Yrittäjyys http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132587/all Sun, 04 Feb 2018 22:07:51 +0200 fi Hupsista - muutama vuosi vierähti http://karioksanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250463-hupsista-muutam-vuosi-vierahti <p>Todellakin siitä on jo jonkin aikaa, kun viimeksi kävin täällä kirjoittelemassa, ja syy on tämä:</p><p>Vuonna 2015 kaupunkilehti <a href="https://ykkoslohja.fi">Ykkös-Lohja</a> sai <a href="https://kettujulkaisut.fi">Kettu Julkaisut Oy</a>:stä uuden vetäjän ja samalla tapahtui lehdessä muutenkin kohtuullisen paljon muutoksia, vaikka varsinainen tekijäjoukko säilyi samana. Vuosien 2015-2017 aikana lehden sisältörakenne sekä itse sisältö on kokenut uudistuksen, jonka ainakin lehtenä vakituisesti lukevat ovat huomanneet. Pois ovat mm. televisio-ohjelmat, mutta niiden sijaan on tullut kaksi uutta artikkeliosiota ja nyt kevättalvi 2018 on tuonut vielä yhden osion lisää. Uusia artikkeliosioita ovat &rdquo;Käy kylässä&rdquo;, &rdquo;Kotinurkkaus&rdquo; sekä Lionsin matkassa &ndash; lisänä lehteen ovat tulleet myös 1X2-vakiovihje.</p><p><img alt="" height="129" src="https://i0.wp.com/ertuki.fi/wp-content/uploads/2018/02/vihjecorner.jpg?resize=300%2C129&amp;ssl=1" width="300" /></p><p>Muutoksen yhteydessä kaupunkilehden oheen on rakennettu tiiviisti omaa digitaalista sisältöverkostoa kattaen Lohjan, Kirkkonummen, Vihdin sekä hieman rajatumpana myös Karkkilan. 2015 ehdittiin kokeilla myös Hankoa, mutta se katsottiin lopulta liian vaikeaksi, samoin kuin kävi myös Salon vastaavan projektin. Digitaaliset palvelut ovat kuitenkin Lohjan, Kirkkonummen ja Vihdin alueella voimissaan ja sekä kotisivustoja että Facebook sivuja ja ryhmiä on perustettu tarpeen mukaan niin suunnattuna kuntalaisille kuin myös b-to-b markkinointiin.</p><p>Vuoden 2015 1+4(5) henkilöstä on kasvettu 1+1+5 henkilöön ja välillä käytiin 1+1+6 henkilössä ja samalla liikevaihto on noussut 350&nbsp;000 eurosta noin 500&nbsp;000 euroon, mutta kehitysvuodet ovat olleet niukasti tappiollisia. Yrityksen omistaja <a href="https://ertuki.fi">Kari Oksanen</a> sanookin, että vuonna 2018 rauhoitetaan tahti ja tasataan tulosta, toivottavasti.</p><p><strong>Kaupunkilehti kasvaa</strong></p><p><img alt="" height="300" src="https://i1.wp.com/ertuki.fi/wp-content/uploads/2018/02/helmi-etusivu-210x300.jpg?resize=210%2C300&amp;ssl=1" width="210" /></p><p>Vuosien 2015-2017 aikana kaupunkilehden julkaistujen lehtien sivumäärät kasvoivat ja samalla jakeluun otettiin 1000 lehteä lisää per viikko. Tällä hetkellä lehteä jaetaan 34&nbsp;000 kappaletta joka keskiviikkoa ja suurin osa suoraan kotitalouksiin. Kerran kuukaudessa lehteä jaetaan laajennettuna painoksena 44&nbsp;000, jolloin lehden jakelu kattaa normaalin Lohja, Pohjois-Siuntion ja Nummelan lisäksi myös Vihdin kirkonkylän sekä Karkkilan taajama-alueet. Ykkös-Lohja on yksiselitteisesti alueen laajin yksittäinen kaupunkilehti.</p><p>Vuoden 2018 aluksi myös kotisivut kokivat uudistuksen, kun sivut siirrettiin versioon 3.0 ja samalla pois drupal-tekniikasta, missä sivut ehtivät olla useamman vuoden. Vuonna 2017 oli päädytty wordpress-alustaratkaisuun ja sen pohjalta uudet sivut avattiin heti vuoden vaihteessa. Tammikuussa 2018 Ykkös-Lohjan sivustolla kävi hieman yli 12&nbsp;000 kävijää. Samalla kun sivuston tekniikka uudistettiin, toteutettiin sivustolle myös uusia osioita, ja uusia on vielä vuoden 2018 aikana myös tulossa.</p><p><strong>Digipalvelut</strong></p><p><img alt="" height="222" src="https://i0.wp.com/ertuki.fi/wp-content/uploads/2018/02/logovedos_www_pieni.jpg?resize=300%2C222&amp;ssl=1" width="300" /></p><p>Näköislehden lisäksi Ykkös-Lohja julkaisee lähes kaikki artikkelit myös nettisivuillaan. Nettisivuilla on myös paikallisten yritysten ja ravintoloiden hakemisto, sekä tapahtumakalenteri. Tulossa on myös sähköinen versio treffipalstasta sekä Ykköstorista. Muita uusia digipalveluita syntyy tarpeen mukaan, kertoo Kari Oksanen Kettujen palveluista. Itse lehden sivun ympärille on kasvanut OstaXXX kampanjan kautta ovat sivustot <a href="https://ostalohjalta.fi">Lohjalle</a>, <a href="https://ostavihdista.fi">Vihtiin</a> sekä <a href="https://ostakirkkonummelta.fi">Kirkkonummelle</a> sekä näiden Facebook-versiot. Lisäksi Karkkilan asiakkaita ajatellen on avattu <a href="https://www.facebook.com/ostakarkkilasta/">OstaKarkkilasta</a> Facebook-kanava. Näiden lisäksi Ketut ovat avanneet lähinnä paikallisia teollisuusyrityksiä palvelevat <a href="https://veikkoinkorpi.fi">Veikkoinkorpi</a>, <a href="https://pappilankorpi.fi">Pappilankorpi</a> sekä <a href="https://muijala.fi">Muijala</a>-alueiden omat nettihakemistot sekä Facebook-palvelut, ajatuksena on yksinkertaisesti tuoda alueiden yrityksen entistä paremmin esille &ndash; paikallisesti. Digipalveluita on jo syntynyt muitakin paikallisesti mm. <a href="http://kahvilapaiva.fi">Kahvilapäivä</a> ja <a href="https://lohja2021.fi">Lohja2021</a>&ndash; sivustot, joilla kummallakin ovat selvät teemansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Todellakin siitä on jo jonkin aikaa, kun viimeksi kävin täällä kirjoittelemassa, ja syy on tämä:

Vuonna 2015 kaupunkilehti Ykkös-Lohja sai Kettu Julkaisut Oy:stä uuden vetäjän ja samalla tapahtui lehdessä muutenkin kohtuullisen paljon muutoksia, vaikka varsinainen tekijäjoukko säilyi samana. Vuosien 2015-2017 aikana lehden sisältörakenne sekä itse sisältö on kokenut uudistuksen, jonka ainakin lehtenä vakituisesti lukevat ovat huomanneet. Pois ovat mm. televisio-ohjelmat, mutta niiden sijaan on tullut kaksi uutta artikkeliosiota ja nyt kevättalvi 2018 on tuonut vielä yhden osion lisää. Uusia artikkeliosioita ovat ”Käy kylässä”, ”Kotinurkkaus” sekä Lionsin matkassa – lisänä lehteen ovat tulleet myös 1X2-vakiovihje.

Muutoksen yhteydessä kaupunkilehden oheen on rakennettu tiiviisti omaa digitaalista sisältöverkostoa kattaen Lohjan, Kirkkonummen, Vihdin sekä hieman rajatumpana myös Karkkilan. 2015 ehdittiin kokeilla myös Hankoa, mutta se katsottiin lopulta liian vaikeaksi, samoin kuin kävi myös Salon vastaavan projektin. Digitaaliset palvelut ovat kuitenkin Lohjan, Kirkkonummen ja Vihdin alueella voimissaan ja sekä kotisivustoja että Facebook sivuja ja ryhmiä on perustettu tarpeen mukaan niin suunnattuna kuntalaisille kuin myös b-to-b markkinointiin.

Vuoden 2015 1+4(5) henkilöstä on kasvettu 1+1+5 henkilöön ja välillä käytiin 1+1+6 henkilössä ja samalla liikevaihto on noussut 350 000 eurosta noin 500 000 euroon, mutta kehitysvuodet ovat olleet niukasti tappiollisia. Yrityksen omistaja Kari Oksanen sanookin, että vuonna 2018 rauhoitetaan tahti ja tasataan tulosta, toivottavasti.

Kaupunkilehti kasvaa

Vuosien 2015-2017 aikana kaupunkilehden julkaistujen lehtien sivumäärät kasvoivat ja samalla jakeluun otettiin 1000 lehteä lisää per viikko. Tällä hetkellä lehteä jaetaan 34 000 kappaletta joka keskiviikkoa ja suurin osa suoraan kotitalouksiin. Kerran kuukaudessa lehteä jaetaan laajennettuna painoksena 44 000, jolloin lehden jakelu kattaa normaalin Lohja, Pohjois-Siuntion ja Nummelan lisäksi myös Vihdin kirkonkylän sekä Karkkilan taajama-alueet. Ykkös-Lohja on yksiselitteisesti alueen laajin yksittäinen kaupunkilehti.

Vuoden 2018 aluksi myös kotisivut kokivat uudistuksen, kun sivut siirrettiin versioon 3.0 ja samalla pois drupal-tekniikasta, missä sivut ehtivät olla useamman vuoden. Vuonna 2017 oli päädytty wordpress-alustaratkaisuun ja sen pohjalta uudet sivut avattiin heti vuoden vaihteessa. Tammikuussa 2018 Ykkös-Lohjan sivustolla kävi hieman yli 12 000 kävijää. Samalla kun sivuston tekniikka uudistettiin, toteutettiin sivustolle myös uusia osioita, ja uusia on vielä vuoden 2018 aikana myös tulossa.

Digipalvelut

Näköislehden lisäksi Ykkös-Lohja julkaisee lähes kaikki artikkelit myös nettisivuillaan. Nettisivuilla on myös paikallisten yritysten ja ravintoloiden hakemisto, sekä tapahtumakalenteri. Tulossa on myös sähköinen versio treffipalstasta sekä Ykköstorista. Muita uusia digipalveluita syntyy tarpeen mukaan, kertoo Kari Oksanen Kettujen palveluista. Itse lehden sivun ympärille on kasvanut OstaXXX kampanjan kautta ovat sivustot Lohjalle, Vihtiin sekä Kirkkonummelle sekä näiden Facebook-versiot. Lisäksi Karkkilan asiakkaita ajatellen on avattu OstaKarkkilasta Facebook-kanava. Näiden lisäksi Ketut ovat avanneet lähinnä paikallisia teollisuusyrityksiä palvelevat Veikkoinkorpi, Pappilankorpi sekä Muijala-alueiden omat nettihakemistot sekä Facebook-palvelut, ajatuksena on yksinkertaisesti tuoda alueiden yrityksen entistä paremmin esille – paikallisesti. Digipalveluita on jo syntynyt muitakin paikallisesti mm. Kahvilapäivä ja Lohja2021– sivustot, joilla kummallakin ovat selvät teemansa.

]]>
0 http://karioksanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250463-hupsista-muutam-vuosi-vierahti#comments Yrittäjyys Yrittäminen Sun, 04 Feb 2018 20:07:51 +0000 Kari Oksanen http://karioksanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250463-hupsista-muutam-vuosi-vierahti
Kolmikanta historiaan, nelikanta tilalle! http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250307-kolmikanta-historiaan-nelikanta-tilalle <p>Tänään lakkoillaan hallituksen ns. aktiivimallia vastaan. Yhtenä sen suurimpana puutteena on ilmeisesti pidetty sitä, että sitä ei ole valmisteltu &rdquo;kolmikantaisesti&rdquo;, kuten yleensä aikaisemmin työmarkkinoihin liittyvät asiat tässä maassa on tehty. Tästä herää auttamatta kysymys siitä, onko kolmikannassa tehdyt päätökset sitten jotenkin parempia? Kuullaanko silloin kaikkia työmarkkinoiden osapuolia?</p><p>No ei kuunnella! PK-yritysten kanta ei ole mukana mitenkään. Ottaen huomioon, että suurin osa uusista työpaikoista nykyään syntyy nimenomaan tälle sektorille, on linjaus suorastaan käsittämätön. Jotenkin voisi kuvitella, että maassa jossa työllisyysaste on liian alhainen julkisiin menoihin nähden, olisi syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla niitä tahoja, jotka uusia työpaikkoja pääsääntöisesti luovat. Mutta ei.</p><p>Välillä tuntuu siltä, että Suomi on vartalo, jonka pää ja molemmat kädet kiistelevät siitä kuka on vartalon tärkein osa ja samaan aikaan kukaan ei kuuntele jalkoja. Ja itse asiassa juuri ne jalat vievät vartaloa eteenpäin.</p><p>Useimmat pienyrittäjät ovat yhtä mieltä siitä, että paikallinen sopiminen olisi optimaalisin tapa sopia sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Tämä todennäköisesti lisäisi työpaikkoja ja pienentäisi työttömyyttä. Tähän tavoitteeseen ei valitettavasti ikinä päästä, jos pk-yrittäjien ääni sivuutetaan joka kerta, kun päätöksiä tehdään.</p><p>Olisiko syytä unohtaa kolmikanta ja alkaa toteuttamaan nelikantaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään lakkoillaan hallituksen ns. aktiivimallia vastaan. Yhtenä sen suurimpana puutteena on ilmeisesti pidetty sitä, että sitä ei ole valmisteltu ”kolmikantaisesti”, kuten yleensä aikaisemmin työmarkkinoihin liittyvät asiat tässä maassa on tehty. Tästä herää auttamatta kysymys siitä, onko kolmikannassa tehdyt päätökset sitten jotenkin parempia? Kuullaanko silloin kaikkia työmarkkinoiden osapuolia?

No ei kuunnella! PK-yritysten kanta ei ole mukana mitenkään. Ottaen huomioon, että suurin osa uusista työpaikoista nykyään syntyy nimenomaan tälle sektorille, on linjaus suorastaan käsittämätön. Jotenkin voisi kuvitella, että maassa jossa työllisyysaste on liian alhainen julkisiin menoihin nähden, olisi syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla niitä tahoja, jotka uusia työpaikkoja pääsääntöisesti luovat. Mutta ei.

Välillä tuntuu siltä, että Suomi on vartalo, jonka pää ja molemmat kädet kiistelevät siitä kuka on vartalon tärkein osa ja samaan aikaan kukaan ei kuuntele jalkoja. Ja itse asiassa juuri ne jalat vievät vartaloa eteenpäin.

Useimmat pienyrittäjät ovat yhtä mieltä siitä, että paikallinen sopiminen olisi optimaalisin tapa sopia sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Tämä todennäköisesti lisäisi työpaikkoja ja pienentäisi työttömyyttä. Tähän tavoitteeseen ei valitettavasti ikinä päästä, jos pk-yrittäjien ääni sivuutetaan joka kerta, kun päätöksiä tehdään.

Olisiko syytä unohtaa kolmikanta ja alkaa toteuttamaan nelikantaa?

]]>
3 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250307-kolmikanta-historiaan-nelikanta-tilalle#comments Kolmikanta Työttömyys Yrittäjyys Fri, 02 Feb 2018 10:49:47 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250307-kolmikanta-historiaan-nelikanta-tilalle
SOTE VALINNAN VAPAUS ON KASVUN MAHDOLLISUUS YRITTÄVILLE http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249797-sote-valinnan-vapaus-on-kasvun-mahdollisuus-yrittaville <p>YRITTÄJÄHENKINEN HEI, SOTE VALINNANVAPAUS TULEE OLETKO VALMIS</p><p>Tässä sinulle rehti bisnes</p><p>Soteuudistus mullistaa suomalaisen yritystoiminnan. Mullistus merkitsee sitä, että tulevaisuudessa erilaiset innostuneet ja kasvuhakuiset yritykset ja yrittäjähenkiset ihmiset saavat aivan uuden kasvupohjan. Kasvupohja tarjoaa elintilaa monenlaiselle yritystoiminnalla ja innovaatiolle. Soteuudistus ei ole pelkästään sosiaali- ja terveysalaa edustavien yritysten kasva-alusta, vaan hyvin paljon muuta. Me Siniset haluamme olla osaltamme vaikuttamassa siihen, että nimenomaan kotimaiset pienet ja keskisuuret yritykset voivat sekä ymmärtävät ryhtyä jo valmistelemaan uutta aikaa ja kasvua. Sotevalinnanvapaus tuo sen mahdollisuuden.</p><p>Tämän hallituksen Sinisten toimijoiden ohjelma kohdentuu tärkeältä osaltaan kotimaisen yritystoiminnan tukemiseen. Me haluamme vaikuttaa siihen, että pienyrityksillä on mahdollisuus menestyä ja kasvaa tulevaisuuden Suomessa. Yrittäjyys on luotava mahdollisuudeksi, josta nousee tulevaisuuden kasvuyrityksiä. Me haluamme vahvistaa pienten yritysten kilpailukykyä ja menestymisen edellytyksiä. &nbsp;Tämä merkitsee avointa vuorovaikutusta yritystoimijoihin ja yrittäviin ihmisiin. Meidän on luotava mahdollisuus siihen, että he, yrittävät ihmiset löytävät sisäisen yrittäjyyden.</p><p>Siniset haluavat auttaa yrittäviä ihmisiä tai jo toimivia yrityksiä, joiden on hyvä nähdä tämän hallituksen valinnanvapaus positiivisena mahdollisuutena. Positiivinen mahdollisuus merkitsee valinnanvapauden tarjoamaa uutta menestyksen tietä. Menestyksen mahdollisuuden löytäminen merkitsee yhteiskunnalle velvollisuutta ryhtyä panostamaan yrittäjyyden kasvatus- ja koulutus mahdollisuuksiin. On panostettava ja samalla luotava uudenlaisia yrittäjyyttä tukevia koulutuksia, liike-elämän eri alueilla niin että pk yritykset ja tulevaisuuden yrittäjät voivat niitä hyödyntää. Tämä korostaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen velvollisuutta täydentää opetusta sekä koulutus tukemaan tulevaa sote-maakuntaa.</p><p>Edellytysten luominen merkitsee sitä, että yrittävä ihminen saa koulutusta ja opetusta, voidakseen ottaa vastaan kasvun haasteet. Kasvun haasteet ja mahdollisuudet on kyettävä koulutuksen ennakoimaan. Tämä merkitsee sitä, että yrittäville tai sellaiseksi itsensä kokeville on tarjolla mahdollisuuksia. Yritystoiminnan mahdollisuudet luodaan Sinisillä ajatuksilla, ei illuusiolla ja höttöpuheilla vaan aidolla avulla. Aito yhteiskunnan apu on koulutuksen ja opetuksen lisäksi myös paljon muuta.</p><p>Kasvua ja työllisyyttä syntyy vireän yritystoiminnan kautta. Vireä yritystoiminta merkitsee meidän Sinisten mielestä kykyä ja taitoa verkottua. Yritysten on kyettävä luomaan yhteistyötä keskenään sekä maakunnallisten ja alueellisten julkisten toimijoiden kanssa. Näin voimme tuoda vastapainoa supersuurille, monikansallisille terveysjäteille. Menestys syntyy siis osaavien, verkottuvien ja suomalaisia arvoja korostavien yrittäjien ja yritysten toimesta. Soten valinnanvapaus on siis suunnaton mahdollisuus, jossa kasvuhakuiset ja kestävää kehitystä hakevat yritykset tulevat menestymään. Syntyy hyvin suuri mahdollisuuksien maailma, jossa vain taivas on rajana ja kattona.</p><p>Me Siniset luomme positiivista ja myönteistä yhteiskuntaa. Sote- ja maakuntauudistus ovat esimerkkejä siitä kuinka me Siniset olemme ottaneet vastuun tulevaisuuden kehittämisestä. Me emme halua jämähtää yhteen asiaan tai menneisyyteen, vaan katsomme uuteen maailmaan. Uusi aika on maailman muutosten hyväksymistä&nbsp; ja muutoksen ottamista omiin käsiin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YRITTÄJÄHENKINEN HEI, SOTE VALINNANVAPAUS TULEE OLETKO VALMIS

Tässä sinulle rehti bisnes

Soteuudistus mullistaa suomalaisen yritystoiminnan. Mullistus merkitsee sitä, että tulevaisuudessa erilaiset innostuneet ja kasvuhakuiset yritykset ja yrittäjähenkiset ihmiset saavat aivan uuden kasvupohjan. Kasvupohja tarjoaa elintilaa monenlaiselle yritystoiminnalla ja innovaatiolle. Soteuudistus ei ole pelkästään sosiaali- ja terveysalaa edustavien yritysten kasva-alusta, vaan hyvin paljon muuta. Me Siniset haluamme olla osaltamme vaikuttamassa siihen, että nimenomaan kotimaiset pienet ja keskisuuret yritykset voivat sekä ymmärtävät ryhtyä jo valmistelemaan uutta aikaa ja kasvua. Sotevalinnanvapaus tuo sen mahdollisuuden.

Tämän hallituksen Sinisten toimijoiden ohjelma kohdentuu tärkeältä osaltaan kotimaisen yritystoiminnan tukemiseen. Me haluamme vaikuttaa siihen, että pienyrityksillä on mahdollisuus menestyä ja kasvaa tulevaisuuden Suomessa. Yrittäjyys on luotava mahdollisuudeksi, josta nousee tulevaisuuden kasvuyrityksiä. Me haluamme vahvistaa pienten yritysten kilpailukykyä ja menestymisen edellytyksiä.  Tämä merkitsee avointa vuorovaikutusta yritystoimijoihin ja yrittäviin ihmisiin. Meidän on luotava mahdollisuus siihen, että he, yrittävät ihmiset löytävät sisäisen yrittäjyyden.

Siniset haluavat auttaa yrittäviä ihmisiä tai jo toimivia yrityksiä, joiden on hyvä nähdä tämän hallituksen valinnanvapaus positiivisena mahdollisuutena. Positiivinen mahdollisuus merkitsee valinnanvapauden tarjoamaa uutta menestyksen tietä. Menestyksen mahdollisuuden löytäminen merkitsee yhteiskunnalle velvollisuutta ryhtyä panostamaan yrittäjyyden kasvatus- ja koulutus mahdollisuuksiin. On panostettava ja samalla luotava uudenlaisia yrittäjyyttä tukevia koulutuksia, liike-elämän eri alueilla niin että pk yritykset ja tulevaisuuden yrittäjät voivat niitä hyödyntää. Tämä korostaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen velvollisuutta täydentää opetusta sekä koulutus tukemaan tulevaa sote-maakuntaa.

Edellytysten luominen merkitsee sitä, että yrittävä ihminen saa koulutusta ja opetusta, voidakseen ottaa vastaan kasvun haasteet. Kasvun haasteet ja mahdollisuudet on kyettävä koulutuksen ennakoimaan. Tämä merkitsee sitä, että yrittäville tai sellaiseksi itsensä kokeville on tarjolla mahdollisuuksia. Yritystoiminnan mahdollisuudet luodaan Sinisillä ajatuksilla, ei illuusiolla ja höttöpuheilla vaan aidolla avulla. Aito yhteiskunnan apu on koulutuksen ja opetuksen lisäksi myös paljon muuta.

Kasvua ja työllisyyttä syntyy vireän yritystoiminnan kautta. Vireä yritystoiminta merkitsee meidän Sinisten mielestä kykyä ja taitoa verkottua. Yritysten on kyettävä luomaan yhteistyötä keskenään sekä maakunnallisten ja alueellisten julkisten toimijoiden kanssa. Näin voimme tuoda vastapainoa supersuurille, monikansallisille terveysjäteille. Menestys syntyy siis osaavien, verkottuvien ja suomalaisia arvoja korostavien yrittäjien ja yritysten toimesta. Soten valinnanvapaus on siis suunnaton mahdollisuus, jossa kasvuhakuiset ja kestävää kehitystä hakevat yritykset tulevat menestymään. Syntyy hyvin suuri mahdollisuuksien maailma, jossa vain taivas on rajana ja kattona.

Me Siniset luomme positiivista ja myönteistä yhteiskuntaa. Sote- ja maakuntauudistus ovat esimerkkejä siitä kuinka me Siniset olemme ottaneet vastuun tulevaisuuden kehittämisestä. Me emme halua jämähtää yhteen asiaan tai menneisyyteen, vaan katsomme uuteen maailmaan. Uusi aika on maailman muutosten hyväksymistä  ja muutoksen ottamista omiin käsiin.

 

]]>
0 http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249797-sote-valinnan-vapaus-on-kasvun-mahdollisuus-yrittaville#comments Kasvu Maakunta- ja soteuudistus Sininen tulevaisuus Sote-uudistus valinnanvapaus Yrittäjyys Thu, 25 Jan 2018 18:59:37 +0000 Matti Torvinen http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249797-sote-valinnan-vapaus-on-kasvun-mahdollisuus-yrittaville
SUOMESTA MAAILMAN INNOVAATTORI? http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249740-suomesta-maailman-innovaattori <p>&nbsp;</p><p>SUOMESTA MAAILMAN INNOVAATTORI?</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on uusin versio aikaisemmin kirjoittamastani U-S blogista &rdquo;HeikkiPeltola1-Puheenvuoro: &rdquo;Ideapuutteen korjaaminen 26.9.2017&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän suuntaista asiaa olen viimeisen parin..kolmen vuoden ajan tyrkyttänyt tosissaan kärkipoliitikoille ja talouselämän vaikuttajille. Ilman menestystä. Ainoat julkiset julkaisijat ovat olleet runsas pari vuotta sitten Talouselämä ja pari maakuntalehteä.</p><p>LUT:n innovaatio-proffa ilmoitti asian &rdquo;ei kuuluvan hänelle&rdquo;. Pari instanssia on ilmoittanut arkistoineen tekstin.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Puute on ideoista&rdquo;</p><p>Sanoi Etlan tutkimusjohtaja prof. Maliranta hyvän aikaa sitten. Tuottavuuttamme täytyy parantaa vähintään EU:n puitteissa. Kaikki tämän tietävät, mutta harvat tiedostavat. Poliitikot antavat katteettomia lupauksia ilman konkretiaa toimenpiteistä. Eniten tarvitaan uutta kilpailukykyistä työtä. Mieluiten hyviä tuotteita, jotka voidaan hinnoitella itse.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä on idea-/innovaatiopula. Samaan aikaan maailma on täynnä rahaa ja turhautuneita ideanikkareita.</p><p>Turhautuneisuus tulee pitkästä ja kalliista idean suojaamisesta, tuotannon käynnistämisestä, markkinoinnista etc. mihin useimpien eväät eivät riitä. Eikä välttämättä motivaatiokaan, koska useimmat ideanikkarit eivät unelmoi menestyvänsä yritysjohtajana, vaan innovaattorina, minkä taidon osaavat.</p><p>Toinen syy on keksijöiden kokemat isojen firmojen varastamat patentoidut keksinnöt.</p><p>Kts: Timo Isosaaren U-S:n blogit: &rdquo;Näin varastetaan patentoitu keksintö 31.1.2014&rdquo; ja &rdquo;Pienyrittäjä on pelkkä pelle 28.9.2016&rdquo;.</p><p>Näistä peloista vapaana ideoiden määrä tulee kasvamaan kertaluokilla**.</p><p>&nbsp;</p><p>Tärkein asia ihmisille on saada tehdä sitä työtä, mikä kiinnostaa, minkä osaa ja millä elää. Nykyinen systeemi perustuu yrittäjyyteen, mikä pakottaa hallitsemaan koko repertuaarin ideasta..kannattavaan markkinointiin. Tämä karsii suurimman osan innovaattoreista ja innovaatioista. Ne menevät innovaattorien mukana meidän viimeiseen sijoituspaikkaamme.</p><p>&nbsp;</p><p>Ratkaisu innovaatiopuutteen korjaamiseen olisi &rdquo;managerointi&rdquo;, jossa jokaiseen prosessiosuuteen haettaisiin sopivat/pätevät asiantuntijat.</p><p>Innovointi järjestettäisiin seuraavasti: Joku oivaltaa ongelman, ongelman ratkaisun tai valmiin liikeidean ja toimittaa sen omalla kielellään ideapankille (=manageri, FinnPat tms). FP rekisteröi sen (ajan &ndash; sekunnin tarkkudella -, mikä vastaa &rdquo;patentti haettu pv-määrää&rdquo;, asian ja keksijän) välittömästi ja julkistaa <u>HETI </u>(päivän tai parin viiveellä, pikatarkistus, millä varmistetaan lisäkehitystarve) kotimaisten kielien lisäksi maailman valtakielillä edelleen kehitettäväksi =Nettiajan tuumatalkoot*. Jos on valmis liikeidea, ei tätä kierrosta tarvita. Saman asian keksineet ja patentoineet älähtävät. FP:n juristit hoitavat aikanaan mahdolliset reklamaatiot. Rekisteröinti on keksijöille ilmainen. Samalla keksijä luovuttaa idean FP:n hallintaan. FP hoitaa suojaukset ja taistelee voitokkaasti patenttivarkaita vastaan. Valmistus ja markkinointi ulkoistetaan pääosin kotimaisille yrityksille.</p><p>Keksijät saavat aikanaan osuutensa ja heidän luottamusta FP:n toimintaan ei saa horjuttaa! Takuumiehenä valtio.</p><p>Näin saadaan loppumaton määrä ideoita. Idean kehitys tapahtuu nopeasti vuosien sijasta päivissä/viikoissa, koska kehittäjiä, jotka sudokua mieluummin ratkaisevat teknisiä ongelmia, on rajattomasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtion rooli voisi olla ensimmäiseksi selvitys, onko tälläiseen toimintaan jotakin &ndash; kansaivälisiä &ndash; esteitä. Ellei tai esteet ohitettavissa, yritystukien sijasta osallistuminen FP:n toiminnan alkurahoitukseen. PRH-Tekes-Keksintösäätiö.. voisivat lyödä hynttyyt yhteen.</p><p>&nbsp;</p><p>FP:n alkutaival voi olla haasteellinen innovaatioihin tukehtumisvaaran takia. Samansuuntaista &ndash; mutta eri konseptilla - toimintaa löytyy jo maailmalta (Kickstarter, kimpparahoitus..), eli toki jo olemme jälkijunassa, mutta em. systeemillä voisimme muuttaa junan aikataulua meille suotuisempaan suuntaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Odotan innolla tukehduttamistalkoita. Jo ikä (75+) on lievä rajoitus ryhtyä yrittämään.</p><p>Vaikeinta on päättää, mitä päivän mittaan päähän pälkähtävää ryhtyisin yrittämään, ja loput sadat tai tuhannet heittäisin huut helvettiin***.</p><p>&nbsp;</p><p>Heikki Peltola, DI, Imatra</p><p>&nbsp;</p><p>PS:t</p><p>* &rdquo;Tuumatalkoot&rdquo; on Innotiimin perustajan ex työkaverini Kari Helinin OVAKO:lla -70-luvulla kehittämä &ndash; innovointimenetelmä.</p><p>&nbsp;</p><p>** 90-luvulla OVAKON Imatran terästehtaan johtaja piti motivaatiokoulutusta kehitysorganisaatiolle mainiten suunnilleen seuraavasti: &rdquo;Tarvitsemme välttämättä uusia ideoita teilltä kaikilta, mutta älkää lähettäkö niitä niin paljon kuin Peltolan Hessu. Niihin tukehtuu&rdquo;</p><p>Porukalla oli hauskaa, minulla ei.</p><p>Jälkeenpäin olen kääntänyt asian saamakseni tunnustukseksi, vaikka mollamiseksi lienee tarkoitettu?</p><p>Terveisiä Kallelle!</p><p>&nbsp;</p><p>***Tällä hetkellä mielessä jyllää 100% toimiva edullinen hometalokorjauspaketti ja uusien homeettomien rakennusen tekokonsepti. Lienee varminta kaivaa se syvälle maahan, kaiken maailman riesojen välttämiseksi? Eläkettäni en aio tähän riskeerata.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

SUOMESTA MAAILMAN INNOVAATTORI?

 

Tämä on uusin versio aikaisemmin kirjoittamastani U-S blogista ”HeikkiPeltola1-Puheenvuoro: ”Ideapuutteen korjaaminen 26.9.2017”

 

 

Tämän suuntaista asiaa olen viimeisen parin..kolmen vuoden ajan tyrkyttänyt tosissaan kärkipoliitikoille ja talouselämän vaikuttajille. Ilman menestystä. Ainoat julkiset julkaisijat ovat olleet runsas pari vuotta sitten Talouselämä ja pari maakuntalehteä.

LUT:n innovaatio-proffa ilmoitti asian ”ei kuuluvan hänelle”. Pari instanssia on ilmoittanut arkistoineen tekstin.

 

”Puute on ideoista”

Sanoi Etlan tutkimusjohtaja prof. Maliranta hyvän aikaa sitten. Tuottavuuttamme täytyy parantaa vähintään EU:n puitteissa. Kaikki tämän tietävät, mutta harvat tiedostavat. Poliitikot antavat katteettomia lupauksia ilman konkretiaa toimenpiteistä. Eniten tarvitaan uutta kilpailukykyistä työtä. Mieluiten hyviä tuotteita, jotka voidaan hinnoitella itse.

 

Meillä on idea-/innovaatiopula. Samaan aikaan maailma on täynnä rahaa ja turhautuneita ideanikkareita.

Turhautuneisuus tulee pitkästä ja kalliista idean suojaamisesta, tuotannon käynnistämisestä, markkinoinnista etc. mihin useimpien eväät eivät riitä. Eikä välttämättä motivaatiokaan, koska useimmat ideanikkarit eivät unelmoi menestyvänsä yritysjohtajana, vaan innovaattorina, minkä taidon osaavat.

Toinen syy on keksijöiden kokemat isojen firmojen varastamat patentoidut keksinnöt.

Kts: Timo Isosaaren U-S:n blogit: ”Näin varastetaan patentoitu keksintö 31.1.2014” ja ”Pienyrittäjä on pelkkä pelle 28.9.2016”.

Näistä peloista vapaana ideoiden määrä tulee kasvamaan kertaluokilla**.

 

Tärkein asia ihmisille on saada tehdä sitä työtä, mikä kiinnostaa, minkä osaa ja millä elää. Nykyinen systeemi perustuu yrittäjyyteen, mikä pakottaa hallitsemaan koko repertuaarin ideasta..kannattavaan markkinointiin. Tämä karsii suurimman osan innovaattoreista ja innovaatioista. Ne menevät innovaattorien mukana meidän viimeiseen sijoituspaikkaamme.

 

Ratkaisu innovaatiopuutteen korjaamiseen olisi ”managerointi”, jossa jokaiseen prosessiosuuteen haettaisiin sopivat/pätevät asiantuntijat.

Innovointi järjestettäisiin seuraavasti: Joku oivaltaa ongelman, ongelman ratkaisun tai valmiin liikeidean ja toimittaa sen omalla kielellään ideapankille (=manageri, FinnPat tms). FP rekisteröi sen (ajan – sekunnin tarkkudella -, mikä vastaa ”patentti haettu pv-määrää”, asian ja keksijän) välittömästi ja julkistaa HETI (päivän tai parin viiveellä, pikatarkistus, millä varmistetaan lisäkehitystarve) kotimaisten kielien lisäksi maailman valtakielillä edelleen kehitettäväksi =Nettiajan tuumatalkoot*. Jos on valmis liikeidea, ei tätä kierrosta tarvita. Saman asian keksineet ja patentoineet älähtävät. FP:n juristit hoitavat aikanaan mahdolliset reklamaatiot. Rekisteröinti on keksijöille ilmainen. Samalla keksijä luovuttaa idean FP:n hallintaan. FP hoitaa suojaukset ja taistelee voitokkaasti patenttivarkaita vastaan. Valmistus ja markkinointi ulkoistetaan pääosin kotimaisille yrityksille.

Keksijät saavat aikanaan osuutensa ja heidän luottamusta FP:n toimintaan ei saa horjuttaa! Takuumiehenä valtio.

Näin saadaan loppumaton määrä ideoita. Idean kehitys tapahtuu nopeasti vuosien sijasta päivissä/viikoissa, koska kehittäjiä, jotka sudokua mieluummin ratkaisevat teknisiä ongelmia, on rajattomasti.

 

Valtion rooli voisi olla ensimmäiseksi selvitys, onko tälläiseen toimintaan jotakin – kansaivälisiä – esteitä. Ellei tai esteet ohitettavissa, yritystukien sijasta osallistuminen FP:n toiminnan alkurahoitukseen. PRH-Tekes-Keksintösäätiö.. voisivat lyödä hynttyyt yhteen.

 

FP:n alkutaival voi olla haasteellinen innovaatioihin tukehtumisvaaran takia. Samansuuntaista – mutta eri konseptilla - toimintaa löytyy jo maailmalta (Kickstarter, kimpparahoitus..), eli toki jo olemme jälkijunassa, mutta em. systeemillä voisimme muuttaa junan aikataulua meille suotuisempaan suuntaan.

 

 

Odotan innolla tukehduttamistalkoita. Jo ikä (75+) on lievä rajoitus ryhtyä yrittämään.

Vaikeinta on päättää, mitä päivän mittaan päähän pälkähtävää ryhtyisin yrittämään, ja loput sadat tai tuhannet heittäisin huut helvettiin***.

 

Heikki Peltola, DI, Imatra

 

PS:t

* ”Tuumatalkoot” on Innotiimin perustajan ex työkaverini Kari Helinin OVAKO:lla -70-luvulla kehittämä – innovointimenetelmä.

 

** 90-luvulla OVAKON Imatran terästehtaan johtaja piti motivaatiokoulutusta kehitysorganisaatiolle mainiten suunnilleen seuraavasti: ”Tarvitsemme välttämättä uusia ideoita teilltä kaikilta, mutta älkää lähettäkö niitä niin paljon kuin Peltolan Hessu. Niihin tukehtuu”

Porukalla oli hauskaa, minulla ei.

Jälkeenpäin olen kääntänyt asian saamakseni tunnustukseksi, vaikka mollamiseksi lienee tarkoitettu?

Terveisiä Kallelle!

 

***Tällä hetkellä mielessä jyllää 100% toimiva edullinen hometalokorjauspaketti ja uusien homeettomien rakennusen tekokonsepti. Lienee varminta kaivaa se syvälle maahan, kaiken maailman riesojen välttämiseksi? Eläkettäni en aio tähän riskeerata.

]]>
0 http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249740-suomesta-maailman-innovaattori#comments Ideapankki Keksijät Keksinnöt Yrittäjyys Wed, 24 Jan 2018 18:05:55 +0000 Heikki Peltola http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249740-suomesta-maailman-innovaattori
Suomi ei ole rikas maa http://janikuusela11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249564-suomi-ei-ole-rikas-maa <p>Perusasia, jota ei opeteta koulun penkillä, on että yrittäjät (isot ja pienemmät yritykset) rahoittavat maksuttoman koululaitoksen, opettajien palkat, julkisen terveydenhuollon, poliisin, oikeuslaitoksen, eduskunnan virkamiehineen, kuntien sosiaalipalvelut jne. jne. Nämä julkisen sektorin palvelualat eivät itse näet tuota mitään. Ne rahoitetaan yritysten ja pienyrittäjien maksamista veroista.</p> <p>Luonnollisesti yritysten verotulot eivät riitä julkisiin menoihin. Tätä bruttokansantuotteessa olevaa aukkoa paikataan jatkuvalla velanotolla. Suomi ei ole rikas maa, vaan jatkuvasti nopealla vauhdilla velkaantuva maa. Miksi Suomen tulevaisuus näyttää heikolta? Tähän ovat syynä julkisen sektorin yhä paisuvat kustannukset. Niiden rahoittamiseksi yritysten on nostettava hintojaan. Ja koska yritykset joutuvat nostamaan tuotteiden hintoja, vienti ei vedä yhä tiukentuvassa kilpailussa.</p> <p>Jo nyt yrittäjien verotus on kohtuuton. Sen vuoksi yhä useampi yrittäjä heittää hanskat tiskiin. Tehtaat ja tuotanto viedään halvempiin maihin. Ja mitä vähemmän yrittäjiä maastamme löytyy, sitä vähemmän on nettoveronmaksajia. Valtio, jossa yrittäminen tehdään mahdottomaksi, on tuhoontuomittu.</p> <p>Vaihtoehtona on kommunismi, jossa kaikki tuottava yritystoiminta siirtyy valtion omistukseen. Se olisi yrittäjällekin lopulta helpompi tie. Riskit ja vastuun yrittämisestä kantaisi valtio eikä yksityinen henkilö. Palkan maksaisi valtio. Myös palkallinen loma kiinnostaisi. Jo nyt valtio vie yrityksen liikevaihdosta enemmän kuin sen omistaja. Eikö samantien valtio voisi myös ottaa harteilleen taloudelliset riskit, vastuun, markkinoinnin, työeläkevakuutusmaksut, kaikki?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perusasia, jota ei opeteta koulun penkillä, on että yrittäjät (isot ja pienemmät yritykset) rahoittavat maksuttoman koululaitoksen, opettajien palkat, julkisen terveydenhuollon, poliisin, oikeuslaitoksen, eduskunnan virkamiehineen, kuntien sosiaalipalvelut jne. jne. Nämä julkisen sektorin palvelualat eivät itse näet tuota mitään. Ne rahoitetaan yritysten ja pienyrittäjien maksamista veroista.

Luonnollisesti yritysten verotulot eivät riitä julkisiin menoihin. Tätä bruttokansantuotteessa olevaa aukkoa paikataan jatkuvalla velanotolla. Suomi ei ole rikas maa, vaan jatkuvasti nopealla vauhdilla velkaantuva maa. Miksi Suomen tulevaisuus näyttää heikolta? Tähän ovat syynä julkisen sektorin yhä paisuvat kustannukset. Niiden rahoittamiseksi yritysten on nostettava hintojaan. Ja koska yritykset joutuvat nostamaan tuotteiden hintoja, vienti ei vedä yhä tiukentuvassa kilpailussa.

Jo nyt yrittäjien verotus on kohtuuton. Sen vuoksi yhä useampi yrittäjä heittää hanskat tiskiin. Tehtaat ja tuotanto viedään halvempiin maihin. Ja mitä vähemmän yrittäjiä maastamme löytyy, sitä vähemmän on nettoveronmaksajia. Valtio, jossa yrittäminen tehdään mahdottomaksi, on tuhoontuomittu.

Vaihtoehtona on kommunismi, jossa kaikki tuottava yritystoiminta siirtyy valtion omistukseen. Se olisi yrittäjällekin lopulta helpompi tie. Riskit ja vastuun yrittämisestä kantaisi valtio eikä yksityinen henkilö. Palkan maksaisi valtio. Myös palkallinen loma kiinnostaisi. Jo nyt valtio vie yrityksen liikevaihdosta enemmän kuin sen omistaja. Eikö samantien valtio voisi myös ottaa harteilleen taloudelliset riskit, vastuun, markkinoinnin, työeläkevakuutusmaksut, kaikki?

]]>
25 http://janikuusela11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249564-suomi-ei-ole-rikas-maa#comments Valtionvelka Verotus Yrittäjyys Mon, 22 Jan 2018 11:01:53 +0000 Jani Kuusela http://janikuusela11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249564-suomi-ei-ole-rikas-maa
Sivurata plus http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249527-sivurata-plus <p><strong><u>Tiivistelmä</u></strong></p><p>Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin suunnitelmiin avata henkilöjunaliikenne kilpailulle on suhtauduttu lähinnä kielteisesti. Ennakkoluulotta asiaan suhtaudutaan lähinnä vain Pohjanmaalla, jossa viimeinen pisara oli vain aikeeksi jäänyt liikenteen lakkauttaminen välillä Seinäjoki &ndash; Jyväskylä. Siksi teen rataosia Seinäjoki &ndash; Haapamäki &ndash; Jyväskylä ja Haapamäki &ndash; Tampere (Haapamäen kolmio) koskevan henkilöjunien aikataulullisen kehittämisesityksen.</p><p>Esitys tuo kilpailevia vuoroja rajoitetusti rataosalle Seinäjoki &ndash; Vaasa, Seinäjoki &ndash; Härmä ja Tampere &ndash; Jyväskylä sekä palauttaa junat väleille Vaasa &ndash; Vaasan satama ja Jyväskylä &ndash; Saarijärvi. Useita liikennepaikkoja myös palautettaisiin käyttöön ja junatarjonta kasvaa aikataulun koko vaikutusalueella (kts. Liite 1 Aikataulut ja kalustokierto s. 8 &ndash; 13; jos kiinnostusta riittää, kannattaa palata kirjoituksen muihin osiin). Liikennepaikkaparannukset erityisesti välillä Seinäjoki &ndash; Vaasa mahdollistavat myös junavuorojen lisäämisen.&nbsp;</p><p>Henkilöjunien yksi kilpailutekijä on nopeus. Tällä hetkellä Haapamäen kolmion ratojen hyvä kunto mahdollistaisi korkeammat nopeudet varsin helposti, mutta nykymaksimi on enimmäkseen 100 km/h (140 km/h voidaan ylittää vain eritasoratkaisuin, jotka ovat kalliita). Merkittävät matka-aikasäästöt edellyttävät kuitenkin pitkiä liikennepaikkavälejä ja otollisen yhtenäisen rataosan ongelmana ovat paikoittaiset 80 kilometrin nopeusrajoitukset.</p><p>Jos 120 km/h sallitaan tarkoin harkitusti, matkaa voi lyhentää kuusi minuuttia välillä Seinäjoki &ndash; Jyväskylä varsin helposti. Lisäksi aikaa voidaan säästää käyttämällä junia, jotka eivät pysähdy jokaisella liikennepaikalla; kts. 8. Muutos nykyiseen verrattuna ja aikataulujen potentiaali. Jo tämä parantaa reitin kilpailukykyä VR:n kiertoyhteyteen Seinäjoki &ndash; Tampere &ndash;&nbsp; Jyväskylä verrattuna.</p><p>Moni kysynee joka tapauksessa, kannattaako tällaiseen &rdquo;minuuttipeliin&rdquo; panostaa. Vertaan siksi kustannuksia norjalaiseen hankkeeseen, jonka aikasäästö on 15 minuuttia ja kustannukset noin 777.750.000 euroa. Oma arvioni seitsemän minuutin aikasäästön toteuttamiseksi on todellakin piskuinen murto-osa tästä (kts. 4. Nopeuden nostoa koskeva kustannusarvio ja 5. Muita tarvittavia toimia).&nbsp;</p><p>Niin (paikalliset) virkamiehet&nbsp;kuin päättäjätkin&nbsp;pitävät sähköistystä merkillisenä taikavoimana rautatieliikenteen kehittämiseksi sen kalleudesta huolimatta. &rdquo;Haapamäen Junakolmio Oy:n&rdquo; käyttämistä radoista noin puolet on sähköistettyjä ja noin puolet ilman sähköä. Vaihdottomat yhteydet ovat kuitenkin matkustajille etu yleensä sekä matka-ajallisesti että mukavuuden kannalta (junasta toiseen siirtyminen vie aina jonkin verran aikaa sen aiheuttaman vaivan lisäksi).</p><p>Kuvitteellinen yhtiö on tarpeen ajattelun apuvälineenä: päättäjätkin pitää saada ymmärtämään vaivattomasti sähköradalta sähköttömälle siirtyvän kaluston hyödyt (kts. 6. Kalustoa koskevia oletuksia). Yhtiö edustaisi uutta aikaa myös siten, että se itse miettii keinoja houkutella matkustajia juniinsa sen sijaan, että päättäjien pitää mahtikäskyn omaisesti kehottaa heitä kyytiin. Mahdollisuuksia kyllä on radanvarteen asettuneista pandakarhuista alkaen.&nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>Ainakin osa aikatauluissa mainituista kunnista on valmis satsaamaan alueillaan sijaitsevien liikennepaikkojen kunnostukseen. Toivottavasti tällainen ajattelutapa on myös valmis haastamaan valtion kangistuneet kaavat, joiden mukaan yhdessä VR:n kanssa valitellaan, ettei oikein mikään onnistu ilman tukiaisia tai suuriin summiin nousevia investointeja. On jo aika miettiä ja esittää vaihtoehtoja, jotka lisäävät henkilöjunien määriä ja säästävät yhteistä kukkaroa sen tyhjentämisen sijasta!&nbsp;</p><p>Kokonaisuudessaan kirjoitus on&nbsp;<a href="http://rautatiematkustajat.fi/pdf/Sivurata_plus.pdf">luettavissa täällä</a>.&nbsp;</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen</p><p>www.rautatiematkustajat.fï</p><p><a href="https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/" target="_blank">https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><hr /><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tiivistelmä

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin suunnitelmiin avata henkilöjunaliikenne kilpailulle on suhtauduttu lähinnä kielteisesti. Ennakkoluulotta asiaan suhtaudutaan lähinnä vain Pohjanmaalla, jossa viimeinen pisara oli vain aikeeksi jäänyt liikenteen lakkauttaminen välillä Seinäjoki – Jyväskylä. Siksi teen rataosia Seinäjoki – Haapamäki – Jyväskylä ja Haapamäki – Tampere (Haapamäen kolmio) koskevan henkilöjunien aikataulullisen kehittämisesityksen.

Esitys tuo kilpailevia vuoroja rajoitetusti rataosalle Seinäjoki – Vaasa, Seinäjoki – Härmä ja Tampere – Jyväskylä sekä palauttaa junat väleille Vaasa – Vaasan satama ja Jyväskylä – Saarijärvi. Useita liikennepaikkoja myös palautettaisiin käyttöön ja junatarjonta kasvaa aikataulun koko vaikutusalueella (kts. Liite 1 Aikataulut ja kalustokierto s. 8 – 13; jos kiinnostusta riittää, kannattaa palata kirjoituksen muihin osiin). Liikennepaikkaparannukset erityisesti välillä Seinäjoki – Vaasa mahdollistavat myös junavuorojen lisäämisen. 

Henkilöjunien yksi kilpailutekijä on nopeus. Tällä hetkellä Haapamäen kolmion ratojen hyvä kunto mahdollistaisi korkeammat nopeudet varsin helposti, mutta nykymaksimi on enimmäkseen 100 km/h (140 km/h voidaan ylittää vain eritasoratkaisuin, jotka ovat kalliita). Merkittävät matka-aikasäästöt edellyttävät kuitenkin pitkiä liikennepaikkavälejä ja otollisen yhtenäisen rataosan ongelmana ovat paikoittaiset 80 kilometrin nopeusrajoitukset.

Jos 120 km/h sallitaan tarkoin harkitusti, matkaa voi lyhentää kuusi minuuttia välillä Seinäjoki – Jyväskylä varsin helposti. Lisäksi aikaa voidaan säästää käyttämällä junia, jotka eivät pysähdy jokaisella liikennepaikalla; kts. 8. Muutos nykyiseen verrattuna ja aikataulujen potentiaali. Jo tämä parantaa reitin kilpailukykyä VR:n kiertoyhteyteen Seinäjoki – Tampere –  Jyväskylä verrattuna.

Moni kysynee joka tapauksessa, kannattaako tällaiseen ”minuuttipeliin” panostaa. Vertaan siksi kustannuksia norjalaiseen hankkeeseen, jonka aikasäästö on 15 minuuttia ja kustannukset noin 777.750.000 euroa. Oma arvioni seitsemän minuutin aikasäästön toteuttamiseksi on todellakin piskuinen murto-osa tästä (kts. 4. Nopeuden nostoa koskeva kustannusarvio ja 5. Muita tarvittavia toimia). 

Niin (paikalliset) virkamiehet kuin päättäjätkin pitävät sähköistystä merkillisenä taikavoimana rautatieliikenteen kehittämiseksi sen kalleudesta huolimatta. ”Haapamäen Junakolmio Oy:n” käyttämistä radoista noin puolet on sähköistettyjä ja noin puolet ilman sähköä. Vaihdottomat yhteydet ovat kuitenkin matkustajille etu yleensä sekä matka-ajallisesti että mukavuuden kannalta (junasta toiseen siirtyminen vie aina jonkin verran aikaa sen aiheuttaman vaivan lisäksi).

Kuvitteellinen yhtiö on tarpeen ajattelun apuvälineenä: päättäjätkin pitää saada ymmärtämään vaivattomasti sähköradalta sähköttömälle siirtyvän kaluston hyödyt (kts. 6. Kalustoa koskevia oletuksia). Yhtiö edustaisi uutta aikaa myös siten, että se itse miettii keinoja houkutella matkustajia juniinsa sen sijaan, että päättäjien pitää mahtikäskyn omaisesti kehottaa heitä kyytiin. Mahdollisuuksia kyllä on radanvarteen asettuneista pandakarhuista alkaen.     

Ainakin osa aikatauluissa mainituista kunnista on valmis satsaamaan alueillaan sijaitsevien liikennepaikkojen kunnostukseen. Toivottavasti tällainen ajattelutapa on myös valmis haastamaan valtion kangistuneet kaavat, joiden mukaan yhdessä VR:n kanssa valitellaan, ettei oikein mikään onnistu ilman tukiaisia tai suuriin summiin nousevia investointeja. On jo aika miettiä ja esittää vaihtoehtoja, jotka lisäävät henkilöjunien määriä ja säästävät yhteistä kukkaroa sen tyhjentämisen sijasta! 

Kokonaisuudessaan kirjoitus on luettavissa täällä

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fï

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

 

 


 

]]>
0 http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249527-sivurata-plus#comments Henkilöjunaliikenne Maakuntahallinto Poliittinen kulttuuri Rautatiet Yrittäjyys Sun, 21 Jan 2018 18:45:14 +0000 Kalevi Kämäräinen http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249527-sivurata-plus
Sote ja yrittäjyys http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249113-sote-ja-yrittajyys <p>Aluehallintovirasto lähestyi minua 8.1.2018 päivätyllä kirjeellä muistuttaen terveydenhuollon itsenäistä ammatinharjoittajaa vuoden 2017 toimintakertomuksen antamisesta 28.2.2018 mennessä. Olen pitänyt lääkärin vastaanottoa vuodesta 1988 alkaen ja joudun joka vuosi raportoimaan hoitamani potilaat ja vielä ryhmiteltynä valvovan viranomaisen haluamalla tavalla. Ihan selvää minulle ei ole, mihin noita tietoja käytetään, mutta jos haluan ammattiani harjoittaa, on minun tehtävä viraston vaatimat vuosittaiset ilmoitukset. Ammatinharjoittamisen aloittaminen ja toimipaikan vaihtaminen on kuitenkin ollut suhteellisen helppoa - teet vain ilmoituksen ja maksat vaaditut maksut valtion kassaan.</p><p>Sipilän hallitus on markkinoinut sote-uudistustaan paitsi palvelujen asiakaslähtöisyyden ja saatavuuden parantumisella, myös yrittäjyyden edistämisellä. Siirtämällä julkista verorahoitusta aiempaa enemmän yksityisen sektorin palveluntuottajille, on haluttu edistää yksityistä elinkeinotoimintaa ja synnyttää uusia yrityksiä. Yrittäjäjärjestöt ovat olleet tästä ajatuksesta innoissaan. Valinnanvapautta onkin järjestöjen toimesta lobattu enemmän kuin ammatinharjoittajien toimintaedellytysten turvaamista uudessa toimintaympäristössä.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan vuonna 2016 Suomessa toimi 18 549 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Näistä 6 326 tuotti lääkäri- tai hammaslääkäripalveluja. Terveyspalveluissa eniten toimipaikkoja on kuitenkin luokassa muut terveydenhuoltopalvelut (8 930 toimipaikkaa vuonna 2015), johon kuuluvat sellaiset palvelut, joita ei anneta esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tai joita eivät anna lääkärit ja hammaslääkärit. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi fysioterapia sekä suuhygienistien tuottamat palvelut. Lääkäreillä ja hammaslääkäreillä toimipaikkoja oli 7166 eli moni yrittäjänä toimiva lääkäri (hammaslääkärit harvemmin) on pitänyt vastaanottoa useammassa kuin yhdessä toimipaikassa. Huomionarvoista on, että vuosina 2013-2015 näiden toimipaikkojen määrä kuitenkin väheni 4,5 %.</p><p>Lääkärit ja hammaslääkärit tarvitsevat toimintaansa varten paitsi tiloja ja laitteita, myös erilaisia palveluja. Toiminnan kannalta välttämättömiä ovat potilastietojärjestelmät sekä erilaiset diagnostiset palvelut (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset), joiden pystyttäminen omalle vastaanotolle on kallista. Sipilän hallituksen toimesta uusittu hankintalainsäädäntö on tehnyt käytännössä mahdottomaksi terveydenhuollon tukipalvelujen myymisen julkiselta sektorilta yksityisyrittäjille, vaikka se olisi terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan kannalta järkevää.</p><p>Kuten kaikkien yrittäjien myös ammatinharjoittajan toimivan lääkärin tai hammaslääkärin toimeentulon kannalta on keskeistä, että asiakkaat maksavat laskunsa ja että palvelun tuottaja saa rahansa. Merkittävä osa lääkärin tuloista muodostuu erilaisista vakuutuskorvauksista, joita maksaa joko Kansaneläkelaitos sairausvakuutuksesta taikka yksityiset vakuutusyhtiöt eri vakuutusmuodoistaan.</p><p>Jotta yrittäjyys sosiaali- ja terveydenhuollossa toimisi, tulisi markkinoille pääsyn (so. toiminnan aloittamisen) olla helppoa. On kuitenkin aivan selvää, että sote-uudistus ei ammatinharjoittajana toimivan lääkärin asemaa helpota. Tälle on useita toiminnallisia syitä: Sote-keskukselle, jossa lääkärit toimivat, on asetettu valinnanvapauslaissa uusia vaatimuksia. Palvelun tuottajan on mm. täytettävä vaatimukset palveluvalikoiman laajuudesta eli hänen on toimittava yksikössä, jossa tuotetaan myös joidenkin erikoisalojen erikoislääkäripalveluita ja jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö antaa ohjausta ja neuvontaa. Maakunta voi lisäksi päättää mm. palvelujen laatua ja saatavuutta koskevista lisävaatimuksista. Käytännössä vastaanottoa pitävien lääkärien tulee vastaanottotulollaan jatkossa maksaa nuo uudet kustannukset.</p><p>Toiseksi sote-keskuksessa toimivan lääkärin on liityttävä useisiin suunnitteilla oleviin tietojärjestelmiin sekä raportoitava erilaisia toiminnallisia tietoja sekä maakunnalle että valtakunnallisille viranomaisille. Tämä tulee merkitsemään uusia investointeja, raportointiin irrotettavaa työaikaa sekä vuosittaisia maksuja tietojärjestelmien käytöstä.</p><p>Kolmanneksi Kela-korvaukset poistuvat. Sote-keskuksessa työskentelevän lääkärin tulee saada toimeentulonsa maakunnan maksamasta kapitaatiokorvauksesta, joka pyritään sitten painamaan mahdollisimman alhaiseksi maakunnan kustannusten säästämiseksi.</p><p>Edellä mainittujen vaatimusten toteuttaminen onnistuu suurille terveysyrityksille, mutta on yksityiselle ammatinharjoittajalle vaikeaa. Kapitaatiokorvaus sote-palveluista perustasolla voi myös riittää isolle terveysyritykselle, jos se voi lisäksi ohjata potilaita käyttämään muita palvelujaan. Yksittäinen ammatinharjoittaja sen sijaan tulee kapitaatiokorvauksella todennäköisesti hyvin huonosti toimeen ja kantaa ison taloudellisen riskin hoidon kustannuksista. Sote-uudistus ajaakin nyt yrittäjänä toimivia lääkäreitä ja muita ammatinharjoittajia terveysyritysten palvelukseen taikka rengeiksi eli terveydenhuoltoala keskittyy näillä näkymin yhä harvempien yksityisten toimijoiden käsiin. Itselleni ei olekaan vielä täysin selvinnyt, miten sote-uudistus edistää pyrkimystä lisätä yrittäjyyttä taikka parantaa terveydenhuoltoalan yrittäjän toimintaedellytyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aluehallintovirasto lähestyi minua 8.1.2018 päivätyllä kirjeellä muistuttaen terveydenhuollon itsenäistä ammatinharjoittajaa vuoden 2017 toimintakertomuksen antamisesta 28.2.2018 mennessä. Olen pitänyt lääkärin vastaanottoa vuodesta 1988 alkaen ja joudun joka vuosi raportoimaan hoitamani potilaat ja vielä ryhmiteltynä valvovan viranomaisen haluamalla tavalla. Ihan selvää minulle ei ole, mihin noita tietoja käytetään, mutta jos haluan ammattiani harjoittaa, on minun tehtävä viraston vaatimat vuosittaiset ilmoitukset. Ammatinharjoittamisen aloittaminen ja toimipaikan vaihtaminen on kuitenkin ollut suhteellisen helppoa - teet vain ilmoituksen ja maksat vaaditut maksut valtion kassaan.

Sipilän hallitus on markkinoinut sote-uudistustaan paitsi palvelujen asiakaslähtöisyyden ja saatavuuden parantumisella, myös yrittäjyyden edistämisellä. Siirtämällä julkista verorahoitusta aiempaa enemmän yksityisen sektorin palveluntuottajille, on haluttu edistää yksityistä elinkeinotoimintaa ja synnyttää uusia yrityksiä. Yrittäjäjärjestöt ovat olleet tästä ajatuksesta innoissaan. Valinnanvapautta onkin järjestöjen toimesta lobattu enemmän kuin ammatinharjoittajien toimintaedellytysten turvaamista uudessa toimintaympäristössä.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan vuonna 2016 Suomessa toimi 18 549 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Näistä 6 326 tuotti lääkäri- tai hammaslääkäripalveluja. Terveyspalveluissa eniten toimipaikkoja on kuitenkin luokassa muut terveydenhuoltopalvelut (8 930 toimipaikkaa vuonna 2015), johon kuuluvat sellaiset palvelut, joita ei anneta esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tai joita eivät anna lääkärit ja hammaslääkärit. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi fysioterapia sekä suuhygienistien tuottamat palvelut. Lääkäreillä ja hammaslääkäreillä toimipaikkoja oli 7166 eli moni yrittäjänä toimiva lääkäri (hammaslääkärit harvemmin) on pitänyt vastaanottoa useammassa kuin yhdessä toimipaikassa. Huomionarvoista on, että vuosina 2013-2015 näiden toimipaikkojen määrä kuitenkin väheni 4,5 %.

Lääkärit ja hammaslääkärit tarvitsevat toimintaansa varten paitsi tiloja ja laitteita, myös erilaisia palveluja. Toiminnan kannalta välttämättömiä ovat potilastietojärjestelmät sekä erilaiset diagnostiset palvelut (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset), joiden pystyttäminen omalle vastaanotolle on kallista. Sipilän hallituksen toimesta uusittu hankintalainsäädäntö on tehnyt käytännössä mahdottomaksi terveydenhuollon tukipalvelujen myymisen julkiselta sektorilta yksityisyrittäjille, vaikka se olisi terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan kannalta järkevää.

Kuten kaikkien yrittäjien myös ammatinharjoittajan toimivan lääkärin tai hammaslääkärin toimeentulon kannalta on keskeistä, että asiakkaat maksavat laskunsa ja että palvelun tuottaja saa rahansa. Merkittävä osa lääkärin tuloista muodostuu erilaisista vakuutuskorvauksista, joita maksaa joko Kansaneläkelaitos sairausvakuutuksesta taikka yksityiset vakuutusyhtiöt eri vakuutusmuodoistaan.

Jotta yrittäjyys sosiaali- ja terveydenhuollossa toimisi, tulisi markkinoille pääsyn (so. toiminnan aloittamisen) olla helppoa. On kuitenkin aivan selvää, että sote-uudistus ei ammatinharjoittajana toimivan lääkärin asemaa helpota. Tälle on useita toiminnallisia syitä: Sote-keskukselle, jossa lääkärit toimivat, on asetettu valinnanvapauslaissa uusia vaatimuksia. Palvelun tuottajan on mm. täytettävä vaatimukset palveluvalikoiman laajuudesta eli hänen on toimittava yksikössä, jossa tuotetaan myös joidenkin erikoisalojen erikoislääkäripalveluita ja jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö antaa ohjausta ja neuvontaa. Maakunta voi lisäksi päättää mm. palvelujen laatua ja saatavuutta koskevista lisävaatimuksista. Käytännössä vastaanottoa pitävien lääkärien tulee vastaanottotulollaan jatkossa maksaa nuo uudet kustannukset.

Toiseksi sote-keskuksessa toimivan lääkärin on liityttävä useisiin suunnitteilla oleviin tietojärjestelmiin sekä raportoitava erilaisia toiminnallisia tietoja sekä maakunnalle että valtakunnallisille viranomaisille. Tämä tulee merkitsemään uusia investointeja, raportointiin irrotettavaa työaikaa sekä vuosittaisia maksuja tietojärjestelmien käytöstä.

Kolmanneksi Kela-korvaukset poistuvat. Sote-keskuksessa työskentelevän lääkärin tulee saada toimeentulonsa maakunnan maksamasta kapitaatiokorvauksesta, joka pyritään sitten painamaan mahdollisimman alhaiseksi maakunnan kustannusten säästämiseksi.

Edellä mainittujen vaatimusten toteuttaminen onnistuu suurille terveysyrityksille, mutta on yksityiselle ammatinharjoittajalle vaikeaa. Kapitaatiokorvaus sote-palveluista perustasolla voi myös riittää isolle terveysyritykselle, jos se voi lisäksi ohjata potilaita käyttämään muita palvelujaan. Yksittäinen ammatinharjoittaja sen sijaan tulee kapitaatiokorvauksella todennäköisesti hyvin huonosti toimeen ja kantaa ison taloudellisen riskin hoidon kustannuksista. Sote-uudistus ajaakin nyt yrittäjänä toimivia lääkäreitä ja muita ammatinharjoittajia terveysyritysten palvelukseen taikka rengeiksi eli terveydenhuoltoala keskittyy näillä näkymin yhä harvempien yksityisten toimijoiden käsiin. Itselleni ei olekaan vielä täysin selvinnyt, miten sote-uudistus edistää pyrkimystä lisätä yrittäjyyttä taikka parantaa terveydenhuoltoalan yrittäjän toimintaedellytyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

]]>
14 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249113-sote-ja-yrittajyys#comments Kotimaa Ammatinharjoittaja Kannattavuus Sote-uudistus Yrittäjyys Sun, 14 Jan 2018 08:27:57 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249113-sote-ja-yrittajyys
Aktiivimallin epäilyttävä ehdotus yrittäjyyteen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248944-aktiivimallin-epailyttava-ehdotus-yrittajyyteen <p>Aktiivimallin yhdeksi vaihtoehdoksi on tarjottu yritystoimintaa tietyin ehdoin, mutta mielestäni tämä tarjous ei vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, vaan saattaa aiheuttaa lisäongelmia työttömän elämään. Ei tarvitse olla työnvieroksuja, jos tämän idean hylkää, koska nopealla järkeilyllä riskit ovat suuret, vaikkakaan ei suurista rahasummista puhuta, mutta työttömän talous kaatuu, eikä velan otto ole niin helppoa, kuin vaikuttaa olevan valtiolla.</p><p>Työttömyysetuus säilyisi, mikäli ansaitsee yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (vuonna 2018: 241 euroa). Työministeri tarkoittanee erityisesti työttömänä aloitetun yrittäjämäisen työn pitämistä automaattisesti sivutoimisena ensimmäisen neljän kuukauden ajan ja näin oikeus työttömyysetuuteen säilyisi. Yrittäjämäisestä toiminnasta kertyneet tuloa kuitenkin huomioitaisiin maksettavan työttömyysetuuden määrässä.</p><p>Nyt puhutaan siis neljän kuukauden mahdollisuudesta kokeilla yrittäjyyttä, mutta mitä hyvää uutta tässä nyt sitten pitäisi nähdä, koska uuden yrittäjän starttiraha on ollut olemassa ja sitä on myönnetty 6 kk jaksoissa, yleensä 1-2 jaksoa. Tuen määrä 32,40 &euro; / 5 pv. viikossa, eikä siitä vähennetä hankittua ansiota.</p><p>Siis starttirahaa haettaessa toimitaan järkevästi ja jo harkintavaiheessa on tarpeen tietynlainen vastuullisuus, koska täytyy pohtia liikeidea, sekä kirjoittaa liiketoimintasuunnitelma laskelmineen kaikkineen. Lisäksi yrittäjäkoulutus on vaatimuksena, eli silloin tietää, mihin on ryhtymässä. Kaikista ei ole yrittäjiksi ja se on hyvä, jos jo harkintavaiheessa omat voimavarat tulee punnittua.</p><p>Entä mitä tarkoittaa tämä neljän kuukauden yrittäjäkokeilu, tai mitä tuloksia sillä haetaan? Jospa tämä on työttömille vain se yksi viimeisistä oljenkorsista, eikä mikään tarkkaan harkittu siirtymä työttömyydestä yrittäjyyteen. Entä mikä on tilanne neljän kuukauden kuluttua? Silloin yrittäjyys joko loppuu, tai jatkuu, mutta ilman alkupääomaa aloitettu yrittäjyys ei ole edes teoriassa voinut muuttua kannattavaksi toiminnaksi näin lyhyessä ajassa, kun vakavalla harkinnallakin yrittäjäksi lähtiessä on melkeinpä normaalia, että viivan alle ei plussaa jää ensimmäisen vuoden aikana. Kyllä se ensimmäinen vuosi menee kehittelyyn, organisointiin, verkostoitumiseen ja itsensä tunnetuksi tekemiseen yrittäjänä.</p><p>Neljän kuukauden jälkeen on sitten kokeilut kokeiltu ja muistaa kannattaa, että niinä kuukausina on täytynyt hankkia se työssäoloehtoon vaadittu kuukausiansio 241 euroa. Pitemmällä ajanjaksolla jos joutuu vaihtelevalla menestyksellä pyörittämään &rdquo;yritystoimintaa&rdquo;, se ei pitkälle kanna, jos ei tulos suurene huomattavasti. Sekin jää nyt arvailujen varaan, miten ja mistä se puuttuva osa olisi saatavissa. Yrittäjä putoaa sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, eikä toimeentulotuki olekaan &rdquo;yrittäjälle&rdquo; se viimeinen pelastus, jos sattuu huono ansaintakuukausi. Sitä vaan on, kuin heikoilla jäillä, jos tähän leikkiin lähtee, eikä monikaan työtön niin kovin vahvoilla ole alkuvaiheessakaan.&nbsp; Täytyy muistaa, että yritystoiminta on useinkin yksinpuurtamista, mikä sekään ei kaikille ole hyväksi ja ominaista. Siis harkintaa kannattaa harrastaa, vaikka miten oljenkorsi näyttäisi olevan tarttumisetäisyydellä.</p><p>Mikäli hyviä testattavia ideoita työttömillä olisi, näkisin järkevämmäksi vaihtoehdoksi kerätä vähintään 7 henkilön kimpan ja sillä porukalla työosuuskunta pystyyn, mutta harkintaa toki sekin vaatii. Mainitsin henkilömääräksi 7, koska silloin on mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan, mikäli koko ajan ei bisnekset kukoistakaan. Perinteisissä työosuuskunnissa työtä tehdään osuuskunnan lukuun. Työn suorittaja on yleensä työsuhteessa osuuskuntaan, joka sopii työsuoritusten tekemisestä työn teettäjän kanssa ja näin oikeus soviteltuun päivärahaan säilyy.</p><p>Jokaisen työttömän kannattaa harkita tarkkaan itse omat mahdollisuutensa ja suunnitella sen mukaisesti mitä tekevät ja mikä ei aiheuta liian suuria riskejä. Ne, ketkä näitä &rdquo;loistoideoita&rdquo; esille nostavat, eivät ole ajatelleet niitä työttömän näkökulmasta, eikä heitä kiinnosta, vaikka työttömät joutuisivat entistäkin vaikeampiin elämän tilanteisiin heidän ideoidensa myötä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aktiivimallin yhdeksi vaihtoehdoksi on tarjottu yritystoimintaa tietyin ehdoin, mutta mielestäni tämä tarjous ei vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, vaan saattaa aiheuttaa lisäongelmia työttömän elämään. Ei tarvitse olla työnvieroksuja, jos tämän idean hylkää, koska nopealla järkeilyllä riskit ovat suuret, vaikkakaan ei suurista rahasummista puhuta, mutta työttömän talous kaatuu, eikä velan otto ole niin helppoa, kuin vaikuttaa olevan valtiolla.

Työttömyysetuus säilyisi, mikäli ansaitsee yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (vuonna 2018: 241 euroa). Työministeri tarkoittanee erityisesti työttömänä aloitetun yrittäjämäisen työn pitämistä automaattisesti sivutoimisena ensimmäisen neljän kuukauden ajan ja näin oikeus työttömyysetuuteen säilyisi. Yrittäjämäisestä toiminnasta kertyneet tuloa kuitenkin huomioitaisiin maksettavan työttömyysetuuden määrässä.

Nyt puhutaan siis neljän kuukauden mahdollisuudesta kokeilla yrittäjyyttä, mutta mitä hyvää uutta tässä nyt sitten pitäisi nähdä, koska uuden yrittäjän starttiraha on ollut olemassa ja sitä on myönnetty 6 kk jaksoissa, yleensä 1-2 jaksoa. Tuen määrä 32,40 € / 5 pv. viikossa, eikä siitä vähennetä hankittua ansiota.

Siis starttirahaa haettaessa toimitaan järkevästi ja jo harkintavaiheessa on tarpeen tietynlainen vastuullisuus, koska täytyy pohtia liikeidea, sekä kirjoittaa liiketoimintasuunnitelma laskelmineen kaikkineen. Lisäksi yrittäjäkoulutus on vaatimuksena, eli silloin tietää, mihin on ryhtymässä. Kaikista ei ole yrittäjiksi ja se on hyvä, jos jo harkintavaiheessa omat voimavarat tulee punnittua.

Entä mitä tarkoittaa tämä neljän kuukauden yrittäjäkokeilu, tai mitä tuloksia sillä haetaan? Jospa tämä on työttömille vain se yksi viimeisistä oljenkorsista, eikä mikään tarkkaan harkittu siirtymä työttömyydestä yrittäjyyteen. Entä mikä on tilanne neljän kuukauden kuluttua? Silloin yrittäjyys joko loppuu, tai jatkuu, mutta ilman alkupääomaa aloitettu yrittäjyys ei ole edes teoriassa voinut muuttua kannattavaksi toiminnaksi näin lyhyessä ajassa, kun vakavalla harkinnallakin yrittäjäksi lähtiessä on melkeinpä normaalia, että viivan alle ei plussaa jää ensimmäisen vuoden aikana. Kyllä se ensimmäinen vuosi menee kehittelyyn, organisointiin, verkostoitumiseen ja itsensä tunnetuksi tekemiseen yrittäjänä.

Neljän kuukauden jälkeen on sitten kokeilut kokeiltu ja muistaa kannattaa, että niinä kuukausina on täytynyt hankkia se työssäoloehtoon vaadittu kuukausiansio 241 euroa. Pitemmällä ajanjaksolla jos joutuu vaihtelevalla menestyksellä pyörittämään ”yritystoimintaa”, se ei pitkälle kanna, jos ei tulos suurene huomattavasti. Sekin jää nyt arvailujen varaan, miten ja mistä se puuttuva osa olisi saatavissa. Yrittäjä putoaa sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, eikä toimeentulotuki olekaan ”yrittäjälle” se viimeinen pelastus, jos sattuu huono ansaintakuukausi. Sitä vaan on, kuin heikoilla jäillä, jos tähän leikkiin lähtee, eikä monikaan työtön niin kovin vahvoilla ole alkuvaiheessakaan.  Täytyy muistaa, että yritystoiminta on useinkin yksinpuurtamista, mikä sekään ei kaikille ole hyväksi ja ominaista. Siis harkintaa kannattaa harrastaa, vaikka miten oljenkorsi näyttäisi olevan tarttumisetäisyydellä.

Mikäli hyviä testattavia ideoita työttömillä olisi, näkisin järkevämmäksi vaihtoehdoksi kerätä vähintään 7 henkilön kimpan ja sillä porukalla työosuuskunta pystyyn, mutta harkintaa toki sekin vaatii. Mainitsin henkilömääräksi 7, koska silloin on mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan, mikäli koko ajan ei bisnekset kukoistakaan. Perinteisissä työosuuskunnissa työtä tehdään osuuskunnan lukuun. Työn suorittaja on yleensä työsuhteessa osuuskuntaan, joka sopii työsuoritusten tekemisestä työn teettäjän kanssa ja näin oikeus soviteltuun päivärahaan säilyy.

Jokaisen työttömän kannattaa harkita tarkkaan itse omat mahdollisuutensa ja suunnitella sen mukaisesti mitä tekevät ja mikä ei aiheuta liian suuria riskejä. Ne, ketkä näitä ”loistoideoita” esille nostavat, eivät ole ajatelleet niitä työttömän näkökulmasta, eikä heitä kiinnosta, vaikka työttömät joutuisivat entistäkin vaikeampiin elämän tilanteisiin heidän ideoidensa myötä.

 

 

 

 

 

 

]]>
0 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248944-aktiivimallin-epailyttava-ehdotus-yrittajyyteen#comments Aktiivimalli Starttiraha Toimeentulo Työttömyysturva Yrittäjyys Wed, 10 Jan 2018 20:21:39 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248944-aktiivimallin-epailyttava-ehdotus-yrittajyyteen
Yrittäjä, älä ole banaanikärpänen. Hanki sijoittaja-asenne. Ole hydra. http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248910-yrittaja-ala-ole-banaanikarpanen-hanki-sijoittaja-asenne-ole-hydra <p>Yksittäiset banaanikärpäset ovat hauraita. Juuri siksi banaanikärpäset lajina ja populaatioina ovat niin sitkeitä ja sopeutuvaisia.</p><p>Startupit ovat hauraita. Juuri siksi startupekosysteemit ovat sitkeitä ja kehittyviä. Juuri siksi nopea ympäristön muutos lisää todennäköisyyttä suuria disruptioita aiheuttaville startup-menestystarinoille.</p><p>Nassim Taleb kuvaa näitä ilmiöitä käsitteellään &ldquo;antifragiilius&rdquo; tai &ldquo;antihauraus&rdquo;</p><ul><li>Fragiilit/hauraat asiat vahingoittuvat tai kärsivät epävarmuudesta ja muutoksesta. (vesilasi, keiju)</li><li>Robustit asiat selviytyvät epävarmuudesta ja muutoksesta vähin vammoin ja peloin. (möykky lyijyä, feeniks)</li><li>Antifragiilit/antihauraat asiat hyötyvät, kehittyvät ja vahvistuvat epävarmuudesta ja muutoksesta (bakteerikanta, hydra).</li></ul><p>Startup-yrittäjänä voit joko olla hauras tai antihauras. Banaanikärpänen tai <a href="https://youtu.be/hRNvoxxSNsY?t=88">hydra</a>. Tämä riippuu asennoitumisestasi.</p><p>Jos itsepäisesti hirttäydyt ensimmäiseen ideaan, jonka saat tai yritykseen jonka perustat ja marttyyrinä päätät upota laivan mukana, olet sinäkin startupekosysteemin banaanikärpäsiä.</p><p>Jos sen sijaan osaat jatkuvasti kyseenalaistaa tekemistäsi ja hylätä ideat, kun ne on osoitettu toimimattomiksi (fail fast &ndash;ideologian mukaisesti) ja opit virheistäsi, voit nousta jokaisesta umpikujasta ja konkurssista entistä vahvempana ja viisaampana.</p><p>Toisaalta yrittäjältä vaaditaan kuitenkin sopivasti myös sitä pähkähullua vakaumusta ja intohimoa asiaansa kohtaan. Sijoittajat myös odottavat vahvaa sitoumusta. Fiksujen alkuvaiheen sijoittajien (sellaisten, jotka ymmärtävät, että startup on tutkimus- ja etsimisprosessi) kohdalla tämä tarkoittaa kuitenkin lähinnä sitä, ettet kokonaan luovuta tai <em>lannistu </em>ensimmäisistä vastoinkäymisistä<em>.</em> Toisaalta sijoittajien ottaminen mukaan lähes aina rajoittaa pivotointimahdollisuuksia (suom. kurssin muuttamista) ja myöhemmän vaiheen sijoittajat saattavat sijoittaa nimenomaan tiettyyn strategiaan.</p><p>Tämä dualiteetti vahvan määrätietoisuuden ja jatkuvan kyseenalaistamisen välillä on kenties startup-yrittäjyyden suurin dilemma.</p><p>Noin yleensä kannattaa kuitenkin ottaa mallia startup-sijoittajista. VC:t ja enkelisijoittajat seulovat kymmeniä ellei satoja kandidaattiyrityksiä läpi ennen kuin sitoutuvat yritykseen tai edes lähtevät neuvottelemaan sijoitusdiilistä. Yrittäjänä sinun tulisi oikeastaan olla vieläkin nirsompi &ndash; sekä ratkaistavan ongelman että tiimin suhteen, jonka kanssa lähdet firmaa perustamaan.</p><p>Miksikö?</p><p>Siksi, että sijoittajat voivat hajauttaa positionsa kymmenien yritysten välille. Startup-yrittäjänä et juuri voi. (Sarjayrittäjänäkin vain &quot;kronologisisesti&quot;.) Sinulla on lähes kaikki munat yhdessä korissa &ndash; ja niihin muniin kuuluu 4-10 parhaista elinvuosistasi. Olet myymässä sieluasi, ja enemmänkin.</p><p>Sellaisia sijoituksia ei kannata tehdä heppoisin perustein.</p><p>Laajemmin englanniksi:<br /><a href="https://www.tuure.us/single-post/2018/01/05/Founder-Don%E2%80%99t-Be-a-Fruit-Fly-Get-an-Investor-Mindset">https://www.tuure.us/single-post/2018/01/05/Founder-Don%E2%80%99t-Be-a-Fruit-Fly-Get-an-Investor-Mindset</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksittäiset banaanikärpäset ovat hauraita. Juuri siksi banaanikärpäset lajina ja populaatioina ovat niin sitkeitä ja sopeutuvaisia.

Startupit ovat hauraita. Juuri siksi startupekosysteemit ovat sitkeitä ja kehittyviä. Juuri siksi nopea ympäristön muutos lisää todennäköisyyttä suuria disruptioita aiheuttaville startup-menestystarinoille.

Nassim Taleb kuvaa näitä ilmiöitä käsitteellään “antifragiilius” tai “antihauraus”

  • Fragiilit/hauraat asiat vahingoittuvat tai kärsivät epävarmuudesta ja muutoksesta. (vesilasi, keiju)
  • Robustit asiat selviytyvät epävarmuudesta ja muutoksesta vähin vammoin ja peloin. (möykky lyijyä, feeniks)
  • Antifragiilit/antihauraat asiat hyötyvät, kehittyvät ja vahvistuvat epävarmuudesta ja muutoksesta (bakteerikanta, hydra).

Startup-yrittäjänä voit joko olla hauras tai antihauras. Banaanikärpänen tai hydra. Tämä riippuu asennoitumisestasi.

Jos itsepäisesti hirttäydyt ensimmäiseen ideaan, jonka saat tai yritykseen jonka perustat ja marttyyrinä päätät upota laivan mukana, olet sinäkin startupekosysteemin banaanikärpäsiä.

Jos sen sijaan osaat jatkuvasti kyseenalaistaa tekemistäsi ja hylätä ideat, kun ne on osoitettu toimimattomiksi (fail fast –ideologian mukaisesti) ja opit virheistäsi, voit nousta jokaisesta umpikujasta ja konkurssista entistä vahvempana ja viisaampana.

Toisaalta yrittäjältä vaaditaan kuitenkin sopivasti myös sitä pähkähullua vakaumusta ja intohimoa asiaansa kohtaan. Sijoittajat myös odottavat vahvaa sitoumusta. Fiksujen alkuvaiheen sijoittajien (sellaisten, jotka ymmärtävät, että startup on tutkimus- ja etsimisprosessi) kohdalla tämä tarkoittaa kuitenkin lähinnä sitä, ettet kokonaan luovuta tai lannistu ensimmäisistä vastoinkäymisistä. Toisaalta sijoittajien ottaminen mukaan lähes aina rajoittaa pivotointimahdollisuuksia (suom. kurssin muuttamista) ja myöhemmän vaiheen sijoittajat saattavat sijoittaa nimenomaan tiettyyn strategiaan.

Tämä dualiteetti vahvan määrätietoisuuden ja jatkuvan kyseenalaistamisen välillä on kenties startup-yrittäjyyden suurin dilemma.

Noin yleensä kannattaa kuitenkin ottaa mallia startup-sijoittajista. VC:t ja enkelisijoittajat seulovat kymmeniä ellei satoja kandidaattiyrityksiä läpi ennen kuin sitoutuvat yritykseen tai edes lähtevät neuvottelemaan sijoitusdiilistä. Yrittäjänä sinun tulisi oikeastaan olla vieläkin nirsompi – sekä ratkaistavan ongelman että tiimin suhteen, jonka kanssa lähdet firmaa perustamaan.

Miksikö?

Siksi, että sijoittajat voivat hajauttaa positionsa kymmenien yritysten välille. Startup-yrittäjänä et juuri voi. (Sarjayrittäjänäkin vain "kronologisisesti".) Sinulla on lähes kaikki munat yhdessä korissa – ja niihin muniin kuuluu 4-10 parhaista elinvuosistasi. Olet myymässä sieluasi, ja enemmänkin.

Sellaisia sijoituksia ei kannata tehdä heppoisin perustein.

Laajemmin englanniksi:
https://www.tuure.us/single-post/2018/01/05/Founder-Don%E2%80%99t-Be-a-Fruit-Fly-Get-an-Investor-Mindset

]]>
3 http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248910-yrittaja-ala-ole-banaanikarpanen-hanki-sijoittaja-asenne-ole-hydra#comments Konkurssi Riskisijoittaminen Startup Virheistä oppiminen Yrittäjyys Wed, 10 Jan 2018 07:48:11 +0000 Tuure Parkkinen http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248910-yrittaja-ala-ole-banaanikarpanen-hanki-sijoittaja-asenne-ole-hydra
Mitä aktiivimallin tilalle? http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248712-mita-aktiivimallin-tilalle <p>Hallitus on viime viikkoina saanut ansaitusti ryöpytystä työttömyysturvan aktiivimallin vuoksi. Kritiikin kärkenä on, että työttömiä rangaistaan asioista, joihin he eivät voi itse vaikuttaa, mutta työllistymisen helpottamiseksi malli ei tarjoa oikeastaan mitään.</p><p>Työllistymisen helpottaminen ja työttömien aktivointi työelämään ovat sinänsä hyviä tavoitteita. Useimmat työttömätkin olisivat mieluummin töissä kuin työttömänä. Viime päivinä monesti esitetty kysymys kuuluukin: mitä sitten, jos ei aktiivimallia?</p><p>Tartun tässä nyt kahteen tunnettuun kannustinloukkuun: keikkatyön päivärahan maksua viivästyttävään vaikutukseen sekä yrittäjänä työllistymiseen liittyviin ongelmiin. Nämä kaksi asiaa korjaamalla autettaisiin monia jos nyt ei ihan vakituiseen, kokopäiväiseen työsuhteeseen, niin ainakin tienaamaan edes osan elannostaan omalla työllä &ndash; ja samalla ylläpitämään työhön liittyvää osaamistaan.</p><p><strong>Kohtuullisuutta keikkatyön päivärahojen maksuun</strong></p><p>Ensin keikkatyö. Tapasin eräässä vaalitilaisuudessa henkilön, joka esittäytyi työttömäksi tohtoriksi. Hän kertoi tehneensä satunnaisia opinnäytetyön arviointeja ja muita keikkahommia, mutta kertoi, ettei hänellä enää ollut tähän varaa.</p><p>Miksi? Koska jokainen keikkatyö keskeyttää päivärahan maksamisen. Kuluu usein kuukausia ennen kuin TE-toimisto saa kalkyloitua keikkatyöstä maksetun palkkion vaikutuksen työttömyyspäivärahaan, ja sillä välillä mitään rahaa ei tipu. Pitkittyneen työttömyyden vuoksi henkilöllä ei ollut enää säästöjä, joiden varassa sinnitellä arviointijakson ajan. Siispä hän ei enää voinut ottaa keikkoja vastaan.</p><p>Tämä epäkohta olisi suhteellisen helppo korjata. Jo keikkatyötä vastaanottaessaan työntekijällä on yleensä käsitys maksettavan palkkion suuruudesta. Palkkion vaikutus päivärahan maksuun voitaisiin laskea tämän arvion perusteella. Jos palkkio alittaa 300 euron suojaosuuden, ei päivärahan maksulle tarvitse tehdä mitään.</p><p>Jälkeenpäin toki pitäisi vielä tarkistaa lopullinen maksetun palkkion määrä &ndash; sen voisi tehdä samaan tapaan kuin esitäytetyn veroehdotuksen, verottajallahan joka tapauksessa on tiedot maksetuista palkkioista. Mahdollisten &ldquo;mätkyjen&rdquo; suhteen voisi soveltaa samantyyppistä periaatetta kuin verotuksessa: jos palkkio on arviota suurempi, mutta siitä aiheutuvan &ldquo;mätkyn&rdquo; määrä vähäinen, se jätettäisiin perimättä.</p><p><strong>Selkeämmät kriteerit päätoimiselle yrittäjyydelle</strong></p><p>Vaikka työttomyysturvalakiin tehdyt muutokset ovat onneksi ratkaisseet monia yrittäjien työttömyyteen liittyviä epäkohtia, ongelmia on edelleen. Niistä suurin on, että keikkatyötä tekevä saatetaan <a href="http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyottomyysturva/yrittaja_tyottomyysturva/index.html">TE-toimistossa määrittää</a> päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin työttömyyspäivärahan maksu lakkaa kokonaan. Määrittely tehdään melko epämääräisin perustein, ja olennaista on yrittäjänä tehty työmäärä, ei suinkaan ansaittu tulo.</p><p>Jos TE-toimisto katsoo, että yrittäjän tai &ldquo;omaa työtä&rdquo; tekevän työmäärä on niin suuri, ettei henkilö voi ottaa vastaan kokopäivätyötä, tämä menettää päivärahat. Työttömän oikeusturvan kannalta ongelmallista on, ettei tälle työmäärälle ole mitään selkeää määritelmää, vaan TE-toimiston virkailijat käyttävät tapauskohtaista harkintaa.</p><p>Kriteerejä pitäisikin selkiyttää. Yksi tapa hahmottaa, onko henkilö kykenevä vastaanottamaan kokopäiväistä työtä, on voimassa olevat sopimukset. Jos henkilöllä on pitkiä toimeksiantoja, joissa on pitkät irtisanomisajat, on selvää, ettei hän ole välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä. Mutta jos työmäärä koostuu pienistä ja lyhyistä toimeksiannoista, niistä on varsin helppoa irtautua, jos sopiva kokopäivätyö osuu kohdalle.</p><p>Mitä määritelmää sitten käytetäänkin, sen tulee olla niin selkeä, että kukin voi etukäteen arvioida tekemänsä työn vaikutusta työttömyysturvaan.</p><p><strong>Joustoa YEL-järjestelmään</strong></p><p>Toinen ongelma on <a href="https://kaisahernberg.com/2017/05/29/turha-syyttaa-yrittajia-kun-yel-jarjestelma-on-huono/">YEL-vakuutus</a>, josta kirjoitin syksyllä pidemmästi. Nykymalli johtaa etenkin satunnaisempaa keikkatyötä tekevien alivakuuttamiseen ja toimii myös kannustinloukkuna keikkatyön tekemiselle &ndash; kukapa haluaisi ottaa kallista vakuutusta, jos ei ole mitään varmuutta työkeikkojen jatkuvuudesta.</p><p>YEL-vakuutusta pitääkin rakentaa joustavammaksi. Ei voi olla niin, että vakuutusmaksu pitää maksaa, vaikka tuloja ei ole. YEL pitää voida tilittää samaan tapaan kuin vaikkapa keikkaluontoisesti palkatun lapsenvahdin TyEL-maksu &ndash; kertaluontoisesti ja todellisen tulon määrään perustuen. Tällainen joustavampi malli helpottaisi monen keikkatyöllistymistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Toki moni työllistyisi mieluummin vakituiseen, täysipäiväiseen työhön, jolla voi elättää itsensä ihan kokonaan. Valitettavasti kuitenkin yhä useampi on tilanteessa, jossa leipä on haalittava pienistä murusista. Keikkatyöläisen elämä on ennakoimattomuudessaan usein raskasta ja tulotason heilahtelut tekevät oman talouden suunnittelusta hankalaa. Olisi kohtuullista, ettei lainsäädännöllä tehtäisi itsensä työllistämisestä enää ainakaan hankalampaa.</p><p>Ja pitäähän toki vielä mainita sekin, että jos meillä olisi toimiva perustulomalli, monet keikkatyön ja työttömyysturvan ongelmat olisivat ainakin nykyistä pienempiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus on viime viikkoina saanut ansaitusti ryöpytystä työttömyysturvan aktiivimallin vuoksi. Kritiikin kärkenä on, että työttömiä rangaistaan asioista, joihin he eivät voi itse vaikuttaa, mutta työllistymisen helpottamiseksi malli ei tarjoa oikeastaan mitään.

Työllistymisen helpottaminen ja työttömien aktivointi työelämään ovat sinänsä hyviä tavoitteita. Useimmat työttömätkin olisivat mieluummin töissä kuin työttömänä. Viime päivinä monesti esitetty kysymys kuuluukin: mitä sitten, jos ei aktiivimallia?

Tartun tässä nyt kahteen tunnettuun kannustinloukkuun: keikkatyön päivärahan maksua viivästyttävään vaikutukseen sekä yrittäjänä työllistymiseen liittyviin ongelmiin. Nämä kaksi asiaa korjaamalla autettaisiin monia jos nyt ei ihan vakituiseen, kokopäiväiseen työsuhteeseen, niin ainakin tienaamaan edes osan elannostaan omalla työllä – ja samalla ylläpitämään työhön liittyvää osaamistaan.

Kohtuullisuutta keikkatyön päivärahojen maksuun

Ensin keikkatyö. Tapasin eräässä vaalitilaisuudessa henkilön, joka esittäytyi työttömäksi tohtoriksi. Hän kertoi tehneensä satunnaisia opinnäytetyön arviointeja ja muita keikkahommia, mutta kertoi, ettei hänellä enää ollut tähän varaa.

Miksi? Koska jokainen keikkatyö keskeyttää päivärahan maksamisen. Kuluu usein kuukausia ennen kuin TE-toimisto saa kalkyloitua keikkatyöstä maksetun palkkion vaikutuksen työttömyyspäivärahaan, ja sillä välillä mitään rahaa ei tipu. Pitkittyneen työttömyyden vuoksi henkilöllä ei ollut enää säästöjä, joiden varassa sinnitellä arviointijakson ajan. Siispä hän ei enää voinut ottaa keikkoja vastaan.

Tämä epäkohta olisi suhteellisen helppo korjata. Jo keikkatyötä vastaanottaessaan työntekijällä on yleensä käsitys maksettavan palkkion suuruudesta. Palkkion vaikutus päivärahan maksuun voitaisiin laskea tämän arvion perusteella. Jos palkkio alittaa 300 euron suojaosuuden, ei päivärahan maksulle tarvitse tehdä mitään.

Jälkeenpäin toki pitäisi vielä tarkistaa lopullinen maksetun palkkion määrä – sen voisi tehdä samaan tapaan kuin esitäytetyn veroehdotuksen, verottajallahan joka tapauksessa on tiedot maksetuista palkkioista. Mahdollisten “mätkyjen” suhteen voisi soveltaa samantyyppistä periaatetta kuin verotuksessa: jos palkkio on arviota suurempi, mutta siitä aiheutuvan “mätkyn” määrä vähäinen, se jätettäisiin perimättä.

Selkeämmät kriteerit päätoimiselle yrittäjyydelle

Vaikka työttomyysturvalakiin tehdyt muutokset ovat onneksi ratkaisseet monia yrittäjien työttömyyteen liittyviä epäkohtia, ongelmia on edelleen. Niistä suurin on, että keikkatyötä tekevä saatetaan TE-toimistossa määrittää päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin työttömyyspäivärahan maksu lakkaa kokonaan. Määrittely tehdään melko epämääräisin perustein, ja olennaista on yrittäjänä tehty työmäärä, ei suinkaan ansaittu tulo.

Jos TE-toimisto katsoo, että yrittäjän tai “omaa työtä” tekevän työmäärä on niin suuri, ettei henkilö voi ottaa vastaan kokopäivätyötä, tämä menettää päivärahat. Työttömän oikeusturvan kannalta ongelmallista on, ettei tälle työmäärälle ole mitään selkeää määritelmää, vaan TE-toimiston virkailijat käyttävät tapauskohtaista harkintaa.

Kriteerejä pitäisikin selkiyttää. Yksi tapa hahmottaa, onko henkilö kykenevä vastaanottamaan kokopäiväistä työtä, on voimassa olevat sopimukset. Jos henkilöllä on pitkiä toimeksiantoja, joissa on pitkät irtisanomisajat, on selvää, ettei hän ole välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä. Mutta jos työmäärä koostuu pienistä ja lyhyistä toimeksiannoista, niistä on varsin helppoa irtautua, jos sopiva kokopäivätyö osuu kohdalle.

Mitä määritelmää sitten käytetäänkin, sen tulee olla niin selkeä, että kukin voi etukäteen arvioida tekemänsä työn vaikutusta työttömyysturvaan.

Joustoa YEL-järjestelmään

Toinen ongelma on YEL-vakuutus, josta kirjoitin syksyllä pidemmästi. Nykymalli johtaa etenkin satunnaisempaa keikkatyötä tekevien alivakuuttamiseen ja toimii myös kannustinloukkuna keikkatyön tekemiselle – kukapa haluaisi ottaa kallista vakuutusta, jos ei ole mitään varmuutta työkeikkojen jatkuvuudesta.

YEL-vakuutusta pitääkin rakentaa joustavammaksi. Ei voi olla niin, että vakuutusmaksu pitää maksaa, vaikka tuloja ei ole. YEL pitää voida tilittää samaan tapaan kuin vaikkapa keikkaluontoisesti palkatun lapsenvahdin TyEL-maksu – kertaluontoisesti ja todellisen tulon määrään perustuen. Tällainen joustavampi malli helpottaisi monen keikkatyöllistymistä.

 

Toki moni työllistyisi mieluummin vakituiseen, täysipäiväiseen työhön, jolla voi elättää itsensä ihan kokonaan. Valitettavasti kuitenkin yhä useampi on tilanteessa, jossa leipä on haalittava pienistä murusista. Keikkatyöläisen elämä on ennakoimattomuudessaan usein raskasta ja tulotason heilahtelut tekevät oman talouden suunnittelusta hankalaa. Olisi kohtuullista, ettei lainsäädännöllä tehtäisi itsensä työllistämisestä enää ainakaan hankalampaa.

Ja pitäähän toki vielä mainita sekin, että jos meillä olisi toimiva perustulomalli, monet keikkatyön ja työttömyysturvan ongelmat olisivat ainakin nykyistä pienempiä.

]]>
18 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248712-mita-aktiivimallin-tilalle#comments Kotimaa Aktiivimalli Työllistyminen Työttömyysturva Yrittäjyys Sat, 06 Jan 2018 08:49:20 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248712-mita-aktiivimallin-tilalle
Vaihtoehto on punavihreä konkurssi http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248592-vaihtoehto-on-punavihrea-konkurssi <p>Suomen talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee. Hallituksen linja tuottaa tulosta, mikä aiheuttaa hämmennystä vasemmisto-oppositiossa. SDP:n piiriväki luottaa MTV:n kyselytutkimuksessa enemmän&nbsp;<strong>Antti Lindtmaniin</strong>&nbsp;kuin&nbsp;<strong>Antti Rinteeseen</strong>.<br /><br />Ainakin yksi asia yhdistää demareita ja kaikkia suomalaisia: Rinne ei kerää luottamusta pääministeriksi vaikka tarjoilisi ruusuja ja suklaata Hakaniemen torilla joka päivä.<br /><br />Demariväki haikailee hallitukseen vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa.&nbsp;<br /><br />Kuten ulkoministeri&nbsp;<strong>Timo Soini</strong>&nbsp;plokissaan <a href="http://timosoini.fi/2018/01/punavihrea-konkurssi/">kirjoittaa</a>, punavihreät ovat luvanneet perua koulutusleikkaukset ja aktiivimallin, purkaa kaikki indeksijäädytykset, ryöstää Sitran kassan, palauttaa lomarahat, hoitaa hoitajamitoituksen, lisätä ilmastorahoitusta, perua autoverokevennykset, korjata aluepolitiikan, aktivoida Eurooppa-politiikan ja sulkea Nato-oven. Kaikki tämä ja vielä enemmän vähentäen samalla valtion velkaantumista.<br /><br />Viherkolmikko laskettelee luikuria talvisäillä. Saamattomat sanovat saavansa peruttua kaiķen vastustamansa. Rinteen, <strong>Anderssonin</strong> ja <strong>Aallon</strong> vaihtoehto on punavihreä konkurssi. Ei kiitos, vaikka käärittäisiin kuinka kauniisiin puheisiin.<br /><br />Demarit ovat vailla uskottavaa johtajaa, vihreiden johtajaa ei ole näkynyt ja vasemmistoliittoa johtaa jonkin sortin sosialisti.&nbsp;Sininen tulevaisuus uskoo suomalaisten ymmärtävän, että viherkolmikon ei pidä antaa tärvellä Suomen toista vuosisataa.</p> <p>Yksi hallituksen lukuisista merkittävistä uudistuksista on alkoholilaki. Demareista vain viisaaksi tuntemani&nbsp;<strong>Ville Skinnari </strong>luotti ihmiseen - kaikki muut demarit äänestivät 5,5 prosenttiyksikön tilavuusrajaa vastaan. Vasemmistoliittolaisista ja vihreistä suurin osa ei halunnut vahvempia oluita kauppoihin. Sellaista vapaamielisyyttä. Sosialistit uskovat ihmisten holhoukseen.</p> <p>Hallituksen ja sinisten kovan työn ansiosta alkoholilaki uudistetaan 5,5 rajalla eduskunnan äänin 98-94. Saimme viime hetkillä vakuutettua riittävästi kansanedustajia lakiuudistuksen taakse. Tältä näyttää poliittinen työvoitto.</p> <p>Julkinen keskustelu on kilpistynyt tilavuusprosenttiin, mutta alkoholilain uudistus sisältää paljon merkittävää sääntelyn keventämistä erityisesti ravintola-alalla. Kannattaa tutustua <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712152200608300_pi.shtml">niihin kaikkiin</a>.&nbsp;</p> <p>Vastasin Ylen vaalikoneeseen vuonna 2015, että &quot;liiallisen holhoamisen on loputtava: A-olut ja viini ruokakauppoihin ja samalla vapautetaan alkoholin myyntiaikoja&quot;. Kaksi kolmesta tavoitteestani toteutuu tämän hallituksen toimesta. Kyllä siihen voi olla tyytyväinen niin kuluttaja kuin yrittäjäkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee. Hallituksen linja tuottaa tulosta, mikä aiheuttaa hämmennystä vasemmisto-oppositiossa. SDP:n piiriväki luottaa MTV:n kyselytutkimuksessa enemmän Antti Lindtmaniin kuin Antti Rinteeseen.

Ainakin yksi asia yhdistää demareita ja kaikkia suomalaisia: Rinne ei kerää luottamusta pääministeriksi vaikka tarjoilisi ruusuja ja suklaata Hakaniemen torilla joka päivä.

Demariväki haikailee hallitukseen vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. 

Kuten ulkoministeri Timo Soini plokissaan kirjoittaa, punavihreät ovat luvanneet perua koulutusleikkaukset ja aktiivimallin, purkaa kaikki indeksijäädytykset, ryöstää Sitran kassan, palauttaa lomarahat, hoitaa hoitajamitoituksen, lisätä ilmastorahoitusta, perua autoverokevennykset, korjata aluepolitiikan, aktivoida Eurooppa-politiikan ja sulkea Nato-oven. Kaikki tämä ja vielä enemmän vähentäen samalla valtion velkaantumista.

Viherkolmikko laskettelee luikuria talvisäillä. Saamattomat sanovat saavansa peruttua kaiķen vastustamansa. Rinteen, Anderssonin ja Aallon vaihtoehto on punavihreä konkurssi. Ei kiitos, vaikka käärittäisiin kuinka kauniisiin puheisiin.

Demarit ovat vailla uskottavaa johtajaa, vihreiden johtajaa ei ole näkynyt ja vasemmistoliittoa johtaa jonkin sortin sosialisti. Sininen tulevaisuus uskoo suomalaisten ymmärtävän, että viherkolmikon ei pidä antaa tärvellä Suomen toista vuosisataa.

Yksi hallituksen lukuisista merkittävistä uudistuksista on alkoholilaki. Demareista vain viisaaksi tuntemani Ville Skinnari luotti ihmiseen - kaikki muut demarit äänestivät 5,5 prosenttiyksikön tilavuusrajaa vastaan. Vasemmistoliittolaisista ja vihreistä suurin osa ei halunnut vahvempia oluita kauppoihin. Sellaista vapaamielisyyttä. Sosialistit uskovat ihmisten holhoukseen.

Hallituksen ja sinisten kovan työn ansiosta alkoholilaki uudistetaan 5,5 rajalla eduskunnan äänin 98-94. Saimme viime hetkillä vakuutettua riittävästi kansanedustajia lakiuudistuksen taakse. Tältä näyttää poliittinen työvoitto.

Julkinen keskustelu on kilpistynyt tilavuusprosenttiin, mutta alkoholilain uudistus sisältää paljon merkittävää sääntelyn keventämistä erityisesti ravintola-alalla. Kannattaa tutustua niihin kaikkiin

Vastasin Ylen vaalikoneeseen vuonna 2015, että "liiallisen holhoamisen on loputtava: A-olut ja viini ruokakauppoihin ja samalla vapautetaan alkoholin myyntiaikoja". Kaksi kolmesta tavoitteestani toteutuu tämän hallituksen toimesta. Kyllä siihen voi olla tyytyväinen niin kuluttaja kuin yrittäjäkin.

]]>
0 Alkoholilaki Suomen talous ja työllisyys Talouskasvu Yrittäjyys Thu, 04 Jan 2018 08:39:19 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248592-vaihtoehto-on-punavihrea-konkurssi
Aktiivimalli - populismin päiväuni http://villevarjo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248380-aktiivimalli-populismin-paivauni <p>Työttömyys ja työvoimahallinnon toimet ovat olleet kovasti julkisuudessa viime päivinä. Tunnen jossain&nbsp;määrin nuo työvoimahallinnon perusperiaatteet omien työtehtävieni kautta ja seuraan mielenkiinnosta alan kehitystä. Erityisesti aktiivimalli on kirvoittanut kielenkannat.</p><p>En kovin paljon parjaisi asiassa työttömiä enkä myöskään TE-toimistojen virkailijoita, koska työnhakijat tietävät oman tilanteensa ja vaikeudet. Vastaavasti alan työntekijät tietävät oman työnsä tilanteen ja vaikeudet. Nuo molemmat tuntevat asian paljon paremmin kuin mitä provosointitarkoituksessa kirjoitetuista iltapäivälehtien populistisista jutuista - puhumattakaan raivokkaasta somekirjoittelusta - voisi päätellä.</p><p>Meillä on muutenkin tullut yhteiskuntaan voimakkaasti tilanne, jossa mikä hyvänsä asiantuntemus tai tieto lytätään iltapäivälehtien kommenttipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa milloin sosialismiksi, milloin fasismiksi ja milloin miksikin. Pahinta on, että jopa muutamat ministerit ovat ottaneet asiaksensa julkisesti pilkata eri alojen asiantuntijoita ylilääkäreistä ja professoreista alkaen.</p><p>Mitä sanotte, uskotteko tosiaan että vaikkapa liikenneasioista alan kokeneita ammattilaisia enemmän tietää joku &quot;elämänkoulun&quot; suorittanut tyyppi, jonka oppineisuuden merkkinä on olutvalmistajan mainospäähine? Näinkö alas olemme vajonneet?</p><p>Huolestuttavaa on myös se, että esimerkiksi muutamat poliittiset verkkojulkaisut ovat hyvin populistisia. Tällä hetkellä mielestäni räikeästi populistinen on Kokoomuksen &quot;Verkkouutiset&quot;, jonka journalistinen taso on melko lähellä MV-lehteä. Muista verkkolehdistä Keskustan &quot;Suomenmaa&quot;, demareitten &quot;Demokraatti&quot; ja RKP:tä lähellä oleva &quot;Hufvudstadsbladet&quot; ovat huomattavasti neutraalimpia ja ne täyttävät Verkkouutisia paremmin tiedonvälityksen tärkeimmän tehtävän: totuuden kertomisen.</p><p>Jos tuosta pinnalla olevasta asiasta haluaa oikeaa tietoa, niin kannattanee lähteä liikkeelle TEM:n verkkosivuilta. Totuus saattaa olla luuloja ja populismia ihmeellisempää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömyys ja työvoimahallinnon toimet ovat olleet kovasti julkisuudessa viime päivinä. Tunnen jossain määrin nuo työvoimahallinnon perusperiaatteet omien työtehtävieni kautta ja seuraan mielenkiinnosta alan kehitystä. Erityisesti aktiivimalli on kirvoittanut kielenkannat.

En kovin paljon parjaisi asiassa työttömiä enkä myöskään TE-toimistojen virkailijoita, koska työnhakijat tietävät oman tilanteensa ja vaikeudet. Vastaavasti alan työntekijät tietävät oman työnsä tilanteen ja vaikeudet. Nuo molemmat tuntevat asian paljon paremmin kuin mitä provosointitarkoituksessa kirjoitetuista iltapäivälehtien populistisista jutuista - puhumattakaan raivokkaasta somekirjoittelusta - voisi päätellä.

Meillä on muutenkin tullut yhteiskuntaan voimakkaasti tilanne, jossa mikä hyvänsä asiantuntemus tai tieto lytätään iltapäivälehtien kommenttipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa milloin sosialismiksi, milloin fasismiksi ja milloin miksikin. Pahinta on, että jopa muutamat ministerit ovat ottaneet asiaksensa julkisesti pilkata eri alojen asiantuntijoita ylilääkäreistä ja professoreista alkaen.

Mitä sanotte, uskotteko tosiaan että vaikkapa liikenneasioista alan kokeneita ammattilaisia enemmän tietää joku "elämänkoulun" suorittanut tyyppi, jonka oppineisuuden merkkinä on olutvalmistajan mainospäähine? Näinkö alas olemme vajonneet?

Huolestuttavaa on myös se, että esimerkiksi muutamat poliittiset verkkojulkaisut ovat hyvin populistisia. Tällä hetkellä mielestäni räikeästi populistinen on Kokoomuksen "Verkkouutiset", jonka journalistinen taso on melko lähellä MV-lehteä. Muista verkkolehdistä Keskustan "Suomenmaa", demareitten "Demokraatti" ja RKP:tä lähellä oleva "Hufvudstadsbladet" ovat huomattavasti neutraalimpia ja ne täyttävät Verkkouutisia paremmin tiedonvälityksen tärkeimmän tehtävän: totuuden kertomisen.

Jos tuosta pinnalla olevasta asiasta haluaa oikeaa tietoa, niin kannattanee lähteä liikkeelle TEM:n verkkosivuilta. Totuus saattaa olla luuloja ja populismia ihmeellisempää.

]]>
8 http://villevarjo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248380-aktiivimalli-populismin-paivauni#comments Aktiivimalli Työttömyys Yrittäjyys Sat, 30 Dec 2017 22:03:12 +0000 Ville Varjo http://villevarjo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248380-aktiivimalli-populismin-paivauni
Miksei yrittäjä palkkaa? http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248316-miksei-yrittaja-palkkaa <p>Viime päivinä on taas paljon puhuttu työllisyydestä ja työttömyydestä ja ennen kaikkea siitä kuinka enemmän ihmisiä saataisiin töihin. On karu mutta todellinen asia, että nykyisillä työllisyysasteluvuilla ei enää pitkään kestä, että julkinen sektori kyykkää. Monesti kuulee kysyttävän, miten voitaisiin työnantajia kannustaa palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämän koko ajatuksen lähtökohta on mielestäni täysin väärä. Ei yrittäjä palkkaa työntekijöitä silloin kun siihen kannustetaan tai sitä erityisesti tuetaan. Yrittäjä palkkaa ihmisiä, kun hänellä on niin paljon töitä, että hän tarvitsee uusia työntekijöitä. Ihmisten palkkaaminen ei siis ole mikään tavoite. Se on seuraus siitä, että yritys on onnistunut kasvattamaan kannattavaa liikevaihtoaan.</p><p>Ja tästä päästäänkin siihen todelliseen kompastuskiveen. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa mikro- ja pienyrityksiin. Mikä on sitten se syy, että hyvin monet mikro- ja pienyrittäjät välttelevät työntekijän palkkaamista niin kauan kun pystyvät?</p><p>Syy on selkeä. Mikroyrittäjälle työntekijän palkkaaminen on yksinkertaisesti liian iso riski. Palkan sivukulut höystettynä muutamalla tusinalla luvalla, joita työntekijälle on hankittava, on iso mietinnän paikka. Tästä huolimatta vielä isomman pohdinnan aiheuttaa palkkatyön luonne verrattuna yrittäjyyteen. Jos yrittäjä saa ostettua haluamansa työn, oli se sitten mikä tahansa, toiselta yrittäjältä hän myös hyvin todennäköisesti niin tekee. Miksi? Koska toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä ei osta työtä, hän ostaa tuloksen. Työstä myös todennäköisesti maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun työ on hyväksytysti saatu suoritettua. Ja ennen kaikkea toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä pystyy ostamaan juuri sen verran työtä, kun hän tarvitsee. Kukaan ei jauha minimityötunneista. Tai kertyvistä lomapäivistä. Tai sopimuksen minimikestosta. Tai jos jauhaa, huomaa hyvin nopeasti jauhavansa yksinään. Ei yhdelläkään mikroyrittäjällä ole varaa maksaa työstä, jota hän ei tarvitse. Yrittäjän kanssa toimiessa ei myöskään tarvitse huolehtia sairaslomariskeistä. Niistä huolehtii se toinen yrittäjä.</p><p>Mikroyrittäjä on siis todellinen pätkätyöläinen ja 0-tuntisopimus on jokaisen yrittäjän arkea. Yksinkertainen syy siihen, että yrittäjä suosii toista yrittäjää aina kun mahdollista, on tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen. Paikallinen sopiminen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Näin ei valitettavasti hyvin usein ole työntekijän palkkaamisen kohdalla. Tämä ei tietenkään ole palkansaajan vika. Tämä on kaikkien heidän vika, jotka ovat olleet luomassa niin jäykkiä työmarkkinoita, että ne eivät enää vastaa tarpeeseen.</p><p>Tämän kun ymmärtäisivät liitotkin niin ei välttämättä olisi jäsenmäärät laskussa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime päivinä on taas paljon puhuttu työllisyydestä ja työttömyydestä ja ennen kaikkea siitä kuinka enemmän ihmisiä saataisiin töihin. On karu mutta todellinen asia, että nykyisillä työllisyysasteluvuilla ei enää pitkään kestä, että julkinen sektori kyykkää. Monesti kuulee kysyttävän, miten voitaisiin työnantajia kannustaa palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämän koko ajatuksen lähtökohta on mielestäni täysin väärä. Ei yrittäjä palkkaa työntekijöitä silloin kun siihen kannustetaan tai sitä erityisesti tuetaan. Yrittäjä palkkaa ihmisiä, kun hänellä on niin paljon töitä, että hän tarvitsee uusia työntekijöitä. Ihmisten palkkaaminen ei siis ole mikään tavoite. Se on seuraus siitä, että yritys on onnistunut kasvattamaan kannattavaa liikevaihtoaan.

Ja tästä päästäänkin siihen todelliseen kompastuskiveen. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa mikro- ja pienyrityksiin. Mikä on sitten se syy, että hyvin monet mikro- ja pienyrittäjät välttelevät työntekijän palkkaamista niin kauan kun pystyvät?

Syy on selkeä. Mikroyrittäjälle työntekijän palkkaaminen on yksinkertaisesti liian iso riski. Palkan sivukulut höystettynä muutamalla tusinalla luvalla, joita työntekijälle on hankittava, on iso mietinnän paikka. Tästä huolimatta vielä isomman pohdinnan aiheuttaa palkkatyön luonne verrattuna yrittäjyyteen. Jos yrittäjä saa ostettua haluamansa työn, oli se sitten mikä tahansa, toiselta yrittäjältä hän myös hyvin todennäköisesti niin tekee. Miksi? Koska toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä ei osta työtä, hän ostaa tuloksen. Työstä myös todennäköisesti maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun työ on hyväksytysti saatu suoritettua. Ja ennen kaikkea toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä pystyy ostamaan juuri sen verran työtä, kun hän tarvitsee. Kukaan ei jauha minimityötunneista. Tai kertyvistä lomapäivistä. Tai sopimuksen minimikestosta. Tai jos jauhaa, huomaa hyvin nopeasti jauhavansa yksinään. Ei yhdelläkään mikroyrittäjällä ole varaa maksaa työstä, jota hän ei tarvitse. Yrittäjän kanssa toimiessa ei myöskään tarvitse huolehtia sairaslomariskeistä. Niistä huolehtii se toinen yrittäjä.

Mikroyrittäjä on siis todellinen pätkätyöläinen ja 0-tuntisopimus on jokaisen yrittäjän arkea. Yksinkertainen syy siihen, että yrittäjä suosii toista yrittäjää aina kun mahdollista, on tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen. Paikallinen sopiminen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Näin ei valitettavasti hyvin usein ole työntekijän palkkaamisen kohdalla. Tämä ei tietenkään ole palkansaajan vika. Tämä on kaikkien heidän vika, jotka ovat olleet luomassa niin jäykkiä työmarkkinoita, että ne eivät enää vastaa tarpeeseen.

Tämän kun ymmärtäisivät liitotkin niin ei välttämättä olisi jäsenmäärät laskussa.

]]>
19 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248316-miksei-yrittaja-palkkaa#comments Työllisyys Työttömyys Yrittäjyys Fri, 29 Dec 2017 15:23:18 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248316-miksei-yrittaja-palkkaa
Startup = Tiimi vapaaehtoisia orjia etsimässä neulaa heinävaltamerestä http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248014-startup-tiimi-vapaaehtoisia-orjia-etsimassa-neulaa-heinavaltameresta <p>Startup-yrittäjyys. Vielä kuumempaa hottia.<br /><br />Jos harkitset startup-yrittäjäksi ryhtymistä siksi, että kaikilla kavereillakin on ja että on coolia olla founderi, minulla on sinulle yksi viesti:</p><p>Seis! Älä tee sitä!</p><p>&nbsp;</p><p>Ensinnäkin, kaikki innovatiivisuus ei ole (yhtä paljon) yrittäjyyttä. <a href="http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247610-omat-munat-korissa-miksi-hitler-oli-einsteinia-enemman-yrittaja">Yrittäjyyteen kuuluu olennaisena osana riskien ottaminen ja kantaminen</a>.</p><p>Toisenakin, startup-yrittäjyys hyvin spesifi, sitova, ja riskikäs yrittäjyyden muoto.</p><p>Startup-yrittäjyys on itsetuhoisimpia länsimaisia olemisen muotoja, sotatilan ulkopuolella.</p><p>Steve Blankin määritelmä startupille on: &quot;väliaikainen organisaatio, joka on luotu skaalautuvan liiketoimintamallin etsimistä varten.&quot;</p><p>&quot;Skaalautuvuus&quot; tarkoittaa sitä, että:<br />-&nbsp;palvelu on laajennettavissa suuren käyttäjämäärään ilman suuria marginaalisia kustannuksia, että<br />-&nbsp;asikashankinta on kustannustehokasta (suhteessa asiakkaiden &quot;elinkaariarvoon&quot;, customer lifetime value), ja että<br />- markkina on merkittävän kokoinen.</p><p>&quot;Väliaikaisuus&quot; on suhteellista, sillä monesti onnistuneen startupin rakentaminen edellyttää 4-7 vuoden sitoutumista hankkeeseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös startup-yrittäjyyden sisällä on monia erilaisia liiketoimintamalleja. Erilaisten bisnesten dynamiikkaan sopivat myös hyvin eriaiset rahoitusmuodot. Sijoituksen hakeminen Venture Capital -yrityksiltä ei todellakaan ole paras ratkaisu kaikkiin tapauksiin. Tulen käsittelemään erilaisa rahoitusstrategioita tässä blogissa laajemmin.</p><p>Jos haet yrittäjyydeltä &quot;passiivisia tuloja&quot; tai &quot;taloudellista riippumattomuutta&quot;, kannattaa unohtaa startup-yrittäjyys ja tutkia muunlaisia online-yrittäjyyden muotoja (kuten dropshippaaminen, nettikurssien myynti, tai blogaaminen).</p><p>Yrittäjyys ei ole kaikille. Startup-yrittäjyys vielä harvemmille. Englanninkielisessä blogissani laajemmin, millaisia asioita pitää osua kohdalleen, ennen kuin startupin perustamista kannattaa tosissaan harkita:<br /><a href="https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15/A-startup-a-team-of-expendable-self-made-slaves-on-a-suicidal-quest-for-a-needle-in-a-sea-of-haystacks">https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15/A-startup-a-team-of-expendable-self-made-slaves-on-a-suicidal-quest-for-a-needle-in-a-sea-of-haystacks</a></p><p>Jos nämä kyvyt ja luonteenpiirteet kuitenkin sattuvat kuvaamaan juuri sinua, startup-yrittäjyys voi tarjota sinulle vertaansa vailla olevaa jatkuvaa oppimista ja jännitystä. Pahimmillaan ja parhaimmillaan se voi olla kuin eläisi elokuvaa. On hyvä pitää mielessä, että tosimaailmassa valtaosa jännittävimmistä trillereistä saa useinkin farssin piirteitä ja päätyy kamaliksi tragedioiksi. (Niistä harvoista menestystarinoista vain kirjoitetaan ja saarnataan enemmän.)</p><p>Eikä sovi myöskään unohtaa, että elämä ei ole matka &ndash; vaan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ERbvKrH-GC4&amp;t=12s">musiikkia, soittoa ja tanssia,</a> jossa loppu ei ratkaise, vaan se että muistaa nauttia, tuntea, ja kasvaa matkalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Startup-yrittäjyys. Vielä kuumempaa hottia.

Jos harkitset startup-yrittäjäksi ryhtymistä siksi, että kaikilla kavereillakin on ja että on coolia olla founderi, minulla on sinulle yksi viesti:

Seis! Älä tee sitä!

 

Ensinnäkin, kaikki innovatiivisuus ei ole (yhtä paljon) yrittäjyyttä. Yrittäjyyteen kuuluu olennaisena osana riskien ottaminen ja kantaminen.

Toisenakin, startup-yrittäjyys hyvin spesifi, sitova, ja riskikäs yrittäjyyden muoto.

Startup-yrittäjyys on itsetuhoisimpia länsimaisia olemisen muotoja, sotatilan ulkopuolella.

Steve Blankin määritelmä startupille on: "väliaikainen organisaatio, joka on luotu skaalautuvan liiketoimintamallin etsimistä varten."

"Skaalautuvuus" tarkoittaa sitä, että:
- palvelu on laajennettavissa suuren käyttäjämäärään ilman suuria marginaalisia kustannuksia, että
- asikashankinta on kustannustehokasta (suhteessa asiakkaiden "elinkaariarvoon", customer lifetime value), ja että
- markkina on merkittävän kokoinen.

"Väliaikaisuus" on suhteellista, sillä monesti onnistuneen startupin rakentaminen edellyttää 4-7 vuoden sitoutumista hankkeeseen.

 

Myös startup-yrittäjyyden sisällä on monia erilaisia liiketoimintamalleja. Erilaisten bisnesten dynamiikkaan sopivat myös hyvin eriaiset rahoitusmuodot. Sijoituksen hakeminen Venture Capital -yrityksiltä ei todellakaan ole paras ratkaisu kaikkiin tapauksiin. Tulen käsittelemään erilaisa rahoitusstrategioita tässä blogissa laajemmin.

Jos haet yrittäjyydeltä "passiivisia tuloja" tai "taloudellista riippumattomuutta", kannattaa unohtaa startup-yrittäjyys ja tutkia muunlaisia online-yrittäjyyden muotoja (kuten dropshippaaminen, nettikurssien myynti, tai blogaaminen).

Yrittäjyys ei ole kaikille. Startup-yrittäjyys vielä harvemmille. Englanninkielisessä blogissani laajemmin, millaisia asioita pitää osua kohdalleen, ennen kuin startupin perustamista kannattaa tosissaan harkita:
https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15/A-startup-a-team-of-expendable-self-made-slaves-on-a-suicidal-quest-for-a-needle-in-a-sea-of-haystacks

Jos nämä kyvyt ja luonteenpiirteet kuitenkin sattuvat kuvaamaan juuri sinua, startup-yrittäjyys voi tarjota sinulle vertaansa vailla olevaa jatkuvaa oppimista ja jännitystä. Pahimmillaan ja parhaimmillaan se voi olla kuin eläisi elokuvaa. On hyvä pitää mielessä, että tosimaailmassa valtaosa jännittävimmistä trillereistä saa useinkin farssin piirteitä ja päätyy kamaliksi tragedioiksi. (Niistä harvoista menestystarinoista vain kirjoitetaan ja saarnataan enemmän.)

Eikä sovi myöskään unohtaa, että elämä ei ole matka – vaan musiikkia, soittoa ja tanssia, jossa loppu ei ratkaise, vaan se että muistaa nauttia, tuntea, ja kasvaa matkalla.

]]>
1 http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248014-startup-tiimi-vapaaehtoisia-orjia-etsimassa-neulaa-heinavaltameresta#comments Elämänfilosofia Riski Riskirahoitus Startup Yrittäjyys Thu, 21 Dec 2017 13:43:43 +0000 Tuure Parkkinen http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248014-startup-tiimi-vapaaehtoisia-orjia-etsimassa-neulaa-heinavaltameresta
Omat munat korissa – miksi Hitler oli Einsteinia enemmän yrittäjä http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247610-omat-munat-korissa-miksi-hitler-oli-einsteinia-enemman-yrittaja <p>Nonneh, 2 vuoden blogibaatti takana. Jatketaan jollain todella kuumalla ja seksikkäällä aiheella.<br /><br />Yrittäjyys. Kuuminta hottia.</p><p>Jos harkitset yrittäjäksi ryhtymistä sillä perusteella, että se on piireissäsi coolia, se kuulostaa parhaalta tavalta purkaa luovia paineitasi tai jostain isänmaallisesta velvoitteesta, minulla on sinulle tärkeä viesti:</p><p>Älä tee sitä!!<br />&nbsp;</p><p>Monet, ml. Lean Startup -kirjailija Eric Ries, haluavat kovasti kutsua kaikenlaista innovointia ja aloitteellisuutta &quot;yrittäjyydeksi&quot;. Eric määrittelee yrittäjiksi kaikki, jotka toimivat hänen&nbsp; &quot;startupissa&quot;, hänen määritelmänsä mukaan. Ericin &quot;startup&quot;-määritelmä taas kattaa kaikki &quot;ihmisinstituutiot, jotka on suunniteltu uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen epävarmoissa olosuhteissa&quot; (vap. suom.).</p><p>Tällä määritelmällä &quot;yrittäjyydestä&quot; tulee vain &quot;innovoinnin&quot; trendikkäämpi synonyymi.</p><p>Itse määrittelisin yrittäjyyden seuraavasti: &quot;aloitte(id)en eteenpäin vieminen omalle riskillä&quot;. Tässä jälkimmäinen puolisko on se merkittävä tekijä, joka erottaa yrittäjyyden kaikenlaisesta yleisestä innovoinnista tai aloittellisuudesta.</p><p>Lisäksi on tärkeä muistaa startup-yrittäjyys on vain yksi, hyvin spesifi yrittäjyyden muoto kaiken yrittäjyyden joukossa. Tästä lisää myöhemmässä blogikirjoituksessa.</p><p>Vaikka &quot;yrittäjyyden&quot; määritelmäni on Riesin määritelmää rajatumpi, sallii se kuitenkin hyvin monenlaisen yrittäjyyden. Esimerkiksi Martin Luther King, Jeesus, Gandhi ja Hitler olivat kaikki kovan luokan yrittäjiä. Mikään ei esim. sano, että yrittäjän pitäisi tavoitella rahallista tai reaalitaloudellista voittoa. Yrittäjä voi haluta nähdä maailmassa monenlaista muutosta. Myös &quot;impact-yrittäjyydestä&quot; aion kirjoitella jatkossa paljon.<br /><br />Sen sijaan esimerkiksi Albert Einstein ei pärjää yllämainituille hahmoille yrittäjyydessä alkuunkaan. Hän kehitti nerokkaita teorioita, jotka ovat mullistaneet käsitystämme maailmankaikkeudesta ja mahdollistaneet myös hyvin vaikuttavia käytännön sovelluksia ja innovaatioita. Mutta näitä hän kehitti pääasiassa muiden rahoituksella ilman omaa merittävää omaa taloudellista riskiä.<br /><br />Perusteellisempi versio tekstistä löytyy&nbsp;kolmannella kotimaisella sivuiltani:<br /><a href="https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15-01-skin-in-the-game">https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15-01-skin-in-the-game</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nonneh, 2 vuoden blogibaatti takana. Jatketaan jollain todella kuumalla ja seksikkäällä aiheella.

Yrittäjyys. Kuuminta hottia.

Jos harkitset yrittäjäksi ryhtymistä sillä perusteella, että se on piireissäsi coolia, se kuulostaa parhaalta tavalta purkaa luovia paineitasi tai jostain isänmaallisesta velvoitteesta, minulla on sinulle tärkeä viesti:

Älä tee sitä!!
 

Monet, ml. Lean Startup -kirjailija Eric Ries, haluavat kovasti kutsua kaikenlaista innovointia ja aloitteellisuutta "yrittäjyydeksi". Eric määrittelee yrittäjiksi kaikki, jotka toimivat hänen  "startupissa", hänen määritelmänsä mukaan. Ericin "startup"-määritelmä taas kattaa kaikki "ihmisinstituutiot, jotka on suunniteltu uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen epävarmoissa olosuhteissa" (vap. suom.).

Tällä määritelmällä "yrittäjyydestä" tulee vain "innovoinnin" trendikkäämpi synonyymi.

Itse määrittelisin yrittäjyyden seuraavasti: "aloitte(id)en eteenpäin vieminen omalle riskillä". Tässä jälkimmäinen puolisko on se merkittävä tekijä, joka erottaa yrittäjyyden kaikenlaisesta yleisestä innovoinnista tai aloittellisuudesta.

Lisäksi on tärkeä muistaa startup-yrittäjyys on vain yksi, hyvin spesifi yrittäjyyden muoto kaiken yrittäjyyden joukossa. Tästä lisää myöhemmässä blogikirjoituksessa.

Vaikka "yrittäjyyden" määritelmäni on Riesin määritelmää rajatumpi, sallii se kuitenkin hyvin monenlaisen yrittäjyyden. Esimerkiksi Martin Luther King, Jeesus, Gandhi ja Hitler olivat kaikki kovan luokan yrittäjiä. Mikään ei esim. sano, että yrittäjän pitäisi tavoitella rahallista tai reaalitaloudellista voittoa. Yrittäjä voi haluta nähdä maailmassa monenlaista muutosta. Myös "impact-yrittäjyydestä" aion kirjoitella jatkossa paljon.

Sen sijaan esimerkiksi Albert Einstein ei pärjää yllämainituille hahmoille yrittäjyydessä alkuunkaan. Hän kehitti nerokkaita teorioita, jotka ovat mullistaneet käsitystämme maailmankaikkeudesta ja mahdollistaneet myös hyvin vaikuttavia käytännön sovelluksia ja innovaatioita. Mutta näitä hän kehitti pääasiassa muiden rahoituksella ilman omaa merittävää omaa taloudellista riskiä.

Perusteellisempi versio tekstistä löytyy kolmannella kotimaisella sivuiltani:
https://www.tuure.us/single-post/2017/12/15-01-skin-in-the-game

 

]]>
0 http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247610-omat-munat-korissa-miksi-hitler-oli-einsteinia-enemman-yrittaja#comments Innovaatio Riski Startup Yrittäjyys Thu, 14 Dec 2017 14:38:17 +0000 Tuure Parkkinen http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247610-omat-munat-korissa-miksi-hitler-oli-einsteinia-enemman-yrittaja