarpeiden edelle. Niin ei pitäisi olla. Kaupunki on olemassa asukkaitaan varten.

Arvot ovat yhteiskunnallisen katsomuksen perusta ja niiden kautta ymmärretään sen toimintaa. Myös politiikassa niitä käytetään, mutta ajoittain ne myös unohtuvat. Tämä on eräänlainen aloituskirjoitus itselleni tähän vuoteen 2018, jolloin tunnen ensimmäistä kertaa olevani velvollinen edustamaan suoraselkäisesti niitä arvoja, joihin uskon. Arvoja on pystyttävä pohtimaan ja sen pohjalta arvioimaan. Tästä pohdinnasta syntyy selkeä johtopäätös.

Keskustalaisille ja alkiolaisille arvoille on tilaa Helsingissä.

Sakari Tuomisto
Helsingin Keskustanuorten varapuheenjohtaja 2018

]]>
5 http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248799-alkiolaisuus-saa-tilaa-helsingissa#comments Alkiolaisuus Helsinki Mon, 08 Jan 2018 07:00:00 +0000 Sakari Tuomisto http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248799-alkiolaisuus-saa-tilaa-helsingissa
Helsingin kuntapolitiikan viikko 2/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248669-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-22018 <p>&nbsp;</p><p>Erinomaisen hyvää uutta vuotta! Helsingin kunnallispolitiikan kevätkausi alkaa rauhallisesti, sillä viikolla 2 kokoontuu vain kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuuston ja lautakuntien ensimmäiset kokoukset ovat vasta kuun loppupuolella.</p><p>Kaupunginhallituksen esityslista löytyy <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-01-08_Khs_1_El"><u>täältä</u></a>.</p><p>Käsittelyssä on mm. Katajanokan Kanavakatu 14:n <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-01-08_Khs_1_El/C5E16036-00C4-CBE0-84E9-5F24BD700000/Liite.pdf"><u>asemakaavan</u></a> muuttaminen. Tontti muutetaan toimitilarakentamisen korttelialueeksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös kaupunkiaukion rakentamisen Katajanokanlaiturin ja Mastokadun kulmaan sekä jalankulun yhteyden korttelin halki Kanavakadulta Katajanokanlaiturille.</p><p>Hernesaaren <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-01-08_Khs_1_El/490485FA-B8DD-C1E7-A065-5E849F900000/Liite.pdf"><u>osayleiskaava</u></a> on niin iso kokonaisuus, että jäänee pöydälle. Kaavaratkaisu mahdollistaa asemakaavoituksen kautta asumisen ja työpaikkojen sekä satama- ja puistoalueiden sijoittamisen Hernesaareen. Risteilylaivoille on osoitettu kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka. Venesatamaan suunnitellaan veneiden huoltoon ja säilytykseen liittyviä toimintoja ja vierasvenesatamaa, joita alueen monipuoliset matkailu- ja vapaa-ajan palvelut tukevat. Hernesaaren itärantaan on suunniteltu Merisataman ja Eiranrannan jatkeeksi rantapuisto, jossa on lähiliikuntapalveluita ja vesiurheilukeskus. Tavoitteena on alueen kehittyminen Helsingin kantakaupungin matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden merelliseksi keskittymäksi. Alueelle etsitään uusia ja omaperäisiä kaupunkiasumisen ratkaisuja. Osayleiskaava-alueen nykyisen maa-alueen pinta-ala on noin 33 hehtaaria. Ehdotuksen mukaan merialueille tehtäviä lisätäyttöjä on noin 8 hehtaaria ja kaivuja 2 hehtaaria, jolloin ehdotuksen maapinta-ala on 39 hehtaaria.</p><p>Kuusisaaressa muutetaan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-01-08_Khs_1_El/E44C5C64-7063-C9D5-858B-5FD9F1C00000/Liite.pdf"><u>asemakaavaa</u></a> osoitteessa Krogiuksentie 15. Kyseiselle asuintontille on kaavamuutoksen myötä mahdollista rakentaa kaksi tai kolme uudisrakennusta.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-01-08_Khs_1_El/08115204-AEE8-C75C-82A1-5F4DFF400002/Liite.pdf"><u>Garden-hanke</u></a> on esityslistalla jo kolmatta kertaa ja saadaan toivottavasti nyt maaliin.</p><p>Esityslistalla on myös valtuutettujen aloitteita ja toivomusponsia. Terassien aukioloaikoja koskeva toivomusponsi on jo seikkaillut muutaman kerran päätöksentekokoneistossa. Kansliapäällikkö on asettanut joulukuussa työryhmän selvittämään terassien aukioloaikojen laajentamista. Työryhmän työtä johtaa elinkeino-osasto. Katsotaan, ehtiikö työryhmä saada työnsä valmiiksi ennen seuraavaa terassikautta.</p><p>Muistattehan nauttia LUX Helsinki -tapahtumasta 6.-10.1. Tapahtuman ohjelma ja kartta löytyvät <a href="https://www.luxhelsinki.fi/"><u>täältä</u></a> ja tulostettava kartta <a href="https://www.luxhelsinki.fi/wp-content/uploads/2018/01/lux_kartta_fin_nettiA4.pdf"><u>tästä</u></a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Erinomaisen hyvää uutta vuotta! Helsingin kunnallispolitiikan kevätkausi alkaa rauhallisesti, sillä viikolla 2 kokoontuu vain kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuuston ja lautakuntien ensimmäiset kokoukset ovat vasta kuun loppupuolella.

Kaupunginhallituksen esityslista löytyy täältä.

Käsittelyssä on mm. Katajanokan Kanavakatu 14:n asemakaavan muuttaminen. Tontti muutetaan toimitilarakentamisen korttelialueeksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös kaupunkiaukion rakentamisen Katajanokanlaiturin ja Mastokadun kulmaan sekä jalankulun yhteyden korttelin halki Kanavakadulta Katajanokanlaiturille.

Hernesaaren osayleiskaava on niin iso kokonaisuus, että jäänee pöydälle. Kaavaratkaisu mahdollistaa asemakaavoituksen kautta asumisen ja työpaikkojen sekä satama- ja puistoalueiden sijoittamisen Hernesaareen. Risteilylaivoille on osoitettu kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka. Venesatamaan suunnitellaan veneiden huoltoon ja säilytykseen liittyviä toimintoja ja vierasvenesatamaa, joita alueen monipuoliset matkailu- ja vapaa-ajan palvelut tukevat. Hernesaaren itärantaan on suunniteltu Merisataman ja Eiranrannan jatkeeksi rantapuisto, jossa on lähiliikuntapalveluita ja vesiurheilukeskus. Tavoitteena on alueen kehittyminen Helsingin kantakaupungin matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden merelliseksi keskittymäksi. Alueelle etsitään uusia ja omaperäisiä kaupunkiasumisen ratkaisuja. Osayleiskaava-alueen nykyisen maa-alueen pinta-ala on noin 33 hehtaaria. Ehdotuksen mukaan merialueille tehtäviä lisätäyttöjä on noin 8 hehtaaria ja kaivuja 2 hehtaaria, jolloin ehdotuksen maapinta-ala on 39 hehtaaria.

Kuusisaaressa muutetaan asemakaavaa osoitteessa Krogiuksentie 15. Kyseiselle asuintontille on kaavamuutoksen myötä mahdollista rakentaa kaksi tai kolme uudisrakennusta.

Garden-hanke on esityslistalla jo kolmatta kertaa ja saadaan toivottavasti nyt maaliin.

Esityslistalla on myös valtuutettujen aloitteita ja toivomusponsia. Terassien aukioloaikoja koskeva toivomusponsi on jo seikkaillut muutaman kerran päätöksentekokoneistossa. Kansliapäällikkö on asettanut joulukuussa työryhmän selvittämään terassien aukioloaikojen laajentamista. Työryhmän työtä johtaa elinkeino-osasto. Katsotaan, ehtiikö työryhmä saada työnsä valmiiksi ennen seuraavaa terassikautta.

Muistattehan nauttia LUX Helsinki -tapahtumasta 6.-10.1. Tapahtuman ohjelma ja kartta löytyvät täältä ja tulostettava kartta tästä.

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248669-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-22018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kunnallispolitiikka Lautakunnat Fri, 05 Jan 2018 12:13:16 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248669-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-22018
Valtuustovuosi 2017: mitä saimme aikaan? 7+7 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248555-valtuustovuosi-2017-mita-saimme-aikaan-77 <p>Riemukasta alkanutta vuotta 2018 kaikille!<br /><br />Vuosi 2017 oli itselleni tapahtumarikas. Tulin valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon, ja syksyllä aloitin sitä myöten myös HSL:n hallituksen jäsenenä, Helsingin tarkastuslautakunnan jäsenenä ja Helsingin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana.<br /><br />Otan äänestäjien suuren luottamuksen vakavasti, ja olen paiskinut töitä sen mukaisesti - vaikka kiireisenä on pitänyt valtuuston lisäksi työ eduskunnassa Haaviston avustajana. Onneksi työ ei ole ollut turhaa, ja olemme saaneet paljon asioita aikaan valtuustossa ja lautakunnissa. Kiitän äänestäjien lisäksi kaikkia kollegoita yli puoluerajojen hienosta yhteistyöstä. Tässä muutamia poimintoja, joiden myötä Helsinki on parempi kaupunki tulevina vuosina.</p><p>&nbsp;</p><p>Koteja, raiteita ja esteettömyyttä</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;<ol><li><p>Lisää asuntoja Helsinkiin. Uusia asuntoja kaavoitetaan yhteensä 582 000 kerrosneliömetriä.</p></li><li><p>Samalla luontoalueita suojellaan, ja yleiskaavan toteuttamisohjelmassa on mukana viherkerroin.</p></li><li><p>Pyöräilyyn käytettävät investointirahat kaksinkertaistetaan tulevien kolmen vuoden aikana. Hämeentien pyöräkaistat ja joukkoliikennekatu etenevät.</p></li><li><p>Helsinki on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.</p></li><li><p>Lisää raiteita Helsinkiin. Strategiassa ja suunnittelussa edistetään pikaratikoita esimerkiksi Vihdintielle, Tuusulanväylälle ja Malmille, poikittaisliikennettä parantavaa Tiederatikkaa ja Kalasataman raitiotietä.</p></li><li><p>HSL:n hallitus ei korottanut lippujen hintoja vuodelle 2018 ensimmäistä kertaa vuosiin. Sen sijaan joukkoliikenteen matkalippujen yömaksu poistuu, mobiililipun hinta halpenee merkittävästi, ja koululaisryhmien maksutonta matkustamista selvitetään.</p></li><li><p>HSL:n hallitus päätti myöntää näkövammaisille ja avustajille vapaan matkustusoikeuden.</p></li></ol></p><p>&nbsp;</p><p>Hyvinvointi ja tasa-arvo</p><p>&nbsp;</p><ol><li><p>Kaupungin strategiaan on kirjattu tasa-arvohanke tälle valtuustokaudelle.</p></li><li><p>Budjetissa valtuusto lisärahoitti esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluita, kouluterveydenhoitajia ja lääkäreitä peruskouluihin ja ammattikouluihin ja psykologeja perheneuvoloihin.</p></li><li><p>Lastensuojelun rahoitusta ja rahoitusta nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn lisättiin.</p></li><li><p>Helsinki hyväksyi paperittomien ihmisten välttämättömien terveyspalveluiden tarjoamisen ja hätämajoituksen toteuttamisen talvelle.</p></li><li><p>Terveyskeskusten ja neuvoloiden aukioloaikaa laajennettiin Vuosaaressa ja Itäkadun perhekeskuksessa iltoihin (klo 7-20).</p></li><li><p>Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja pienemmät ryhmäkoot säilyvät. Maksuton varhaiskasvatus alkaa 5-vuotiaista. Vieraan kielen opetus alkaa ensimmäisellä luokalla kaikissa kaupungin kouluissa. Vegaaniruoka tulee valinnaiseksi kaikkiin kaupungin päiväkoteihin.</p></li><li><p>Liikuntapaikat saivat lisää investointirahaa. Koulujen liikuntatiloja avataan lisää omavalvonnalla seurojen käyttöön. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on harrastustakuu.</p></li></ol><p><br />Tässä on vain palanen hienoista muutoksista, ja paljon uutta on jo vireillä. Odotan innolla valtuustotyön jatkamista ja tulevia haasteita. Intohimoni on viedä ihmisten hyviä ajatuksia eteenpäin. Minkälaisia muutoksia sinä haluaisit nähdä Helsingissä vuonna 2018 - ja sen jälkeen?<br /><br />Suuret kiitokset tuestanne ja ajatuksistanne. Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Riemukasta alkanutta vuotta 2018 kaikille!

Vuosi 2017 oli itselleni tapahtumarikas. Tulin valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon, ja syksyllä aloitin sitä myöten myös HSL:n hallituksen jäsenenä, Helsingin tarkastuslautakunnan jäsenenä ja Helsingin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana.

Otan äänestäjien suuren luottamuksen vakavasti, ja olen paiskinut töitä sen mukaisesti - vaikka kiireisenä on pitänyt valtuuston lisäksi työ eduskunnassa Haaviston avustajana. Onneksi työ ei ole ollut turhaa, ja olemme saaneet paljon asioita aikaan valtuustossa ja lautakunnissa. Kiitän äänestäjien lisäksi kaikkia kollegoita yli puoluerajojen hienosta yhteistyöstä. Tässä muutamia poimintoja, joiden myötä Helsinki on parempi kaupunki tulevina vuosina.

 

Koteja, raiteita ja esteettömyyttä

 

 

  1. Lisää asuntoja Helsinkiin. Uusia asuntoja kaavoitetaan yhteensä 582 000 kerrosneliömetriä.

  2. Samalla luontoalueita suojellaan, ja yleiskaavan toteuttamisohjelmassa on mukana viherkerroin.

  3. Pyöräilyyn käytettävät investointirahat kaksinkertaistetaan tulevien kolmen vuoden aikana. Hämeentien pyöräkaistat ja joukkoliikennekatu etenevät.

  4. Helsinki on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.

  5. Lisää raiteita Helsinkiin. Strategiassa ja suunnittelussa edistetään pikaratikoita esimerkiksi Vihdintielle, Tuusulanväylälle ja Malmille, poikittaisliikennettä parantavaa Tiederatikkaa ja Kalasataman raitiotietä.

  6. HSL:n hallitus ei korottanut lippujen hintoja vuodelle 2018 ensimmäistä kertaa vuosiin. Sen sijaan joukkoliikenteen matkalippujen yömaksu poistuu, mobiililipun hinta halpenee merkittävästi, ja koululaisryhmien maksutonta matkustamista selvitetään.

  7. HSL:n hallitus päätti myöntää näkövammaisille ja avustajille vapaan matkustusoikeuden.

 

Hyvinvointi ja tasa-arvo

 

  1. Kaupungin strategiaan on kirjattu tasa-arvohanke tälle valtuustokaudelle.

  2. Budjetissa valtuusto lisärahoitti esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluita, kouluterveydenhoitajia ja lääkäreitä peruskouluihin ja ammattikouluihin ja psykologeja perheneuvoloihin.

  3. Lastensuojelun rahoitusta ja rahoitusta nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn lisättiin.

  4. Helsinki hyväksyi paperittomien ihmisten välttämättömien terveyspalveluiden tarjoamisen ja hätämajoituksen toteuttamisen talvelle.

  5. Terveyskeskusten ja neuvoloiden aukioloaikaa laajennettiin Vuosaaressa ja Itäkadun perhekeskuksessa iltoihin (klo 7-20).

  6. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja pienemmät ryhmäkoot säilyvät. Maksuton varhaiskasvatus alkaa 5-vuotiaista. Vieraan kielen opetus alkaa ensimmäisellä luokalla kaikissa kaupungin kouluissa. Vegaaniruoka tulee valinnaiseksi kaikkiin kaupungin päiväkoteihin.

  7. Liikuntapaikat saivat lisää investointirahaa. Koulujen liikuntatiloja avataan lisää omavalvonnalla seurojen käyttöön. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on harrastustakuu.


Tässä on vain palanen hienoista muutoksista, ja paljon uutta on jo vireillä. Odotan innolla valtuustotyön jatkamista ja tulevia haasteita. Intohimoni on viedä ihmisten hyviä ajatuksia eteenpäin. Minkälaisia muutoksia sinä haluaisit nähdä Helsingissä vuonna 2018 - ja sen jälkeen?

Suuret kiitokset tuestanne ja ajatuksistanne. Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan!

]]>
4 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248555-valtuustovuosi-2017-mita-saimme-aikaan-77#comments Helsingin kaupunginvaltuusto Helsingin Vihreät Helsinki Helvaltuusto Politiikka Wed, 03 Jan 2018 13:09:55 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248555-valtuustovuosi-2017-mita-saimme-aikaan-77
Paperittomien tilanne Helsingissä http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248453-paperittomien-tilanne-helsingissa <p>Olen seurannut sitä, että paperittomille taataan Helsingissä joitain peruspalveluita. Pääasiassa tätä kannattavat Helsingin vasemmistopuolueet.</p><p>Tilanne kieltämättä on hyvin poikkeuksellinen Syyrian, Irakin ja Afrikan monien kriisien seurauksena. Suomeen on tullut varmasti turvapaikkaa tarvitsevia, mutta mukana on ollut paljon myös ns. &ldquo;turvapaikkaturisteja&rdquo;.</p><p>Osansa tekee myös Suomen evankelisluterilainen kirkko. Käsittääkseni mm. Helsingin seurakunnat ovat rahoittaneet Helsingin keskustan leiriä, jossa pääasiassa paperittomia elää. &ldquo;Mielenkiintoista&rdquo; auttamista siinä mielessä, mitä muuta kirkko opettaa ja tekee samanaikaa, mutta auttamista kumminkin.</p><p>Kuten sanottua, tilanne on hyvin poikkeuksellinen. En kiistä sitä tosiasiaa, että ihmisestä pitää pitää huolta, olipa hän tullut Suomeen millä mielellä tahansa. Kuitenkin kun kriisit alkavat olla ohitse mm. Syyriassa ja Irakissa, niin mielestäni oikea paikka Suomessa elävälle paperittomalle on palautuslento ja oma kotimaa.</p><p>Mielestäni kaikki tätä enempi on laittomuuden kannattamista. Käsittääkseni kaikki paperittomat ovat kuitenkin saaneet lainvoimaisen kielteisen päätöksen Migriltä. Osa jopa kahteen kertaan.</p><p>Jonkinmoisella aikavälillä Helsingissä voitaisiin palata myös ns. normaalitilaan. Palveluiden tarjoaminen ihmisille, jotka eivät osallistu niiden rahoittamiseen johtaa pitkällä aikavälillä huonoon lopputulokseen.</p><p>Pysyvää järjestelyä en tästä toivo. Eivät varmasti paperittomatkaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen seurannut sitä, että paperittomille taataan Helsingissä joitain peruspalveluita. Pääasiassa tätä kannattavat Helsingin vasemmistopuolueet.

Tilanne kieltämättä on hyvin poikkeuksellinen Syyrian, Irakin ja Afrikan monien kriisien seurauksena. Suomeen on tullut varmasti turvapaikkaa tarvitsevia, mutta mukana on ollut paljon myös ns. “turvapaikkaturisteja”.

Osansa tekee myös Suomen evankelisluterilainen kirkko. Käsittääkseni mm. Helsingin seurakunnat ovat rahoittaneet Helsingin keskustan leiriä, jossa pääasiassa paperittomia elää. “Mielenkiintoista” auttamista siinä mielessä, mitä muuta kirkko opettaa ja tekee samanaikaa, mutta auttamista kumminkin.

Kuten sanottua, tilanne on hyvin poikkeuksellinen. En kiistä sitä tosiasiaa, että ihmisestä pitää pitää huolta, olipa hän tullut Suomeen millä mielellä tahansa. Kuitenkin kun kriisit alkavat olla ohitse mm. Syyriassa ja Irakissa, niin mielestäni oikea paikka Suomessa elävälle paperittomalle on palautuslento ja oma kotimaa.

Mielestäni kaikki tätä enempi on laittomuuden kannattamista. Käsittääkseni kaikki paperittomat ovat kuitenkin saaneet lainvoimaisen kielteisen päätöksen Migriltä. Osa jopa kahteen kertaan.

Jonkinmoisella aikavälillä Helsingissä voitaisiin palata myös ns. normaalitilaan. Palveluiden tarjoaminen ihmisille, jotka eivät osallistu niiden rahoittamiseen johtaa pitkällä aikavälillä huonoon lopputulokseen.

Pysyvää järjestelyä en tästä toivo. Eivät varmasti paperittomatkaan.

]]>
3 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248453-paperittomien-tilanne-helsingissa#comments Helsinki Paperittomat Mon, 01 Jan 2018 07:28:44 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248453-paperittomien-tilanne-helsingissa
Ei rasismi tai islamofobia suurmoskeijaa kaatanut http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247827-ei-rasismi-tai-islamofobia-suurmoskeijaa-kaatanut <p>Suurmoskeijahanke kaatui jo ennen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi pääsyään. Yllättävää tuo ei toki ole: suunnitelmalla oli alusta saakka enemmän vastustajia kuin puoltajia. Suurimmaksi kynnyskysymykseksi näyttää julkisessa keskustelussa nousseen ulkomaalaisen rahoituksen suuri rooli ja pelko siitä, miten se altistaisi moskeijan&nbsp; mahdolliselle ulkoapäin tulevalle ideologiselle vaikuttamiselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kysymys on haastava ja jotain, mitä olen itsekin pähkäillyt. Bahrainista tulevan rahoituksen alkuperä olisi käytännössä Saudi-Arabiassa. Maan wahhabilainen uskonnontulkinta on äärikonservatiivisuudessaan yhtä älytön kuin se on surullisenkuuluisa, joten huoli on ymmärrettävä. Olen itsekin pyytänyt hankkeen vetäjiltä vastauksia erinäisiin selventäviin kysymyksiin. Osaan on vastattu, osaan ei.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmeisesti nekään tahot, jotka näitä keskusteluja ovat virallisella tasolla käyneet, eivät ole olleet tyytyväisiä niihin vastauksiin, joita heille on suotu. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, ettei minkään fundamentalisti-ideologian leviäminen Suomeen ole meidän muslimienkaan toiveissa. Käytännössä esimerkiksi kaikki tänne pakolaisina päätyneet muslimit ovat paenneet juuri sitä ja sen varjolla harjoitettavaa politiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jopa muslimiyhteisön sisällä on ollut erimielisyyksiä rahoituskysymyksestä. Fakta kuitenkin on, että ei moiseen rakennusurakkaan pelkästään yhteisön omin varainkeräyksin tulla koskaan pääsemään. Ihan niinkuin ei päästäisi minkään muunkaan uskonnon kohdalla Suomessa. Ei esimerkiksi katolisia kirkkoja tai synagogia olisi suomalaisin varoin pystyyn saatu.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtuustokollegojen kanssa tästä asiasta on keskusteltu koko syksy. Myös suurin osa heistä on ilmaissut huolensa ulkomaalaisen rahoituksen suuresta osuudesta, mutta sitäkin enemmän ollaan huolissaan moskeijan vuosittaisista, 6-7 miljoonan euron käyttökustannuksista.</p><p>&nbsp;</p><p>Pitkän tähtäimen kova kysymys onkin tämä: kuka tuon tulee kustantamaan ja miten? Vaikka nuo luvatut 110-140 miljoonaa euroa tulisivat tilille heti tänään, niin kyllä nekin rahat jossain vaiheessa loppuvat. Rakennus sen sijaan ei tulisi menemään minnekään, eikä sen toiminnassa pitämisestä tyhjin taskuin selviydytä. Juuri tuota pitkän tähtäimen kestävää ratkaisua tässä nyt kipeästi kaivataan.&nbsp; Suurmoskeijahankkeen kritisoimiseen on siis ihan legitiimejäkin perusteita &ndash; ei sen vastustaminen kaikkien kohdalla pelkkää rasismia ja islamofobiaa ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Muslimina, helsinkiläisenä ja kaupunginvaltuutettuna olen kuitenkin sitä mieltä, että kyllä muslimeilla pitäisi oma tehtäväänsä rakennettu; sen toimivuus mielessä suunniteltu rukoushuone. Eli moskeija.</p><p>&nbsp;</p><p>Mahdollisuuden tähän takaavat jo perustuslaki ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Moskeija mahtuu Helsinkiin siinä missä synagoga, valtakunnansalit, temppelit tai sen kymmenet kirkot. Uskon mös vahvasti, että tämä vahvistaisi muslimien tunnetta yhteenkuuluvaisuudesta muun Suomen kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kävimme Facebook-seuraajieni kanssa aiheesta keskustelua viimeviikkoisessa <a href="https://www.facebook.com/events/778270089047385/"><u>Keskiviikon kyselytunnissa</u></a>. Suurmoskeijan sijaan kysymyksenä oli se, hyväksyisivätkö he <em>minkäänlaisen</em> moskeijan rakentamista Helsinkiin. Ylivoimainen enemmistö vastasi kieltävästi. Yksi eniten käytetty argumentti oli siinä, että &rdquo;onhan niitä moskeijoita jo nyt useita kymmeniä&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Tästä huomaa, kuinka huonosti äänekkäimmin mielipiteitään julkituovat ihmiset aiheensa oikeasti tuntevat. Kunnollisia moskeijoita ei ole Helsingissä ainoatakaan. Nykyiset ovat pieniä ja toimivat joko kerrostalohuoneistoissa, kellareissa tai muissa vastaavissa hätäratkaisuissa. Helsingin kasvavaa muslimiyhteisöä ne eivät palvele millään lailla.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensinnäkin niiden kapasiteetti on täysin riittämätön. Ne myös omalta osaltaan ylläpitävät eri taustaisten muslimien segregoitumista vain omiin etnisiin ryhmiinsä, koska nykytilanteessa kaikki käytännössä rukoilevat tilanpuutteen vuoksi vain &rdquo;omiensa&rdquo; kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tilojen toimimattomuus ja riittämättömyys tulee erityisesti esiin juhlapyhinä ja varsinaisen uskonnonharjoituksen ulkopuolisissa toiminnoissa; esimerkiksi kerhotoiminnassa. Suurimpia juhlapyhiä varten joudutaan vuokraamaan mm. halleja&nbsp; ja liikuntasaleja, jotta kaikki pääsisivät osallisiksi noista ilonhetkistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka en &rdquo;suurmoskeija&rdquo;- nimityksestä pidäkään (voiko jotain noin uhkaavan kuuloista olla pelkäämättäkään?), niin se ratkaisisi mm. nämä ongelmat, kun kaikki palvelut löytyisivät saman katon alta. Lisäksi se auttasi hälventämään ennakkoluuloja kun kenellä tahansa olisi vapaa pääsy sinne ja sen yhteydessä oleviin monitoimi- ja kulttuuritiloihin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka ihan kaikkia taustoja edustaville &ndash; keksiikö kukaan tehokkaampaa tapaa lisätä keskinäistä tuntemusta ja ymmärrystä? Nimenomaan tuntemattoman pelosta ne ennakkoluulot kasvavat.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuinka moni kantasuomalainen olisi kiinnostunut tutustumaan moskeijaan ja näkemään, mitä siellä <em>oikeasti</em> tapahtuu, mutta kokee kynnyksen nykyisellään liian korkeaksi? Ja kuinka moni edes tietäisi, mistä niitä moskeijoita löytyy?</p><p>&nbsp;</p><p>Olen myös samoilla linjoilla suurmoskeijahankkeeseen kriittisesti suhtautuvan Atte Kalevan kanssa siitä, että yhtä isoa moskeijaa olisi esimerkiksi siellä saarnattavan uskonnon suhteen helpompi &rdquo;valvoa&rdquo; kuin useampaa pientä ja &rdquo;piilossa&rdquo; toimivaa. Tätäkin silmälläpitäen <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsingin-uudessa-moskeijassa-saarnattaisiin-suomeksi-se-on-ainoa-kieli-joka-yhdistaa-kaikkia-suomen-muslimeja/6689202?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.e7kRY08"><u>hankkeen puhenaisen Pia Jardin julkisuudessa esittelemät suunnitelmat</u></a> siitä, että saarnakielenä käytettäisiin&nbsp; suomea ja että saarnojen livestriimaustakin pohditaan nimenomaan vahvistavat tuota joka suunnasta peräänkuulutettua läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse en näe mitään syytä, miksi Helsinkiin ei mahtuisi vaikka viittä moskeijaa. Suomen muslimiasutuksen historia alkaa kuitenkin jo 1800-luvulla Suomeen tuolloin saapuneista tataareista. He ovat paitsi uranuurtajia, myös integroitumisen asiantuntijoita, eikä suurella yleisöllä tunnu olevan mitään heitä vastaan. Suuri osa jopa yllättyy kuulleessaan heistä tai siitä, että he taistelivat Suomen sotien rintamilla siinä missä muutkin suomalaiset.</p><p>&nbsp;</p><p>Heillä on Järvenpäässä oma moskeijansa, jota he ovat ylläpitäneet jo vuosikymmeniä, ilman mitään ongelmia. Emme me muutkaan mistään tuota kummemmasta haaveile.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurmoskeijahankkeen vetäjillä on nyt siis paikallaan alkaa miettiä suunnitelmaa B. Luovutaanko koko suurmoskeijaunelmasta? Tuleeko sen tilalle suunnitelma pienemmästä/ pienemmistä moskeijoista? Aletaanko uutta rakennuspaikkaa etsiä jostain Helsingin ympäryskunnista? Toivon todella, että näin ei käy: suurin osa muslimiyhteisöstä asuu nyt ja tulee asumaan myös tulevaisuudessa täällä pääkaupungissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Muslimiväestö kasvaa. Ja sen myötä myös heidän osallisuutensa, näkyvyytensä ja vaikuttavuutensa politiikassa. Uskonkin,että jossain vaiheessa Helsinki tulee havahtumaan siihen, että veronmaksajia ne ovat muslimitkin. Ehkäpä tällöin myös kaupungin halukkuusi heidän tarpeidensa huomioonottamiseen tulee kasvamaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suurmoskeijahanke kaatui jo ennen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi pääsyään. Yllättävää tuo ei toki ole: suunnitelmalla oli alusta saakka enemmän vastustajia kuin puoltajia. Suurimmaksi kynnyskysymykseksi näyttää julkisessa keskustelussa nousseen ulkomaalaisen rahoituksen suuri rooli ja pelko siitä, miten se altistaisi moskeijan  mahdolliselle ulkoapäin tulevalle ideologiselle vaikuttamiselle.

 

Kysymys on haastava ja jotain, mitä olen itsekin pähkäillyt. Bahrainista tulevan rahoituksen alkuperä olisi käytännössä Saudi-Arabiassa. Maan wahhabilainen uskonnontulkinta on äärikonservatiivisuudessaan yhtä älytön kuin se on surullisenkuuluisa, joten huoli on ymmärrettävä. Olen itsekin pyytänyt hankkeen vetäjiltä vastauksia erinäisiin selventäviin kysymyksiin. Osaan on vastattu, osaan ei.

 

Ilmeisesti nekään tahot, jotka näitä keskusteluja ovat virallisella tasolla käyneet, eivät ole olleet tyytyväisiä niihin vastauksiin, joita heille on suotu. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, ettei minkään fundamentalisti-ideologian leviäminen Suomeen ole meidän muslimienkaan toiveissa. Käytännössä esimerkiksi kaikki tänne pakolaisina päätyneet muslimit ovat paenneet juuri sitä ja sen varjolla harjoitettavaa politiikkaa.

 

Jopa muslimiyhteisön sisällä on ollut erimielisyyksiä rahoituskysymyksestä. Fakta kuitenkin on, että ei moiseen rakennusurakkaan pelkästään yhteisön omin varainkeräyksin tulla koskaan pääsemään. Ihan niinkuin ei päästäisi minkään muunkaan uskonnon kohdalla Suomessa. Ei esimerkiksi katolisia kirkkoja tai synagogia olisi suomalaisin varoin pystyyn saatu.

 

Valtuustokollegojen kanssa tästä asiasta on keskusteltu koko syksy. Myös suurin osa heistä on ilmaissut huolensa ulkomaalaisen rahoituksen suuresta osuudesta, mutta sitäkin enemmän ollaan huolissaan moskeijan vuosittaisista, 6-7 miljoonan euron käyttökustannuksista.

 

Pitkän tähtäimen kova kysymys onkin tämä: kuka tuon tulee kustantamaan ja miten? Vaikka nuo luvatut 110-140 miljoonaa euroa tulisivat tilille heti tänään, niin kyllä nekin rahat jossain vaiheessa loppuvat. Rakennus sen sijaan ei tulisi menemään minnekään, eikä sen toiminnassa pitämisestä tyhjin taskuin selviydytä. Juuri tuota pitkän tähtäimen kestävää ratkaisua tässä nyt kipeästi kaivataan.  Suurmoskeijahankkeen kritisoimiseen on siis ihan legitiimejäkin perusteita – ei sen vastustaminen kaikkien kohdalla pelkkää rasismia ja islamofobiaa ole.

 

Muslimina, helsinkiläisenä ja kaupunginvaltuutettuna olen kuitenkin sitä mieltä, että kyllä muslimeilla pitäisi oma tehtäväänsä rakennettu; sen toimivuus mielessä suunniteltu rukoushuone. Eli moskeija.

 

Mahdollisuuden tähän takaavat jo perustuslaki ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Moskeija mahtuu Helsinkiin siinä missä synagoga, valtakunnansalit, temppelit tai sen kymmenet kirkot. Uskon mös vahvasti, että tämä vahvistaisi muslimien tunnetta yhteenkuuluvaisuudesta muun Suomen kanssa.

 

Kävimme Facebook-seuraajieni kanssa aiheesta keskustelua viimeviikkoisessa Keskiviikon kyselytunnissa. Suurmoskeijan sijaan kysymyksenä oli se, hyväksyisivätkö he minkäänlaisen moskeijan rakentamista Helsinkiin. Ylivoimainen enemmistö vastasi kieltävästi. Yksi eniten käytetty argumentti oli siinä, että ”onhan niitä moskeijoita jo nyt useita kymmeniä”.

 

Tästä huomaa, kuinka huonosti äänekkäimmin mielipiteitään julkituovat ihmiset aiheensa oikeasti tuntevat. Kunnollisia moskeijoita ei ole Helsingissä ainoatakaan. Nykyiset ovat pieniä ja toimivat joko kerrostalohuoneistoissa, kellareissa tai muissa vastaavissa hätäratkaisuissa. Helsingin kasvavaa muslimiyhteisöä ne eivät palvele millään lailla.

 

Ensinnäkin niiden kapasiteetti on täysin riittämätön. Ne myös omalta osaltaan ylläpitävät eri taustaisten muslimien segregoitumista vain omiin etnisiin ryhmiinsä, koska nykytilanteessa kaikki käytännössä rukoilevat tilanpuutteen vuoksi vain ”omiensa” kanssa.

 

Tilojen toimimattomuus ja riittämättömyys tulee erityisesti esiin juhlapyhinä ja varsinaisen uskonnonharjoituksen ulkopuolisissa toiminnoissa; esimerkiksi kerhotoiminnassa. Suurimpia juhlapyhiä varten joudutaan vuokraamaan mm. halleja  ja liikuntasaleja, jotta kaikki pääsisivät osallisiksi noista ilonhetkistä.

 

Vaikka en ”suurmoskeija”- nimityksestä pidäkään (voiko jotain noin uhkaavan kuuloista olla pelkäämättäkään?), niin se ratkaisisi mm. nämä ongelmat, kun kaikki palvelut löytyisivät saman katon alta. Lisäksi se auttasi hälventämään ennakkoluuloja kun kenellä tahansa olisi vapaa pääsy sinne ja sen yhteydessä oleviin monitoimi- ja kulttuuritiloihin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka ihan kaikkia taustoja edustaville – keksiikö kukaan tehokkaampaa tapaa lisätä keskinäistä tuntemusta ja ymmärrystä? Nimenomaan tuntemattoman pelosta ne ennakkoluulot kasvavat.

 

Kuinka moni kantasuomalainen olisi kiinnostunut tutustumaan moskeijaan ja näkemään, mitä siellä oikeasti tapahtuu, mutta kokee kynnyksen nykyisellään liian korkeaksi? Ja kuinka moni edes tietäisi, mistä niitä moskeijoita löytyy?

 

Olen myös samoilla linjoilla suurmoskeijahankkeeseen kriittisesti suhtautuvan Atte Kalevan kanssa siitä, että yhtä isoa moskeijaa olisi esimerkiksi siellä saarnattavan uskonnon suhteen helpompi ”valvoa” kuin useampaa pientä ja ”piilossa” toimivaa. Tätäkin silmälläpitäen hankkeen puhenaisen Pia Jardin julkisuudessa esittelemät suunnitelmat siitä, että saarnakielenä käytettäisiin  suomea ja että saarnojen livestriimaustakin pohditaan nimenomaan vahvistavat tuota joka suunnasta peräänkuulutettua läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

 

Itse en näe mitään syytä, miksi Helsinkiin ei mahtuisi vaikka viittä moskeijaa. Suomen muslimiasutuksen historia alkaa kuitenkin jo 1800-luvulla Suomeen tuolloin saapuneista tataareista. He ovat paitsi uranuurtajia, myös integroitumisen asiantuntijoita, eikä suurella yleisöllä tunnu olevan mitään heitä vastaan. Suuri osa jopa yllättyy kuulleessaan heistä tai siitä, että he taistelivat Suomen sotien rintamilla siinä missä muutkin suomalaiset.

 

Heillä on Järvenpäässä oma moskeijansa, jota he ovat ylläpitäneet jo vuosikymmeniä, ilman mitään ongelmia. Emme me muutkaan mistään tuota kummemmasta haaveile.

 

Suurmoskeijahankkeen vetäjillä on nyt siis paikallaan alkaa miettiä suunnitelmaa B. Luovutaanko koko suurmoskeijaunelmasta? Tuleeko sen tilalle suunnitelma pienemmästä/ pienemmistä moskeijoista? Aletaanko uutta rakennuspaikkaa etsiä jostain Helsingin ympäryskunnista? Toivon todella, että näin ei käy: suurin osa muslimiyhteisöstä asuu nyt ja tulee asumaan myös tulevaisuudessa täällä pääkaupungissa.

 

Muslimiväestö kasvaa. Ja sen myötä myös heidän osallisuutensa, näkyvyytensä ja vaikuttavuutensa politiikassa. Uskonkin,että jossain vaiheessa Helsinki tulee havahtumaan siihen, että veronmaksajia ne ovat muslimitkin. Ehkäpä tällöin myös kaupungin halukkuusi heidän tarpeidensa huomioonottamiseen tulee kasvamaan?

]]>
37 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247827-ei-rasismi-tai-islamofobia-suurmoskeijaa-kaatanut#comments Ääriliikkeet Helsinki Islam Suurmoskeija Mon, 18 Dec 2017 10:05:06 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247827-ei-rasismi-tai-islamofobia-suurmoskeijaa-kaatanut
Helsinki ei voi olla eduskunnan pikkuparlamentti http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247720-helsinki-ei-voi-olla-eduskunnan-pikkuparlamentti <p>Helsingin kaupunginvaltuuston tämänviikkoinen kokous muistutti eduskunnan täysistunnon Sote-debaattia. Monituntisen käsittelyn jälkeen äänestimme kuitenkin vain&nbsp;siitä, mitä mieltä kaupunki on hallituksen esityksestä valinnanvapauslaiksi.<br /><br />Valinnanvapaus on yksi komponentti jo kymmenennen tuotantovuoden yli venyvää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Koko uudistuksen keskeisin tavoite on parantaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja hillitä niistä aiheutuvien kustannusten kasvua.<br /><br />Lain parlamentaarisessa käsittelyssä ei Helsingin lausunnolla juurikaan ole merkitystä. Näin ainakin toivon, sillä kaupunginhallituksen hyväksymä kannanotto jäi Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta varsin negatiiviseksi. Ihmettelen tätä periaatteellista linjaa kahdesta syystä.<br /><br />Ensinnäkin, toisin kuin Helsingin kannanotossa nyt todetaan, hallituksen esitys valinnanvapaudesta on hyvä etenkin pääkaupunkiseudun asukkaiden hoitoon pääsyn kannalta. Kaikissa tulevissa maakunnissa tilanne ei välttämättä olisi sama. Muun muassa Lääkäriliitto puoltaa hallituksen esitystä.<br /><br />Nyt sote maksaa yhteiskunnalle sietämättömän paljon. Jonot ovat pitkät ja kiireiseen hoitoon ei tavallinen veronmaksaja tahdo päästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon nousevat kustannukset uhkaavat kansantalouden kestävyyttä rakenteellisesta uudistuksesta huolimatta. Palveluja käyttävien eläkeläisten määrä kasvaa. Erilaisten sosiaalipalveluiden tarve on suuri, sillä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen hallintaan on lisättävä resursseja etenkin Helsingissä. Siten ehkäistään monia lääkärissä asti hoidatettavien ongelmien kehittymistä.<br /><br />Toiseksi, paras keino ylläpitää laadukasta julkista järjestelmää on antaa yhtiöiden ja yksityisten yritysten osallistua palvelujen tuottamiseen. Suomessa on liki 18 000 mikrokokoista sote-alan yritystä, jotka työllistävät 1-9 henkilöä. Kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa 18 661 suomalaista yritystä, joista suuria yrityksiä on vain 27. Suuri osa yrityksistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK sekä Suomen yrittäjät ovat antaneet Helsinkiä positiivisemman kannanoton lakiesityksestä.<br /><br />Markkinaehtoinen kilpailu parantaa palveluiden laatua ja pienentää kustannuksia. Yksityisten yritysten hyvä verotettava tulo on kestävin tapa rahoittaa tulevaisuuden kasvavat sote-tarpeet.<br /><br />Ainoa tapa, millä yritykset tekevät verotettavaa tuloa on se, että niillä on asiakkaita. Ei pidä unohtaa, että juuri suomalaiset yksityiset mikro- ja PK-yrittäjät maksavat suurimman osan julkisen sosiaaliturvan ja terveydenhoidon kustannuksista verojen muodossa. Millä logiikalla he eivät saisi enenevässä määrin niitä palveluja myös tarjota?<br />Helsingin lausunto olisi parempi, jos muistettaisi, että valinnanvapaus tarkoittaa ensisijaisesti asiakkaan vapautta valita hoitaja. Ei hoitajan vapautta valita asiakas.<br /><br />Sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapauslaki ei ole täydellinen. Tärkeintä on silti se, että ihminen saa sellaista hoitoa kuin tarvitsee ja silloin kuin sitä tarvitsee. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin olisi oltava jokaisen sote-asiakkaan saatavilla, jotta hoitoa tarvitsevalle voidaan valita paras vaihtoehto julkisen tai yksityisen terveyskeskuksen välillä. Ei pidä unohtaa, että myös yksityiset tanssisivat kuitenkin julkisesti soivan pillin tahdissa. Uudistuksen myötä julkisin varoin rahoitettavaan hoitoon pääsisi jokainen. Ei ainoastaan varakkaat, tai ne, jotka huutavat kovimmin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuuston tämänviikkoinen kokous muistutti eduskunnan täysistunnon Sote-debaattia. Monituntisen käsittelyn jälkeen äänestimme kuitenkin vain siitä, mitä mieltä kaupunki on hallituksen esityksestä valinnanvapauslaiksi.

Valinnanvapaus on yksi komponentti jo kymmenennen tuotantovuoden yli venyvää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Koko uudistuksen keskeisin tavoite on parantaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja hillitä niistä aiheutuvien kustannusten kasvua.

Lain parlamentaarisessa käsittelyssä ei Helsingin lausunnolla juurikaan ole merkitystä. Näin ainakin toivon, sillä kaupunginhallituksen hyväksymä kannanotto jäi Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta varsin negatiiviseksi. Ihmettelen tätä periaatteellista linjaa kahdesta syystä.

Ensinnäkin, toisin kuin Helsingin kannanotossa nyt todetaan, hallituksen esitys valinnanvapaudesta on hyvä etenkin pääkaupunkiseudun asukkaiden hoitoon pääsyn kannalta. Kaikissa tulevissa maakunnissa tilanne ei välttämättä olisi sama. Muun muassa Lääkäriliitto puoltaa hallituksen esitystä.

Nyt sote maksaa yhteiskunnalle sietämättömän paljon. Jonot ovat pitkät ja kiireiseen hoitoon ei tavallinen veronmaksaja tahdo päästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon nousevat kustannukset uhkaavat kansantalouden kestävyyttä rakenteellisesta uudistuksesta huolimatta. Palveluja käyttävien eläkeläisten määrä kasvaa. Erilaisten sosiaalipalveluiden tarve on suuri, sillä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen hallintaan on lisättävä resursseja etenkin Helsingissä. Siten ehkäistään monia lääkärissä asti hoidatettavien ongelmien kehittymistä.

Toiseksi, paras keino ylläpitää laadukasta julkista järjestelmää on antaa yhtiöiden ja yksityisten yritysten osallistua palvelujen tuottamiseen. Suomessa on liki 18 000 mikrokokoista sote-alan yritystä, jotka työllistävät 1-9 henkilöä. Kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa 18 661 suomalaista yritystä, joista suuria yrityksiä on vain 27. Suuri osa yrityksistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK sekä Suomen yrittäjät ovat antaneet Helsinkiä positiivisemman kannanoton lakiesityksestä.

Markkinaehtoinen kilpailu parantaa palveluiden laatua ja pienentää kustannuksia. Yksityisten yritysten hyvä verotettava tulo on kestävin tapa rahoittaa tulevaisuuden kasvavat sote-tarpeet.

Ainoa tapa, millä yritykset tekevät verotettavaa tuloa on se, että niillä on asiakkaita. Ei pidä unohtaa, että juuri suomalaiset yksityiset mikro- ja PK-yrittäjät maksavat suurimman osan julkisen sosiaaliturvan ja terveydenhoidon kustannuksista verojen muodossa. Millä logiikalla he eivät saisi enenevässä määrin niitä palveluja myös tarjota?
Helsingin lausunto olisi parempi, jos muistettaisi, että valinnanvapaus tarkoittaa ensisijaisesti asiakkaan vapautta valita hoitaja. Ei hoitajan vapautta valita asiakas.

Sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapauslaki ei ole täydellinen. Tärkeintä on silti se, että ihminen saa sellaista hoitoa kuin tarvitsee ja silloin kuin sitä tarvitsee. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin olisi oltava jokaisen sote-asiakkaan saatavilla, jotta hoitoa tarvitsevalle voidaan valita paras vaihtoehto julkisen tai yksityisen terveyskeskuksen välillä. Ei pidä unohtaa, että myös yksityiset tanssisivat kuitenkin julkisesti soivan pillin tahdissa. Uudistuksen myötä julkisin varoin rahoitettavaan hoitoon pääsisi jokainen. Ei ainoastaan varakkaat, tai ne, jotka huutavat kovimmin.

]]>
1 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247720-helsinki-ei-voi-olla-eduskunnan-pikkuparlamentti#comments Kotimaa Helsinki Kotimaiset yrittäjät Maakunta Yhtiöittäminen Sote-valinnanvapaus Yksityistäminen Sat, 16 Dec 2017 12:34:06 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247720-helsinki-ei-voi-olla-eduskunnan-pikkuparlamentti
Helsingin kuntapolitiikan viikko 51/2017 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247684-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-512017 <p>Vaikka kaupunginvaltuusto jäi jo joulutauolle, kaupunginhallitus ja lautakunnat työskentelevät vielä joulunalusviikolla. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tekee erinomaisia päätöksiä paitsi A1-kielen opiskelun varhaistamisesta ekalta luokalta alkavaksi, myös 2-kielisen suomi-englanti-esiopetuksen ja kielikylvyn aloittamisesta uusissa kohteissa. Kaksikielinen suomi-saame -opetuskin aloitetaan. Kaupunkistrategian kielilinjauksia lähdetään toteuttamaan heti aktiivisesti!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 18.12.&nbsp;&nbsp;&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-12-18_Khs_46_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-12-18_Koja_22_El"><u>Konsernijaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 19.12.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-suomenkielinen-jaosto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kasko_2017-12-19_Skju_5_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-ruotsinkielinen-jaosto-asiakirja?ls=22&amp;doc=Kasko_2017-12-19_Rkj_5_El"><u>Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kymp_2017-12-19_Kylk_18_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2017-12-19_Sotelk_23_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskiviikko 20.12.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2017-12-20_HKLjku_12_El"><u>Helsingin kaupungin liikenne HKL -liikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/palvelukeskus/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-12-20_Palkejk_2_El"><u>Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen </strong>esityslistalta jäi pois suurmoskeija-hanke, koska hakijat peruuttivat hakemuksensa. Silti riittää pohdittavaa, mm. lukuisia valtuutettujen aloitteita.</p><p>Kaupunginhallitus &rdquo;asettaa&rdquo; nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin. Parin viikon takaisissa vaaleissa valittiin 20 Ruudin ydinryhmäläistä. Ydinryhmän nimi muuttuu jatkossa nuorisoneuvostoksi. Ruudin toimintamuodot ovat omaehtoisen toiminnan tukeminen (avustukset ja aloiteoikeus), edustuksellinen toiminta (Helsingin nuorisoneuvosto sekä oppilas- ja opiskelijakunnat), osallistuva budjetointi ja yhteiskehittäminen sekä tapahtumat.</p><p>Kaupunginhallitus jakaa myös asukasosallisuusavustukset vuodelle 2018. Jaossa on yleisavustusta asukastilojen ylläpitämiseen ja toiminnan koordinointiin, toiminta-avustusta asukasosallisuutta parantavien rakenteiden ja menetelmien kehittämiseen sekä pienavustusta alkaviin tai kertaluonteisiin hankkeisiin.</p><p>Kaupunginhallitus lausuu myös luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi pelastuslain muuttamisesta sekä Nord Stream 2 Ag:n hakemuksesta kahden maakaasuputken sijoittamisesta Suomenlahden talousvyöhykkeelle.</p><p>Helsinki Garden -hankkeen suunnittelualuevaraus jäi viimeksi pöydälle. Kartta suunnittelualueesta löytyy <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-12-11_Khs_44_El/08115204-AEE8-C75C-82A1-5F4DFF400002/Liite.pdf"><u>täältä</u></a>. Päätösehdotuksessa korostetaan varauksensaajan olevan tietoinen siitä, että uusi varausalue käsittää mm. HJK:lle pitkäaikaisesti vuokratun kenttäalueen. HJK:lle nykyisin vuokratulle alueelle voidaan sijoittaa vain maanalaisia tiloja. Helsinki Garden -hankkeen jatkosuunnittelun lähtökohtana on, että vanha jäähalli &rdquo;Nordis&rdquo; integroidaan osaksi hanketta. Vanha jäähalli saneerataan palloilu- ja monitoimiareenaksi.</p><p><strong>Konsernijaosto </strong>kuulee Stadio-säätiön ja Seuren ajankohtaiskatsaukset.</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto </strong>päättää kokouksessaan merkittävistä kieliasioista.</p><p>Isoimpana asiana on A1-kielen varhentaminen 1. vuosiluokalta alkaen ensi syksystä alkaen kaupungin strategian mukaisesti. Blogini aiheesta löytyy <a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/pia-pakarinen-kielen-oppiminen"><u>täältä</u></a>.</p><p>Jaosto vahvistaa ruotsin kielen kielikylvyn valintakriteerit varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista. &nbsp;Samassa kielikylpypäiväkodissa olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa, suoritetaan valinta arvonnalla. Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, suoritetaan valinta arvonnalla. Jo kielikylpytoiminnassa olevien lasten huoltajat ovat esittäneet toiveen, että sisarussuhde asetettaisiin etusijalle myös silloin, kun perheen vanhempi lapsi on jo siirtynyt kouluun. Tämän katsotaan kuitenkin rajoittavan muiden perheiden lasten mahdollisuutta sijoittua kielikylpyyn.</p><p>Kielipainotteista esiopetusta laajennetaan kaupungin strategian mukaisesti. Ensi syksystä käynnistetään laajamittainen 2-kielinen suomi-englanti-esiopetus Kannelmäessä päiväkoti Pelimannissa sekä Vuosaaressa päiväkoti Merirastissa. Laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa osa toiminnasta (vähintään 25 %) toteutetaan vieraalla kielellä. Puistolan Klaara-Vihtorissa käynnistetään ruotsin kielen kielikylpy ja Pukinmäen Nuotissa laajennetaan kielikylpyopetusta. Kielikylpyopetuksessa esiopetus toteutetaan pääosin kielikylpykielellä. Opettaja käyttää johdonmukaisesti ainoastaan kielikylpykieltä.</p><p>Peruskoulujen kaksikielisen opetuksen tarjontaa laajennetaan. Jätkäsaaren peruskoulussa, Kaisaniemen ala-asteen koulussa, Ruoholahden ala-asteen koulussa ja Taivallahden peruskoulussa tarjotaan ensimmäiseltä luokalta alkavaa kielirikasteista suomi-englanti-opetusta. Malmin peruskoulussa tarjotaan ensimmäiseltä luokalta alkavaa laajamittaista kaksikielistä suomi-englanti-opetusta siten, että oppilaaksiottoalue on koko kaupunki ja oppilaat otetaan kouluun soveltuvuuskokeella. Pasilan peruskoulussa aloitetaan puolestaan kaksikielinen suomi-saame -opetus.</p><p>Suomenkielinen jaosto päättää myös oppilaaksiottamisen perusteista ja yleisopetuksen enimmäisoppilasmääristä sekä lukioiden (60 prosenttia ikäluokasta) ja stadin ammattiopiston (40 prosenttia ikäluokasta) aloituspaikoista. Puistolassa ja Käpylässä luovutaan yhtenäisistä oppilaaksiottoalueista ja määritetään kullekin koululle omat oppilaaksiottoalueet.</p><p>Tyvärr har <strong>svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning</strong> möte denna gång samtidigt som finska sektionen. Också svenska sektionen beslutar godkänna en ändring i språkprogrammet. I och med ändringen tidigareläggs A1-språket finska och inleds i årskurs ett.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunta </strong>on ahkeroinut koko syksyn niin moninaisten kaava-asioiden parissa, että heille suo tällä kertaa erittäin keveän kokouksen: pelkkiä hallinnollisia asioita.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunta </strong>päättää ensi vuoden käyttösuunnitelmastaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenoiksi on budjetoitu ensi vuodelle reilut 2 miljardia euroa. Lautakunta saa myös ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tilannekatsauksen ja päättää mm. palvelusetelin käyttöönotosta lasten ja aikuisten toimintaterapian järjestämisessä. Lautakunta antaa myös lausunnon aluehallintoviraston pyynnöstä tehtyyn selvitykseen kaupungin kotihoidon toiminnasta.</p><p>Kiitos kaikille kuntapolitiikan blogini lukijoille! Luvassa on pieni joulutauko - seuraavan päivätyksen teen 5.1.2018. Oikein hyvää joulua ja iloista vuodenvaihdetta kaikille!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikka kaupunginvaltuusto jäi jo joulutauolle, kaupunginhallitus ja lautakunnat työskentelevät vielä joulunalusviikolla. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tekee erinomaisia päätöksiä paitsi A1-kielen opiskelun varhaistamisesta ekalta luokalta alkavaksi, myös 2-kielisen suomi-englanti-esiopetuksen ja kielikylvyn aloittamisesta uusissa kohteissa. Kaksikielinen suomi-saame -opetuskin aloitetaan. Kaupunkistrategian kielilinjauksia lähdetään toteuttamaan heti aktiivisesti!

 

Maanantai 18.12.   

Kaupunginhallitus

Konsernijaosto

 

Tiistai 19.12. 

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

Keskiviikko 20.12. 

Helsingin kaupungin liikenne HKL -liikelaitoksen johtokunta

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta

 

Kaupunginhallituksen esityslistalta jäi pois suurmoskeija-hanke, koska hakijat peruuttivat hakemuksensa. Silti riittää pohdittavaa, mm. lukuisia valtuutettujen aloitteita.

Kaupunginhallitus ”asettaa” nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin. Parin viikon takaisissa vaaleissa valittiin 20 Ruudin ydinryhmäläistä. Ydinryhmän nimi muuttuu jatkossa nuorisoneuvostoksi. Ruudin toimintamuodot ovat omaehtoisen toiminnan tukeminen (avustukset ja aloiteoikeus), edustuksellinen toiminta (Helsingin nuorisoneuvosto sekä oppilas- ja opiskelijakunnat), osallistuva budjetointi ja yhteiskehittäminen sekä tapahtumat.

Kaupunginhallitus jakaa myös asukasosallisuusavustukset vuodelle 2018. Jaossa on yleisavustusta asukastilojen ylläpitämiseen ja toiminnan koordinointiin, toiminta-avustusta asukasosallisuutta parantavien rakenteiden ja menetelmien kehittämiseen sekä pienavustusta alkaviin tai kertaluonteisiin hankkeisiin.

Kaupunginhallitus lausuu myös luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi pelastuslain muuttamisesta sekä Nord Stream 2 Ag:n hakemuksesta kahden maakaasuputken sijoittamisesta Suomenlahden talousvyöhykkeelle.

Helsinki Garden -hankkeen suunnittelualuevaraus jäi viimeksi pöydälle. Kartta suunnittelualueesta löytyy täältä. Päätösehdotuksessa korostetaan varauksensaajan olevan tietoinen siitä, että uusi varausalue käsittää mm. HJK:lle pitkäaikaisesti vuokratun kenttäalueen. HJK:lle nykyisin vuokratulle alueelle voidaan sijoittaa vain maanalaisia tiloja. Helsinki Garden -hankkeen jatkosuunnittelun lähtökohtana on, että vanha jäähalli ”Nordis” integroidaan osaksi hanketta. Vanha jäähalli saneerataan palloilu- ja monitoimiareenaksi.

Konsernijaosto kuulee Stadio-säätiön ja Seuren ajankohtaiskatsaukset.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää kokouksessaan merkittävistä kieliasioista.

Isoimpana asiana on A1-kielen varhentaminen 1. vuosiluokalta alkaen ensi syksystä alkaen kaupungin strategian mukaisesti. Blogini aiheesta löytyy täältä.

Jaosto vahvistaa ruotsin kielen kielikylvyn valintakriteerit varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista.  Samassa kielikylpypäiväkodissa olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa, suoritetaan valinta arvonnalla. Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, suoritetaan valinta arvonnalla. Jo kielikylpytoiminnassa olevien lasten huoltajat ovat esittäneet toiveen, että sisarussuhde asetettaisiin etusijalle myös silloin, kun perheen vanhempi lapsi on jo siirtynyt kouluun. Tämän katsotaan kuitenkin rajoittavan muiden perheiden lasten mahdollisuutta sijoittua kielikylpyyn.

Kielipainotteista esiopetusta laajennetaan kaupungin strategian mukaisesti. Ensi syksystä käynnistetään laajamittainen 2-kielinen suomi-englanti-esiopetus Kannelmäessä päiväkoti Pelimannissa sekä Vuosaaressa päiväkoti Merirastissa. Laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa osa toiminnasta (vähintään 25 %) toteutetaan vieraalla kielellä. Puistolan Klaara-Vihtorissa käynnistetään ruotsin kielen kielikylpy ja Pukinmäen Nuotissa laajennetaan kielikylpyopetusta. Kielikylpyopetuksessa esiopetus toteutetaan pääosin kielikylpykielellä. Opettaja käyttää johdonmukaisesti ainoastaan kielikylpykieltä.

Peruskoulujen kaksikielisen opetuksen tarjontaa laajennetaan. Jätkäsaaren peruskoulussa, Kaisaniemen ala-asteen koulussa, Ruoholahden ala-asteen koulussa ja Taivallahden peruskoulussa tarjotaan ensimmäiseltä luokalta alkavaa kielirikasteista suomi-englanti-opetusta. Malmin peruskoulussa tarjotaan ensimmäiseltä luokalta alkavaa laajamittaista kaksikielistä suomi-englanti-opetusta siten, että oppilaaksiottoalue on koko kaupunki ja oppilaat otetaan kouluun soveltuvuuskokeella. Pasilan peruskoulussa aloitetaan puolestaan kaksikielinen suomi-saame -opetus.

Suomenkielinen jaosto päättää myös oppilaaksiottamisen perusteista ja yleisopetuksen enimmäisoppilasmääristä sekä lukioiden (60 prosenttia ikäluokasta) ja stadin ammattiopiston (40 prosenttia ikäluokasta) aloituspaikoista. Puistolassa ja Käpylässä luovutaan yhtenäisistä oppilaaksiottoalueista ja määritetään kullekin koululle omat oppilaaksiottoalueet.

Tyvärr har svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning möte denna gång samtidigt som finska sektionen. Också svenska sektionen beslutar godkänna en ändring i språkprogrammet. I och med ändringen tidigareläggs A1-språket finska och inleds i årskurs ett.

Kaupunkiympäristölautakunta on ahkeroinut koko syksyn niin moninaisten kaava-asioiden parissa, että heille suo tällä kertaa erittäin keveän kokouksen: pelkkiä hallinnollisia asioita.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää ensi vuoden käyttösuunnitelmastaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenoiksi on budjetoitu ensi vuodelle reilut 2 miljardia euroa. Lautakunta saa myös ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tilannekatsauksen ja päättää mm. palvelusetelin käyttöönotosta lasten ja aikuisten toimintaterapian järjestämisessä. Lautakunta antaa myös lausunnon aluehallintoviraston pyynnöstä tehtyyn selvitykseen kaupungin kotihoidon toiminnasta.

Kiitos kaikille kuntapolitiikan blogini lukijoille! Luvassa on pieni joulutauko - seuraavan päivätyksen teen 5.1.2018. Oikein hyvää joulua ja iloista vuodenvaihdetta kaikille!

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247684-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-512017#comments Helsinki kaupunginhallitus Kieliohjelma Kunnallispolitiikka Lautakunnat Fri, 15 Dec 2017 16:57:48 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247684-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-512017
Helsinki ja yhden asian puolueet http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247623-helsinki-ja-yhden-asian-puolueet <p>Sosiaali- ja terveyslautakunta jakoi 12.12 kokouksessaan vuoden 2018 järjestöavustuksia. Helsinki on itseasiassa varsin avokätinenkin kokonaisuudessaan järjestöavustuksien osalta verrattuna vaikkapa naapuriimme Vantaaseen, jossa jaetaan vain pieni osa Helsingin pottiin verrattuna. Olin iloinen joistakin lisäyksistä, joita onnistuttiin tekemään. Lisäykset olivat pieniä ja niitä painotettiin lähinnä niihin järjestöihin, jotka olisivat menettäneet avustuksia tähän vuoteen verrattuna. Lautakunta keskusteli pitkään ja hartaasti ja sai melko hyvän osittaisen kompromissin aikaiseksi. Mutta.</p><p>Helsinki lisäsi järjestöavustusta Helsingin diakonissalaitokselle ensi vuodelle 182&nbsp;500 euroa, lähinnä nyt paperittomien majoitukseen. Yhteensä ensi vuodelle paperittomien ja liikkuvan väestön palveluihin menee diakonissalaitokselle 560&nbsp;000 euroa ja kun tähän lisätään lisäksi Vivo ry:n hätämajoitukseen myönnetty 120&nbsp;000, on summa jo pelkästään näissä 680&nbsp;000 euroa.</p><p>Järjestöt, jotka jakavat ruokaa leipäjonoissa saivat yhteensä avustusta 352&nbsp;000 euroa. <strong>Siis puolet siitä, mitä laitetaan laittomasti maassa oleskeleville.</strong></p><p>Kukin voi päätöstiedotteesta lukea mitä kokouksessa päätettiin.&nbsp;</p><p>Helsingin kaupunginhallituksen järjestöavustuksia koskevissa ohjeissa lukee &rdquo;avustettavan toiminnan tulee kohdistua Helsingin kaupungin asukkaisiin&rdquo;. Herää kysymys mistä lähtien laittomasti maassa oleskeleva on rinnastunut Helsingin kaupungin asukkaisiin? Toisilla on oikeuksia ja toisilla on velvollisuuksia.</p><p>Voisi melkein väittää, että kaupungissamme on valtuusto täynnä yhden asian puolueita. Maahanmuuttomyönteisiä puolueita. No matter what.</p><p>Sote-viraston esitys avustuksista</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Esitys/2017/Sote_2017-12-12_Sotelk_22_El/C93CE433-D245-C1C1-839F-60205A200001/Liite.pdf">https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Esitys/2017/Sote_2017-12-12_Sotelk_22_El/C93CE433-D245-C1C1-839F-60205A200001/Liite.pdf</a></p><p>Sote-lautakunnan päätöstiedote asia 5</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2017/Sote_2017-12-12_Sotelk_22_Pt/index.html">https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2017/Sote_2017-12-12_Sotelk_22_Pt/index.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaali- ja terveyslautakunta jakoi 12.12 kokouksessaan vuoden 2018 järjestöavustuksia. Helsinki on itseasiassa varsin avokätinenkin kokonaisuudessaan järjestöavustuksien osalta verrattuna vaikkapa naapuriimme Vantaaseen, jossa jaetaan vain pieni osa Helsingin pottiin verrattuna. Olin iloinen joistakin lisäyksistä, joita onnistuttiin tekemään. Lisäykset olivat pieniä ja niitä painotettiin lähinnä niihin järjestöihin, jotka olisivat menettäneet avustuksia tähän vuoteen verrattuna. Lautakunta keskusteli pitkään ja hartaasti ja sai melko hyvän osittaisen kompromissin aikaiseksi. Mutta.

Helsinki lisäsi järjestöavustusta Helsingin diakonissalaitokselle ensi vuodelle 182 500 euroa, lähinnä nyt paperittomien majoitukseen. Yhteensä ensi vuodelle paperittomien ja liikkuvan väestön palveluihin menee diakonissalaitokselle 560 000 euroa ja kun tähän lisätään lisäksi Vivo ry:n hätämajoitukseen myönnetty 120 000, on summa jo pelkästään näissä 680 000 euroa.

Järjestöt, jotka jakavat ruokaa leipäjonoissa saivat yhteensä avustusta 352 000 euroa. Siis puolet siitä, mitä laitetaan laittomasti maassa oleskeleville.

Kukin voi päätöstiedotteesta lukea mitä kokouksessa päätettiin. 

Helsingin kaupunginhallituksen järjestöavustuksia koskevissa ohjeissa lukee ”avustettavan toiminnan tulee kohdistua Helsingin kaupungin asukkaisiin”. Herää kysymys mistä lähtien laittomasti maassa oleskeleva on rinnastunut Helsingin kaupungin asukkaisiin? Toisilla on oikeuksia ja toisilla on velvollisuuksia.

Voisi melkein väittää, että kaupungissamme on valtuusto täynnä yhden asian puolueita. Maahanmuuttomyönteisiä puolueita. No matter what.

Sote-viraston esitys avustuksista

https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Esitys/2017/Sote_2017-12-12_Sotelk_22_El/C93CE433-D245-C1C1-839F-60205A200001/Liite.pdf

Sote-lautakunnan päätöstiedote asia 5

https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2017/Sote_2017-12-12_Sotelk_22_Pt/index.html

]]>
2 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247623-helsinki-ja-yhden-asian-puolueet#comments Helsinki Järjestöavustukset Laittomasti maassa olevat Leipäjonot Thu, 14 Dec 2017 18:20:49 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247623-helsinki-ja-yhden-asian-puolueet
Tasa-arvoisempi Helsinki: kohti laadukkaampia palveluita http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247574-tasa-arvoisempi-helsinki-kohti-sukupuolisensitiivista-varhaiskasvatusta <p>Vaadin tänään valtuustopuheessa Helsingin kaupungilta määrätietoisuutta palveluiden laadun ja tasa-arvon kehittämisessä. Valtuusto hyväksyi ponnen, joka edellyttää kaupunkia selvittämään keinoja edistää varhaiskasvatuksen henkilökunnan mahdollisuuksia hankkia lisäkoulutusta sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Hyvä kokous!</p><p>&quot;Arvon puheenjohtaja, valtuutetut, helsinkiläiset,</p><p>Kiitän valmistelijoita selvityksestä tarkastuskertomuksen johdosta toteutetuista toimenpiteistä. On ilo nähdä, että moni asia Helsingissä on kehittynyt hyvään suuntaan. Mutta tehtävää riittää vielä paljon.</p><p>Olen aloittanut tarkastuslautakunnan jäsenenä, ja syksyn mittaan olemme pariin otteeseen jo törmänneet erääseen ongelmaan. Esimerkiksi sosiaali-ja terveyspuolella palveluiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on hankalaa mitata, koska ei ole saatavilla riittävää määrää dataa. Helsingin kaupungin palveluissa pitäisi seurata päämäärätietoisesti asiakastyytyväisyyttä ja palveluiden tehoa. Lisäksi esimerkiksi saattohoidon ja omaishoidon kohdalla täytyy seurata omaisten tyytyväisyyttä, ja kerätä heidän mielipiteitään palveluiden kehittämiseksi. Vain näin voimme nostaa Helsingin palvelut uudelle tasolle.</p><p>Esimerkiksi mielenterveyspalveluissa hoitojaksojen lyheneminen ei aina kerro parhaalla mahdollisella tavalla hoidon laadusta. Samat potilaat saattavat kirjautua ulos hoidosta, mutta palata myöhemmin takaisin. Tarvitsemme tarkempia keinoja tilanteen seuraamiseen, jotta potilaiden ääni kuuluisi. Joka päivä noin kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat yhteiskunnalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää: jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa, ja eväitä onnelliseen, turvalliseen arkeen.</p><p><a class="_58cn" href="https://www.facebook.com/hashtag/metoo?source=feed_text&amp;story_id=687879081415373">#Metoo</a>&nbsp;kampanjan hengessä meidän täytyy tarkemmin pohtia myös turvallisuuden ja häirinnän vähentämisen merkitystä. Tässä kaupungilla on tärkeä rooli niin työnantajana, kuin palveluiden tarjoajanakin. Yksi tie yhdenvertaisempaan ja turvallisempaan Helsinkiin on koulutus. Kannatan lämpimästi Katju Aron pontta, jossa valtuusto edellyttäisi kaupunkia selvittämään keinoja edistää varhaiskasvatuksen henkilökunnan mahdollisuuksia hankkia lisäkoulutusta sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Helsingin kaupungin strategiassa on tavoitteena tasa-arvoisempi kaupunki myös strategiahankkeen kautta, ja odotan innolla tämän työn alkamista Helsingin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana. Aiheen tiimoilta minuun saa aina olla yhteydessä.</p><p>Helsingin tulee näyttää esimerkkiä sukupuolten tasa-arvossa kaikilla mahdollisilla tasoilla, ja ottaa nollatoleranssi väkivallalle, syrjinnälle ja seksuaaliselle häirinnälle. Sellaisesta kaupungista voimme olla ylpeitä.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaadin tänään valtuustopuheessa Helsingin kaupungilta määrätietoisuutta palveluiden laadun ja tasa-arvon kehittämisessä. Valtuusto hyväksyi ponnen, joka edellyttää kaupunkia selvittämään keinoja edistää varhaiskasvatuksen henkilökunnan mahdollisuuksia hankkia lisäkoulutusta sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Hyvä kokous!

"Arvon puheenjohtaja, valtuutetut, helsinkiläiset,

Kiitän valmistelijoita selvityksestä tarkastuskertomuksen johdosta toteutetuista toimenpiteistä. On ilo nähdä, että moni asia Helsingissä on kehittynyt hyvään suuntaan. Mutta tehtävää riittää vielä paljon.

Olen aloittanut tarkastuslautakunnan jäsenenä, ja syksyn mittaan olemme pariin otteeseen jo törmänneet erääseen ongelmaan. Esimerkiksi sosiaali-ja terveyspuolella palveluiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on hankalaa mitata, koska ei ole saatavilla riittävää määrää dataa. Helsingin kaupungin palveluissa pitäisi seurata päämäärätietoisesti asiakastyytyväisyyttä ja palveluiden tehoa. Lisäksi esimerkiksi saattohoidon ja omaishoidon kohdalla täytyy seurata omaisten tyytyväisyyttä, ja kerätä heidän mielipiteitään palveluiden kehittämiseksi. Vain näin voimme nostaa Helsingin palvelut uudelle tasolle.

Esimerkiksi mielenterveyspalveluissa hoitojaksojen lyheneminen ei aina kerro parhaalla mahdollisella tavalla hoidon laadusta. Samat potilaat saattavat kirjautua ulos hoidosta, mutta palata myöhemmin takaisin. Tarvitsemme tarkempia keinoja tilanteen seuraamiseen, jotta potilaiden ääni kuuluisi. Joka päivä noin kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat yhteiskunnalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää: jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa, ja eväitä onnelliseen, turvalliseen arkeen.

#Metoo kampanjan hengessä meidän täytyy tarkemmin pohtia myös turvallisuuden ja häirinnän vähentämisen merkitystä. Tässä kaupungilla on tärkeä rooli niin työnantajana, kuin palveluiden tarjoajanakin. Yksi tie yhdenvertaisempaan ja turvallisempaan Helsinkiin on koulutus. Kannatan lämpimästi Katju Aron pontta, jossa valtuusto edellyttäisi kaupunkia selvittämään keinoja edistää varhaiskasvatuksen henkilökunnan mahdollisuuksia hankkia lisäkoulutusta sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Helsingin kaupungin strategiassa on tavoitteena tasa-arvoisempi kaupunki myös strategiahankkeen kautta, ja odotan innolla tämän työn alkamista Helsingin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana. Aiheen tiimoilta minuun saa aina olla yhteydessä.

Helsingin tulee näyttää esimerkkiä sukupuolten tasa-arvossa kaikilla mahdollisilla tasoilla, ja ottaa nollatoleranssi väkivallalle, syrjinnälle ja seksuaaliselle häirinnälle. Sellaisesta kaupungista voimme olla ylpeitä."

]]>
4 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247574-tasa-arvoisempi-helsinki-kohti-sukupuolisensitiivista-varhaiskasvatusta#comments Epätasa-arvo Feminismi Helsinki Kunta ja sote-uudistus Wed, 13 Dec 2017 18:36:02 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247574-tasa-arvoisempi-helsinki-kohti-sukupuolisensitiivista-varhaiskasvatusta
Mitä siellä Helsingissä tapahtui? http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247343-mita-siella-helsingissa-tapahtui <p>Näin tamperelaisena olen hieman hämmentyneenä seurannut keskustelua itsenäisyyspäivän tapahtumista. Keskustelu pyörii lähinnä erilaisten järjestöjen Helsingissä järjestämissä tilaisuuksissa. On ollut lapsille järjestettyä alpakka-tapahtumaa sekä ylioppilaiden että uusnatsien järjestämiä marsseja. Lisäksi natseja vastustanut mielenosoitus/marssi. Missään en kuitenkaan ole nähnyt mainintaa Helsingin kaupungin järjestämistä juhlallisuuksista.</p><p>Täällä Tampereella oli Kalevankankaan hautuumaalla sankarihaudoilla kunniavartio, &nbsp;jonka jälkeen lähti soihtukulkue kohti keskustaa. Keskustassa oli kaikille tarkoitettu juhla, jossa pidettiin puheita ja esitettiin musiikkia. Juhla huipentui upeaan ilotulitukseen, jonka taustalla soi Finlandia-hymni. Tämän kaiken järjesti Tampereen kaupunki.</p><p>Tilaisuus oli kaunis ja arvokas, ihmiset olivat iloisella mielellä. Ei mitään räyhäämistä tai vastakkainasettelua.</p><p>Sen tiedän, että linnanjuhlat pidettiin Helsingissä, mutta vaivautuiko meidän pääkaupunkimme järjestämään mitään juhlia tavallisille ihmisille?</p><p>Näin tärkeänä päivänä varmasti moni ihan normaali ihminen tahtoi osallistua juhlimiseen ja iloita satavuotiaan maamme kunniaksi. Jos maan pääkaupunki tarjoaa asukkailleen vain uusnatsien järjestämän kulkueen, on jotakin pielessä.</p><p>Eli mitä siellä Helsingissä oikeasti tapahtui?</p><p>&nbsp;</p><p>Edit. Lisätty video</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/BtZxTqmbxSs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/BtZxTqmbxSs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin tamperelaisena olen hieman hämmentyneenä seurannut keskustelua itsenäisyyspäivän tapahtumista. Keskustelu pyörii lähinnä erilaisten järjestöjen Helsingissä järjestämissä tilaisuuksissa. On ollut lapsille järjestettyä alpakka-tapahtumaa sekä ylioppilaiden että uusnatsien järjestämiä marsseja. Lisäksi natseja vastustanut mielenosoitus/marssi. Missään en kuitenkaan ole nähnyt mainintaa Helsingin kaupungin järjestämistä juhlallisuuksista.

Täällä Tampereella oli Kalevankankaan hautuumaalla sankarihaudoilla kunniavartio,  jonka jälkeen lähti soihtukulkue kohti keskustaa. Keskustassa oli kaikille tarkoitettu juhla, jossa pidettiin puheita ja esitettiin musiikkia. Juhla huipentui upeaan ilotulitukseen, jonka taustalla soi Finlandia-hymni. Tämän kaiken järjesti Tampereen kaupunki.

Tilaisuus oli kaunis ja arvokas, ihmiset olivat iloisella mielellä. Ei mitään räyhäämistä tai vastakkainasettelua.

Sen tiedän, että linnanjuhlat pidettiin Helsingissä, mutta vaivautuiko meidän pääkaupunkimme järjestämään mitään juhlia tavallisille ihmisille?

Näin tärkeänä päivänä varmasti moni ihan normaali ihminen tahtoi osallistua juhlimiseen ja iloita satavuotiaan maamme kunniaksi. Jos maan pääkaupunki tarjoaa asukkailleen vain uusnatsien järjestämän kulkueen, on jotakin pielessä.

Eli mitä siellä Helsingissä oikeasti tapahtui?

 

Edit. Lisätty video

 

https://www.youtube.com/watch?v=BtZxTqmbxSs

]]>
7 http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247343-mita-siella-helsingissa-tapahtui#comments Helsinki Itsenäisyyspäivä 2017 Tampere Uusnatsit Fri, 08 Dec 2017 19:44:52 +0000 Sari Laitinen http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247343-mita-siella-helsingissa-tapahtui