Kunnat http://timo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132454/all Sun, 31 Dec 2017 15:49:29 +0200 fi Elinvoimaltaan heikot kunnat joutuvat koville sote- ja maakuntauudistuksessa http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248411-elinvoimaltaan-heikot-kunnat-joutuvat-koville-sote-ja-maakuntauudistuksessa <p>Sote- ja maakuntauudistus tuo mukanaan historiallisen mullistuksen suomalaisessa julkishallinnossa. Valtio ja kunnat saavat seurakseen merkittävää osaa julkista valtaa käyttävän väliportaan hallinnollisen kerroksen eli maakunnat. Kuntien lakisääteisistä tehtävistä leikkautuu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus, joka siirtyy maakuntien harteille. Samalla kuntaveroprosentteihin iskee mekaaninen 12,5 %:n leikkuri, joka tulee kaventamaan kuntien taloudellista liikkumavaraa huomattavasti. Kuntatalouksien näkökulmasta katsottuna kaikkein merkittävimmiksi lakisääteisiksi kunnallisiksi palveluiksi jäävät sivistyspalvelut ja tekninen toimi.</p><p>Sote-palvelunsa tehokkaasti hoitaneita kuntia verotukseen kohdistuvat uudistukset rankaisevat. Tilanne on hieman erilainen tehottoman soten kunnassa. Yhteistä on silti taloudellisen pelivaran kapeneminen sekä se, että kuntien velat jäävät sellaisinaan edelleenkin kuntien harteille hoidettaviksi. Unohtaa ei sovi myöskään mahdollisesti tyhjilleen jäävien sote-kiinteistöjen aiheuttamia kustannuksia.</p><p>Kunnat, joissa on tehty tai tulee tehtäväksi mittavia velalla rahoitettuja investointeja, saavat uudistuksessa niskaansa jääkylmää vettä. Miten selviytyä veloista ja tietysti palveluista, joita ei niitäkään voi loputtomasti tehostaa ilman merkittävää palvelujen saatavuuden ja laadun heikentymistä?&nbsp; Tämä kysymys on relevantti erityisesti pienissä kunnissa, joissa mittakaavaetujen tie tyssää heti alkumetreille.</p><p>Mistä siis lisää tuloja, mikäli aikomuksena on selvitä kaikesta? Helpoin tie kuntapäättäjien näkökulmasta on kunnan verotuksen kiristäminen: erityisesti kiinteistövero ja lyhyen siirtymäkauden jälkeen myös leikatuksi uudistuksessa tullut kunnallisveroprosentti. &nbsp;</p><p>Harvempi veroja maksava kuntalainen tästä kuitenkaan kiittää.</p><p>On varsin todennäköistä, että verotuksen kiristyminen pienemmissä ja velkaantuneissa kunnissa kiihdyttää muuttoliikettä maakunnallisiin keskittymiin ja suurempiin kaupunkeihin. Edessä olisi siis muuttotappioiden lisääntyminen pienemmissä suurten keskittymien reuna-alueiden kunnissa.</p><p>Sote- ja maakuntauudistus voi tuoda mukanaan uuden aallon kuntaliitosten saralla, mikä olisi sinänsä terve tuulahdus varsinkin elinvoimaltaan heikommissa kunnissa. Kuntaliitokset herättävät kuitenkin äärimmäisen voimakkaita tunneperäisiä reaktioita niin poliitikoissa kuin kuntalaisissakin,&nbsp; jotka haluavat säilyttää kunnan itsenäisyyden mihin hintaan hyvänsä. Realiteetit voivat sotkeutua ideologisten intohimojen alle, mikä ei ole asioiden kokonaisvaltaisen tarkastelun kannalta tervettä.</p><p>Sote- ja maakuntauudistuksen läpimenon suhteen panokset ovat kovat. Varaa poliittisen uskottavuuden ja uudistukseen asetettujen taloudellisten toiveiden menettämiseen ei paljon ole. Uudistuksen kaatuminen ei ole sitä ajavalle hallitukselle millään muotoa mieluinen optio, joka tietäisi poliittista kasvojen menettämistä ennen näkemättömällä tavalla.</p><p>Kaikki on tietysti mahdollista &ndash; uudistuksen kaatuminenkin &ndash; mutta kuntien varautumattomuus siihen, mitä edessä todennäköisesti on, olisi pahimmillaan kohtalokasta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sote- ja maakuntauudistus tuo mukanaan historiallisen mullistuksen suomalaisessa julkishallinnossa. Valtio ja kunnat saavat seurakseen merkittävää osaa julkista valtaa käyttävän väliportaan hallinnollisen kerroksen eli maakunnat. Kuntien lakisääteisistä tehtävistä leikkautuu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus, joka siirtyy maakuntien harteille. Samalla kuntaveroprosentteihin iskee mekaaninen 12,5 %:n leikkuri, joka tulee kaventamaan kuntien taloudellista liikkumavaraa huomattavasti. Kuntatalouksien näkökulmasta katsottuna kaikkein merkittävimmiksi lakisääteisiksi kunnallisiksi palveluiksi jäävät sivistyspalvelut ja tekninen toimi.

Sote-palvelunsa tehokkaasti hoitaneita kuntia verotukseen kohdistuvat uudistukset rankaisevat. Tilanne on hieman erilainen tehottoman soten kunnassa. Yhteistä on silti taloudellisen pelivaran kapeneminen sekä se, että kuntien velat jäävät sellaisinaan edelleenkin kuntien harteille hoidettaviksi. Unohtaa ei sovi myöskään mahdollisesti tyhjilleen jäävien sote-kiinteistöjen aiheuttamia kustannuksia.

Kunnat, joissa on tehty tai tulee tehtäväksi mittavia velalla rahoitettuja investointeja, saavat uudistuksessa niskaansa jääkylmää vettä. Miten selviytyä veloista ja tietysti palveluista, joita ei niitäkään voi loputtomasti tehostaa ilman merkittävää palvelujen saatavuuden ja laadun heikentymistä?  Tämä kysymys on relevantti erityisesti pienissä kunnissa, joissa mittakaavaetujen tie tyssää heti alkumetreille.

Mistä siis lisää tuloja, mikäli aikomuksena on selvitä kaikesta? Helpoin tie kuntapäättäjien näkökulmasta on kunnan verotuksen kiristäminen: erityisesti kiinteistövero ja lyhyen siirtymäkauden jälkeen myös leikatuksi uudistuksessa tullut kunnallisveroprosentti.  

Harvempi veroja maksava kuntalainen tästä kuitenkaan kiittää.

On varsin todennäköistä, että verotuksen kiristyminen pienemmissä ja velkaantuneissa kunnissa kiihdyttää muuttoliikettä maakunnallisiin keskittymiin ja suurempiin kaupunkeihin. Edessä olisi siis muuttotappioiden lisääntyminen pienemmissä suurten keskittymien reuna-alueiden kunnissa.

Sote- ja maakuntauudistus voi tuoda mukanaan uuden aallon kuntaliitosten saralla, mikä olisi sinänsä terve tuulahdus varsinkin elinvoimaltaan heikommissa kunnissa. Kuntaliitokset herättävät kuitenkin äärimmäisen voimakkaita tunneperäisiä reaktioita niin poliitikoissa kuin kuntalaisissakin,  jotka haluavat säilyttää kunnan itsenäisyyden mihin hintaan hyvänsä. Realiteetit voivat sotkeutua ideologisten intohimojen alle, mikä ei ole asioiden kokonaisvaltaisen tarkastelun kannalta tervettä.

Sote- ja maakuntauudistuksen läpimenon suhteen panokset ovat kovat. Varaa poliittisen uskottavuuden ja uudistukseen asetettujen taloudellisten toiveiden menettämiseen ei paljon ole. Uudistuksen kaatuminen ei ole sitä ajavalle hallitukselle millään muotoa mieluinen optio, joka tietäisi poliittista kasvojen menettämistä ennen näkemättömällä tavalla.

Kaikki on tietysti mahdollista – uudistuksen kaatuminenkin – mutta kuntien varautumattomuus siihen, mitä edessä todennäköisesti on, olisi pahimmillaan kohtalokasta.

]]>
1 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248411-elinvoimaltaan-heikot-kunnat-joutuvat-koville-sote-ja-maakuntauudistuksessa#comments Kunnat Maakunnat Sote- ja maakauntauudistus Sun, 31 Dec 2017 13:49:29 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248411-elinvoimaltaan-heikot-kunnat-joutuvat-koville-sote-ja-maakuntauudistuksessa
Luottamushenkilön tehtävänä on edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta http://ninafrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246980-luottamushenkilon-tehtavana-on-edistaa-kunnan-ja-sen-asukkaiden-parasta <p>Lähdin katsomaan googlesta, mitä kerrotaan kunnallisen päättäjän päätehtävistä. Tämä yhteenveto siksi, koska viimeaikaiset päätöksenteot kuntatasolla ovat hyvin kaukana niistä asioista, josta kuntapäättäjän tulee ensisijaisesti äänestäjilleen vastata: oman kunnan asukkaiden asioista! Niiden, jotka maksavat veroa kuntaansa, joille on luvattu vaalipuheissa hoitaa niitä asioita, joilla ääniä on saatu. Kyse on luottamustehtävästä. Paikallisesti tehtävästä työstä paikallisten veroa maksavien sekä Suomessa asuvien ja oleskeluluvan saaneiden eteen.</p><p>Mieltäni painaa erityisesti tässä Helsingin kaupungin viimeaikaisissa päätöksentekoprosesseissa ja päätöksissä se, että tunnutaan unohtavan kunnassa asuva kuntalainen ja hänen tarvitsemansa palvelut. Jos päättäjä itse jalkautuisi julkisiin sairaaloihin, jonoihin, hammashoitoloihin, päiväkoteihin, kouluihin, tutustuisi leipäjonoihin sekä asunnottomien sijoihin, olisi mahdollisuus nähdä totuus vielä vuonna 2017, Suomen täyttäessä 100 vuotta! Ei ole kaikille ruusuiset olot eikä kohtelu tasavertaista.</p><p>Köyhyysrajan alapuolella on paljon perheitä ja yksilöitä, on työttömyyttä, syrjäytyneitä nuoria arvioidaan olevan 70000. Surullista eikö totta! Puutteita löytyy vanhustenhoidosta, eriarvoisuutta on koulujen opetusvälineiden osalta, lastensuojelun resurssit ovat edelleen täysin alimitoitetut, turvakoteja on liian vähän, ennaltaehkäisevään perhetyöhön tai muuhun avun antamiseen ei ole varoja, ryhmäkoot päiväkodeissa ja kouluissa ovat osin liian suuret, erityisopettajien määrä on liian vähäinen ja mitä vielä? Vähävaraiset jättävät lääkkeet ostamatta, lääkärissä käynnit käymättä. Halpa ruoka ei välttämättä ole terveellistä pidemmän päälle, ei ole varaa harrastaa.</p><p>Lääkäreiden määrä on edelleen kohtuuttoman pieni! Koulutuspaikkojen määrää tulee lisätä, jotta saadaan peruspalvelut kunnissa turvattua. Ei voi olla niin, että lääkärityöstä kiinnostuneet nuoret lähtevät ulkomaille maksullisiin kouluihin opiskelemaan lääkäreiksi. Näihin asioihin pitää saada muutos sekä valtakunnan että kunnan tasolla!</p><p>Seuraava kokonaisuus on otettu sivulta <a href="http://www.osallistu.fi/">http://www.osallistu.fi/</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>&rdquo;Miksi lähtisin kuntani vaikuttajaksi?</strong></p><ul><li>Haluan vaikuttaa koska...</li><li>Minulla on aikaa osallistua.</li><li>Minulla on ajatuksia toimivista palveluista.</li><li>Haluan tehdä lähiympäristöstä viihtyisän.</li><li>Haluan parantaa asuinympäristöni turvallisuutta.</li><li>Puoluepolitiikka kiinnostaa.</li><li>Haluan turvata tulevien sukupolvien tulevaisuuden.</li><li>Haluan osallistua yhteiskunnan toimintaan.</li><li>Haluan lisätä omaa ymmärrystäni yhteisistä asioista.</li><li>Haluan toimia yhdessä muiden kanssa.</li><li>Haluan olla päättämässä mihin verorahojamme käytetään</li><li>Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus</li></ul><p>Kunnallisen itsehallinnon myötä kunnat ja niiden asukkaat ovat vastuussa paikkakunnan asioiden hoitamisesta, hyvinvoinnin edistämisestä ja alueen kehittämisestä. Tämä mahdollistaa sen, että eri kunnissa päätökset voidaan tehdä kuntalaisten tarpeet ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Kuntalaisten tehtävänä on päättää yhteisistä asioista ja vaikuttaa niihin monin eri tavoin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Osallistut jo monin eri tavoin</strong></p><p>Kuntalainen osallistuu kunnan toimintaan, vaikkei sitä tiedostaisikaan. Hän voi olla asukas, veronmaksaja, äänestäjä, palveluiden käyttäjä ja asiakas, työntekijä ja mökkiläinen. Joko yhdessä roolissa kerrallaan tai useampi yhdessä. Roolien myötä kuntalaiselle syntyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia.</p><p><em>&rdquo;Kunnan asukkaalle kunta on koti, niin sijainnin kuin lainkin puolesta. Asukas on kiinnostunut palveluiden saatavuudesta ja niiden kehittämisestä&rdquo;</em></p><p>Kunnan itsehallintoon kuuluu myös verotusoikeus, jonka piiriin kuuluvat kunnallis- ja kiinteistövero.</p><p>Äänestäjänä kuntalainen käyttää valtaansa kunnan tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyssä.&nbsp; Hän antaa äänensä sellaiselle ehdokkaalle, puolueelle tai valitsijamiesyhdistykselle, joka parhaiten ajaa kunnan asioita tai vastaa parhaiten omaa aatemaailmaa.&nbsp; Kunnan asukkaiden lisäksi myös mökkiläiset ovat kunnan jäseniä. He käyttävät kunnan palveluita ja maksavat veroja.</p><p>Palveluiden käyttäjänä ja asiakkaana kuntalainen kuluttaa kunnan verorahoilla tuottamia palveluja. Samalla hän arvioi, onko palvelu odotusten mukaista ja laadukasta, tai sitä, puuttuuko kunnasta jokin palvelu, joka siellä pitäisi olla.</p><p>Luottamushenkilönä kuntalainen osallistuu kunnalliseen päätöksentekoon päättäen muun muassa siitä, mihin ja miten veronmaksajien rahat käytetään. Hän siis päättää taloudesta ja palveluiden järjestämisestä.</p><p>Kunnan työntekijä huolehtii kunnan jäsenille tarjottavista palveluista niiden rajojen puitteissa, jotka on määritelty luottamushenkilöiden taholta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kunta arjen helpottajana</strong></p><p>Kunta vastaa pitkälti ihmisten arkeen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavista asioista. Erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden (esim. terveyskeskus, hammashuolto, vanhus- ja vammaispalvelut) sekä sivistyspalveluiden (esim. peruskoulu, esiopetus, kirjasto) järjestäminen ovat keskeisessä roolissa kunnan tehtävissä. Kunta vastaa myös monesta muusta arkisemmasta asiasta ympärillämme, joihin emme välttämättä kiinnitä huomiota. Liikenteen sujuvuus, viihtyisä ympäristö, asuminen ja maankäyttö ovat kuntien hoitamia asioita. Kunnan päättäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, hakeutuvatko yritykset alueelle tai saadaanko kuntaan uusia asukkaita.</p><p><em>&rdquo;Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää. Lisäksi kunnat hoitavat lukuisia muita tehtäviä.&rdquo;</em></p><p>Kunnan poliittiset päätöksentekijät ovat mukana päättämässä muun muassa seuraavista asioista:</p><p>Liikenne, koulu, terveyspalvelut, päivähoito, rakentaminen, nuorisotoiminta, kulttuuri, vanhuspalvelut, asuminen, ympäristö, vapaa-ajan palvelut, kaavoitus, palvelut (kauppa, apteekki, posti).</p><p>Kunnan laaja tehtäväkenttä tarjoaa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa.</p><ul><li>Ovatko jalkakäytävät huonossa kunnossa?</li><li>Tarvitaanko terveyskeskukseen lisää hoitajia?</li><li>Pitäisikö asuinalueellesi rakentaa leikkikenttä?</li><li>Onko koirapuistoja liian vähän?</li><li>Miksi kirjasto menee perjantaisin kiinni jo klo 17?</li><li>Pitäisikö tytöillä olla enemmän luisteluvuoroja jäähallissa?</li><li>Tarvitaanko kylälle lisää kierrätyspisteitä?</li><li>Ovatko ulkoilureitit huonossa kunnossa?</li><li>Haluaisitko rakentaa pihasaunan?</li><li>Miksi toriparkkia ei rakenneta?</li></ul><p><em>&rdquo;Veronmaksajan roolissa kuntalaista kiinnostaa verojen suuruus ja mihin niitä käytetään.&rdquo;</em></p><p>Tehtävien hoitamiseen tarvitaan rahaa. Kunnalla on lain mukaan verotusoikeus, jonka tulot kunta käyttää toimintaansa. Usein kunnilla on myös rahastoja ja muuta omaisuutta turvaamassa talouden laihoja vuosia. Veronmaksajan roolissa kuntalainen ottaa osaa kunnan toimintaan, mutta myös valvoo rahojensa käyttöä. Kunnan on tasapainoiltava kunnan tehtävien hoitamisen, rahojen riittävyyden välillä ja palveluiden käyttäjien ja veronmaksajien tyytyväisyyden välillä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä itse teen asioiden eteen?</strong></p><p>Itse hoidan arvojeni mukaisen hyväntekeväisyyden päivätyöni tuodessa osittaisen mahdollisuuden rahalliseen korvaukseen. Vuosittain lahjoitan rahaa eläinten hyvinvointiin erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaa tukemalla, olen ollut mukana Reilun kaupan kannatustyöryhmässä, osallistun vuosittain Naisten Pankin järjestämälle Kävele naiselle ammatti -kampanjaan ym. Kotimaisista kohteista olen jatkuvasti mukana ehdottomasti Hyvä Joulumieli -kampanjassa, MLL:n keräyksissä, SOS-Lapsikylän vuosilahjoittajana, Pelastakaa Lapset &ndash;kampanjassa, Turvatalo-toimintaa tukemassa ja satunnaisemmin olen mukana Ehyt, Vamos, Ice Hearts yms. kampanjoissa. Joka joulu toimin Pelastusarmeijan Joulupadalla vahtina. Suosittelen osallistumista!</p><p>Avustettavaa riittää Suomessa ikävä kyllä vielä tänä päivänä liikaa ottaen huomioon, että meillä on sivistynyt kansa, moni asia paremmin kuin muualla, rikkautta riittää, mutta kaikilla ei mene niin hyvin. Ketään ei saa jättää! Vanhuksemme ansaitsevat parempaa, nuorisomme pienemmät velat kuin mitä päättäjät jatkuvasti yrittävät päätöksillään kasvattaa. Tarvitaan tasa-arvoa oppilaitoksiin ja työelämään. Hyvä ja riittävä elämä jokaiselle Suomessa asuvalle veronmaksajalle, laillisesti maassamme elävälle ihmiselle. Jokainen on sen arvoinen!</p><p>Toivotan kaikille tasapuolisesti hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja parempaa tulevaa vuotta &lt;3</p><p>&nbsp;</p><p>Nina From</p><p>&nbsp;</p><p>Linkit:</p><p>Ruokalahjoitus vähävaraisille jouluna: <a href="https://hyvajoulumieli.fi/">https://hyvajoulumieli.fi/</a></p><p>Syrjäytymisen ehkäisy: <a href="https://www.hdl.fi/fi/kampanja">https://www.hdl.fi/fi/kampanja</a></p><p><a href="https://hyvajoulumieli.fi/https:/www.pelastakaalapset.fi/joulukerays/">https://hyvajoulumieli.fi/https://www.pelastakaalapset.fi/joulukerays/</a></p><p>Anna aineeton lahja opiskelijalle tai vähävaraiselle lapselle harrastusmahdollisuus: <a href="https://www.pelastakaalapset.fi/toivekauppa/">https://www.pelastakaalapset.fi/toivekauppa/</a></p><p>Tue nuoria: <a href="http://www.nuori.fi/kerrohetikaikille/">http://www.nuori.fi/kerrohetikaikille/</a></p><p>&nbsp;</p><p>Voit tutustua poliittiseen vaikuttamiseen:</p><ul><li><a href="http://www.kunnat.net/" target="_blank">www.kunnat.net</a></li><li><a href="http://www.otakantaa.fi/" target="_blank">www.otakantaa.fi</a></li><li><a href="http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/" target="_blank">www.kansalaisyhteiskunta.fi</a></li></ul><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähdin katsomaan googlesta, mitä kerrotaan kunnallisen päättäjän päätehtävistä. Tämä yhteenveto siksi, koska viimeaikaiset päätöksenteot kuntatasolla ovat hyvin kaukana niistä asioista, josta kuntapäättäjän tulee ensisijaisesti äänestäjilleen vastata: oman kunnan asukkaiden asioista! Niiden, jotka maksavat veroa kuntaansa, joille on luvattu vaalipuheissa hoitaa niitä asioita, joilla ääniä on saatu. Kyse on luottamustehtävästä. Paikallisesti tehtävästä työstä paikallisten veroa maksavien sekä Suomessa asuvien ja oleskeluluvan saaneiden eteen.

Mieltäni painaa erityisesti tässä Helsingin kaupungin viimeaikaisissa päätöksentekoprosesseissa ja päätöksissä se, että tunnutaan unohtavan kunnassa asuva kuntalainen ja hänen tarvitsemansa palvelut. Jos päättäjä itse jalkautuisi julkisiin sairaaloihin, jonoihin, hammashoitoloihin, päiväkoteihin, kouluihin, tutustuisi leipäjonoihin sekä asunnottomien sijoihin, olisi mahdollisuus nähdä totuus vielä vuonna 2017, Suomen täyttäessä 100 vuotta! Ei ole kaikille ruusuiset olot eikä kohtelu tasavertaista.

Köyhyysrajan alapuolella on paljon perheitä ja yksilöitä, on työttömyyttä, syrjäytyneitä nuoria arvioidaan olevan 70000. Surullista eikö totta! Puutteita löytyy vanhustenhoidosta, eriarvoisuutta on koulujen opetusvälineiden osalta, lastensuojelun resurssit ovat edelleen täysin alimitoitetut, turvakoteja on liian vähän, ennaltaehkäisevään perhetyöhön tai muuhun avun antamiseen ei ole varoja, ryhmäkoot päiväkodeissa ja kouluissa ovat osin liian suuret, erityisopettajien määrä on liian vähäinen ja mitä vielä? Vähävaraiset jättävät lääkkeet ostamatta, lääkärissä käynnit käymättä. Halpa ruoka ei välttämättä ole terveellistä pidemmän päälle, ei ole varaa harrastaa.

Lääkäreiden määrä on edelleen kohtuuttoman pieni! Koulutuspaikkojen määrää tulee lisätä, jotta saadaan peruspalvelut kunnissa turvattua. Ei voi olla niin, että lääkärityöstä kiinnostuneet nuoret lähtevät ulkomaille maksullisiin kouluihin opiskelemaan lääkäreiksi. Näihin asioihin pitää saada muutos sekä valtakunnan että kunnan tasolla!

Seuraava kokonaisuus on otettu sivulta http://www.osallistu.fi/

 

”Miksi lähtisin kuntani vaikuttajaksi?

  • Haluan vaikuttaa koska...
  • Minulla on aikaa osallistua.
  • Minulla on ajatuksia toimivista palveluista.
  • Haluan tehdä lähiympäristöstä viihtyisän.
  • Haluan parantaa asuinympäristöni turvallisuutta.
  • Puoluepolitiikka kiinnostaa.
  • Haluan turvata tulevien sukupolvien tulevaisuuden.
  • Haluan osallistua yhteiskunnan toimintaan.
  • Haluan lisätä omaa ymmärrystäni yhteisistä asioista.
  • Haluan toimia yhdessä muiden kanssa.
  • Haluan olla päättämässä mihin verorahojamme käytetään
  • Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus

Kunnallisen itsehallinnon myötä kunnat ja niiden asukkaat ovat vastuussa paikkakunnan asioiden hoitamisesta, hyvinvoinnin edistämisestä ja alueen kehittämisestä. Tämä mahdollistaa sen, että eri kunnissa päätökset voidaan tehdä kuntalaisten tarpeet ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Kuntalaisten tehtävänä on päättää yhteisistä asioista ja vaikuttaa niihin monin eri tavoin.

 

Osallistut jo monin eri tavoin

Kuntalainen osallistuu kunnan toimintaan, vaikkei sitä tiedostaisikaan. Hän voi olla asukas, veronmaksaja, äänestäjä, palveluiden käyttäjä ja asiakas, työntekijä ja mökkiläinen. Joko yhdessä roolissa kerrallaan tai useampi yhdessä. Roolien myötä kuntalaiselle syntyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia.

”Kunnan asukkaalle kunta on koti, niin sijainnin kuin lainkin puolesta. Asukas on kiinnostunut palveluiden saatavuudesta ja niiden kehittämisestä”

Kunnan itsehallintoon kuuluu myös verotusoikeus, jonka piiriin kuuluvat kunnallis- ja kiinteistövero.

Äänestäjänä kuntalainen käyttää valtaansa kunnan tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyssä.  Hän antaa äänensä sellaiselle ehdokkaalle, puolueelle tai valitsijamiesyhdistykselle, joka parhaiten ajaa kunnan asioita tai vastaa parhaiten omaa aatemaailmaa.  Kunnan asukkaiden lisäksi myös mökkiläiset ovat kunnan jäseniä. He käyttävät kunnan palveluita ja maksavat veroja.

Palveluiden käyttäjänä ja asiakkaana kuntalainen kuluttaa kunnan verorahoilla tuottamia palveluja. Samalla hän arvioi, onko palvelu odotusten mukaista ja laadukasta, tai sitä, puuttuuko kunnasta jokin palvelu, joka siellä pitäisi olla.

Luottamushenkilönä kuntalainen osallistuu kunnalliseen päätöksentekoon päättäen muun muassa siitä, mihin ja miten veronmaksajien rahat käytetään. Hän siis päättää taloudesta ja palveluiden järjestämisestä.

Kunnan työntekijä huolehtii kunnan jäsenille tarjottavista palveluista niiden rajojen puitteissa, jotka on määritelty luottamushenkilöiden taholta.

 

Kunta arjen helpottajana

Kunta vastaa pitkälti ihmisten arkeen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavista asioista. Erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden (esim. terveyskeskus, hammashuolto, vanhus- ja vammaispalvelut) sekä sivistyspalveluiden (esim. peruskoulu, esiopetus, kirjasto) järjestäminen ovat keskeisessä roolissa kunnan tehtävissä. Kunta vastaa myös monesta muusta arkisemmasta asiasta ympärillämme, joihin emme välttämättä kiinnitä huomiota. Liikenteen sujuvuus, viihtyisä ympäristö, asuminen ja maankäyttö ovat kuntien hoitamia asioita. Kunnan päättäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, hakeutuvatko yritykset alueelle tai saadaanko kuntaan uusia asukkaita.

”Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää. Lisäksi kunnat hoitavat lukuisia muita tehtäviä.”

Kunnan poliittiset päätöksentekijät ovat mukana päättämässä muun muassa seuraavista asioista:

Liikenne, koulu, terveyspalvelut, päivähoito, rakentaminen, nuorisotoiminta, kulttuuri, vanhuspalvelut, asuminen, ympäristö, vapaa-ajan palvelut, kaavoitus, palvelut (kauppa, apteekki, posti).

Kunnan laaja tehtäväkenttä tarjoaa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa.

  • Ovatko jalkakäytävät huonossa kunnossa?
  • Tarvitaanko terveyskeskukseen lisää hoitajia?
  • Pitäisikö asuinalueellesi rakentaa leikkikenttä?
  • Onko koirapuistoja liian vähän?
  • Miksi kirjasto menee perjantaisin kiinni jo klo 17?
  • Pitäisikö tytöillä olla enemmän luisteluvuoroja jäähallissa?
  • Tarvitaanko kylälle lisää kierrätyspisteitä?
  • Ovatko ulkoilureitit huonossa kunnossa?
  • Haluaisitko rakentaa pihasaunan?
  • Miksi toriparkkia ei rakenneta?

”Veronmaksajan roolissa kuntalaista kiinnostaa verojen suuruus ja mihin niitä käytetään.”

Tehtävien hoitamiseen tarvitaan rahaa. Kunnalla on lain mukaan verotusoikeus, jonka tulot kunta käyttää toimintaansa. Usein kunnilla on myös rahastoja ja muuta omaisuutta turvaamassa talouden laihoja vuosia. Veronmaksajan roolissa kuntalainen ottaa osaa kunnan toimintaan, mutta myös valvoo rahojensa käyttöä. Kunnan on tasapainoiltava kunnan tehtävien hoitamisen, rahojen riittävyyden välillä ja palveluiden käyttäjien ja veronmaksajien tyytyväisyyden välillä.”

 

Mitä itse teen asioiden eteen?

Itse hoidan arvojeni mukaisen hyväntekeväisyyden päivätyöni tuodessa osittaisen mahdollisuuden rahalliseen korvaukseen. Vuosittain lahjoitan rahaa eläinten hyvinvointiin erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaa tukemalla, olen ollut mukana Reilun kaupan kannatustyöryhmässä, osallistun vuosittain Naisten Pankin järjestämälle Kävele naiselle ammatti -kampanjaan ym. Kotimaisista kohteista olen jatkuvasti mukana ehdottomasti Hyvä Joulumieli -kampanjassa, MLL:n keräyksissä, SOS-Lapsikylän vuosilahjoittajana, Pelastakaa Lapset –kampanjassa, Turvatalo-toimintaa tukemassa ja satunnaisemmin olen mukana Ehyt, Vamos, Ice Hearts yms. kampanjoissa. Joka joulu toimin Pelastusarmeijan Joulupadalla vahtina. Suosittelen osallistumista!

Avustettavaa riittää Suomessa ikävä kyllä vielä tänä päivänä liikaa ottaen huomioon, että meillä on sivistynyt kansa, moni asia paremmin kuin muualla, rikkautta riittää, mutta kaikilla ei mene niin hyvin. Ketään ei saa jättää! Vanhuksemme ansaitsevat parempaa, nuorisomme pienemmät velat kuin mitä päättäjät jatkuvasti yrittävät päätöksillään kasvattaa. Tarvitaan tasa-arvoa oppilaitoksiin ja työelämään. Hyvä ja riittävä elämä jokaiselle Suomessa asuvalle veronmaksajalle, laillisesti maassamme elävälle ihmiselle. Jokainen on sen arvoinen!

Toivotan kaikille tasapuolisesti hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja parempaa tulevaa vuotta <3

 

Nina From

 

Linkit:

Ruokalahjoitus vähävaraisille jouluna: https://hyvajoulumieli.fi/

Syrjäytymisen ehkäisy: https://www.hdl.fi/fi/kampanja

https://hyvajoulumieli.fi/https://www.pelastakaalapset.fi/joulukerays/

Anna aineeton lahja opiskelijalle tai vähävaraiselle lapselle harrastusmahdollisuus: https://www.pelastakaalapset.fi/toivekauppa/

Tue nuoria: http://www.nuori.fi/kerrohetikaikille/

 

Voit tutustua poliittiseen vaikuttamiseen:

 

]]>
3 http://ninafrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246980-luottamushenkilon-tehtavana-on-edistaa-kunnan-ja-sen-asukkaiden-parasta#comments Hyväntekeväisyys Kunnat Kuntavero Päättäjä Viranomainen Sat, 02 Dec 2017 11:15:03 +0000 Nina From http://ninafrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246980-luottamushenkilon-tehtavana-on-edistaa-kunnan-ja-sen-asukkaiden-parasta
Suomi on yhdenvertaisuusajattelunsa vanki http://toniklaine.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244434-suomi-on-yhdenvertaisuusajattelunsa-vanki <p>Terveisiä Inarista, periferiasta kaukaa etelän suurpainenatriumvalojen loisteesta. &nbsp;Periferiasta, jossa nykyisin hieman alle 7000 asukkaan vakiväestö kasvaa, matkailijayöt lentävät kohti 0,6 miljoonaa yötä vuodessa, rakennusluvissa rikotaan ennätyksiä ja tuskaillaan työvoimapulan ja asuntopulan kanssa. Lentokenttääkin pitäisi taas saada viime remontin jälkeen samoin tein suuremmaksi matkustajamäärän ottaessa nousukiitoa reippaasti yli 200000 matkustajan.</p><p>Selaillessani somekuplaani murmanskilaisten asiakkaiden oltermannikärryjen keskellä paikallisessa Prisman verran myyvässä osuuskuntaliikkeessä aamupäivällä, silmiini scrollautui taas ajankohtainen uutinen.</p><p>Suuri keskustelu <em>koko Suomen pitämisestä asuttuna</em> on jälleen herännyt. Jos olisimme kuntana henkilö, voisi tästä seurata jonkinlainen someloukkaantuminen. Kaupunkien ulkopuolinen Suomi käsitetään edelleen helposti objektina, joka ei pysty itse vaikuttamaan tilanteeseensa. Miljoonainvestointien keskellä keskustelu tuntuu yhtä aikaa etäiseltä, mutta jotenkin iholle tulevalta. Niinpä tämäkin sääski on ehkä aika liiskata.</p><p>Syrjäisyys on ennen kaikkea näkökulmakysymys. Helsinki on kaukainen rannikkokaupunki jos katsotaan Shtokmanin kaasukentältä. Silti lähikaupunkimme Helsingin (1h 30 min. sinivalkoisin tai norjalaisin siivin) menestyminen on tärkeää myös pohjoisen kunnille. Lisäksi seutukuntamme saa Helsingistä muuttovoittoa &ndash; kiitos Helsinki. &nbsp;Suomi tarvitseekin kiistatta kaupunkiseutupolitiikkaa. Kaupunkiseudut ovat kiistatta talouskasvun pääasiallisia moottoreita. Viime viikonloppuna oli mahtavaa katsoa rakkaan &rdquo;kotikaupunkini&rdquo; Tampereen kehittymistä ja rakentamista. Nosturi-indeksi saanee pormestari Lylyn hymyilemään virastotalon 5. kerroksessa. Rakentaminen kertoo kehityksestä. Vasaran pauketta pitäisi ehkä striimata Inaristakin livenä etelän somekupliin. Toki meilläkin suurempi osa paukkeesta saisi olla asuntorakentamista eikä puhtaita elämystalousinvestointeja.</p><p>Keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan pitäisikin miettiä, miten vaikka Tampereen muumimuseon aasialaiset vierailijat saataisiin mahdollisimman helposti katsomaan revontulia Nellimiin ja päinvastoin. &nbsp;Kaupunkiseutujen edut ja kauempana keskuksista sijaitsevien menestyjäkuntien edut eivät ole vastakkaisia. Elämme monen asian suhteen symbioosissa &ndash; tai ainakin pitäisi elää.</p><p>Aluepolitiikan ja ikiaikaisen vastakkainasettelun sijaan pitäisikin miettiä Suomen uudistumiskykyä tarkemmin. Suomi on jäänyt jumiin lainsäädännöllisten ja hallinnollisten uudistusten ajatusradalle, vaikka teknologiset adoptoinnit ja logistinen kehitys, oli kyseessä sitten tavara, tieto tai palvelut, ovat ainoita keinoja uudistua. Taustalla on vanha suomalainen hyvinvointivaltiomantra &ndash; yhdenvertaisuus paperilla ja lainsäädännössä, usko hallintoon ja valtion rooliin. Tähän mantraan ei mahdu samanaikaisesti se tosiasia, että Suomi tarvitsee sekä vahvaa kaupunkipolitiikkaa että joustavuutta antaa pelitilaa harvemmin asutuille menestyjäalueille.</p><p>Yhdenvertaisuus on pohjoisesta näkökulmasta tarkasteltuna poliittinen harha, joka saattaa estää paikallista kehitystä ja ratkaisuja. Yhdenvertaisuusajattelua halutaan vaalia eikä siitä tingitä, vaikka esteet alueiden erilaistumiselle ovat kuin betoniporsaita. Tästä huolimatta kun yhdenvertaisuuden perään kysyy poliisipalvelujen tai turvallisuuden ollessa kyseessä, hiljaisuus on kuin Muotkatunturin yö.</p><p>Summa summarum, menestyminen täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatiikin pelitilan antamista kunnille ja alueille. Tällä hetkellä lainsäädäntömme on tältä osin erittäin rajoittavaa. Kelkalla ei saa ajaa teillä vaikka tilaa olisi, kalastuspolitiikkaa ohjataan samoilla &rdquo;yhdenvertaisuuskriteereillä&rdquo; kuin etelässä, maankäytön periaatteita ohjataan vahvasti alueen asiantuntemuksen ulkopuolelta.</p><p>Suomessa olisi aika tunnustaa, että meillä ei ole enää perinteistä maaseutu-kaupungit &ndash;jakoa . Inari ei ole maaseutua vaan maailman mittakaavassa arktinen anomalia, joka takoo menestystä, hyvinvointia ja Suomen elämystalouden kasvua hurjaa vauhtia. Emme tarvitse öljyä, kaasua tai kaivosta. Arktisella alueella voi menestyä myös pehmeämmillä tavoilla kunhan siihen annetaan mahdollisuus.</p><p>Tarvitsemme elintilaa omille ratkaisuille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Terveisiä Inarista, periferiasta kaukaa etelän suurpainenatriumvalojen loisteesta.  Periferiasta, jossa nykyisin hieman alle 7000 asukkaan vakiväestö kasvaa, matkailijayöt lentävät kohti 0,6 miljoonaa yötä vuodessa, rakennusluvissa rikotaan ennätyksiä ja tuskaillaan työvoimapulan ja asuntopulan kanssa. Lentokenttääkin pitäisi taas saada viime remontin jälkeen samoin tein suuremmaksi matkustajamäärän ottaessa nousukiitoa reippaasti yli 200000 matkustajan.

Selaillessani somekuplaani murmanskilaisten asiakkaiden oltermannikärryjen keskellä paikallisessa Prisman verran myyvässä osuuskuntaliikkeessä aamupäivällä, silmiini scrollautui taas ajankohtainen uutinen.

Suuri keskustelu koko Suomen pitämisestä asuttuna on jälleen herännyt. Jos olisimme kuntana henkilö, voisi tästä seurata jonkinlainen someloukkaantuminen. Kaupunkien ulkopuolinen Suomi käsitetään edelleen helposti objektina, joka ei pysty itse vaikuttamaan tilanteeseensa. Miljoonainvestointien keskellä keskustelu tuntuu yhtä aikaa etäiseltä, mutta jotenkin iholle tulevalta. Niinpä tämäkin sääski on ehkä aika liiskata.

Syrjäisyys on ennen kaikkea näkökulmakysymys. Helsinki on kaukainen rannikkokaupunki jos katsotaan Shtokmanin kaasukentältä. Silti lähikaupunkimme Helsingin (1h 30 min. sinivalkoisin tai norjalaisin siivin) menestyminen on tärkeää myös pohjoisen kunnille. Lisäksi seutukuntamme saa Helsingistä muuttovoittoa – kiitos Helsinki.  Suomi tarvitseekin kiistatta kaupunkiseutupolitiikkaa. Kaupunkiseudut ovat kiistatta talouskasvun pääasiallisia moottoreita. Viime viikonloppuna oli mahtavaa katsoa rakkaan ”kotikaupunkini” Tampereen kehittymistä ja rakentamista. Nosturi-indeksi saanee pormestari Lylyn hymyilemään virastotalon 5. kerroksessa. Rakentaminen kertoo kehityksestä. Vasaran pauketta pitäisi ehkä striimata Inaristakin livenä etelän somekupliin. Toki meilläkin suurempi osa paukkeesta saisi olla asuntorakentamista eikä puhtaita elämystalousinvestointeja.

Keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan pitäisikin miettiä, miten vaikka Tampereen muumimuseon aasialaiset vierailijat saataisiin mahdollisimman helposti katsomaan revontulia Nellimiin ja päinvastoin.  Kaupunkiseutujen edut ja kauempana keskuksista sijaitsevien menestyjäkuntien edut eivät ole vastakkaisia. Elämme monen asian suhteen symbioosissa – tai ainakin pitäisi elää.

Aluepolitiikan ja ikiaikaisen vastakkainasettelun sijaan pitäisikin miettiä Suomen uudistumiskykyä tarkemmin. Suomi on jäänyt jumiin lainsäädännöllisten ja hallinnollisten uudistusten ajatusradalle, vaikka teknologiset adoptoinnit ja logistinen kehitys, oli kyseessä sitten tavara, tieto tai palvelut, ovat ainoita keinoja uudistua. Taustalla on vanha suomalainen hyvinvointivaltiomantra – yhdenvertaisuus paperilla ja lainsäädännössä, usko hallintoon ja valtion rooliin. Tähän mantraan ei mahdu samanaikaisesti se tosiasia, että Suomi tarvitsee sekä vahvaa kaupunkipolitiikkaa että joustavuutta antaa pelitilaa harvemmin asutuille menestyjäalueille.

Yhdenvertaisuus on pohjoisesta näkökulmasta tarkasteltuna poliittinen harha, joka saattaa estää paikallista kehitystä ja ratkaisuja. Yhdenvertaisuusajattelua halutaan vaalia eikä siitä tingitä, vaikka esteet alueiden erilaistumiselle ovat kuin betoniporsaita. Tästä huolimatta kun yhdenvertaisuuden perään kysyy poliisipalvelujen tai turvallisuuden ollessa kyseessä, hiljaisuus on kuin Muotkatunturin yö.

Summa summarum, menestyminen täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatiikin pelitilan antamista kunnille ja alueille. Tällä hetkellä lainsäädäntömme on tältä osin erittäin rajoittavaa. Kelkalla ei saa ajaa teillä vaikka tilaa olisi, kalastuspolitiikkaa ohjataan samoilla ”yhdenvertaisuuskriteereillä” kuin etelässä, maankäytön periaatteita ohjataan vahvasti alueen asiantuntemuksen ulkopuolelta.

Suomessa olisi aika tunnustaa, että meillä ei ole enää perinteistä maaseutu-kaupungit –jakoa . Inari ei ole maaseutua vaan maailman mittakaavassa arktinen anomalia, joka takoo menestystä, hyvinvointia ja Suomen elämystalouden kasvua hurjaa vauhtia. Emme tarvitse öljyä, kaasua tai kaivosta. Arktisella alueella voi menestyä myös pehmeämmillä tavoilla kunhan siihen annetaan mahdollisuus.

Tarvitsemme elintilaa omille ratkaisuille.

]]>
0 http://toniklaine.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244434-suomi-on-yhdenvertaisuusajattelunsa-vanki#comments Kunnat Sat, 14 Oct 2017 15:14:26 +0000 Toni Laine http://toniklaine.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244434-suomi-on-yhdenvertaisuusajattelunsa-vanki
Digitodellisuuden jalkauttaminen strategioiden opettamista tärkeämpää http://laurapitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242740-digitodellisuuden-jalkauttaminen-strategioiden-opettamista-tarkeampaa <p>&nbsp;</p><p>Maakunta-tason organisaatioissa sekä Kuntaliitossa ja Sitrassa tehdään paljon töitä Suomen digiloikan eteen. Digitalisaatio-strategioita kytketään osaksi maakunta-strategioita. Ja varsinkin syrjäseuduilla digitalisuudella uskotaan saatavan aikaan myös elinkeinojen kehitystä.</p><p>Usein puhutaan suurista asioista, joita digitalisaatio mahdollistaa. Se kytketään robotiikkaan tai data-analytiikkaan tai sitten se on sitä, että kannustetaan yrittäjiä muuttamaan liiketoiminta-ajatteluaan digitaalisemmaksi.</p><p>Digitalisaatio pienissä kunnissa on pieniä asioita. Digitodellisuuden jalkauttaminen, arkipäivän asenteiden ja toimintatapojen muuttaminen on sellaista puuhaa, johon on hankala päästä strategiatasolta koskaan käsiksi. Tarvitaan käytännön työtä kunnissa ihmisten kanssa.</p><p>Kyse harvoin on siitä, etteikö kunnissa olisi digitodellisuuden vaatimia teknisiä työvälineitä. Pikemminkin kyse on siitä, että on hankala myöntää, että digitaalisuus vaatii ihmiseltä suurempaa asennemuutosta, kuin usein ajatellaankaan.</p><p>Digitodellisuuden jalkauttamiseksi olisi hyödyllisempää tukea kuntia digikehittäjien palkkaamisessa, kuin järjestää kiertueita maakunta-uudistus Suomen jälkeisen kuntatodellisuuden hahmottelemiseksi.&nbsp; Selvää on se, että vaikka sote- ja maakuntauudistukset menisivätkin vielä viime metreillä mönkään, digitalisaatio on megatrendi, joka on tullut elämäämme jäädäkseen.</p><p>Mitä digi-Suomen eteen pitäisi kunnissa tehdä? Ehkä ongelmana on kehittäjien kupla. Strategiat kirjoitetaan paikoissa, jotka ovat digitalisaation eturintamassa. Huomiota pitäisi kiinnittää työn laatuun ja tuottavuuteen, niihin prosesseihin, joita digitalisaation on kunnissa tarkoitus parantaa, helpottaa tai nopeuttaa. Digitalisaatio-muutoksen järkevyys pitää selittää aina uudestaan ja uudestaan jokaisessa paikassa, sen paikan omista lähtökohdista.</p><p>Hyviä esimerkkejä löytyy käytännön työelämästä pilvin pimein. Tällainen on vaikkapa paperisena eteen kannettu pohjapiirros, jonka muokkaamiseksi käytetään korjauslakkaa. Skannerilla ja windowsin perustyökalulla, paintilla voisi tehdä saman vieläkin kätevämmin.</p><p>Jotta digitalisaatio etenisi, tarvittaisiin nopeasti omaksuttavaa tietoa ohjelmista ja niiden peruskäytöstä. Tarvittaisiin koulutusta ihan tavallisista digitodellisuuden asioista, kuten whatsapp-tiedottamisesta työpaikalla tai messenger-johtamisesta. Niiden päälle olisi paljon helpompi alkaa rakentaa monimutkaisempia digirakenteita. Tarvittaisiin strategiaseminaarien sijaan luottamushenkilöille ja työntekijöille yhteisiä digi-toiminnan työpajoja, käytännön työkalujen käyttämiseen ja some-yhteisöjen luomiseen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Maakunta-tason organisaatioissa sekä Kuntaliitossa ja Sitrassa tehdään paljon töitä Suomen digiloikan eteen. Digitalisaatio-strategioita kytketään osaksi maakunta-strategioita. Ja varsinkin syrjäseuduilla digitalisuudella uskotaan saatavan aikaan myös elinkeinojen kehitystä.

Usein puhutaan suurista asioista, joita digitalisaatio mahdollistaa. Se kytketään robotiikkaan tai data-analytiikkaan tai sitten se on sitä, että kannustetaan yrittäjiä muuttamaan liiketoiminta-ajatteluaan digitaalisemmaksi.

Digitalisaatio pienissä kunnissa on pieniä asioita. Digitodellisuuden jalkauttaminen, arkipäivän asenteiden ja toimintatapojen muuttaminen on sellaista puuhaa, johon on hankala päästä strategiatasolta koskaan käsiksi. Tarvitaan käytännön työtä kunnissa ihmisten kanssa.

Kyse harvoin on siitä, etteikö kunnissa olisi digitodellisuuden vaatimia teknisiä työvälineitä. Pikemminkin kyse on siitä, että on hankala myöntää, että digitaalisuus vaatii ihmiseltä suurempaa asennemuutosta, kuin usein ajatellaankaan.

Digitodellisuuden jalkauttamiseksi olisi hyödyllisempää tukea kuntia digikehittäjien palkkaamisessa, kuin järjestää kiertueita maakunta-uudistus Suomen jälkeisen kuntatodellisuuden hahmottelemiseksi.  Selvää on se, että vaikka sote- ja maakuntauudistukset menisivätkin vielä viime metreillä mönkään, digitalisaatio on megatrendi, joka on tullut elämäämme jäädäkseen.

Mitä digi-Suomen eteen pitäisi kunnissa tehdä? Ehkä ongelmana on kehittäjien kupla. Strategiat kirjoitetaan paikoissa, jotka ovat digitalisaation eturintamassa. Huomiota pitäisi kiinnittää työn laatuun ja tuottavuuteen, niihin prosesseihin, joita digitalisaation on kunnissa tarkoitus parantaa, helpottaa tai nopeuttaa. Digitalisaatio-muutoksen järkevyys pitää selittää aina uudestaan ja uudestaan jokaisessa paikassa, sen paikan omista lähtökohdista.

Hyviä esimerkkejä löytyy käytännön työelämästä pilvin pimein. Tällainen on vaikkapa paperisena eteen kannettu pohjapiirros, jonka muokkaamiseksi käytetään korjauslakkaa. Skannerilla ja windowsin perustyökalulla, paintilla voisi tehdä saman vieläkin kätevämmin.

Jotta digitalisaatio etenisi, tarvittaisiin nopeasti omaksuttavaa tietoa ohjelmista ja niiden peruskäytöstä. Tarvittaisiin koulutusta ihan tavallisista digitodellisuuden asioista, kuten whatsapp-tiedottamisesta työpaikalla tai messenger-johtamisesta. Niiden päälle olisi paljon helpompi alkaa rakentaa monimutkaisempia digirakenteita. Tarvittaisiin strategiaseminaarien sijaan luottamushenkilöille ja työntekijöille yhteisiä digi-toiminnan työpajoja, käytännön työkalujen käyttämiseen ja some-yhteisöjen luomiseen.

 

]]>
0 http://laurapitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242740-digitodellisuuden-jalkauttaminen-strategioiden-opettamista-tarkeampaa#comments Digiloikka Digitaalisuus Henkilöstökoulutus Kunnat Strategia Tue, 12 Sep 2017 10:18:25 +0000 Laura Pitkänen http://laurapitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242740-digitodellisuuden-jalkauttaminen-strategioiden-opettamista-tarkeampaa
HLBTI-vastainen paikallispoliitikko voi yllyttää työpaikka- ja koulukiusaamiseen http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242545-hlbti-vastainen-paikallispoliitikko-voi-yllyttaa-tyopaikka-ja-koulukiusaamiseen <p>Kuntapoliitikko mielletään yleensä henkilöksi, jolla on suorastaan mitätön valta. Näin ei kuitenkaan ole, jos otetaan huomioon varsinaisen poliittisen aseman tuoman päätöksentekovallan lisäksi se tosiasia, että kyse on samalla myös mielipide- ja arvojohtajuudesta, mikä asettaa asiat niiden oikeaan perspektiiviin. Vaikutus, joka yksittäisen kuntapoliitikon julkisesti ilmaisemilla mielipiteillä ja arvoilla on, voi tulla yllätyksenä monille asiaa lähemmin tarkastelevalle, niin hyvässä kuin pahassa.</p> <p>Kunta on kuntalaistensa lisäksi myös vaihtelevan kokoinen työyhteisö johtajineen ja työntekijöineen, missä kokonaisuudessa kunnassa toimivat kouluyhteisöt eivät ole suinkaan vähäpätöisimmästä päästä.</p> <p>Kunta pyrkii kunnioittamaan niin kuntalaistensa kuin työyhteisönsä jäsentenkin yhdenvertaisuutta parhaan mukaan noudattamalla esimerkiksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa lainsäädäntöä.</p> <p>Valitettava tosiasia on, että samalla tavalla kuin valtakunnan politiikassakin myös paikallispolitiikassa toimii henkilöitä, joiden asenteet niin etnisiä kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjäkin kohtaan ovat räikeässä ristiriidassa lainsäädännön asettamien rajojen kanssa. Julkisessa vaikuttamistyössään nämä poliitikot voivat saada ympärilleen eri motiivein liikkeellä olevan ihailijalauman, mihin tällainen poliitikko monesti pyrkiikin, tyypillisesti populistisin ja osin äärimmäisen räikein keinoin.</p> <p>Kunta voi olla sitoutunut syrjimättömyyden periaatteisiin mutta yksittäinen poliitikko voi silti tehdä julkisia irtiottoja näistä periaatteista ja tarjota yllykkeitä ja kannustusta toimintaan, joka rikkoo syrjimättömyyden tavoitteita vastaan.</p> <p>Ei ole syytä liiaksi painaa villaisella &ndash; jos sitten ollenkaan &ndash; julkisesti homo- ja transfobiseksi julistautunutta kansanliikettä johtavan paikallispoliitikon vaikutusta siihen, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat hänen kunnassaan, mahdollisia laajempia vaikutuksiakaan unohtamatta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntapoliitikko mielletään yleensä henkilöksi, jolla on suorastaan mitätön valta. Näin ei kuitenkaan ole, jos otetaan huomioon varsinaisen poliittisen aseman tuoman päätöksentekovallan lisäksi se tosiasia, että kyse on samalla myös mielipide- ja arvojohtajuudesta, mikä asettaa asiat niiden oikeaan perspektiiviin. Vaikutus, joka yksittäisen kuntapoliitikon julkisesti ilmaisemilla mielipiteillä ja arvoilla on, voi tulla yllätyksenä monille asiaa lähemmin tarkastelevalle, niin hyvässä kuin pahassa.

Kunta on kuntalaistensa lisäksi myös vaihtelevan kokoinen työyhteisö johtajineen ja työntekijöineen, missä kokonaisuudessa kunnassa toimivat kouluyhteisöt eivät ole suinkaan vähäpätöisimmästä päästä.

Kunta pyrkii kunnioittamaan niin kuntalaistensa kuin työyhteisönsä jäsentenkin yhdenvertaisuutta parhaan mukaan noudattamalla esimerkiksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa lainsäädäntöä.

Valitettava tosiasia on, että samalla tavalla kuin valtakunnan politiikassakin myös paikallispolitiikassa toimii henkilöitä, joiden asenteet niin etnisiä kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjäkin kohtaan ovat räikeässä ristiriidassa lainsäädännön asettamien rajojen kanssa. Julkisessa vaikuttamistyössään nämä poliitikot voivat saada ympärilleen eri motiivein liikkeellä olevan ihailijalauman, mihin tällainen poliitikko monesti pyrkiikin, tyypillisesti populistisin ja osin äärimmäisen räikein keinoin.

Kunta voi olla sitoutunut syrjimättömyyden periaatteisiin mutta yksittäinen poliitikko voi silti tehdä julkisia irtiottoja näistä periaatteista ja tarjota yllykkeitä ja kannustusta toimintaan, joka rikkoo syrjimättömyyden tavoitteita vastaan.

Ei ole syytä liiaksi painaa villaisella – jos sitten ollenkaan – julkisesti homo- ja transfobiseksi julistautunutta kansanliikettä johtavan paikallispoliitikon vaikutusta siihen, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat hänen kunnassaan, mahdollisia laajempia vaikutuksiakaan unohtamatta.

]]>
39 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242545-hlbti-vastainen-paikallispoliitikko-voi-yllyttaa-tyopaikka-ja-koulukiusaamiseen#comments Etniset vähemmistöt HLBTI-vähemmistöt Kunnat Syrjintä Yhdenvertaisuus Fri, 08 Sep 2017 15:35:59 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242545-hlbti-vastainen-paikallispoliitikko-voi-yllyttaa-tyopaikka-ja-koulukiusaamiseen
JULKISTEN RAKENNUSTEN PAHOINVOINTI http://markoahtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239806-julkisten-rakennusten-pahoinvointi <p>Julkisen talouden ennakoitavuus on toivottavasti ainakin kuntatasolla mahdollisen tulevan SOTE-uudistuksen jälkeen paremmalla tolalla. Uusin ja paheneva vitsaus on kuntapäättäjien pöydällä ja sen yhteinen nimittäjä on sisäilmaongelmat. Julkisten rakennusten pahoinvointi tulee aiheuttamaan monissa kunnissa päätöksentekijöille ongelmavyyhden johon on välttämätöntä reagoida nopeasti. Tämä siitä syystä, että kyse on kuntalaisten terveyteen suoraan vaikuttavasta ongelmasta.</p><p>Olen saanut seurata sisäilmasta ja rakennusten huonosta kunnosta johtuvaa problematiikkaa viime kuukausina, päätöksentekijänä, kuin myös työkavereiden kärsiessä ongelmasta. Eniten huolta aiheuttaa tilanteiden pitkittyminen ja ns. juupas &ndash; eipäs kinastelu. Omalta osaltani olen huomannut seuraavat seikat, joihin tulen keskittymään, kun mahdollisia julkisten tilojen ongelmia ratkotaan niissä organisaatiossa, joissa itse olen päätöksentekijänä.</p><p><strong>Avoimuus </strong><br />Mikäli tiloissa huomataan ongelmia, joko tiloja käyttävien oirehtiessa tai mahdollisen sisäilma mittauksen tai rakenteellisten tutkimusten johdosta, pitää asiasta tiedottaa ja tiloja käyttävät ihmiset saada tutustumaan tutkimusten tuloksiin. Vain näin voidaan varmistaa, että tilojen kehnosta kunnosta terveydellisiä ongelmia saavat henkilöt tiedostavat, että terveydelliset ongelmat voivat johtua heidän käyttämistään tiloista ja toisaalta saadaan suojattua altistukselta henkilöstö pikaisesti. Mittaustuloksia ei saa missään olosuhteissa piilotella pöytälaatikoissa.&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="http://www.janakkala.fi/ajankohtaista/koulujen-kuntotutkimukset-nahtaville-palvelutoimistoon/">Janakkalassa on otettu esimerkillisesti&nbsp;askeleita avoimuuden suuntaan</a>&nbsp;</p><p><strong>Tutkimusten tekijät</strong><br />Olen lähipiirissä saanut seurata erilaisia kuntokartoituksia. Valitettavasti niiden tulokset poikkeavat, riippuen työn tilaajasta ja mittauksia suorittavasta tahosta. Emme voi olla päättäjinä ja kansalaisina varmoja tulosten oikeellisuudesta yhden mittauksia tekevän yrityksen johtopäätösten mukaan.</p><p><strong>Päätösten pitää perustua tietoon</strong><br />Moni päättäjä ja esittelevä virkamies vetoavat esim. rakennemittausta suorittavan tahon faktoihin. Todetaan, että esittelyn ja päätösten pitää perustua luotettavuuteen. Usein mittaustuloksissa ja niiden johtopäätöksissä lukee, että ei voida varmasti sanoa, että henkilöstön oireet johtuvat ko. rakennuksen ongelmista. Tällöin todetaan, että ongelmat eivät välttämättä johdu ko. rakennuksesta. &nbsp;</p><p>Eri mittauksia tekevät yritykset saattavat päätyä erilaisiin tuloksiin. Mihin voimme sitten päätöksemme perustaa? Tärkeimpänä faktana mittaustuloksista riippumatta tulee ihmisten saamat oireet, jotka ovat painavin informaatio, jonka pitäisi meidät kaikki herättää. On päivän selvää, että jos jossakin julkisessa tilassa useammat ihmiset oirehtivat, niin ongelma on olemassa ja se pitää ratkaista. &nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Rakenneongelmat ja sisäilma ovat kaksi eri asiaa&nbsp;&nbsp;&nbsp;</strong><br />Useat mittaukset ja tutkimukset keskittyvät rakenteiden tutkimiseen. Usein kuitenkin ongelma on sisäilmassa, jonka terveellisyys olisi syytä selvittää ensin ja ryhtyä akuutteihin toimenpiteisiin, jolla tiloja käyttävät tahot saadaan suojattua altistuksilta. Akuutin ongelman jälkeen voidaan alkaa sitten selvittää mahdollisia rakenteista johtuvia syitä sisäilman huonoon, jopa terveyttä vaarantavaan laatuun.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Ihmisten terveydellä ei saa leikkiä</strong><br />Päättäjä ovat vaikeassa asemassa, koska esim. useamman julkisen rakennuksen samanaikaiset ongelmat voivat johtaa kunnan tai muun organisaation kannalta taloudellisesti ongelmalliseen tilanteeseen. Tämä ei saa kuitenkaan hidastaa päätöksentekijöiden reagointivalmiutta, koska kyseessä on ihmisten terveys. &nbsp;</p><p><a href="http://www.etlehti.fi/homeoire">Viitteitä huonosta sisäilmasta&nbsp;</a><br />(<em>Asiantuntijoina työterveyshuollon professori Tuula Putus ja professori emeritus, infektiolääkäri Ville Valtonen.)</em></p><p><strong>Rakennetaanko uutta vai korjataanko vanhaa </strong><br />Suoralta kädeltä, tärkeintä on ensin saada sisäilma ongelmista kärsivät ihmiset turvaan terveyttä vaarantavista rakennuksista. Tämän jälkeen pitää nopeutetulla aikataululla arvioida voidaanko rakennukselle tehdä jotakin peruskorjausta järkevällä tavalla, vai tulisiko rakentaa uutta. Tämä asia on aina rakennuskohtainen. Joka tapauksessa tapa, jolla julkisten rakennusten sisäilma ongelmia hoidetaan jatkuvalla korjaamisella ja eurojen käyttämisellä saman rakennuksen ongelmiin ilman vaikuttavuutta on julkisen talouden kannalta kestämätön. Usein joudutaan tekemään uutta, vaikka se kuntataloutta lyhyellä aikavälillä rajusti saattaakin rasittaa.</p><p>Lähteitä:<br /><a href="http://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma">THL ja sisäilma</a><br /><a href="http://www.opettaja.fi/cs/oaj/Uutiset?&amp;contentID=1408917311749&amp;page_name=THL+Sisailmaongelmat+heikentavat+oppimistuloksia">OAJ - oppimistulokset ja sisäilma </a><br /><a href="http://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/yhdyskunnat-ja-ymparisto/sisailmaongelmien-ehkaisy-ja-hoito">Kuntaliitto ja sisäilmaongelmat</a></p><p><br />Janakkalassa 7. päivänä heinäkuuta 2017<br />Marko Ahtiainen<br />kunnavaltuuston 3. varapuheenjohtaja</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisen talouden ennakoitavuus on toivottavasti ainakin kuntatasolla mahdollisen tulevan SOTE-uudistuksen jälkeen paremmalla tolalla. Uusin ja paheneva vitsaus on kuntapäättäjien pöydällä ja sen yhteinen nimittäjä on sisäilmaongelmat. Julkisten rakennusten pahoinvointi tulee aiheuttamaan monissa kunnissa päätöksentekijöille ongelmavyyhden johon on välttämätöntä reagoida nopeasti. Tämä siitä syystä, että kyse on kuntalaisten terveyteen suoraan vaikuttavasta ongelmasta.

Olen saanut seurata sisäilmasta ja rakennusten huonosta kunnosta johtuvaa problematiikkaa viime kuukausina, päätöksentekijänä, kuin myös työkavereiden kärsiessä ongelmasta. Eniten huolta aiheuttaa tilanteiden pitkittyminen ja ns. juupas – eipäs kinastelu. Omalta osaltani olen huomannut seuraavat seikat, joihin tulen keskittymään, kun mahdollisia julkisten tilojen ongelmia ratkotaan niissä organisaatiossa, joissa itse olen päätöksentekijänä.

Avoimuus
Mikäli tiloissa huomataan ongelmia, joko tiloja käyttävien oirehtiessa tai mahdollisen sisäilma mittauksen tai rakenteellisten tutkimusten johdosta, pitää asiasta tiedottaa ja tiloja käyttävät ihmiset saada tutustumaan tutkimusten tuloksiin. Vain näin voidaan varmistaa, että tilojen kehnosta kunnosta terveydellisiä ongelmia saavat henkilöt tiedostavat, että terveydelliset ongelmat voivat johtua heidän käyttämistään tiloista ja toisaalta saadaan suojattua altistukselta henkilöstö pikaisesti. Mittaustuloksia ei saa missään olosuhteissa piilotella pöytälaatikoissa.  

Janakkalassa on otettu esimerkillisesti askeleita avoimuuden suuntaan 

Tutkimusten tekijät
Olen lähipiirissä saanut seurata erilaisia kuntokartoituksia. Valitettavasti niiden tulokset poikkeavat, riippuen työn tilaajasta ja mittauksia suorittavasta tahosta. Emme voi olla päättäjinä ja kansalaisina varmoja tulosten oikeellisuudesta yhden mittauksia tekevän yrityksen johtopäätösten mukaan.

Päätösten pitää perustua tietoon
Moni päättäjä ja esittelevä virkamies vetoavat esim. rakennemittausta suorittavan tahon faktoihin. Todetaan, että esittelyn ja päätösten pitää perustua luotettavuuteen. Usein mittaustuloksissa ja niiden johtopäätöksissä lukee, että ei voida varmasti sanoa, että henkilöstön oireet johtuvat ko. rakennuksen ongelmista. Tällöin todetaan, että ongelmat eivät välttämättä johdu ko. rakennuksesta.  

Eri mittauksia tekevät yritykset saattavat päätyä erilaisiin tuloksiin. Mihin voimme sitten päätöksemme perustaa? Tärkeimpänä faktana mittaustuloksista riippumatta tulee ihmisten saamat oireet, jotka ovat painavin informaatio, jonka pitäisi meidät kaikki herättää. On päivän selvää, että jos jossakin julkisessa tilassa useammat ihmiset oirehtivat, niin ongelma on olemassa ja se pitää ratkaista.   

Rakenneongelmat ja sisäilma ovat kaksi eri asiaa   
Useat mittaukset ja tutkimukset keskittyvät rakenteiden tutkimiseen. Usein kuitenkin ongelma on sisäilmassa, jonka terveellisyys olisi syytä selvittää ensin ja ryhtyä akuutteihin toimenpiteisiin, jolla tiloja käyttävät tahot saadaan suojattua altistuksilta. Akuutin ongelman jälkeen voidaan alkaa sitten selvittää mahdollisia rakenteista johtuvia syitä sisäilman huonoon, jopa terveyttä vaarantavaan laatuun.      

Ihmisten terveydellä ei saa leikkiä
Päättäjä ovat vaikeassa asemassa, koska esim. useamman julkisen rakennuksen samanaikaiset ongelmat voivat johtaa kunnan tai muun organisaation kannalta taloudellisesti ongelmalliseen tilanteeseen. Tämä ei saa kuitenkaan hidastaa päätöksentekijöiden reagointivalmiutta, koska kyseessä on ihmisten terveys.  

Viitteitä huonosta sisäilmasta 
(Asiantuntijoina työterveyshuollon professori Tuula Putus ja professori emeritus, infektiolääkäri Ville Valtonen.)

Rakennetaanko uutta vai korjataanko vanhaa
Suoralta kädeltä, tärkeintä on ensin saada sisäilma ongelmista kärsivät ihmiset turvaan terveyttä vaarantavista rakennuksista. Tämän jälkeen pitää nopeutetulla aikataululla arvioida voidaanko rakennukselle tehdä jotakin peruskorjausta järkevällä tavalla, vai tulisiko rakentaa uutta. Tämä asia on aina rakennuskohtainen. Joka tapauksessa tapa, jolla julkisten rakennusten sisäilma ongelmia hoidetaan jatkuvalla korjaamisella ja eurojen käyttämisellä saman rakennuksen ongelmiin ilman vaikuttavuutta on julkisen talouden kannalta kestämätön. Usein joudutaan tekemään uutta, vaikka se kuntataloutta lyhyellä aikavälillä rajusti saattaakin rasittaa.

Lähteitä:
THL ja sisäilma
OAJ - oppimistulokset ja sisäilma
Kuntaliitto ja sisäilmaongelmat


Janakkalassa 7. päivänä heinäkuuta 2017
Marko Ahtiainen
kunnavaltuuston 3. varapuheenjohtaja

 

         

]]>
3 http://markoahtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239806-julkisten-rakennusten-pahoinvointi#comments Home Kunnat Päättäjä Rakennus Sisäilmaongelmat Fri, 07 Jul 2017 08:45:06 +0000 Marko Ahtiainen http://markoahtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239806-julkisten-rakennusten-pahoinvointi
Vaalipäivä ja Cola-Mikke http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235440-vaalipaiva-ja-cola-mikke <p>Kuntavaalinokittelua on nyt kestänyt ihan tarpeeksi kauan. Onneksi se nokittelu loppuu tänään. Toki sitten alkaa vaalitulostulkkaus. Ankeaa oli Ruotsissa tapahtunut isku. Pipipään tempaus löi osaltaan taas lisää kiilaa eri ihmisten välille ja typerälle somekohinalle. Tai sen annetaan lyödä kiilaa - molemmin puolin. Tapaus johtuu kuulemma joko liian avoimesta siirtolaispolitiikasta taikka sitten epäonnistuneesta integraatiosta sekä &quot;laittomista karkoituksista&quot;. Syyttelyä puolin toisin. Aika raskasta. Tekijä on pääsyyllinnen ainakin - luulisi. Tuskin naapuri joka äänesti viherpiipertäjiä saati persuja.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vaalitulos selvinnee yön tunteina. Siinä on puoluekantaan katsomatta hommaa kaikille valituille kuin muillekin. Koulupolitiikka on rempallaan. Nuoret eivät voi hyvin ja peruskoulu epäonnistuu tehtävässään valmistaa nuoria yhteiskuntaan. Soten suurin ongelma on se, että liikaa väkeä on sotepalveluiden vakioasiakkaina.<strong>&nbsp;</strong>Tarvittavat kuluvien osien rempat tulisi olla soten tärkein tehtävä ei saattohoito työikäisille - nuorten vanhemmille. Osaltaan myös nuoret ovat jo saattohoidon piirissä. Paikoittain neljännes alle kolmekymppisistä on ilman työelämäkontaktia, ja ovat suuressa vaarassa jäädä sille tielle. Tuolla polulla on sitten kivetyksenä usein sosiaaliset ja terveyden ongelmat (sote). Ei tulontekijöitä, mutta kasvava määrä kuluja.</p><p>&nbsp;</p><p>Perimmäiset elämänhallinnan ongelmat tuskin ratkeaa maahanmuutosta leikkaamalla tai verojen korotuksilla. Vai alkaako se alkoholisoitunut työtön &quot;odiininpoika&quot; laittamaan elämäänsä remonttiin sitten, kun maassa ei ole yhtäään &quot;mutiaista&quot; - saati että se&nbsp;anarkomarkokiekkkovieras alkaisi tekemään jotain yhteiskunnan eteen sitten kun unelmansa perustulosta ja 100%:n veroasteesta toteutuu. En usko.</p><p>&nbsp;</p><p>Ikävää on, että viikonloppu on nyt muotoutunut lähinnä poliittiseksi. Tänään on kuitenkin Mikael Agricolan kuoleman muistopäivä eli Suomen kielen päivä. Hieno kieli. Voidaanko edes siitä olla yht&#39;mielisiä, että alueella puhuttu kieli suomi on jotain mitä tulee yhdessä vaalia ja arvostaa? Uskoisin. Kieli joka ei erottele sukupuolen osalta kuten maailman valtakielet. &quot;Hän&quot; on ihminen nainen, mies tai joku harvinainen epäselvä tapaus. Noin muutekin hieno kieli jossa tulee aina uutta hienoa vastaan. Kannattaa tutustua ja käyttää.</p><p>&nbsp;</p><p>Ikävä kyllä myös suomen kielellä on ongelmia. Nuoret pojat ovat etenkin kielen kanssa pudonneet kyytistä. Jopa lukutaidon kanssa on alkanut kehittyä ongelmia. Pojat eivät lue eivätkä liikaa kirjoitakaan. Tämän tiedän ihan omasta kokemuksesta, kun kirjoja opettelin lukemaan vasta parikymmpisenä ihan itse ja tämä bloggailu on ollut sitten kirjoitusharjoitteena keskeinen. Osaltaan uudet pikaviestimet varmasti syövät kielitaitoa. Tunteista kirjoittamisen korvaa hymiö. Itsensä ilmaisu kokee inflaatiota, kun viestiminen on sähköistä. Myös globalismi jossa valtakielet jyrää, on haaste pienelle hienolle kielellemme, joka tulee säilyttää. Siinä olisi merkittävä keskiö 100 vuotiaalle itsenäiselle Suomelle, josta ei varmaankaan paljoa riitaa aikaan saataisi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>On hienoa, että järjestetään vapaita vaaleja. </strong></p><p><strong>Ja on hienoa, että on oma kieli, jolla vängätä. </strong></p><p><strong>Kumpaakaan ei tule pitää itsestäänselvyytenä.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalinokittelua on nyt kestänyt ihan tarpeeksi kauan. Onneksi se nokittelu loppuu tänään. Toki sitten alkaa vaalitulostulkkaus. Ankeaa oli Ruotsissa tapahtunut isku. Pipipään tempaus löi osaltaan taas lisää kiilaa eri ihmisten välille ja typerälle somekohinalle. Tai sen annetaan lyödä kiilaa - molemmin puolin. Tapaus johtuu kuulemma joko liian avoimesta siirtolaispolitiikasta taikka sitten epäonnistuneesta integraatiosta sekä "laittomista karkoituksista". Syyttelyä puolin toisin. Aika raskasta. Tekijä on pääsyyllinnen ainakin - luulisi. Tuskin naapuri joka äänesti viherpiipertäjiä saati persuja. 

 

Vaalitulos selvinnee yön tunteina. Siinä on puoluekantaan katsomatta hommaa kaikille valituille kuin muillekin. Koulupolitiikka on rempallaan. Nuoret eivät voi hyvin ja peruskoulu epäonnistuu tehtävässään valmistaa nuoria yhteiskuntaan. Soten suurin ongelma on se, että liikaa väkeä on sotepalveluiden vakioasiakkaina. Tarvittavat kuluvien osien rempat tulisi olla soten tärkein tehtävä ei saattohoito työikäisille - nuorten vanhemmille. Osaltaan myös nuoret ovat jo saattohoidon piirissä. Paikoittain neljännes alle kolmekymppisistä on ilman työelämäkontaktia, ja ovat suuressa vaarassa jäädä sille tielle. Tuolla polulla on sitten kivetyksenä usein sosiaaliset ja terveyden ongelmat (sote). Ei tulontekijöitä, mutta kasvava määrä kuluja.

 

Perimmäiset elämänhallinnan ongelmat tuskin ratkeaa maahanmuutosta leikkaamalla tai verojen korotuksilla. Vai alkaako se alkoholisoitunut työtön "odiininpoika" laittamaan elämäänsä remonttiin sitten, kun maassa ei ole yhtäään "mutiaista" - saati että se anarkomarkokiekkkovieras alkaisi tekemään jotain yhteiskunnan eteen sitten kun unelmansa perustulosta ja 100%:n veroasteesta toteutuu. En usko.

 

Ikävää on, että viikonloppu on nyt muotoutunut lähinnä poliittiseksi. Tänään on kuitenkin Mikael Agricolan kuoleman muistopäivä eli Suomen kielen päivä. Hieno kieli. Voidaanko edes siitä olla yht'mielisiä, että alueella puhuttu kieli suomi on jotain mitä tulee yhdessä vaalia ja arvostaa? Uskoisin. Kieli joka ei erottele sukupuolen osalta kuten maailman valtakielet. "Hän" on ihminen nainen, mies tai joku harvinainen epäselvä tapaus. Noin muutekin hieno kieli jossa tulee aina uutta hienoa vastaan. Kannattaa tutustua ja käyttää.

 

Ikävä kyllä myös suomen kielellä on ongelmia. Nuoret pojat ovat etenkin kielen kanssa pudonneet kyytistä. Jopa lukutaidon kanssa on alkanut kehittyä ongelmia. Pojat eivät lue eivätkä liikaa kirjoitakaan. Tämän tiedän ihan omasta kokemuksesta, kun kirjoja opettelin lukemaan vasta parikymmpisenä ihan itse ja tämä bloggailu on ollut sitten kirjoitusharjoitteena keskeinen. Osaltaan uudet pikaviestimet varmasti syövät kielitaitoa. Tunteista kirjoittamisen korvaa hymiö. Itsensä ilmaisu kokee inflaatiota, kun viestiminen on sähköistä. Myös globalismi jossa valtakielet jyrää, on haaste pienelle hienolle kielellemme, joka tulee säilyttää. Siinä olisi merkittävä keskiö 100 vuotiaalle itsenäiselle Suomelle, josta ei varmaankaan paljoa riitaa aikaan saataisi.

 

On hienoa, että järjestetään vapaita vaaleja.

Ja on hienoa, että on oma kieli, jolla vängätä.

Kumpaakaan ei tule pitää itsestäänselvyytenä.

]]>
0 http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235440-vaalipaiva-ja-cola-mikke#comments Kunnat Kuntavaalit 2017 Mikael Agricola Suomen kieli Sun, 09 Apr 2017 16:33:08 +0000 Miikka Satama http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235440-vaalipaiva-ja-cola-mikke
Mitä sotelle pitäisi tehdä? http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235065-mita-sotelle-pitaisi-tehda <p>Pian valittavat uudet kunnanvaltuustot astuvat keskelle <a href="http://alueuudistus.fi/etusivu"><u>sosiaali- ja terveysalan eli sote-uudistuksen ja siihen liittyvän maakuntauudistuksen</u></a> siirtymävaihetta. Puhetta on paljon, mutta selkeitä näkymiä vähemmän. Mitkä ovat uudistuksen pääkohdat?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maakuntademokratia hyvä, maakuntien määrä huono</strong></p><p>On sinänsä hyvä, että kuntayhtymät ja muut hallintohimmelit korvataan selkeämmällä ja kansanvaltaisemmalla järjestelmällä, jossa valitaan vaaleilla maakuntavaltuustot.</p><p>Sote-uudistuksen yhteydessäkin on esitetty <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005114079.html"><u>sekavia kaavioita</u></a> tulevasta mallista. Kansalaisen kannalta on kuitenkin olennaisinta, että päätösvalta kaikista paikallispalveluista on jatkossa suoralla kansanvaalilla valitulla taholla: joko kunnanvaltuustolla tai maakuntavaltuustolla.</p><p>Sote-uudistuksen periaate maakuntademokratiasta on hyvä, mutta maakuntia on tulossa <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kartta-tallainen-on-soten-uusi-maakuntajako/5968202">peräti 18</a> eli liikaa. Nämä maakunnat ovat asukasluvultaan kovin eri kokoisia, eivätkä kaikki suoriudu yksin maakuntien tehtävistä.</p><p>Järkevämpää olisi ollut muodostaa jaottelu Manner-Suomen <a href="http://vaalit.fi/fi/index/vaalit/eduskuntavaalit/vaalipiirit.html">kahdentoista eduskuntavaalien vaalipiirin</a> pohjalta. Nyt toteutettavassa mallissa eduskuntavaaleissa on eri vaalipiirit kuin maakuntavaaleissa, mikä on melko sekavaa.</p><p>Tämän <a href="http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/paatoksenteko/keskusta-valtaisi-maakuntavaltuustot/"><u>kepu-kuppauksen</u></a> kohteeksi joudumme siksi, ettei perussuomalaiset uskaltanut puolustaa sinänsä kannattamaansa kahdentoista alueen mallia, koska pelkäsi kannatuksen menettämistä maakunnissa. Kokoomuksellekin olisi tämä malli kelvannut.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ilman verotusoikeutta ei ole paikallista itsehallintoa</strong></p><p>Kunnilta lähtee sote-uudistuksen yhteydessä suuri osa verotuloista. Maakunnat eivät saa verotusoikeutta, vaan valtio jakaa niille rahat. Tämä on käytännössä vallankaappaus maakuntarahoja pyörittävien valtion virkamiesten hyväksi.</p><p>Vallankaappausta on ajanut innokkaimmin kokoomus, joka puolustaa hajautettua päätösvaltaa markkinoilla, mutta kannattaa keskittämistä julkishallinnossa. Syynä on se, että valtiovarainministeriö on järjestään kokoomuslaisella budjettikurilinjalla. Oli se hyvä linja tai ei, liiallinen vallankeskitys ei ole yhteiskunnalle hyväksi.</p><p>Maakuntien pitäisi edustaa paikallisdemokratiaa, mutta ilman verotusoikeutta ne ovat täydellisen riippuvaisia valtion rahoituksesta. Yhdysvaltain itsenäisyystaistelun tunnuslause, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ei_verotusta_ilman_edustusta"><u>&quot;ei verotusta ilman edustusta&quot;</u></a>, toimii myös toisin päin: &quot;ei edustusta ilman verotusta&quot;.</p><p>Jos ylipäänsä halutaan säilyttää perinteinen suomalainen malli vahvasta paikallishallinnosta, maakunnille on sote-uudistuksen yhteydessä annettava verotusoikeus. Tämä ei tarkoita verotuksen kokonaismäärän kasvua, koska kuntien verotulot pienenevät samalla huomattavasti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valinnanvapaus ja säästöt</strong></p><p>Sote-uudistuksen pitäisi tuoda sellaiset säästöt, että lähitulevaisuudessa julkiset sosiaali- ja terveysmenot olisivat joka vuosi noin kolme miljardia euroa pienemmät kuin ilman uudistusta.</p><p>Samalla kuitenkin väestö ikääntyy ja hinnat nousevat. Tällainen säästö edellyttäisi valtavaa palveluiden tuottamisen tehokkuuden kasvua. Tehokkaampaa palvelutuotantoa tavoitellaan sillä, että palveluita pyörittävät osakeyhtiöt: joko maakunnan omistamat yritykset tai yksityiset yritykset. Samalla odotetaan myös nykyistä parempaa palvelutasoa.</p><p>Tämä on mahdoton yhtälö. Joko saadaan nykyistä palvelutasoa samalla hinnalla, huonompaa palvelutasoa halvemmalla, tai parempaa palvelutasoa kalliimmalla. Suomessa <a href="http://www.who.int/gho/health_financing/total_expenditure/en/"><u>terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen</u></a> on jo ennestään pieni. Se tuskin muuttuu olennaisesti pienemmäksi sote-uudistuksella.</p><p>Julkisissa terveysmenoissa saadaan säästöjä käytännössä vain siten, että suurempi osa kustannuksista siirretään suoraan palvelujen käyttäjien maksettavaksi palvelumaksuina. Ideana kai on, että vastineeksi nousevista hinnoista ihmiset saavat parempaa palvelua ja enemmän valinnanvaraa.</p><p>Samalla toivotaan, etteivät pienituloisten terveydenhoitomaksut kasva ainakaan suhteessa enempää kuin parempituloisten. Saa nähdä toteutuvatko toiveet.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sote-uudistus on kunnille pakkopaita</strong></p><p>Sote-uudistuksen huonoin puoli on sen toteuttaminen pakolla ylhäältä päin. Suomessa on kaiken kokoisia kuntia, joissa asiat hoidetaan hyvin. Sote-uudistuksen yhteydessä <a href="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ulkoistukset%20sote%20kunnat%20terveyspalveluyhti%C3%B6t-47079"><u>ollaan kieltämässä</u></a> kuntien omaehtoiset ratkaisut.</p><p>Näin ei pitäisi olla. Maakuntahallinnon tulisi perustua vapaaehtoisuuteen siten, että kunkin alueen kunnat sopisivat palveluiden järjestämisestä parhaaksi katsomallaan tavalla. Ehtona tulisi olla ainoastaan se, että isoista rahoista päättävät tahot valitaan suoralla kansanvaalilla.</p><p>Entiset virkamiehet Juhani Kivelä ja Jaakko Numminen <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/maakuntahallinto-terveydenhoidon-uudistus-toteutettava-asteittain/?shared=963301-bf5ece49-4"><u>ehdottivat äskettäin Suomen Kuvalehdessä</u></a> (SK 12/2017, s. 67), että sote- ja maakuntauudistus pitäisi toteuttaa asteittain, kuten aikoinaan peruskoulu-uudistus. Ensin uusi malli tulisi käyttöön Pohjois-Suomessa, ja se levitettäisiin hiljalleen etelään.</p><p>Ehdotus on hyvä. Sen kautta voitaisiin joka alueella myös tehdä hieman erilainen uudistus, joka ottaisi huomioon paikalliset tarpeet.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pääkaupunkiseutu tuskin hyötyy</strong></p><p>Vaikka valtakunnallisesti maakuntamalli on perusteltu, Helsinki tai ylipäänsä Pääkaupunkiseutu tuskin hyötyy siitä. Pääkaupunkiseudun vahvat kunnat voisivat hoitaa palvelut itsekseen tai keskenään.</p><p>Nyt valitussa mallissa Pääkaupunkiseudun kunnat ja päättäjät joutuvat sekaantumaan aiempaa enemmän muun Uudenmaan asioihin. Tämä taitaa olla muun Uudenmaan näkökulmasta enemmän uhka kuin mahdollisuus.</p><p>Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat olleet kummallisen syrjäänvetäytyviä koko uudistushankkeen ajan. Kun kaupungit viimein avasivat suunsa viime syksynä, saatiin kuulla <a href="http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222397-pk-seudulle-uusi-sotehimmeli-demokratiasta-viis"><u>käsittämätön ehdotus</u></a> Pääkaupunkiseudun oman erillisen sote-himmelin perustamisesta maakuntahallinnon alle.</p><p>Ehdotuksesta ei juuri ole sittemmin kuultu. Maakunta- ja sote-uudistuksen soveltamista Uudellamaalla tulisi kuitenkin vielä miettiä. Uudistus voidaan ensin toteuttaa muualla maassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pian valittavat uudet kunnanvaltuustot astuvat keskelle sosiaali- ja terveysalan eli sote-uudistuksen ja siihen liittyvän maakuntauudistuksen siirtymävaihetta. Puhetta on paljon, mutta selkeitä näkymiä vähemmän. Mitkä ovat uudistuksen pääkohdat?

 

Maakuntademokratia hyvä, maakuntien määrä huono

On sinänsä hyvä, että kuntayhtymät ja muut hallintohimmelit korvataan selkeämmällä ja kansanvaltaisemmalla järjestelmällä, jossa valitaan vaaleilla maakuntavaltuustot.

Sote-uudistuksen yhteydessäkin on esitetty sekavia kaavioita tulevasta mallista. Kansalaisen kannalta on kuitenkin olennaisinta, että päätösvalta kaikista paikallispalveluista on jatkossa suoralla kansanvaalilla valitulla taholla: joko kunnanvaltuustolla tai maakuntavaltuustolla.

Sote-uudistuksen periaate maakuntademokratiasta on hyvä, mutta maakuntia on tulossa peräti 18 eli liikaa. Nämä maakunnat ovat asukasluvultaan kovin eri kokoisia, eivätkä kaikki suoriudu yksin maakuntien tehtävistä.

Järkevämpää olisi ollut muodostaa jaottelu Manner-Suomen kahdentoista eduskuntavaalien vaalipiirin pohjalta. Nyt toteutettavassa mallissa eduskuntavaaleissa on eri vaalipiirit kuin maakuntavaaleissa, mikä on melko sekavaa.

Tämän kepu-kuppauksen kohteeksi joudumme siksi, ettei perussuomalaiset uskaltanut puolustaa sinänsä kannattamaansa kahdentoista alueen mallia, koska pelkäsi kannatuksen menettämistä maakunnissa. Kokoomuksellekin olisi tämä malli kelvannut.

 

Ilman verotusoikeutta ei ole paikallista itsehallintoa

Kunnilta lähtee sote-uudistuksen yhteydessä suuri osa verotuloista. Maakunnat eivät saa verotusoikeutta, vaan valtio jakaa niille rahat. Tämä on käytännössä vallankaappaus maakuntarahoja pyörittävien valtion virkamiesten hyväksi.

Vallankaappausta on ajanut innokkaimmin kokoomus, joka puolustaa hajautettua päätösvaltaa markkinoilla, mutta kannattaa keskittämistä julkishallinnossa. Syynä on se, että valtiovarainministeriö on järjestään kokoomuslaisella budjettikurilinjalla. Oli se hyvä linja tai ei, liiallinen vallankeskitys ei ole yhteiskunnalle hyväksi.

Maakuntien pitäisi edustaa paikallisdemokratiaa, mutta ilman verotusoikeutta ne ovat täydellisen riippuvaisia valtion rahoituksesta. Yhdysvaltain itsenäisyystaistelun tunnuslause, "ei verotusta ilman edustusta", toimii myös toisin päin: "ei edustusta ilman verotusta".

Jos ylipäänsä halutaan säilyttää perinteinen suomalainen malli vahvasta paikallishallinnosta, maakunnille on sote-uudistuksen yhteydessä annettava verotusoikeus. Tämä ei tarkoita verotuksen kokonaismäärän kasvua, koska kuntien verotulot pienenevät samalla huomattavasti.

 

Valinnanvapaus ja säästöt

Sote-uudistuksen pitäisi tuoda sellaiset säästöt, että lähitulevaisuudessa julkiset sosiaali- ja terveysmenot olisivat joka vuosi noin kolme miljardia euroa pienemmät kuin ilman uudistusta.

Samalla kuitenkin väestö ikääntyy ja hinnat nousevat. Tällainen säästö edellyttäisi valtavaa palveluiden tuottamisen tehokkuuden kasvua. Tehokkaampaa palvelutuotantoa tavoitellaan sillä, että palveluita pyörittävät osakeyhtiöt: joko maakunnan omistamat yritykset tai yksityiset yritykset. Samalla odotetaan myös nykyistä parempaa palvelutasoa.

Tämä on mahdoton yhtälö. Joko saadaan nykyistä palvelutasoa samalla hinnalla, huonompaa palvelutasoa halvemmalla, tai parempaa palvelutasoa kalliimmalla. Suomessa terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen on jo ennestään pieni. Se tuskin muuttuu olennaisesti pienemmäksi sote-uudistuksella.

Julkisissa terveysmenoissa saadaan säästöjä käytännössä vain siten, että suurempi osa kustannuksista siirretään suoraan palvelujen käyttäjien maksettavaksi palvelumaksuina. Ideana kai on, että vastineeksi nousevista hinnoista ihmiset saavat parempaa palvelua ja enemmän valinnanvaraa.

Samalla toivotaan, etteivät pienituloisten terveydenhoitomaksut kasva ainakaan suhteessa enempää kuin parempituloisten. Saa nähdä toteutuvatko toiveet.

 

Sote-uudistus on kunnille pakkopaita

Sote-uudistuksen huonoin puoli on sen toteuttaminen pakolla ylhäältä päin. Suomessa on kaiken kokoisia kuntia, joissa asiat hoidetaan hyvin. Sote-uudistuksen yhteydessä ollaan kieltämässä kuntien omaehtoiset ratkaisut.

Näin ei pitäisi olla. Maakuntahallinnon tulisi perustua vapaaehtoisuuteen siten, että kunkin alueen kunnat sopisivat palveluiden järjestämisestä parhaaksi katsomallaan tavalla. Ehtona tulisi olla ainoastaan se, että isoista rahoista päättävät tahot valitaan suoralla kansanvaalilla.

Entiset virkamiehet Juhani Kivelä ja Jaakko Numminen ehdottivat äskettäin Suomen Kuvalehdessä (SK 12/2017, s. 67), että sote- ja maakuntauudistus pitäisi toteuttaa asteittain, kuten aikoinaan peruskoulu-uudistus. Ensin uusi malli tulisi käyttöön Pohjois-Suomessa, ja se levitettäisiin hiljalleen etelään.

Ehdotus on hyvä. Sen kautta voitaisiin joka alueella myös tehdä hieman erilainen uudistus, joka ottaisi huomioon paikalliset tarpeet.

 

Pääkaupunkiseutu tuskin hyötyy

Vaikka valtakunnallisesti maakuntamalli on perusteltu, Helsinki tai ylipäänsä Pääkaupunkiseutu tuskin hyötyy siitä. Pääkaupunkiseudun vahvat kunnat voisivat hoitaa palvelut itsekseen tai keskenään.

Nyt valitussa mallissa Pääkaupunkiseudun kunnat ja päättäjät joutuvat sekaantumaan aiempaa enemmän muun Uudenmaan asioihin. Tämä taitaa olla muun Uudenmaan näkökulmasta enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat olleet kummallisen syrjäänvetäytyviä koko uudistushankkeen ajan. Kun kaupungit viimein avasivat suunsa viime syksynä, saatiin kuulla käsittämätön ehdotus Pääkaupunkiseudun oman erillisen sote-himmelin perustamisesta maakuntahallinnon alle.

Ehdotuksesta ei juuri ole sittemmin kuultu. Maakunta- ja sote-uudistuksen soveltamista Uudellamaalla tulisi kuitenkin vielä miettiä. Uudistus voidaan ensin toteuttaa muualla maassa.

 

]]>
3 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235065-mita-sotelle-pitaisi-tehda#comments Demokratia Kunnat Maakunnat Peruspalvelut Wed, 05 Apr 2017 09:54:54 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235065-mita-sotelle-pitaisi-tehda
Maailma ei pelastu hamppuhippeilyllä – enemmän järkeä ympäristönsuojeluun http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235054-maailma-ei-pelastu-hamppuhippeilylla-enemman-jarkea-ymparistonsuojeluun <p><strong>Maailma pitää pelastaa.</strong> Ympäristötuho ja ilmastonmuutos ovat aikamme suurimmat haasteet ja meidän yksiselitteinen vastuumme on ne ratkaista.</p><p><strong>Mutta maailma pitää oikeasti pelastaa, ei olla sitä pelastelevinaan.</strong> Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta vaatii massiivisen, teollisen mittaluokan toimia &ndash; söpöillä ja pörröisillä arjen teoilla ei päästä edes alkuun. Pelkästään Suomessa tarvitaan miljardien investoinnit julkiseen liikenteeseen ja kymmenien miljardien panostukset energiatehokkuuteen ja päästöttömään energiantuotantoon. Maailman pelastavat loppujen lopuksi teknologia, insinöörit, tutkijat, tietoiset kuluttajat, vastuulliset yritykset, tavalliset autoilijat ja omakotitaloissa asuvat perheet &ndash; eivät viherhurskastelijat ja ekokiihkoilijat. Enemmän laskelmia, vähemmän mielikuvia. Arjen pienet teot eivät tietenkään ole ympäristölle haitallisia, mutta niillä ei ole läheskään riittävää vaikuttavuutta.</p><p><strong>Maailman pelastaminen on aivan liian tärkeä asia tunteiden&nbsp;varaan jätettäväksi.</strong> Maailma pelastuu kylmänviilein, analyyttisten ja käytännönläheisten ratkaisujen avulla ja kovalla työllä, ei hääräilemällä hamppupipo päässä tai fiilistelemällä luomuruokaa (jolla ei muuten ole mitään tekemistä niin terveellisyyden, ilmastonmuutoksen torjunnan kuin nälänhädän poistamisenkaan kanssa). Ympäristöystävällisistä teoista on tehtävä jokapäiväisiä kaikille kuluttajille ja yrityksille. Oli asia miten epämuodikas tai imagoltaan miten huono tahansa, jos se toimii maailman pelastamiseksi, sitä pitää käyttää.</p><p><strong>Kunnilla on paljon työkaluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi.</strong> Muun muassa seuraavat vaikuttavat siihen, miten puhdas tulevaisuus meillä kaikilla on:</p><ul><li>Kunnallisten energiayhtiöiden omistajaohjaus</li><li>Kaavoitus ja rakentaminen</li><li>Kunnan omien kiinteistöjen tilaratkaisut</li><li>Liikenneratkaisut ja pyöräilyn edellytykset</li><li>Kierrätys ja jätehuolto, jäteyhtiöiden omistajaohjaus</li><li>Vesihuolto, vesiyhtiöiden omistajaohjaus</li><li>Kuntien hankinnat ja niiden ympäristövaikutukset</li><li>Kunnan järjestämien ruokailujen (mm. koulut, sote-palvelut, henkilöstöruokalat) ympäristövaikutukset</li><li>Koulutuksen ympäristökasvatus</li><li>Ympäristötietoisuuden tukeminen viestinnällä</li></ul><p>Ensi sunnuntaina 9.4. valittavat kaupunginvaltuutetut tekevät päätöksiä kaikista yllä mainituista. <strong>Pallomme suojelu alkaa paikallistasolta. </strong>Ympäristön pelastaminen tarvitsee enemmän järkeä ja käytännönläheisiä, suuren mittakaavan toimia. Maailma ei pelastu hamppuhippeilyllä.</p><p><strong>Ville Valkonen</strong></p><p><em>Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja</em></p><p><em>Ympäristöstä ja ilmastosta huolissaan oleva kuntavaaliehdokas Turussa numerolla 309</em></p><p>&nbsp;</p><p>P.s Ministeri Kai Mykkäsen käynnistämä <a href="http://www.kolmehukkaa.fi/"><u>&rdquo;kolmen hukan jahti&rdquo;</u></a> &ndash; ravinne- ja materiaalihukan, lämpöhukan ja tilahukan &ndash; on oiva esimerkki käytännönläheisestä ja oikeisiin asioihin keskittyvästä työstä ympäristön eteen. Mykkänen on haastanut kaikki kuntapäättäjät mukaan vähentämään materiaalien tuhlailua, tilan hyödytöntä käyttöä ja lämmön valuttamista harakoille sekä tarjonnut konkreettisia keinoja tähän työhön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailma pitää pelastaa. Ympäristötuho ja ilmastonmuutos ovat aikamme suurimmat haasteet ja meidän yksiselitteinen vastuumme on ne ratkaista.

Mutta maailma pitää oikeasti pelastaa, ei olla sitä pelastelevinaan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta vaatii massiivisen, teollisen mittaluokan toimia – söpöillä ja pörröisillä arjen teoilla ei päästä edes alkuun. Pelkästään Suomessa tarvitaan miljardien investoinnit julkiseen liikenteeseen ja kymmenien miljardien panostukset energiatehokkuuteen ja päästöttömään energiantuotantoon. Maailman pelastavat loppujen lopuksi teknologia, insinöörit, tutkijat, tietoiset kuluttajat, vastuulliset yritykset, tavalliset autoilijat ja omakotitaloissa asuvat perheet – eivät viherhurskastelijat ja ekokiihkoilijat. Enemmän laskelmia, vähemmän mielikuvia. Arjen pienet teot eivät tietenkään ole ympäristölle haitallisia, mutta niillä ei ole läheskään riittävää vaikuttavuutta.

Maailman pelastaminen on aivan liian tärkeä asia tunteiden varaan jätettäväksi. Maailma pelastuu kylmänviilein, analyyttisten ja käytännönläheisten ratkaisujen avulla ja kovalla työllä, ei hääräilemällä hamppupipo päässä tai fiilistelemällä luomuruokaa (jolla ei muuten ole mitään tekemistä niin terveellisyyden, ilmastonmuutoksen torjunnan kuin nälänhädän poistamisenkaan kanssa). Ympäristöystävällisistä teoista on tehtävä jokapäiväisiä kaikille kuluttajille ja yrityksille. Oli asia miten epämuodikas tai imagoltaan miten huono tahansa, jos se toimii maailman pelastamiseksi, sitä pitää käyttää.

Kunnilla on paljon työkaluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Muun muassa seuraavat vaikuttavat siihen, miten puhdas tulevaisuus meillä kaikilla on:

  • Kunnallisten energiayhtiöiden omistajaohjaus
  • Kaavoitus ja rakentaminen
  • Kunnan omien kiinteistöjen tilaratkaisut
  • Liikenneratkaisut ja pyöräilyn edellytykset
  • Kierrätys ja jätehuolto, jäteyhtiöiden omistajaohjaus
  • Vesihuolto, vesiyhtiöiden omistajaohjaus
  • Kuntien hankinnat ja niiden ympäristövaikutukset
  • Kunnan järjestämien ruokailujen (mm. koulut, sote-palvelut, henkilöstöruokalat) ympäristövaikutukset
  • Koulutuksen ympäristökasvatus
  • Ympäristötietoisuuden tukeminen viestinnällä

Ensi sunnuntaina 9.4. valittavat kaupunginvaltuutetut tekevät päätöksiä kaikista yllä mainituista. Pallomme suojelu alkaa paikallistasolta. Ympäristön pelastaminen tarvitsee enemmän järkeä ja käytännönläheisiä, suuren mittakaavan toimia. Maailma ei pelastu hamppuhippeilyllä.

Ville Valkonen

Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja

Ympäristöstä ja ilmastosta huolissaan oleva kuntavaaliehdokas Turussa numerolla 309

 

P.s Ministeri Kai Mykkäsen käynnistämä ”kolmen hukan jahti” – ravinne- ja materiaalihukan, lämpöhukan ja tilahukan – on oiva esimerkki käytännönläheisestä ja oikeisiin asioihin keskittyvästä työstä ympäristön eteen. Mykkänen on haastanut kaikki kuntapäättäjät mukaan vähentämään materiaalien tuhlailua, tilan hyödytöntä käyttöä ja lämmön valuttamista harakoille sekä tarjonnut konkreettisia keinoja tähän työhön.

]]>
5 http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235054-maailma-ei-pelastu-hamppuhippeilylla-enemman-jarkea-ymparistonsuojeluun#comments %23kuntavaalit2017 Energia- ja ympäristöpolitiikka Kunnat Ympäristö Wed, 05 Apr 2017 08:29:18 +0000 Ville Valkonen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235054-maailma-ei-pelastu-hamppuhippeilylla-enemman-jarkea-ymparistonsuojeluun
Turvallisuuden perusta valetaan kunnissa http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235046-turvallisuuden-perusta-valetaan-kunnissa <p><strong>Turvallisuus on hyvän yhteiskunnan perusta.</strong> Turvallisuuden varmistaminen on julkisen vallan tärkeimpiä tehtäviä. Juuri nyt Suomen ja suomalaisten turvallisuusympäristö on melko nopeassa muutoksessa. Muun muassa Venäjän toiminta, terrorismi, kyberrikollisuus, luonnon ääri-ilmiöt, sosiaalinen eriarvoistuminen ja maahanmuutto kaikki haastavat turvallisuutta eri tavoilla. Suomessa onkin tehty sisäisen turvallisuuden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä puolustuspolitiikan selonteot uusiin uhkiin varautumiseksi.</p><p><strong>Turvallisuus ei kuitenkaan synny ylätason selostuksilla, vaan siitä huolehtiminen on käytännön tekoja.</strong> Usein unohtuu, että sekä arjen turvallisuuden että poikkeusoloihin varautumisen perusta rakennetaan paikallisesti &ndash; kaupungeissa ja kunnissa.</p><p><strong>Kaupunkien ja kuntien päätöksillä on aito vaikutus arjen turvallisuuteen.</strong> Rakennusvalvonta, pelastustoimi, liikenneturvallisuus, asuinalueiden sosiaalinen ja taloudellinen eriytyminen (segregaatio) ja yleinen järjestys kaikki vaikuttavat&nbsp;jokapäiväiseen turvallisuuteen. Myös poikkeusoloihin varautumisessa avustaminen kuuluu kuntien tehtäviin. Kriisitilanteessa tarvitaan koko yhteiskunnan saumatonta ja harjoiteltua yhteistoimintaa.</p><p><strong>On tärkeää, että kunta tekee tuloksekasta yhteistyötä</strong> <strong>muiden viranomaisten kanssa.</strong> Työn esimerkiksi poliisin, puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa pitää sujua. Esimerkiksi reserviläisille tulee tarjota mahdollisuudet harjoitella oikeissa kohteissa. Kunnan hallinnon tulee osallistua valmiusharjoituksiin ja jatkuvasti tunnistaa, arvioida ja ennaltaehkäistä asukkaisiin kohdistuvia turvallisuusuhkia.</p><p><strong>Arkiturvallisuus on myös kilpailutekijä.</strong> Kaupunki, jossa ei tarvitse pelätä esimerkiksi ilkivaltaa tai väkivaltaa on paljon houkuttelevampi palveluille ja matkailulle kuin turvaton kaupunki. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelu, valvontakamerat, valaistus ja vartiointi ovat kaikki käytännön keinoja vaikuttaa kaupunkiympäristön turvallisuuteen. Myös turvallisuuskoulutusta ja -tietoa voidaan tarjota. Ihmisten peruspalvelujen osalta kyberuhat ovat kasvava riski, ja niiden hallinnassa kunta on monien palvelujen osalta avainasemassa.</p><p>Pitkällä aikavälillä sosiaaliset ongelmat, syrjäytyminen ja huono-osaisuuden kasaantuminen tietyille alueille ovat eräs suurimpia turvallisuusriskejä. Näihin kunnilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia, kaavoituksesta asunto-, liikenne- ja sosiaalipolitiikkaan.</p><p>Kuntavaaleissa 9.4. valitut valtuutetut tulevat päättämään myös meidän jokaisen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. On tärkeää, että päättäjät ymmärtävät turvallisuusuhkien kokonaiskuvan, sillä <strong>turvallisuuden perusta valetaan kunnissa.</strong></p><p><strong>Ville Valkonen</strong></p><p><em>Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja</em></p><p><em>Reservin luutnantti, vapaaehtoisen maanpuolustuksen harrastaja</em></p><p><em>Kuntavaaliehdokas Turussa numerolla 309</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvallisuus on hyvän yhteiskunnan perusta. Turvallisuuden varmistaminen on julkisen vallan tärkeimpiä tehtäviä. Juuri nyt Suomen ja suomalaisten turvallisuusympäristö on melko nopeassa muutoksessa. Muun muassa Venäjän toiminta, terrorismi, kyberrikollisuus, luonnon ääri-ilmiöt, sosiaalinen eriarvoistuminen ja maahanmuutto kaikki haastavat turvallisuutta eri tavoilla. Suomessa onkin tehty sisäisen turvallisuuden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä puolustuspolitiikan selonteot uusiin uhkiin varautumiseksi.

Turvallisuus ei kuitenkaan synny ylätason selostuksilla, vaan siitä huolehtiminen on käytännön tekoja. Usein unohtuu, että sekä arjen turvallisuuden että poikkeusoloihin varautumisen perusta rakennetaan paikallisesti – kaupungeissa ja kunnissa.

Kaupunkien ja kuntien päätöksillä on aito vaikutus arjen turvallisuuteen. Rakennusvalvonta, pelastustoimi, liikenneturvallisuus, asuinalueiden sosiaalinen ja taloudellinen eriytyminen (segregaatio) ja yleinen järjestys kaikki vaikuttavat jokapäiväiseen turvallisuuteen. Myös poikkeusoloihin varautumisessa avustaminen kuuluu kuntien tehtäviin. Kriisitilanteessa tarvitaan koko yhteiskunnan saumatonta ja harjoiteltua yhteistoimintaa.

On tärkeää, että kunta tekee tuloksekasta yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Työn esimerkiksi poliisin, puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa pitää sujua. Esimerkiksi reserviläisille tulee tarjota mahdollisuudet harjoitella oikeissa kohteissa. Kunnan hallinnon tulee osallistua valmiusharjoituksiin ja jatkuvasti tunnistaa, arvioida ja ennaltaehkäistä asukkaisiin kohdistuvia turvallisuusuhkia.

Arkiturvallisuus on myös kilpailutekijä. Kaupunki, jossa ei tarvitse pelätä esimerkiksi ilkivaltaa tai väkivaltaa on paljon houkuttelevampi palveluille ja matkailulle kuin turvaton kaupunki. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelu, valvontakamerat, valaistus ja vartiointi ovat kaikki käytännön keinoja vaikuttaa kaupunkiympäristön turvallisuuteen. Myös turvallisuuskoulutusta ja -tietoa voidaan tarjota. Ihmisten peruspalvelujen osalta kyberuhat ovat kasvava riski, ja niiden hallinnassa kunta on monien palvelujen osalta avainasemassa.

Pitkällä aikavälillä sosiaaliset ongelmat, syrjäytyminen ja huono-osaisuuden kasaantuminen tietyille alueille ovat eräs suurimpia turvallisuusriskejä. Näihin kunnilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia, kaavoituksesta asunto-, liikenne- ja sosiaalipolitiikkaan.

Kuntavaaleissa 9.4. valitut valtuutetut tulevat päättämään myös meidän jokaisen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. On tärkeää, että päättäjät ymmärtävät turvallisuusuhkien kokonaiskuvan, sillä turvallisuuden perusta valetaan kunnissa.

Ville Valkonen

Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja

Reservin luutnantti, vapaaehtoisen maanpuolustuksen harrastaja

Kuntavaaliehdokas Turussa numerolla 309

]]>
0 http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235046-turvallisuuden-perusta-valetaan-kunnissa#comments %23kuntavaalit2017 Kunnat Turvallisuus Wed, 05 Apr 2017 07:37:45 +0000 Ville Valkonen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235046-turvallisuuden-perusta-valetaan-kunnissa
Uudet työpaikat keskittyvät yhä harvemmille alueille http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234838-uudet-tyopaikat-keskittyvat-yha-harvemmille-alueille <p>Avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista 80%:a on alle 40:ssä kunnassa. Jäljelle jäävässä vajaassa 280:ssä kunnassa &ndash; &nbsp;eli noin 90%:ssa Suomen kunnista &ndash; on &nbsp;siis ainoastaan 20%:a avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista. Yli puolet uusista työpaikoista on seitsemässä kaupungissa ja yksinään pääkaupunkiseudulla näistä on kolmannes.</p><p>Tiedot selviävät Owal Group Oy:n kokoamasta työpaikkailmoitusten tietokannasta, johon on koottu vuodesta 2014 lähtien tärkeimmissä rekrytointimedioissa julkaistuja työpaikkailmoituksia.</p><p>Työpaikkailmoittelu on yksi parhaista tavoista seurata kuntien elinvoimaa ja sen kehitystä. Verrattuna moniin akateemisissa tutkimuksissa käytettyihin erilaisiin alueiden elinvoimamittareihin, työpaikkailmoitusten seurannalla on lukuisia hyviä puolia. Ilmoitusmäärät reagoivat nopeasti talouden muutoksiin ja tiedot ovat myös saatavissa ilman viivettä. Lisäksi niistä selviää minkälaiset yritykset, millä toimialoilla ja minkälaisiin tehtäviin rekrytointia tehdään.</p><p>Kunnan elinvoimasta kertoo erityisesti yksityisen sektorin avoimet työpaikat. Tämän osalta alueellinen kehitys näyttää polarisoituvan vieläkin enemmän.</p><p>Vuoden 2017 tammi-helmikuussa Suomesta löytyi kuusi kuntaa, jossa ei ollut yhtään avointa yksityissektorin työpaikkaa: Kivijärvi, Lumijoki, Luhanka, Merijärvi ja Pyhäranta (mukana ei ole Ahvenanmaan kuntia). Osassa näitä kuntia tilanne on jatkunut samanlaisena pidempäänkin. Jos mukaan otetaan ne kunnat, joissa alkuvuonna oli avoinna alle 10 yksityisen sektorin työpaikka, kuntien määrä nousee lähes sataan. Vajaassa kolmanneksessa Suomen kuntia oli siis tarjolla alle kymmenen yksityisen sektorin työpaikkaa. &nbsp;</p><p>Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväkenttä on yhä keskeisemmin elinvoiman kehittämisessä. Jos kunnassa ei ole yksityisen sektorin työpaikkoja, on elinvoiman edellytykset kadonneet. Tämä on valitettava tosiasia monen kunnan osalta. &nbsp;&nbsp;Kunnat eivät voi luoda yrityksiä eikä yksityisen sektorin työpaikkoja (muuta kuin oman hankintatoimintansa kautta). Parhaimmillaan kunnat voivat olla rasvaamassa rattaita tai poistaa tarpeettomia kapuloita niistä. Erilaiset julkisen sektorin aluekehityshankkeet eivät tyypillisesti tuo työpaikkoja kuin hankehenkilöstölle eikä niillä elinvoimansa menettäneitä alueita pelasteta.</p><p>Alueellisen keskittymisen ohella työpaikkailmoittelussa näkyy myös toinen työmarkkinoiden suuri trendi. Tämä on erilaisten henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvu. Peräti seitsemän kymmenestä suurimmasta rekrytointi-ilmoittajasta on henkilöstöpalveluyritys. Näiden yritysten rooli luultavasti ylikorostuu ilmoituksiin perustuvasa analyysissä, mutta se ei muuta isoa kuvaa.</p><p>Yleisin haettu tehtävänimike vuonna 2016 oli muuten &rdquo;myyjä&rdquo;. Vaikka työmarkkinoita koskevassa keskustelussa korostuu korkean osaamisen merkitys, &nbsp;ovat haetuimmat tehtävät edelleen perinteisiä duunariammatteja: hoivaa, rakentamista ja asiakaspalvelua.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista 80%:a on alle 40:ssä kunnassa. Jäljelle jäävässä vajaassa 280:ssä kunnassa –  eli noin 90%:ssa Suomen kunnista – on  siis ainoastaan 20%:a avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista. Yli puolet uusista työpaikoista on seitsemässä kaupungissa ja yksinään pääkaupunkiseudulla näistä on kolmannes.

Tiedot selviävät Owal Group Oy:n kokoamasta työpaikkailmoitusten tietokannasta, johon on koottu vuodesta 2014 lähtien tärkeimmissä rekrytointimedioissa julkaistuja työpaikkailmoituksia.

Työpaikkailmoittelu on yksi parhaista tavoista seurata kuntien elinvoimaa ja sen kehitystä. Verrattuna moniin akateemisissa tutkimuksissa käytettyihin erilaisiin alueiden elinvoimamittareihin, työpaikkailmoitusten seurannalla on lukuisia hyviä puolia. Ilmoitusmäärät reagoivat nopeasti talouden muutoksiin ja tiedot ovat myös saatavissa ilman viivettä. Lisäksi niistä selviää minkälaiset yritykset, millä toimialoilla ja minkälaisiin tehtäviin rekrytointia tehdään.

Kunnan elinvoimasta kertoo erityisesti yksityisen sektorin avoimet työpaikat. Tämän osalta alueellinen kehitys näyttää polarisoituvan vieläkin enemmän.

Vuoden 2017 tammi-helmikuussa Suomesta löytyi kuusi kuntaa, jossa ei ollut yhtään avointa yksityissektorin työpaikkaa: Kivijärvi, Lumijoki, Luhanka, Merijärvi ja Pyhäranta (mukana ei ole Ahvenanmaan kuntia). Osassa näitä kuntia tilanne on jatkunut samanlaisena pidempäänkin. Jos mukaan otetaan ne kunnat, joissa alkuvuonna oli avoinna alle 10 yksityisen sektorin työpaikka, kuntien määrä nousee lähes sataan. Vajaassa kolmanneksessa Suomen kuntia oli siis tarjolla alle kymmenen yksityisen sektorin työpaikkaa.  

Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväkenttä on yhä keskeisemmin elinvoiman kehittämisessä. Jos kunnassa ei ole yksityisen sektorin työpaikkoja, on elinvoiman edellytykset kadonneet. Tämä on valitettava tosiasia monen kunnan osalta.   Kunnat eivät voi luoda yrityksiä eikä yksityisen sektorin työpaikkoja (muuta kuin oman hankintatoimintansa kautta). Parhaimmillaan kunnat voivat olla rasvaamassa rattaita tai poistaa tarpeettomia kapuloita niistä. Erilaiset julkisen sektorin aluekehityshankkeet eivät tyypillisesti tuo työpaikkoja kuin hankehenkilöstölle eikä niillä elinvoimansa menettäneitä alueita pelasteta.

Alueellisen keskittymisen ohella työpaikkailmoittelussa näkyy myös toinen työmarkkinoiden suuri trendi. Tämä on erilaisten henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvu. Peräti seitsemän kymmenestä suurimmasta rekrytointi-ilmoittajasta on henkilöstöpalveluyritys. Näiden yritysten rooli luultavasti ylikorostuu ilmoituksiin perustuvasa analyysissä, mutta se ei muuta isoa kuvaa.

Yleisin haettu tehtävänimike vuonna 2016 oli muuten ”myyjä”. Vaikka työmarkkinoita koskevassa keskustelussa korostuu korkean osaamisen merkitys,  ovat haetuimmat tehtävät edelleen perinteisiä duunariammatteja: hoivaa, rakentamista ja asiakaspalvelua. 

]]>
0 http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234838-uudet-tyopaikat-keskittyvat-yha-harvemmille-alueille#comments Aluepolitiikka Kunnat Työmarkkinat Sun, 02 Apr 2017 16:53:59 +0000 Mikko Wennberg http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234838-uudet-tyopaikat-keskittyvat-yha-harvemmille-alueille
Kuntavaalien äänestystapaa voitaisiin muuttaa! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234760-kuntavaalien-aanestystapaa-voitaisiin-muuttaa <p><strong>Pääministeri Juha Sipilä</strong>&nbsp;osoitti tällä viikolla valtiomiesmäisiä elkeitä, kun hän sanoi, että äänestysikäraja voidaan alentaa kuntavaaleissa 16 vuoden ikään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kunnon vaaliremontti kerralla!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Itse olen puolestani sitä mieltä, jos uudistuksia tehdään vaalikäytäntöön, niin on syytä miettiä, voitaisiinko vaalikäytäntöä myös muilla tavoin? Olisi syytä muuttaa paljon vaalikäytäntö kuntavaaleissa henkilövaalin kaltaisesta nykyasetelmasta enemmän ajattelun valtaa kuntalaisille antavaksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Akvivoisiko erilainen äänestystapa kuntalaisia?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Aktivoisiko erilainen äänestystapa kuntalaisia enemmän äänestämään kuntavaaleissa? Mietin, jos voi äänestää useampaa ehdokasta listalta, niin se voisi tuoda vaaliin enemmän yritystä ehdokkaille ja jännitystä kuntalaisille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olettakaamme että voisi äänestää maksimissaan viittä eri ehdokasta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Antaisit silloin viisi ääntä mielestäsi parhaalle mahdolliselle ehdokkaalle ja halutessasi voisit äänestää vielä yhtä-neljää ehdokasta siten, että toiseksi paras ehdokas saa neljä ääntä, kolmanneksi paras kolme ääntä, neljänneksi paras kaksi ääntä ja viidenneksi paras yhden äänen tämänkaltaisessa listavaalissa. Voisit siis äänestää viittä eri ehdokasta periaatteessa viidestä eri puolueesta!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Liikkuvan äänestäjän paratiisimalli!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Olen itse tällaisen listavaalitavan kannalla ja tällainen listavaalihan on puolueen sisäisissä äänestyksissä joissakin puolueissa käytössä jo. Hyviä puolia paremmuusvaaleissa olisi siinä mielessä, että se vahvistaisi demokratiaa, kun kuntalaisena olisi syytä perehtyä enemmän politiikkaan vaikka se ei olekaan välttämätöntä. Kuntalainen joutuisi myös hieman enemmän miettimään keille päätösvastuuta omassa kotikunnassa haluaa oikeasti antaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olen ihan vakuuttunut, että moni liikkuva äänestäjä ja näinollen puolueisiin sitoutumaton kuntalainen ainakin olisi tällaisen esittämäni listavaalin kannalla vai mitä?</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilä osoitti tällä viikolla valtiomiesmäisiä elkeitä, kun hän sanoi, että äänestysikäraja voidaan alentaa kuntavaaleissa 16 vuoden ikään. 

 

Kunnon vaaliremontti kerralla!

 

Itse olen puolestani sitä mieltä, jos uudistuksia tehdään vaalikäytäntöön, niin on syytä miettiä, voitaisiinko vaalikäytäntöä myös muilla tavoin? Olisi syytä muuttaa paljon vaalikäytäntö kuntavaaleissa henkilövaalin kaltaisesta nykyasetelmasta enemmän ajattelun valtaa kuntalaisille antavaksi.

 

Akvivoisiko erilainen äänestystapa kuntalaisia?

 

Aktivoisiko erilainen äänestystapa kuntalaisia enemmän äänestämään kuntavaaleissa? Mietin, jos voi äänestää useampaa ehdokasta listalta, niin se voisi tuoda vaaliin enemmän yritystä ehdokkaille ja jännitystä kuntalaisille.

 

Olettakaamme että voisi äänestää maksimissaan viittä eri ehdokasta.

 

Antaisit silloin viisi ääntä mielestäsi parhaalle mahdolliselle ehdokkaalle ja halutessasi voisit äänestää vielä yhtä-neljää ehdokasta siten, että toiseksi paras ehdokas saa neljä ääntä, kolmanneksi paras kolme ääntä, neljänneksi paras kaksi ääntä ja viidenneksi paras yhden äänen tämänkaltaisessa listavaalissa. Voisit siis äänestää viittä eri ehdokasta periaatteessa viidestä eri puolueesta!

 

Liikkuvan äänestäjän paratiisimalli!

 

Olen itse tällaisen listavaalitavan kannalla ja tällainen listavaalihan on puolueen sisäisissä äänestyksissä joissakin puolueissa käytössä jo. Hyviä puolia paremmuusvaaleissa olisi siinä mielessä, että se vahvistaisi demokratiaa, kun kuntalaisena olisi syytä perehtyä enemmän politiikkaan vaikka se ei olekaan välttämätöntä. Kuntalainen joutuisi myös hieman enemmän miettimään keille päätösvastuuta omassa kotikunnassa haluaa oikeasti antaa. 

 

Olen ihan vakuuttunut, että moni liikkuva äänestäjä ja näinollen puolueisiin sitoutumaton kuntalainen ainakin olisi tällaisen esittämäni listavaalin kannalla vai mitä?

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234760-kuntavaalien-aanestystapaa-voitaisiin-muuttaa#comments Kunnat Kuntavaalit Politiikka Yhteiskunta Sat, 01 Apr 2017 16:11:09 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234760-kuntavaalien-aanestystapaa-voitaisiin-muuttaa
Kunnista vain harvalla talous aidosti tasapainossa http://matiashilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234731-kunnista-vain-harvalla-talous-aidosti-tasapainossa <p><a href="http://matiashilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234508-kuntamme-kreikan-tiella">Kirjoitin viime kerralla siitä kuinka kuntamme ovat Kreikan tiellä yhtenäisen luottoluokituksensa vuoksi.</a></p><p>Eilen 31.3. Kuntalehti kertoikin, että <a href="http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/talous/moni-kunta-teki-hyvan-tuloksen-2016-haasteet-silti-yha-lasna/">&quot;Moni kunta teki hyvän tuloksen vuonna 2016.&quot; </a></p><p><a href="http://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelu/talous/kuntien-ja-kuntayhtymien-vuoden-2016-tilinpaatosarviot-seka-talousarviot">Alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien kassavirta on kuitenkin jatkunut edelleen selvästi, noin 260 miljoonaa euroa, negatiivisena.</a> Se on toki &quot;huippuvuosiin&quot; nähden varsin vähän, noin 50 euroa asukasta kohden, mutta lisää kuntien velkataakkaa edelleen. Aito julkisen talouden tasapaino edellyttää, ettei tulevien sukupolvien velkataakkaa kasvateta.</p><p>Oheinen kartta on karu kuva Suomen kuntatalouden kokonaiskuvasta viime vuosilta. Kartta osoittaa kunnittaisen toiminnan ja investointien rahavirran vuosilta 2011-2015. Käytännössä kyse on siis kunnan kassavirrasta: jos luku on negatiivinen, on kunta joutunut ottamaan lainaa tai käyttämään aiemmin kassan pohjalle jääneitä varoja toimintansa ja investointiensa rahoittamiseen.</p><p>Vain noin viidesosa kunnista onnistui vuosina 2011-2015 saamaan aikaan positiivisen kassavirran. 80 % kunnista on käyttänyt rahaa enemmän kuin on saanut verotuloja ja valtionosuuksia. Kuntatalouden heikko rahoitustasapaino ei siis suinkaan ole vain kasvavien ja investoivien suurkaupunkiemme murhe, vaan ulottuu laajasti läpi maan. Kuntien näin suuri määrä ei mitenkään mahdu enää satunnaisvaihtelun piiriin, vaan kyse on kroonisesta kuntatalouden epätasapainosta.</p><p>Toki on selvää, että esimerkiksi paljon investoivalla kunnalla tunnusluku voi olla tilapäisesti negatiivinen, mutta toisaalta viiden vuoden tarkastelujaksoon pitäisi mahtua myös niitä vuosia, jolloin suuriin investointeihin on varauduttu tai niitä on maksettu pois. Erityisen hurjaa on kuitenkin se, että yli kolmasosalla kunnista rahoituksellinen alijäämä on viiden tilastovuoden aikana ollut yli 1000 euroa asukasta kohden. Lukua voi peilata siihen, että yksittäisen kunnan verotulo oli vuonna 2015 pienimmillään 2330 euroa/asukas ja mediaanikin noin 3400 euroa/asukas.</p><p>Kartan aineisto: Tilastokeskus ja Kuntaliitto</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin viime kerralla siitä kuinka kuntamme ovat Kreikan tiellä yhtenäisen luottoluokituksensa vuoksi.

Eilen 31.3. Kuntalehti kertoikin, että "Moni kunta teki hyvän tuloksen vuonna 2016."

Alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien kassavirta on kuitenkin jatkunut edelleen selvästi, noin 260 miljoonaa euroa, negatiivisena. Se on toki "huippuvuosiin" nähden varsin vähän, noin 50 euroa asukasta kohden, mutta lisää kuntien velkataakkaa edelleen. Aito julkisen talouden tasapaino edellyttää, ettei tulevien sukupolvien velkataakkaa kasvateta.

Oheinen kartta on karu kuva Suomen kuntatalouden kokonaiskuvasta viime vuosilta. Kartta osoittaa kunnittaisen toiminnan ja investointien rahavirran vuosilta 2011-2015. Käytännössä kyse on siis kunnan kassavirrasta: jos luku on negatiivinen, on kunta joutunut ottamaan lainaa tai käyttämään aiemmin kassan pohjalle jääneitä varoja toimintansa ja investointiensa rahoittamiseen.

Vain noin viidesosa kunnista onnistui vuosina 2011-2015 saamaan aikaan positiivisen kassavirran. 80 % kunnista on käyttänyt rahaa enemmän kuin on saanut verotuloja ja valtionosuuksia. Kuntatalouden heikko rahoitustasapaino ei siis suinkaan ole vain kasvavien ja investoivien suurkaupunkiemme murhe, vaan ulottuu laajasti läpi maan. Kuntien näin suuri määrä ei mitenkään mahdu enää satunnaisvaihtelun piiriin, vaan kyse on kroonisesta kuntatalouden epätasapainosta.

Toki on selvää, että esimerkiksi paljon investoivalla kunnalla tunnusluku voi olla tilapäisesti negatiivinen, mutta toisaalta viiden vuoden tarkastelujaksoon pitäisi mahtua myös niitä vuosia, jolloin suuriin investointeihin on varauduttu tai niitä on maksettu pois. Erityisen hurjaa on kuitenkin se, että yli kolmasosalla kunnista rahoituksellinen alijäämä on viiden tilastovuoden aikana ollut yli 1000 euroa asukasta kohden. Lukua voi peilata siihen, että yksittäisen kunnan verotulo oli vuonna 2015 pienimmillään 2330 euroa/asukas ja mediaanikin noin 3400 euroa/asukas.

Kartan aineisto: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

 

]]>
1 http://matiashilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234731-kunnista-vain-harvalla-talous-aidosti-tasapainossa#comments Julkinen talous Kunnat kuntatalous Kuntavaalit Sat, 01 Apr 2017 10:21:35 +0000 Matias Hilden http://matiashilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234731-kunnista-vain-harvalla-talous-aidosti-tasapainossa
Mitä Siuntion kunta tekee tulevaisuudessa http://vierinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234518-mita-siuntion-kunta-tekee-tulevaisuudessa <p>&nbsp;</p><p><strong><em>Mitä Siuntion kunta tekee tulevaisuudessa</em></strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Sivistys ja kulttuuri</em></strong></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Varhaiskasvatus</em></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Esi- ja perusopetus, muut koulutuspalvelut</em></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Vapaa sivistystyö</em></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Taide- ja kulttuuripalvelut</em></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Kirjasto</em></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Nuorisotoimi</em></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Liikunta ja vapaa-aika</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Elinvoimaisuus</em></strong></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Vetovoimaisuus</em></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Työllisyyden lisääminen</em></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Etsivä nuorisotyö</em></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Elinkeinotoiminnan kehittäminen on nyt entistä tärkeämpää</em></p><p><em>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Yritystoiminta, kehittämishankkeet ja yritystontit, markkinointi ja resurssien tehokas ja viisas käyttö</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Elinympäristö</em></strong></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Maapolitiikka on tärkeä osa kehitykselle, työpaikkoja ja asuntoja</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Ikäihmisten ja vanhusten asumispalvelut</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Joukkoliikenne ja muu liikenne</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Tieverkon kehittäminen ja ylläpito</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Vesihuoltolaitos ja jätevesien puhdistus</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Jätehuolto</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Energia, uusiutuvien energiasovellusten lisääntyvä hyödyntäminen</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Ympäristönsuojelu, terveellinen elinympäristö ja turvallisuus </em></p><p><strong><em>Paikallinen identiteetti ja demokratian edistäminen</em></strong></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Monipuoliset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Paikallinen yhteisöllisyys, kunnan asukkaiden omaehtoinen toiminta</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Viestintä ja vuorovaikutukset</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Vaalit ja edustuksellinen demokratia</em></p><p><em>- &nbsp; &nbsp; &nbsp; Kansalaisjärjestöjen sekä yhdistysten toimintamahdollisuudet</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kotisivut:</em></p><p><em><a href="http://www.karivierinen.fi/" target="_blank" title="http://www.karivierinen.fi">http://www.karivierinen.fi</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Mitä Siuntion kunta tekee tulevaisuudessa

 

Sivistys ja kulttuuri

-       Varhaiskasvatus

-       Esi- ja perusopetus, muut koulutuspalvelut

-       Vapaa sivistystyö

-       Taide- ja kulttuuripalvelut

-       Kirjasto

-       Nuorisotoimi

-       Liikunta ja vapaa-aika

 

Elinvoimaisuus

-       Vetovoimaisuus

-       Työllisyyden lisääminen

-       Etsivä nuorisotyö

-       Elinkeinotoiminnan kehittäminen on nyt entistä tärkeämpää

-       Yritystoiminta, kehittämishankkeet ja yritystontit, markkinointi ja resurssien tehokas ja viisas käyttö

 

Elinympäristö

-       Maapolitiikka on tärkeä osa kehitykselle, työpaikkoja ja asuntoja

-       Ikäihmisten ja vanhusten asumispalvelut

-       Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu

-       Joukkoliikenne ja muu liikenne

-       Tieverkon kehittäminen ja ylläpito

-       Vesihuoltolaitos ja jätevesien puhdistus

-       Jätehuolto

-       Energia, uusiutuvien energiasovellusten lisääntyvä hyödyntäminen

-       Ympäristönsuojelu, terveellinen elinympäristö ja turvallisuus

Paikallinen identiteetti ja demokratian edistäminen

-       Monipuoliset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon

-       Paikallinen yhteisöllisyys, kunnan asukkaiden omaehtoinen toiminta

-       Viestintä ja vuorovaikutukset

-       Vaalit ja edustuksellinen demokratia

-       Kansalaisjärjestöjen sekä yhdistysten toimintamahdollisuudet

 

 

Kotisivut:

http://www.karivierinen.fi

 

 

]]>
0 http://vierinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234518-mita-siuntion-kunta-tekee-tulevaisuudessa#comments Kunnan tehtävät Kunnat Kunta ja sote-uudistus Maakunta Tehtävät Oppi 1.4: Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy. Wed, 29 Mar 2017 20:06:30 +0000 kari vierinen http://vierinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234518-mita-siuntion-kunta-tekee-tulevaisuudessa
Kuntataloudessa reipas käänne parempaan - Jyväskylässäkin! http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234311-kuntataloudessa-reipas-kaanne-parempaan-jyvaskylassakin <p>&nbsp;</p><p>Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjoitettiin useita kunnille tärkeitä lauseita: &nbsp;Kuntien valtionosuuksiin ei tehdä uusia leikkauksia. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään. Mikäli uusia tehtäviä säädetään, niihin tulee täysi valtionosuus. &nbsp;Kunnille verouudistuksissa syntyvät menetykset korvataan täysin. Kuntien ja valtion välinen kustannustenjakoselvitys tehdään vuosittain täysimääräisenä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Edellisellä vaalikaudella hallitus leikkasi rajusti kuntien valtionosuuksia. Seurauksena oli kunnissa yt-neuvotteluja, irtisanomisia, palvelujen heikennyksiä, vanhustenhoidon kriisiytymisiä, varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmäkokojen kasvattamisia, velkaantumista ja verojen kiristämisiä. Kriisikuntia oli paljon.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kuntien talous on kääntynyt Sipilän-Soinin hallituksen ja kuntien omien toimenpiteiden ansiosta vahvaan kasvuun. Viime vuosi jo oli positiivinen. Siksi ennätysmäärä kuntia alensi veroprosenttia. Kriisikuntia ei ole yhtään. Vanhusten palveluita ei tarvitse heikentää eikä ryhmäkokoja kasvattaa. &nbsp;Yt-neuvotteluja ei käydä juurikaan. Kaikki on toisin kuin oli viime vaalikaudella.</p><p>&nbsp;</p><p>Jyväskylä sukelsi syvälle kuntaliitosten jälkeen. &nbsp;Vasta viime vuonna kaupungin talous nousi tasapainoon. Kaupungin omat kipeät päätökset ovat osaltaan tervehdyttäneet taloutta. Suurin tekijä oli täälläkin Sipilän-Soinin hallituksen kuntapolitiikka. &nbsp;Valtionosuudet kasvoivat reippaasti. Verotulot kehittyivät myönteisesti, kun valtio ei kaatanut vastuita kaupungille.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tästä on hyvä jatkaa niin valtakunnan tasolla kuin Jyväskylässäkin. &nbsp;Terve talous on kaiken perusta. Nyt on aika panostaa niiden ihmisten tarpeisiin, jotka viime vuosien kohtuuttomien valtionosuusleikkausten takia ovat joutuneet vaikeimpaan asemaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Uusilla valtuustoilla riittää töitä, mutta näkymät ovat aiempaa valoisammat.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjoitettiin useita kunnille tärkeitä lauseita:  Kuntien valtionosuuksiin ei tehdä uusia leikkauksia. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään. Mikäli uusia tehtäviä säädetään, niihin tulee täysi valtionosuus.  Kunnille verouudistuksissa syntyvät menetykset korvataan täysin. Kuntien ja valtion välinen kustannustenjakoselvitys tehdään vuosittain täysimääräisenä. 

 

Edellisellä vaalikaudella hallitus leikkasi rajusti kuntien valtionosuuksia. Seurauksena oli kunnissa yt-neuvotteluja, irtisanomisia, palvelujen heikennyksiä, vanhustenhoidon kriisiytymisiä, varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmäkokojen kasvattamisia, velkaantumista ja verojen kiristämisiä. Kriisikuntia oli paljon.

 

Nyt kuntien talous on kääntynyt Sipilän-Soinin hallituksen ja kuntien omien toimenpiteiden ansiosta vahvaan kasvuun. Viime vuosi jo oli positiivinen. Siksi ennätysmäärä kuntia alensi veroprosenttia. Kriisikuntia ei ole yhtään. Vanhusten palveluita ei tarvitse heikentää eikä ryhmäkokoja kasvattaa.  Yt-neuvotteluja ei käydä juurikaan. Kaikki on toisin kuin oli viime vaalikaudella.

 

Jyväskylä sukelsi syvälle kuntaliitosten jälkeen.  Vasta viime vuonna kaupungin talous nousi tasapainoon. Kaupungin omat kipeät päätökset ovat osaltaan tervehdyttäneet taloutta. Suurin tekijä oli täälläkin Sipilän-Soinin hallituksen kuntapolitiikka.  Valtionosuudet kasvoivat reippaasti. Verotulot kehittyivät myönteisesti, kun valtio ei kaatanut vastuita kaupungille. 

 

Tästä on hyvä jatkaa niin valtakunnan tasolla kuin Jyväskylässäkin.  Terve talous on kaiken perusta. Nyt on aika panostaa niiden ihmisten tarpeisiin, jotka viime vuosien kohtuuttomien valtionosuusleikkausten takia ovat joutuneet vaikeimpaan asemaan. 

 

Uusilla valtuustoilla riittää töitä, mutta näkymät ovat aiempaa valoisammat. 

 

 

]]>
0 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234311-kuntataloudessa-reipas-kaanne-parempaan-jyvaskylassakin#comments Jyväskylä Kunnat Talous Verot Mon, 27 Mar 2017 14:41:12 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234311-kuntataloudessa-reipas-kaanne-parempaan-jyvaskylassakin