EU:n Venäjäpakotteet http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/146273/all Fri, 24 May 2019 10:53:06 +0300 fi Hajottavaisitko Yhdysvaltain energiapakotteet EU:n yhtenäisyyden? http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276433-hajottavaisitko-yhdysvaltain-energiapakotteet-eun-yhtenaisyyden <p><br />&nbsp;Yhdysvaltojen hallinto uhkaa uusilla pakotteilla yrityksiä, jotka ovat mukana Venäjän ja Saksan välisessä Nord Stream 2-kaasuputken rakentamisessa. Putkea lasketaan parhaillaan Itämereen. Pakotteiden laajeneminen energiasektorille olisi haitallista Suomen energiahuollolle sekä natisuttaisi EU:n yhtenäisenä pysynyttä linjaa Venäjä-suhteissa.</p><p>EU ja Venäjä ajautuivat pakotekierteeseen Krimin miehityksen ja Ukrainan kriisin seurauksena. Suomen talouteen on vaikuttanut erityisesti Venäjän päätös asettaa EU-maiden elintarvikkeille tuontikielto eräitä erikoistuotteita lukuun ottamatta.<br />&nbsp;<br />Energia on pidetty pakotteiden ulkopuolella. Monet EU-maat tarvitsevat Venäjältä sähköä, kaasua ja öljyä sekä myös energiapuuta. Esimerkiksi kaasulle tulee yhä olemaan kysyntää.<br />&nbsp;<br />Energiasektorin muutokset ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan aiheuttavat energian varmistamistarpeita. Esimerkiksi Saksa on kymmenen vuoden ajan muuttanut energiajärjestelmänsä perusteita. Suuri uusiutuvan energian määrä aiheuttaa suuria energiamäärien vaihteluja, joita pitää tasoittaa. Tällä erää tähän tarkoitukseen kaasuvoimalat soveltuvat erinomaisesti, koska ne voidaan erittäin nopeasti nostaa tuotantoon esimerkiksi tuulivoiman tuotannon laskiessa.<br />&nbsp;<br />Yhdysvaltojen uhittelun taustalla voi nähdä myös sen halun lisätä EU:n riippuvuutta itsestään. Koska Lähi-idän ja Turkin tilanne on levoton, muiden Euraasian mantereen ja Pohjois-Afrikan energialähteiden hyödyntäminen on hankalaa.<br />&nbsp;<br />Energian on pysyttävä EU-Venäjä-kauppakumppanuudessa mukana. Suomessa Fortum omistaa lähes puolet Nord Stream 2-hankkeessa keskeisesti mukana olevasta Uniperista. Suomessa ei mielestäni keskusteltu läheskään riittävästi Uniper-kauppaan liittyvistä riskeistä. Osittain sama pätee Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, jossa omistajina ovat Fortumin lisäksi muun muassa monet suomalaiset kunnat ja kaupungit.<br />&nbsp;<br />Suomalaiset omistajat kärsisivät raskaita tappioita ja oma energiahuoltomme vaarantuu, jos Trumpin hallinnon politiikka sysää liikkeelle pakotekierteen syventymisen. Tämä aiheuttaisi pahimmillaan paineen poiketa yhteisestä Venäjä-linjasta. Voi myös spekuloida sillä, että niin Trumpille, Putinille ja populistisille johtajille hajanainen EU on jopa toivottava. On myös huomattava, että EU:hun kielteisesti suhtautuvilla eurooppalaispuolueilla on läheisiä suhteita Venäjälle, ja samaan aikaan ne kovasti kannattavat Trumpin politiikkaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
 Yhdysvaltojen hallinto uhkaa uusilla pakotteilla yrityksiä, jotka ovat mukana Venäjän ja Saksan välisessä Nord Stream 2-kaasuputken rakentamisessa. Putkea lasketaan parhaillaan Itämereen. Pakotteiden laajeneminen energiasektorille olisi haitallista Suomen energiahuollolle sekä natisuttaisi EU:n yhtenäisenä pysynyttä linjaa Venäjä-suhteissa.

EU ja Venäjä ajautuivat pakotekierteeseen Krimin miehityksen ja Ukrainan kriisin seurauksena. Suomen talouteen on vaikuttanut erityisesti Venäjän päätös asettaa EU-maiden elintarvikkeille tuontikielto eräitä erikoistuotteita lukuun ottamatta.
 
Energia on pidetty pakotteiden ulkopuolella. Monet EU-maat tarvitsevat Venäjältä sähköä, kaasua ja öljyä sekä myös energiapuuta. Esimerkiksi kaasulle tulee yhä olemaan kysyntää.
 
Energiasektorin muutokset ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan aiheuttavat energian varmistamistarpeita. Esimerkiksi Saksa on kymmenen vuoden ajan muuttanut energiajärjestelmänsä perusteita. Suuri uusiutuvan energian määrä aiheuttaa suuria energiamäärien vaihteluja, joita pitää tasoittaa. Tällä erää tähän tarkoitukseen kaasuvoimalat soveltuvat erinomaisesti, koska ne voidaan erittäin nopeasti nostaa tuotantoon esimerkiksi tuulivoiman tuotannon laskiessa.
 
Yhdysvaltojen uhittelun taustalla voi nähdä myös sen halun lisätä EU:n riippuvuutta itsestään. Koska Lähi-idän ja Turkin tilanne on levoton, muiden Euraasian mantereen ja Pohjois-Afrikan energialähteiden hyödyntäminen on hankalaa.
 
Energian on pysyttävä EU-Venäjä-kauppakumppanuudessa mukana. Suomessa Fortum omistaa lähes puolet Nord Stream 2-hankkeessa keskeisesti mukana olevasta Uniperista. Suomessa ei mielestäni keskusteltu läheskään riittävästi Uniper-kauppaan liittyvistä riskeistä. Osittain sama pätee Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, jossa omistajina ovat Fortumin lisäksi muun muassa monet suomalaiset kunnat ja kaupungit.
 
Suomalaiset omistajat kärsisivät raskaita tappioita ja oma energiahuoltomme vaarantuu, jos Trumpin hallinnon politiikka sysää liikkeelle pakotekierteen syventymisen. Tämä aiheuttaisi pahimmillaan paineen poiketa yhteisestä Venäjä-linjasta. Voi myös spekuloida sillä, että niin Trumpille, Putinille ja populistisille johtajille hajanainen EU on jopa toivottava. On myös huomattava, että EU:hun kielteisesti suhtautuvilla eurooppalaispuolueilla on läheisiä suhteita Venäjälle, ja samaan aikaan ne kovasti kannattavat Trumpin politiikkaa.

]]>
6 http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276433-hajottavaisitko-yhdysvaltain-energiapakotteet-eun-yhtenaisyyden#comments Donald Trump EU ja Venäjä EU:n Venäjäpakotteet Nord Stream 2 Yhdysvallat Fri, 24 May 2019 07:53:06 +0000 Mirja Vehkaperä http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276433-hajottavaisitko-yhdysvaltain-energiapakotteet-eun-yhtenaisyyden
Huolenaiheena pakolaiset ja Venäjä http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275533-huolenaiheena-pakolaiset-ja-venaja <p>Viikonloppuna kävin kampanjoimassa Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Eurovaalitunnelmiin virittäytyminen oli molemmissa maakunnissa vasta alkumetreillään. Eduskuntavaalien läheisyys oli vielä vahvasti aistittavissa ja tuleva hallitusratkaisu puhutti monin paikoin Eurovaaleja enemmän.</p><p>Vahvimpana huolenaiheena Kainuussa tuntuu olevan maakunnan taantuva väestökehitys ja palveluiden yleinen heikkeneminen. Niiden koetaan siirtyvän pikkuhiljaa Oulun suuntaan. Unionia pidetään tasapainottavana toimijana, koska sieltä saadaan taloudellista tukea syrjäseutujen pitämiseksi asuttuna ja palveluiden säilyttämiseksi alueilla.</p><p>Myös Euroopan pakolaistilanne nousi puheissa esiin. Huolta tunnettaan paitsi Suomeen tulleiden pakolaisten määrästä myös siitä, ettei EU:n sisällä ole kyetty sopimaan tähän liittyvästä taakanjaosta. Monet muistelivat Neuvostoliiton hajoamisen aikoja, jolloin Suomessa varauduttiin suuriin pakolaismääriin idästä. Tällaisessa tilanteessa olisi Suomen edun mukaista, että pakolaisia kyettäisiin sijoittamaan ennalta sovitulla tavalla unionin eri jäsenmaihin. Tähänkin skenarioon olisi hyvä varautua, sillä pelkästään 1900-luvulla Venäjällä tapahtui kaksi vallankumousta. Näistä ensimmäiseen liittyi vuosia kestänyt sisällissota, joka säteili vahvasti myös Suomeen.</p><p>Myös Etelä-Karjalassa unionia pidetään lähtökohtaisesti hyvänä asiana mutta Suomen pyrkimys sen mallioppilaaksi ihmetyttää. Suomen tavoitteisiin mm. EU:n päästövähennyksiin liittyen kaivattiin Lappeenrannassa malttia, maalaisjärkeä ja suhteellisuudentajua. Tämän allekirjoitan, sillä Suomen osuus EU:n kokonaispäästöistä on alle puolitoista prosenttia. Idealismi, haihattelu ja utopistiset päästövähennystavoitteet eivät ole kansallisen etumme mukaista politiikkaa. Oma leiviskämme tulee toki hoitaa kunnolla mutta Euroopan yhteiseksi hiilinieluksi meidän ei pidä alistua.</p><p>Kävelykatu Oleksilla puhuttiin myös EU:n Venäjä-pakotteista, jotka ovat rajusti leikanneet venäläisturismia maakunnassa. Tämän seurauksena alueen liike-elämä on kärsinyt ja työttömyys lisääntynyt. Erityisen kovia on kokenut Suomen maataloussektori, joka ennen myi ison osan tuotannostaan Pietarin viisimiljoonaiselle talousalueelle ja muualle Venäjälle.</p><p><strong>Pakotteet ajavat Venäjää Kiinan syliin</strong></p><p>Pakotteet juotavat juurensa vuoden 2014 Ukrainan kriisistä, jonka yhteydessä Venäjä kaappasi Krimin itselleen ja alkoi lietsoa sekä tukea kapinaa Ukrainan itäosissa. Pakotteiden seurauksena Venäjän talouskasvun väitetään hidastuneen mutta juuri muuta vaikutusta niillä ei ole siihen ollut. Sota Ukrainan itäosissa jatkuu edelleen ja Venäjä integroi Krimiä koko ajan tiukemmin itseensä. Niemimaa on nyt yhdistetty Euroopan pisimmällä sillalla Venäjään ja parhaillaan alueelle rakennetaan uutta infrastruktuuria. Venäjä on siirtänyt Krimille myös lisää sotilaallista kapasiteettiaan.</p><p>Se on meillä ja muualla Euroopassa jäänyt vähemmälle huomiolle, että pakotteet ovat työntäneet Venäjää kohti Kiinaa. Maat ovat jo mm. sopineet yhteisistä talouslinjauksista, joilla pyritään haastamaan länsimaiden ylivaltaa maailmantaloudessa. Ne ovat myös järjestäneet yhteisiä sotaharjoituksia ja muuta sotilaallista yhteistoimintaa. Kiinalaisia sotalaivoja on tähän liittyen liikkunut myös Itämerellä.</p><p>Kiina ja Venäjä ovat lisäksi rakentaneet uutta, taloudellista ja logistista infrastruktuuria, joiden avulla Siperian raaka-aineita voidaan myydä enemmän ja helpommin Kiinaan. Kiina ja Venäjää yhdistää nyt paljon aiempaa laajempi verkosto kaasuputkia, rauta- ja maanteitä sekä siltoja. Toimivampi infrastruktuuri ja lisääntynyt kauppa saattavatkin ajan kanssa synnyttää kiinalaisvenäläisen talousalueen.</p><p>Euroopalle saattaa jäädä tässä pelissä Musta Pekka käteen. Haastajaksemme on syntymässä uusi ja entistä vahvempi itäblokki, jolla on eväät nousta myös USA:n haastajaksi maailman taloudellisesta ja sotilaallisesta herruudesta. Kiinan bruttokansantuote on jo nyt USA:n jälkeen maailman toiseksi suurin ja kasvaa kovaa vauhtia. Venäjän ja Kiinan yhteinen väestömäärä muodostaa noin neljänneksen koko maailman väestöstä. Molemmat maat kasvattavat kovaa vauhtia myös sotilaallista suorituskykyään ja erityisesti Kiinan varustelumenot nousevat kovaan vauhtia.</p><p>Onko tämä Euroopan etujen mukainen kehityssuunta? Mielestäni ei ole.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viikonloppuna kävin kampanjoimassa Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Eurovaalitunnelmiin virittäytyminen oli molemmissa maakunnissa vasta alkumetreillään. Eduskuntavaalien läheisyys oli vielä vahvasti aistittavissa ja tuleva hallitusratkaisu puhutti monin paikoin Eurovaaleja enemmän.

Vahvimpana huolenaiheena Kainuussa tuntuu olevan maakunnan taantuva väestökehitys ja palveluiden yleinen heikkeneminen. Niiden koetaan siirtyvän pikkuhiljaa Oulun suuntaan. Unionia pidetään tasapainottavana toimijana, koska sieltä saadaan taloudellista tukea syrjäseutujen pitämiseksi asuttuna ja palveluiden säilyttämiseksi alueilla.

Myös Euroopan pakolaistilanne nousi puheissa esiin. Huolta tunnettaan paitsi Suomeen tulleiden pakolaisten määrästä myös siitä, ettei EU:n sisällä ole kyetty sopimaan tähän liittyvästä taakanjaosta. Monet muistelivat Neuvostoliiton hajoamisen aikoja, jolloin Suomessa varauduttiin suuriin pakolaismääriin idästä. Tällaisessa tilanteessa olisi Suomen edun mukaista, että pakolaisia kyettäisiin sijoittamaan ennalta sovitulla tavalla unionin eri jäsenmaihin. Tähänkin skenarioon olisi hyvä varautua, sillä pelkästään 1900-luvulla Venäjällä tapahtui kaksi vallankumousta. Näistä ensimmäiseen liittyi vuosia kestänyt sisällissota, joka säteili vahvasti myös Suomeen.

Myös Etelä-Karjalassa unionia pidetään lähtökohtaisesti hyvänä asiana mutta Suomen pyrkimys sen mallioppilaaksi ihmetyttää. Suomen tavoitteisiin mm. EU:n päästövähennyksiin liittyen kaivattiin Lappeenrannassa malttia, maalaisjärkeä ja suhteellisuudentajua. Tämän allekirjoitan, sillä Suomen osuus EU:n kokonaispäästöistä on alle puolitoista prosenttia. Idealismi, haihattelu ja utopistiset päästövähennystavoitteet eivät ole kansallisen etumme mukaista politiikkaa. Oma leiviskämme tulee toki hoitaa kunnolla mutta Euroopan yhteiseksi hiilinieluksi meidän ei pidä alistua.

Kävelykatu Oleksilla puhuttiin myös EU:n Venäjä-pakotteista, jotka ovat rajusti leikanneet venäläisturismia maakunnassa. Tämän seurauksena alueen liike-elämä on kärsinyt ja työttömyys lisääntynyt. Erityisen kovia on kokenut Suomen maataloussektori, joka ennen myi ison osan tuotannostaan Pietarin viisimiljoonaiselle talousalueelle ja muualle Venäjälle.

Pakotteet ajavat Venäjää Kiinan syliin

Pakotteet juotavat juurensa vuoden 2014 Ukrainan kriisistä, jonka yhteydessä Venäjä kaappasi Krimin itselleen ja alkoi lietsoa sekä tukea kapinaa Ukrainan itäosissa. Pakotteiden seurauksena Venäjän talouskasvun väitetään hidastuneen mutta juuri muuta vaikutusta niillä ei ole siihen ollut. Sota Ukrainan itäosissa jatkuu edelleen ja Venäjä integroi Krimiä koko ajan tiukemmin itseensä. Niemimaa on nyt yhdistetty Euroopan pisimmällä sillalla Venäjään ja parhaillaan alueelle rakennetaan uutta infrastruktuuria. Venäjä on siirtänyt Krimille myös lisää sotilaallista kapasiteettiaan.

Se on meillä ja muualla Euroopassa jäänyt vähemmälle huomiolle, että pakotteet ovat työntäneet Venäjää kohti Kiinaa. Maat ovat jo mm. sopineet yhteisistä talouslinjauksista, joilla pyritään haastamaan länsimaiden ylivaltaa maailmantaloudessa. Ne ovat myös järjestäneet yhteisiä sotaharjoituksia ja muuta sotilaallista yhteistoimintaa. Kiinalaisia sotalaivoja on tähän liittyen liikkunut myös Itämerellä.

Kiina ja Venäjä ovat lisäksi rakentaneet uutta, taloudellista ja logistista infrastruktuuria, joiden avulla Siperian raaka-aineita voidaan myydä enemmän ja helpommin Kiinaan. Kiina ja Venäjää yhdistää nyt paljon aiempaa laajempi verkosto kaasuputkia, rauta- ja maanteitä sekä siltoja. Toimivampi infrastruktuuri ja lisääntynyt kauppa saattavatkin ajan kanssa synnyttää kiinalaisvenäläisen talousalueen.

Euroopalle saattaa jäädä tässä pelissä Musta Pekka käteen. Haastajaksemme on syntymässä uusi ja entistä vahvempi itäblokki, jolla on eväät nousta myös USA:n haastajaksi maailman taloudellisesta ja sotilaallisesta herruudesta. Kiinan bruttokansantuote on jo nyt USA:n jälkeen maailman toiseksi suurin ja kasvaa kovaa vauhtia. Venäjän ja Kiinan yhteinen väestömäärä muodostaa noin neljänneksen koko maailman väestöstä. Molemmat maat kasvattavat kovaa vauhtia myös sotilaallista suorituskykyään ja erityisesti Kiinan varustelumenot nousevat kovaan vauhtia.

Onko tämä Euroopan etujen mukainen kehityssuunta? Mielestäni ei ole. 

]]>
5 http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275533-huolenaiheena-pakolaiset-ja-venaja#comments EU:n Venäjäpakotteet Euroopan Uioni Eurovaalit 2019 Kiina Turpo Mon, 06 May 2019 06:00:00 +0000 Olli Nyberg http://ollinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275533-huolenaiheena-pakolaiset-ja-venaja
Yön Susille jyrkkä EI - terroristimotoristit suistettava maan teiltä! http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272783-terroristimotoristit-suistettava-maan-teilta-ei-yon-susille <p><br />- <strong>Silmien väliin</strong>&nbsp;yövisiiri varikolla ja estettä matkaan shikaaneilla! Formulatermejä on sovellettava joskus maanteilläkin. Ei ole mitenkään hyväksyttävissä, että <em>Krimin miehitykseen</em> osallistuneen isovenäläismielisen järjestäytyneen rikollisverkoston moottoripyörädivisioona on nyt viranomaisten mukaan levittänyt pienten punaisten miesten <em>maahantunkeutujakolonnansa Suomeen</em>. Nämä terroristimotoristit on torjuttava ja niin sanoakseni suistettava maan teiltä.</p><p>Suunnitelma <strong>Yön Susien</strong> hyökkäyksestä Suomeen oli pitkällä jo viisi vuotta sitten, kun Venäjän tunnuksettomat maahantunkeutujasotilaat ja <em>Yön Sudet hyökkäsivät Ukrainaan</em> ja ryöstivät sen&nbsp; eteläisimmän maakunnan vuonna <strong>2014</strong>. Nyt se on toteutunut, eikä tuumaakaan virallista vastarintaa.&nbsp;<br />&ndash; <em>Toistaiseksi Yön Susia on tarkasteltu ensisijaisesti<strong> järjestäytyneenä rikollisuutena</strong></em>, sanoo suojelupoliisin viestintäpäällikkö <strong>Jyri Rantala</strong> (<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5664d976-cf33-49dd-98b9-d189145b5d97" target="_blank">IL 28.3.2019</a>).</p><p><strong>Yön Sudet</strong> tunnetaan kuitenkin julkisuudessa paitsi rikollisena liivijenginä myös ennen kaikkea Kremlin johtamien <em>sotarikosten </em>ja pienten vihreitten <em>maahantunkeutujien </em>motorisoituna tukijaoksena, jolla on erittäin läheiset suhteet Vladimir <strong>Putiniin</strong>. Hän on osallistunut kerhon tapahtumiin, ja kerho on tukenut näkyvästi Kremlin laittomia sotatoimia muun muassa Krimillä. Runsas viikko sitten jengipomo &rdquo;Kirurgi&rdquo; johti motoristien juhlakulkuetta Krimin niemimaan anschluss-valtauksen viisivuotisjuhlassa niin ikään maahantunkeutuneen Venäjän valtakunnanjohtaja Putinin suojeluksessa. <strong>Kuvan yönsusipari esiintyi<em> partners in crimea</em> -hengessä</strong>.<br /><br /><strong>Suomalaisten siviilivastarinnan</strong> on nyt tunnettava vastuunsa ja toimittava päättäväisesti laillisen yhteiskunnan ja länsimaisten arvojen puolustamiseksi! Pelkkä keskisormen näyttäminen maantiellä ei riitä vastaantulevien itärikollisdesanttien ja heidän suomalaisten viideskolonnalaiskätyriensä valloitusretken pysäyttämiseksi. Tarvitaan mm. järjestelmällistä seurantaa ja whatsupviestittelyä noiden vieraspetojen liikkeiden kartoittamiseen ja kaikenlaiseen matkan vaikeuttamiseen mahdollisuuksien mukaan myös konkreettisesti, kun aihetta vähänkin ilmenee.&nbsp;</p><p>Poliisia ja muita tielläliikkujia on pidettävä tietoisina lauman kulloisestakin sijainnista, jotta se on saatavissa joukkion oletettavasti valmistelemien rikosten havainnoinnin lisäksi muunkinlaisen siviilivastarinnan tähtäimeen. Huoltamoilla tulisi kieltäytyä palvelemasta naapurimaiden laittomiin miehityksiin osallistuneen vierastaistelijaryhmän jäseniä, eikä olisi erityisen väärin sekään jos pahantekijöiden pyörien yllättäen tyhjentyneet renkaatkin jäävät täyttämättä tai taustapeilien kadonneet osat velvoittaisivat poliisin tuon tuosta katkaisemaan rikolliskoplan etenemisen. Bandidosit, Cannonballit ja Enkelitkin voisivat nyt kernaasti nähdä paikan osoittaa jonkinlaista yhteiskuntavastuutaan aktiivitoimiensa kohteen valinnalla.</p><p><strong>Rikollisjoukkio Yön Sudet yritti ylittää Suomen rajan Julkisesti jo keväällä 2015</strong>, jolloin kirjoitin aiheesta kaksikin blogia, jotka eivät ole juurikaan vanhentuneet:&nbsp;</p><p>&quot;<em><strong>Yön Sudet uhkaavat nyt hyökätä Suomeen!</strong> Voinen vakuuttaa Schengen-alueelle lainsuojatonta tunkeutumista kaavailevien uusneuvostofasisti-stalinisti-putinistiroistojen führerille... ettei tuosta tripistä ihan samanlaista piknikkiä tule kuin heidän laittomat miehitysreissunsa Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat olleet. Voi olla, että molotovin cocktailejakin harkitaan tarjoiltaviksi, jos tilanne kiristyy isovenäläisen isottelun asteelle</em>.&quot; <a href="http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194189-yon-sudet-uhkaavat-nyt-hyokata-suomeen" target="_blank">puheenvuoro.uusisuomi.fi/194189-yon-sudet-uhkaavat-nyt-hyokata-suomeen</a></p><p>&quot;<em>En suosittele edes tapporahaa putinistimielisistä Yön susista, mutta toisaalta tuollaisten internatsisikojen julkisen elinkaaren ja voitonmarssin tarkoituksellinen helpottaminen ilman konkreettista tai edes muodollista vastarintaa olisi jonkinasteista ihmisyyden halveksuntaa lännen passiiviselta kadunmieheltäkin. Esimerkiksi eri maiden &#39;jokamiehenoikeuden&#39; tunteman rikoksentekijän estämis- ja kiinniottopykälän vastuullinen soveltaminen kulunestotoimineen ja tiensulkuineen sekä rikosjärjestökaluston sabotointi ja eliminointi silloin, kun ulkopuoliset inhimilliset arvot eivät ole vähäisessäkään vaarassa, voisivat olla ihan paikallaan. Molotovin cocktailit jääkööt vielä kaappiin.&nbsp;Itse en epäröisi tarvittaessa pamauttaa suoraan kuonoonkaan, jos vaikka ääriputinistisen Kirurgi-jengipomon kaltainen roisto alkaisi isotella isovenäläiseen tapaansa vapaan maan kaistanleveyksiä ja parkkiruutuja omistellen voimatoimin</em>.&quot;&nbsp;<br /><a href="http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194108-yon-susien-ym-stalinistien-voitonjuhla-95-kiellettava-sivistysvaltioissa" target="_blank">puheenvuoro.uusisuomi.fi/194108-yon-susien-ym-stalinistien-voitonjuhla-95-kiellettava-sivistysvaltioissa</a>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
- Silmien väliin yövisiiri varikolla ja estettä matkaan shikaaneilla! Formulatermejä on sovellettava joskus maanteilläkin. Ei ole mitenkään hyväksyttävissä, että Krimin miehitykseen osallistuneen isovenäläismielisen järjestäytyneen rikollisverkoston moottoripyörädivisioona on nyt viranomaisten mukaan levittänyt pienten punaisten miesten maahantunkeutujakolonnansa Suomeen. Nämä terroristimotoristit on torjuttava ja niin sanoakseni suistettava maan teiltä.

Suunnitelma Yön Susien hyökkäyksestä Suomeen oli pitkällä jo viisi vuotta sitten, kun Venäjän tunnuksettomat maahantunkeutujasotilaat ja Yön Sudet hyökkäsivät Ukrainaan ja ryöstivät sen  eteläisimmän maakunnan vuonna 2014. Nyt se on toteutunut, eikä tuumaakaan virallista vastarintaa. 
Toistaiseksi Yön Susia on tarkasteltu ensisijaisesti järjestäytyneenä rikollisuutena, sanoo suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala (IL 28.3.2019).

Yön Sudet tunnetaan kuitenkin julkisuudessa paitsi rikollisena liivijenginä myös ennen kaikkea Kremlin johtamien sotarikosten ja pienten vihreitten maahantunkeutujien motorisoituna tukijaoksena, jolla on erittäin läheiset suhteet Vladimir Putiniin. Hän on osallistunut kerhon tapahtumiin, ja kerho on tukenut näkyvästi Kremlin laittomia sotatoimia muun muassa Krimillä. Runsas viikko sitten jengipomo ”Kirurgi” johti motoristien juhlakulkuetta Krimin niemimaan anschluss-valtauksen viisivuotisjuhlassa niin ikään maahantunkeutuneen Venäjän valtakunnanjohtaja Putinin suojeluksessa. Kuvan yönsusipari esiintyi partners in crimea -hengessä.

Suomalaisten siviilivastarinnan on nyt tunnettava vastuunsa ja toimittava päättäväisesti laillisen yhteiskunnan ja länsimaisten arvojen puolustamiseksi! Pelkkä keskisormen näyttäminen maantiellä ei riitä vastaantulevien itärikollisdesanttien ja heidän suomalaisten viideskolonnalaiskätyriensä valloitusretken pysäyttämiseksi. Tarvitaan mm. järjestelmällistä seurantaa ja whatsupviestittelyä noiden vieraspetojen liikkeiden kartoittamiseen ja kaikenlaiseen matkan vaikeuttamiseen mahdollisuuksien mukaan myös konkreettisesti, kun aihetta vähänkin ilmenee. 

Poliisia ja muita tielläliikkujia on pidettävä tietoisina lauman kulloisestakin sijainnista, jotta se on saatavissa joukkion oletettavasti valmistelemien rikosten havainnoinnin lisäksi muunkinlaisen siviilivastarinnan tähtäimeen. Huoltamoilla tulisi kieltäytyä palvelemasta naapurimaiden laittomiin miehityksiin osallistuneen vierastaistelijaryhmän jäseniä, eikä olisi erityisen väärin sekään jos pahantekijöiden pyörien yllättäen tyhjentyneet renkaatkin jäävät täyttämättä tai taustapeilien kadonneet osat velvoittaisivat poliisin tuon tuosta katkaisemaan rikolliskoplan etenemisen. Bandidosit, Cannonballit ja Enkelitkin voisivat nyt kernaasti nähdä paikan osoittaa jonkinlaista yhteiskuntavastuutaan aktiivitoimiensa kohteen valinnalla.

Rikollisjoukkio Yön Sudet yritti ylittää Suomen rajan Julkisesti jo keväällä 2015, jolloin kirjoitin aiheesta kaksikin blogia, jotka eivät ole juurikaan vanhentuneet: 

"Yön Sudet uhkaavat nyt hyökätä Suomeen! Voinen vakuuttaa Schengen-alueelle lainsuojatonta tunkeutumista kaavailevien uusneuvostofasisti-stalinisti-putinistiroistojen führerille... ettei tuosta tripistä ihan samanlaista piknikkiä tule kuin heidän laittomat miehitysreissunsa Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat olleet. Voi olla, että molotovin cocktailejakin harkitaan tarjoiltaviksi, jos tilanne kiristyy isovenäläisen isottelun asteelle." puheenvuoro.uusisuomi.fi/194189-yon-sudet-uhkaavat-nyt-hyokata-suomeen

"En suosittele edes tapporahaa putinistimielisistä Yön susista, mutta toisaalta tuollaisten internatsisikojen julkisen elinkaaren ja voitonmarssin tarkoituksellinen helpottaminen ilman konkreettista tai edes muodollista vastarintaa olisi jonkinasteista ihmisyyden halveksuntaa lännen passiiviselta kadunmieheltäkin. Esimerkiksi eri maiden 'jokamiehenoikeuden' tunteman rikoksentekijän estämis- ja kiinniottopykälän vastuullinen soveltaminen kulunestotoimineen ja tiensulkuineen sekä rikosjärjestökaluston sabotointi ja eliminointi silloin, kun ulkopuoliset inhimilliset arvot eivät ole vähäisessäkään vaarassa, voisivat olla ihan paikallaan. Molotovin cocktailit jääkööt vielä kaappiin. Itse en epäröisi tarvittaessa pamauttaa suoraan kuonoonkaan, jos vaikka ääriputinistisen Kirurgi-jengipomon kaltainen roisto alkaisi isotella isovenäläiseen tapaansa vapaan maan kaistanleveyksiä ja parkkiruutuja omistellen voimatoimin." 
puheenvuoro.uusisuomi.fi/194108-yon-susien-ym-stalinistien-voitonjuhla-95-kiellettava-sivistysvaltioissa 

]]>
11 http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272783-terroristimotoristit-suistettava-maan-teilta-ei-yon-susille#comments EU:n Venäjäpakotteet Järjestäytynyt rikollisuus Krim Putin ravistelee maailman rauhaa Yön sudet Thu, 28 Mar 2019 08:22:36 +0000 Veikko Savolainen http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272783-terroristimotoristit-suistettava-maan-teilta-ei-yon-susille
Onko Venäjä uhka vai mahdollisuus? http://seppokapanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270845-onko-venaja-uhka-vai-mahdollisuus <p>Venäjä on minulle mahdollisuuksien maa. Haluan rakentaa naapurimaahamme kaupallisia siltoja, en muureja. Suomen on tärkeää olla hereillä Venäjän talouden uudistuessa ja hyödyntää maan valtava markkinapotentiaali.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä on perinteisesti ollut hyvät kahdenväliset suhteet, ja niiden vaaliminen on kaikkien osapuolten etu jatkossakin. Samalla olemme myös EU:n jäsenvaltio ja sitoudumme EU:n asettamiin pakotteisiin. Asemamme ikkunana idän ja lännen välissä antaa käteemme valttikortit, jos osaamme ne oikein hyödyntää.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyinen yhteistyö Naton kanssa on riittävää. Suomen ei kannata tässä vaiheessa liittyä sotilasliiton jäseneksi. Jäsenyys ei automaattisesti tarkoittaisi Suomelle suurempaa turvaa. Maailman poliittinen tilanne elää ja jäsenyys toisi mukanaan myös uhkia. Myös Venäjän suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen on kokonaisuutta arvioitaessa merkittävä tekijä.&nbsp; Tilannetta on tärkeää seurata, ja olosuhteiden muuttuessa jäsenyyttä on arvioitava uudelleen.</p><p>&nbsp;</p><p>Maailman talous on muuttumassa ja pysyäksemme mukana markkinoilla tarvitsemme monipuolista kieli- ja kulttuurikoulutusta. Yhä useammin kauppakumppanimme tulevat maista, joissa menestyksekäs toimiminen edellyttää sellaista kielitaitoa ja kulttuurin tuntemusta, jota meillä toistaiseksi on liian harvalla. &nbsp;Kielten opiskeluun on saatava nykyistä enemmän valinnanvaraa. Ruotsin kielen pakollisuudesta on luovuttava, ja sen sijaan peruskoulussa pitäisi olla vaihtoehtona esimerkiksi kiina, venäjä, espanja tai ranska.</p><p>&nbsp;</p><p>Vapaan kielivalinnan myötä suomalaisten kielitaito ei heikkenisi, vaan muuttuisi nykyistä monipuolisemmaksi ja erilaisiin tarpeisiin paremmin vastaavaksi. Esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän osaamisesta on paljon enemmän hyötyä kuin ruotsin taidosta, ja laajempi saksan ja ranskan osaaminen toisi suomalaisille paremmat mahdollisuudet virkoihin EU:n sisällä.</p><p><a href="http://WWW.SEPPOKAPANEN.FI" title="WWW.SEPPOKAPANEN.FI">WWW.SEPPOKAPANEN.FI</a></p><p>#Venäjä #NATO #EU</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjä on minulle mahdollisuuksien maa. Haluan rakentaa naapurimaahamme kaupallisia siltoja, en muureja. Suomen on tärkeää olla hereillä Venäjän talouden uudistuessa ja hyödyntää maan valtava markkinapotentiaali.

 

Meillä on perinteisesti ollut hyvät kahdenväliset suhteet, ja niiden vaaliminen on kaikkien osapuolten etu jatkossakin. Samalla olemme myös EU:n jäsenvaltio ja sitoudumme EU:n asettamiin pakotteisiin. Asemamme ikkunana idän ja lännen välissä antaa käteemme valttikortit, jos osaamme ne oikein hyödyntää.

 

Nykyinen yhteistyö Naton kanssa on riittävää. Suomen ei kannata tässä vaiheessa liittyä sotilasliiton jäseneksi. Jäsenyys ei automaattisesti tarkoittaisi Suomelle suurempaa turvaa. Maailman poliittinen tilanne elää ja jäsenyys toisi mukanaan myös uhkia. Myös Venäjän suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen on kokonaisuutta arvioitaessa merkittävä tekijä.  Tilannetta on tärkeää seurata, ja olosuhteiden muuttuessa jäsenyyttä on arvioitava uudelleen.

 

Maailman talous on muuttumassa ja pysyäksemme mukana markkinoilla tarvitsemme monipuolista kieli- ja kulttuurikoulutusta. Yhä useammin kauppakumppanimme tulevat maista, joissa menestyksekäs toimiminen edellyttää sellaista kielitaitoa ja kulttuurin tuntemusta, jota meillä toistaiseksi on liian harvalla.  Kielten opiskeluun on saatava nykyistä enemmän valinnanvaraa. Ruotsin kielen pakollisuudesta on luovuttava, ja sen sijaan peruskoulussa pitäisi olla vaihtoehtona esimerkiksi kiina, venäjä, espanja tai ranska.

 

Vapaan kielivalinnan myötä suomalaisten kielitaito ei heikkenisi, vaan muuttuisi nykyistä monipuolisemmaksi ja erilaisiin tarpeisiin paremmin vastaavaksi. Esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän osaamisesta on paljon enemmän hyötyä kuin ruotsin taidosta, ja laajempi saksan ja ranskan osaaminen toisi suomalaisille paremmat mahdollisuudet virkoihin EU:n sisällä.

WWW.SEPPOKAPANEN.FI

#Venäjä #NATO #EU

 

]]>
6 http://seppokapanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270845-onko-venaja-uhka-vai-mahdollisuus#comments EU ja Venäjä EU:n Venäjäpakotteet Miten me näemme Venäjän. Naton ja Venäjän välit Tue, 05 Mar 2019 20:08:37 +0000 Seppo Kapanen http://seppokapanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270845-onko-venaja-uhka-vai-mahdollisuus
Rahat vai kolmipyörä, Jussi Halla-aho? http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268069-rahat-vai-kolmipyora-jussi-halla-aho <p>Jännittävässä tv-visailussamme on jäljellä enää kaksi kilpailijaa. Aloitetaan Li:stä.<br />&quot;Li, mitä on kolme miinus kolme?&quot;<br />&quot;...&quot;<br />&quot;Kilpailija ei sano mitään ja vastaus on aivan oikein, kolme miinus kolme on nolla eli ei mitään!&quot;<br /><br />Seuraavaksi europarlamentaarikko Jussi.&nbsp;<br />&quot;Jussi, kuka asetti Venäjän EU:lle asettamat vastapakotteet?&quot;<br />&quot;...&quot;<br />&quot;Jussi, kuka asetti?&quot;<br />Europarlamentaarikko Jussi: &quot;Vastaus on EU.&quot;<br /><br />Vastasitte väärin. Palkinto ei ole uusi jytky vaan mehukas greippi!<br /><br />Seuraavassa jaksossa kysymme, montako lentokonetta Suomen puolustusvoimien pitäisi hankkia. Te herra siellä hyytelössä olette niin vihaisen näköinen että emme uskalla päästää teitä vielä ulos.<br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jännittävässä tv-visailussamme on jäljellä enää kaksi kilpailijaa. Aloitetaan Li:stä.
"Li, mitä on kolme miinus kolme?"
"..."
"Kilpailija ei sano mitään ja vastaus on aivan oikein, kolme miinus kolme on nolla eli ei mitään!"

Seuraavaksi europarlamentaarikko Jussi. 
"Jussi, kuka asetti Venäjän EU:lle asettamat vastapakotteet?"
"..."
"Jussi, kuka asetti?"
Europarlamentaarikko Jussi: "Vastaus on EU."

Vastasitte väärin. Palkinto ei ole uusi jytky vaan mehukas greippi!

Seuraavassa jaksossa kysymme, montako lentokonetta Suomen puolustusvoimien pitäisi hankkia. Te herra siellä hyytelössä olette niin vihaisen näköinen että emme uskalla päästää teitä vielä ulos.

 

]]>
24 http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268069-rahat-vai-kolmipyora-jussi-halla-aho#comments EU:n Venäjäpakotteet Jussi Halla-aho Sun, 20 Jan 2019 09:41:55 +0000 Janne Salonen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268069-rahat-vai-kolmipyora-jussi-halla-aho
Venäjä aloittanut sotatoimet Ukrainaa vastaan Asovanmerellä http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264716-venaja-aloittanut-sotatoimet-ukrainaa-vastaan-asovanmerella <p>Tänään Venäjä on tulittanut Ukrainan aluksia Asovanmerellä. Erikoisjoukot ovat vallanneet alukset. Tämä on Venäjän ensimmäinen avoin sotatoimi Ukrainaa vastaan. Tähän asti on käytetty tunnuksettomia sotilaita, toimittu kapinallisten tasavaltojen takapiruna ja tehty jatkuvia kyberhyökkäyksiä Ukrainaa vastaan. Nyt on siirrytty siis aivan uuteen vaiheeseen: sotatoimia tehdään oman lipun alla naapurimaata kohtaan.</p><p>Mitä tekee EU? Kuinka pahaksi tilanne meneekään? Riittääkö eläkeuudistuksen takia epäsuosioon joutuneelle Putinille pieni sapelinkalistelu vai tarvitseeko hän isomman konfliktin?</p><p><a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-46338671">https://www.bbc.com/news/world-europe-46338671</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään Venäjä on tulittanut Ukrainan aluksia Asovanmerellä. Erikoisjoukot ovat vallanneet alukset. Tämä on Venäjän ensimmäinen avoin sotatoimi Ukrainaa vastaan. Tähän asti on käytetty tunnuksettomia sotilaita, toimittu kapinallisten tasavaltojen takapiruna ja tehty jatkuvia kyberhyökkäyksiä Ukrainaa vastaan. Nyt on siirrytty siis aivan uuteen vaiheeseen: sotatoimia tehdään oman lipun alla naapurimaata kohtaan.

Mitä tekee EU? Kuinka pahaksi tilanne meneekään? Riittääkö eläkeuudistuksen takia epäsuosioon joutuneelle Putinille pieni sapelinkalistelu vai tarvitseeko hän isomman konfliktin?

https://www.bbc.com/news/world-europe-46338671

 

]]>
58 http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264716-venaja-aloittanut-sotatoimet-ukrainaa-vastaan-asovanmerella#comments EU:n Venäjäpakotteet Krim Turvallisuus Ukraina Venäjä Sun, 25 Nov 2018 20:41:42 +0000 Esa Mäkinen http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264716-venaja-aloittanut-sotatoimet-ukrainaa-vastaan-asovanmerella
Kryptovaluutat ja Venäjä - uusi uhka? http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258056-kryptovaluutat-ja-venaja-uusi-uhka <p>Ne ovat kuin rotanmyrkkyä. Näin miljardöörisijoittaja&nbsp;<strong>Warren Buffett</strong>&nbsp;kuvaili Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja, kun hän arvioi seuraavan kymmenen vuoden pörssimarkkinoita ja taloustilannetta vuosittaisessa tapaamisessaan osakkeenomistajiensa kanssa. Kryptovaluutoista ja erityisesti Bitcoinista puhutaan paljon, mutta mitä ne oikeastaan ovat?</p><p>Tulevaisuuden teknologiateollisuuden miljardöörisukupolvi väittää niiden kääntävän talouden päälaelleen ja uhmaavan hallintojen sekä keskuspankkien hegemonian kaupankäynnissä, mutta konservatiivisemmat sijoittajat &ndash; kuten Buffett &ndash; toteavat niiden olevan vain yksi uusi talouden spekulatiivinen kupla.</p><p>Kryptovaluutoista ainutlaatuisen tekee niiden hajautettu luonne. Sen sijaan, että niiden painamisesta vastaisi keskuspankki ja -hallinto, perustuu niiden määrä yhteisön tuottamaan määrään. Yksilö tai yritys voi tuottaa kryptovaluuttoja vastineeksi siitä, että hän osallistuu omilla palvelimillaan valuutan toimintaan, ja välittää ihmisten välisiä rahallisia transaktioita ja kauppoja.</p><p>Tavalliselle suomalaiselle kryptovaluutat saattavat kuitenkin kuulostaa kovin etäiseltä. Bitcoin ja muut sen kaverit saattavat näyttäytyä hikisten nörttien pelivälineenä, jolla ei voi laamanvillasukkien ja pelien lisäksi ostaa mitään muuta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Päinvastoin kryptovaluutoista saattaa tulla helposti piikki lihassa, josta emme pääse irti kirveelläkään.</p><p>Venäjän valtio on varmaankin viimeinen tekijä, jonka odottaisi nousevan esiin keskusteluissa kryptovaluutoista. Heidän kiinnostuksellaan on kuitenkin hyvin järkevä syy: taloudelliset sanktiot ja Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellinen ylivalta. Joulukuussa 2017 Venäjän valtio ilmoitti julkaisevansa oman valtiollisen kryptovaluuttansa, joka olisi suunnattu erityisesti Aasian kehittyville markkinoille.</p><p>Kiinan kaltaisissa maissa, jossa mobiilimaksaminen on jo arkipäivää, saattaisi tämänkaltainen transaktioväline saavuttaa suurtakin suosiota. Kokonaisuutena Venäjän talousalueen ja Aasian kehittyvien markkinoiden talousalue voisikin tarjota tälle uudelle kryptovaluutalle käyttäjäpohjan, joka olisi lähes puolet koko maailman väestöstä.</p><p>Kaikesta tästä huolimatta tämä Venäjän keskuspankin äärimmäisen huolestuttavaa uutinen ei venäläisiä valtiollisia propagandamedioita mukaan laskematta rikkonut edes uutiskynnystä. Kryptovaluutat ovat luonteeltaan jäljittämättömiä ja hajautettuja, ja onkin hyvin havahduttavaa, mikäli Venäjä onnistuu alistamaan yhden niistä omaan valtiolliseen kontrolliinsa.</p><p>Pahimmillaan kryptovaluuttoja voitaisiinkin käyttää rikollisen ja valtiollista epävakautta tavoittelevan toiminnan anonyymiin tukemiseen, veronkiertoon ja toisaalta maailmantalouden yleisen kontrollin kiertämiseen. Nykyisen venäläisen lainsäädännön puitteissa kryptovaluuttoja ei nimittäin määritellä varsinaiseksi valuutaksi vaan pikemminkin taloudelliseksi kaupankäynnin instrumentiksi.</p><p>Buffett on siis oikeassa, kun hän kuvailee kryptovaluuttoja rotanmyrkyksi, mutta täysin eri syystä kuin hän itse varmasti tarkoitti. Kryptovaluutat ovat potentiaalisesti myrkkyä taloudelliselle järjestelmällemme ja ennen kaikkea kansainväliselle taloudelliselle sääntelylle sekä kontrollille. Jotain pitää siis tehdä, mutta kysymys onkin, miten yhteiskunta voi kontrolloida Hydran kaltaista hirviötä, jolle kasvaa aina kaksi suuta, kun siltä katkaisee yhden.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ne ovat kuin rotanmyrkkyä. Näin miljardöörisijoittaja Warren Buffett kuvaili Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja, kun hän arvioi seuraavan kymmenen vuoden pörssimarkkinoita ja taloustilannetta vuosittaisessa tapaamisessaan osakkeenomistajiensa kanssa. Kryptovaluutoista ja erityisesti Bitcoinista puhutaan paljon, mutta mitä ne oikeastaan ovat?

Tulevaisuuden teknologiateollisuuden miljardöörisukupolvi väittää niiden kääntävän talouden päälaelleen ja uhmaavan hallintojen sekä keskuspankkien hegemonian kaupankäynnissä, mutta konservatiivisemmat sijoittajat – kuten Buffett – toteavat niiden olevan vain yksi uusi talouden spekulatiivinen kupla.

Kryptovaluutoista ainutlaatuisen tekee niiden hajautettu luonne. Sen sijaan, että niiden painamisesta vastaisi keskuspankki ja -hallinto, perustuu niiden määrä yhteisön tuottamaan määrään. Yksilö tai yritys voi tuottaa kryptovaluuttoja vastineeksi siitä, että hän osallistuu omilla palvelimillaan valuutan toimintaan, ja välittää ihmisten välisiä rahallisia transaktioita ja kauppoja.

Tavalliselle suomalaiselle kryptovaluutat saattavat kuitenkin kuulostaa kovin etäiseltä. Bitcoin ja muut sen kaverit saattavat näyttäytyä hikisten nörttien pelivälineenä, jolla ei voi laamanvillasukkien ja pelien lisäksi ostaa mitään muuta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Päinvastoin kryptovaluutoista saattaa tulla helposti piikki lihassa, josta emme pääse irti kirveelläkään.

Venäjän valtio on varmaankin viimeinen tekijä, jonka odottaisi nousevan esiin keskusteluissa kryptovaluutoista. Heidän kiinnostuksellaan on kuitenkin hyvin järkevä syy: taloudelliset sanktiot ja Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellinen ylivalta. Joulukuussa 2017 Venäjän valtio ilmoitti julkaisevansa oman valtiollisen kryptovaluuttansa, joka olisi suunnattu erityisesti Aasian kehittyville markkinoille.

Kiinan kaltaisissa maissa, jossa mobiilimaksaminen on jo arkipäivää, saattaisi tämänkaltainen transaktioväline saavuttaa suurtakin suosiota. Kokonaisuutena Venäjän talousalueen ja Aasian kehittyvien markkinoiden talousalue voisikin tarjota tälle uudelle kryptovaluutalle käyttäjäpohjan, joka olisi lähes puolet koko maailman väestöstä.

Kaikesta tästä huolimatta tämä Venäjän keskuspankin äärimmäisen huolestuttavaa uutinen ei venäläisiä valtiollisia propagandamedioita mukaan laskematta rikkonut edes uutiskynnystä. Kryptovaluutat ovat luonteeltaan jäljittämättömiä ja hajautettuja, ja onkin hyvin havahduttavaa, mikäli Venäjä onnistuu alistamaan yhden niistä omaan valtiolliseen kontrolliinsa.

Pahimmillaan kryptovaluuttoja voitaisiinkin käyttää rikollisen ja valtiollista epävakautta tavoittelevan toiminnan anonyymiin tukemiseen, veronkiertoon ja toisaalta maailmantalouden yleisen kontrollin kiertämiseen. Nykyisen venäläisen lainsäädännön puitteissa kryptovaluuttoja ei nimittäin määritellä varsinaiseksi valuutaksi vaan pikemminkin taloudelliseksi kaupankäynnin instrumentiksi.

Buffett on siis oikeassa, kun hän kuvailee kryptovaluuttoja rotanmyrkyksi, mutta täysin eri syystä kuin hän itse varmasti tarkoitti. Kryptovaluutat ovat potentiaalisesti myrkkyä taloudelliselle järjestelmällemme ja ennen kaikkea kansainväliselle taloudelliselle sääntelylle sekä kontrollille. Jotain pitää siis tehdä, mutta kysymys onkin, miten yhteiskunta voi kontrolloida Hydran kaltaista hirviötä, jolle kasvaa aina kaksi suuta, kun siltä katkaisee yhden.

]]>
3 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258056-kryptovaluutat-ja-venaja-uusi-uhka#comments EU ja Venäjä EU:n Venäjäpakotteet Kryptovaluutat Turpo Tue, 10 Jul 2018 13:51:59 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258056-kryptovaluutat-ja-venaja-uusi-uhka
”En olisi tähän päätökseen ryhtynyt” - Tuomioja (sd.) jäi taas kerran yksin http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252923-en-olisi-tahan-paatokseen-ryhtynyt-tuomioja-sd-jai-taas-kerran-yksin <p>Länsimaiden vastatoimet Venäjän Salisburyssa kemiallisin asein tehdyn myrkkyiskun jälkeen ovat osoitus länsimaiden yhtenäisyydestä. Joukkovoima on osoittamassa vaikuttavuuttaan. Lännen yhtenäisyys kaikkialla maailmassa on ollut minulle suuri yllätys.</p><p>Tämänhetkisen tilanteen mukaan länsimaat ovat karkottamassa venäläisdiplomaatteja seuraavasti (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10134698"><u>Yle 27.3.2018</u></a>):</p><ul><li><p>Yhdysvallat <strong>60</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Iso-Britannia <strong>23</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Ukraina <strong>13</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Kanada <strong>4</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Puola <strong>4 </strong>venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Ranska <strong>4</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Saksa <strong>4 </strong>venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Liettua <strong>3 </strong>venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Tšekki <strong>3</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Albania <strong>2</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Australia <strong>2</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Espanja <strong>2</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Hollanti <strong>2</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Italia <strong>2</strong> venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Tanska <strong>2 </strong>venäläisdiplomaattia</p></li><li><p>Kroatia <strong>1</strong> venäläisdiplomaatti</p></li><li><p>Latvia <strong>1</strong> venäläisdiplomaatti</p></li><li><p>Makedonia <strong>1</strong> venäläisdiplomaatti</p></li><li><p>Norja <strong>1</strong> venäläisdiplomaatti</p></li><li><p>Romania <strong>1</strong> venäläisdiplomaatti</p></li><li><p>Ruotsi <strong>1</strong> venäläisdiplomaatti</p></li><li><p>Suomi <strong>1</strong> venäläisdiplomaatti</p></li><li><p>Unkari <strong>1</strong> venäläisdiplomaatti</p></li><li><p>Viro <strong>1</strong> venäläisdiplomaatti</p></li></ul><p>Yhteensä siis <strong>24</strong> länsimaata on jo tehnyt päätöksen karkottaa yhteensä <strong>129</strong> venäläisdiplomaattia.</p><p>Tilanne elää edelleen, eikä lopullinen karkotuksia tekevien maiden määrä ja karkotettavien venäläisdiplomaattien määrä ole vielä tiedossa. Todennäköisesti molemmat määrät tulevat kasvamaan tämän ja muutaman seuraavan päivän aikana.</p><p>Venäjä on hankalassa tilanteessa lännen yhtenäisyyden vuoksi. Yhtenäisyys on maailmanlaajuista Australian, Yhdysvaltain ja Kanadan liityttyä mukaan vastatoimirintamaan.</p><p>Jos Venäjä karkottaa vastaavan määrän länsidiplomaatteja 24 maasta, Venäjä asettaa itsensä tiukemmin länsimaita vastaan. Venäjä ei nöyrry tuumaakaan. Vastakkainasettelu voimistuu. Kuilu Venäjän ja länsimaiden välillä kasvaa. Pitäisin tätä Salisbury-episodia alkuhetkenä uudelle kylmälle sodalle, jossa ovat vastakkain länsimaat ja Venäjä - tällä kertaa ei Kiina.</p><p>Suomi teki ainoan oikean ratkaisun yhtymällä karkotuspäätökseen yhdellä karkotettavalla venäläisdiplomaatilla. Vielä eilen Suomessa oltiin epäileväisiä päätöksestä, mutta tänään enää tuskin kukaan epäilee päätöksen oikeellisuutta yhtä henkilöä lukuun ottamatta.</p><p>Tuo yksi henkilö on entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).</p><p>Tuomioja totesi eilen Facebookissa:</p><p>&rdquo;<em>Presidentti Niinistö on oikeassa korostaessaan, miten vuoropuhelun jatkaminen Venäjän kanssa on nyt entistäkin tärkeämpää ja miten voimia tulee keskittää siihen, että &rsquo;repeävä kuilu lännen ja Venäjän välillä alkaisi asettua toiseen asentoon&rsquo;. Kuinka sopusoinnussa tämä on sen kanssa, että osallistuimme </em><em>tähän diplomaattien karkotusoperaatioon jää nähtäväksi. Niillä tiedoilla jota minulla nyt on, <u>en olisi tähän päätökseen ryhtynyt</u> ja toivon, että hallitukselle on enemmän tätä päätöstä perustelevaa tietoa. Vahvojenkin epäilyjen ja yhteistyövaatimusten kohdistaminen Venäjään on täysin paikallaan, mutta toimien pitäisi oikeusvaltiossa perustua riittäviin näyttöihin eikä vain epäilyihin. Emmehän me halua laskea oikeusstandardejamme samalle tasolle kuin Venäjällä.</em>&rdquo;</p><p>Tuo on Tuomiojalle tyypillinen tapa esittää Venäjä-myönteisiä kantoja syyllistämällä läntisiä toimintatapoja. Samaa taktiikkaa Tuomioja harjoitti ollessaan Suomen ulkoministeri. Silloin Tuomioja vielä puri suomalaisessa politiikassa suomalaisiin poliitikkoihin, onneksi ei enää.</p><p>Tuomiojan karkotuksia vastustavaa kantaa uutisoivat jo mm. Demokraatti (<a href="https://demokraatti.fi/entinen-ulkoministeri-diplomaattien-karkotuksesta-niilla-tiedoilla-jota-minulla-nyt-on-en-olisi-tahan-paatokseen-ryhtynyt/"><u>Demokraatti 26.3.2018</u></a>), Helsingin Sanomat (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005619313.html"><u>HS 26.3.2018</u></a>), Iltalehti (<a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803262200839370_u0.shtml"><u>IL 26.3.2018</u></a>) ja Ilta-Sanomat (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005619399.html"><u>IS 27.3.2018</u></a>).</p><p>Luojalle kiitos, ettei nykyinen ulkoministerimme ole Erkki Tuomioja, vaan se että se on Timo Soini.</p><p>Toivottavasti Suomi ei enää koskaan näe sitä päivää, että Tuomioja olisi Suomen ulkoministeri.</p><p>Suuri kiitos eilisestä oikeasta päätöksestä myös tasavallan presidentille ja pääministerille. Suomen on hyvä olla samassa seurassa 23 muun länsimaan tavoin ajattelevan maan kanssa ensirintamassa.</p><p>Tuomioja on henkeen ja vereen Venäjä-mies. Tuomioja osaa pitää lännessä Venäjän etuja, vaikka Venäjä ei sitä ole Tuomiojalta pyytänyt. Tuomioja on hyvä kouluesimerkki edelleen kävelevistä hyödyllisestä idiootista (полезный идиот), joista toki Venäjä aina kiittää. Hyödyllinen idiootti on siis sinänsä vilpitön henkilö, joka todella uskoo tarkoitukseensa.</p><p>Vladimir Putinin tavoin myös Erkki Tuomioja ajatuksineen on jäämässä yhä enemmän yksin tässä nykyisessä maailmassa. Suomessa hänelle ei enää löydy hengenheimolaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Länsimaiden vastatoimet Venäjän Salisburyssa kemiallisin asein tehdyn myrkkyiskun jälkeen ovat osoitus länsimaiden yhtenäisyydestä. Joukkovoima on osoittamassa vaikuttavuuttaan. Lännen yhtenäisyys kaikkialla maailmassa on ollut minulle suuri yllätys.

Tämänhetkisen tilanteen mukaan länsimaat ovat karkottamassa venäläisdiplomaatteja seuraavasti (Yle 27.3.2018):

  • Yhdysvallat 60 venäläisdiplomaattia

  • Iso-Britannia 23 venäläisdiplomaattia

  • Ukraina 13 venäläisdiplomaattia

  • Kanada 4 venäläisdiplomaattia

  • Puola 4 venäläisdiplomaattia

  • Ranska 4 venäläisdiplomaattia

  • Saksa 4 venäläisdiplomaattia

  • Liettua 3 venäläisdiplomaattia

  • Tšekki 3 venäläisdiplomaattia

  • Albania 2 venäläisdiplomaattia

  • Australia 2 venäläisdiplomaattia

  • Espanja 2 venäläisdiplomaattia

  • Hollanti 2 venäläisdiplomaattia

  • Italia 2 venäläisdiplomaattia

  • Tanska 2 venäläisdiplomaattia

  • Kroatia 1 venäläisdiplomaatti

  • Latvia 1 venäläisdiplomaatti

  • Makedonia 1 venäläisdiplomaatti

  • Norja 1 venäläisdiplomaatti

  • Romania 1 venäläisdiplomaatti

  • Ruotsi 1 venäläisdiplomaatti

  • Suomi 1 venäläisdiplomaatti

  • Unkari 1 venäläisdiplomaatti

  • Viro 1 venäläisdiplomaatti

Yhteensä siis 24 länsimaata on jo tehnyt päätöksen karkottaa yhteensä 129 venäläisdiplomaattia.

Tilanne elää edelleen, eikä lopullinen karkotuksia tekevien maiden määrä ja karkotettavien venäläisdiplomaattien määrä ole vielä tiedossa. Todennäköisesti molemmat määrät tulevat kasvamaan tämän ja muutaman seuraavan päivän aikana.

Venäjä on hankalassa tilanteessa lännen yhtenäisyyden vuoksi. Yhtenäisyys on maailmanlaajuista Australian, Yhdysvaltain ja Kanadan liityttyä mukaan vastatoimirintamaan.

Jos Venäjä karkottaa vastaavan määrän länsidiplomaatteja 24 maasta, Venäjä asettaa itsensä tiukemmin länsimaita vastaan. Venäjä ei nöyrry tuumaakaan. Vastakkainasettelu voimistuu. Kuilu Venäjän ja länsimaiden välillä kasvaa. Pitäisin tätä Salisbury-episodia alkuhetkenä uudelle kylmälle sodalle, jossa ovat vastakkain länsimaat ja Venäjä - tällä kertaa ei Kiina.

Suomi teki ainoan oikean ratkaisun yhtymällä karkotuspäätökseen yhdellä karkotettavalla venäläisdiplomaatilla. Vielä eilen Suomessa oltiin epäileväisiä päätöksestä, mutta tänään enää tuskin kukaan epäilee päätöksen oikeellisuutta yhtä henkilöä lukuun ottamatta.

Tuo yksi henkilö on entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).

Tuomioja totesi eilen Facebookissa:

Presidentti Niinistö on oikeassa korostaessaan, miten vuoropuhelun jatkaminen Venäjän kanssa on nyt entistäkin tärkeämpää ja miten voimia tulee keskittää siihen, että ’repeävä kuilu lännen ja Venäjän välillä alkaisi asettua toiseen asentoon’. Kuinka sopusoinnussa tämä on sen kanssa, että osallistuimme tähän diplomaattien karkotusoperaatioon jää nähtäväksi. Niillä tiedoilla jota minulla nyt on, en olisi tähän päätökseen ryhtynyt ja toivon, että hallitukselle on enemmän tätä päätöstä perustelevaa tietoa. Vahvojenkin epäilyjen ja yhteistyövaatimusten kohdistaminen Venäjään on täysin paikallaan, mutta toimien pitäisi oikeusvaltiossa perustua riittäviin näyttöihin eikä vain epäilyihin. Emmehän me halua laskea oikeusstandardejamme samalle tasolle kuin Venäjällä.

Tuo on Tuomiojalle tyypillinen tapa esittää Venäjä-myönteisiä kantoja syyllistämällä läntisiä toimintatapoja. Samaa taktiikkaa Tuomioja harjoitti ollessaan Suomen ulkoministeri. Silloin Tuomioja vielä puri suomalaisessa politiikassa suomalaisiin poliitikkoihin, onneksi ei enää.

Tuomiojan karkotuksia vastustavaa kantaa uutisoivat jo mm. Demokraatti (Demokraatti 26.3.2018), Helsingin Sanomat (HS 26.3.2018), Iltalehti (IL 26.3.2018) ja Ilta-Sanomat (IS 27.3.2018).

Luojalle kiitos, ettei nykyinen ulkoministerimme ole Erkki Tuomioja, vaan se että se on Timo Soini.

Toivottavasti Suomi ei enää koskaan näe sitä päivää, että Tuomioja olisi Suomen ulkoministeri.

Suuri kiitos eilisestä oikeasta päätöksestä myös tasavallan presidentille ja pääministerille. Suomen on hyvä olla samassa seurassa 23 muun länsimaan tavoin ajattelevan maan kanssa ensirintamassa.

Tuomioja on henkeen ja vereen Venäjä-mies. Tuomioja osaa pitää lännessä Venäjän etuja, vaikka Venäjä ei sitä ole Tuomiojalta pyytänyt. Tuomioja on hyvä kouluesimerkki edelleen kävelevistä hyödyllisestä idiootista (полезный идиот), joista toki Venäjä aina kiittää. Hyödyllinen idiootti on siis sinänsä vilpitön henkilö, joka todella uskoo tarkoitukseensa.

Vladimir Putinin tavoin myös Erkki Tuomioja ajatuksineen on jäämässä yhä enemmän yksin tässä nykyisessä maailmassa. Suomessa hänelle ei enää löydy hengenheimolaisia.

]]>
25 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252923-en-olisi-tahan-paatokseen-ryhtynyt-tuomioja-sd-jai-taas-kerran-yksin#comments Diplomaattien karkotukset EU:n Venäjäpakotteet Lännen pakotteet Uussuomettuminen Venäjän uhka Tue, 27 Mar 2018 08:09:15 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252923-en-olisi-tahan-paatokseen-ryhtynyt-tuomioja-sd-jai-taas-kerran-yksin
Pakotteet Venäjälle, eikun Usalle http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251917-pakotteet-venajalle-eikun-usalle Jotenkin nurinpäin kaikki kun USA vuosikausia möykännyt ja rähissyt jotta Venäjälle EU laitettava kauppa pakotteet . Kokoomuksen Stubbikin kurkku suora huusi ja julisti kuinka Venäjä saahaan polvilleen ja kuriin kauppa pakotteilla . Muutaman miljardin Suomi kärsii vain kuulemma ,mutta Venäjä kärsii enemmän Stubb raivos . No nyt USA haluaa Kiinan ja siinä samalla EUn laittaa kuriin kauppa pakotteilla . Trumppi naama punasena raivoaa nyt ettei aio Euroopalle antaa armoa . Jotenkin lopulta tulee mieleen jotta USA käski Venäjä pakotteissa hölmöläis Suomalaisia omilla käsillä kuristaa itseään kurkusta ... Semmoista vielä tuos spekuloinut kun nolla korkosta rahaa markkinoil kylvetty . Niin nyt jos miljardin euroa maksaneen tehtaan pystyttänyt joku sijoittaja VELAKSI . Sit 6% voitto katetta jyskyttänyt . Niin nyt kun pakotteil aletaan riitelee . Nii tuotto voi olla -12% . Sit pitäis lainan eriä maksella takas . Niin paska voi osua tuulettimeen ja domino efekti lähteä liikkeelle . Sit Taikaseinistä voi loppuu raha jne... Semmoista lisäisin vielä . Kun Trumppi uhittelee tulleillaan jne. Niin hänenkin takana vaalirahoittajia miljardööri sijoittajia . Ja Trump repii turpaansa sovituil säveli ja sovittuina kellon lyömil . Sijoittajat laittavat esim shortti position valmiiksi ja sit Trump töräyttää uutisen joka triplaa position . Sit rahat on lypsetty laitetaan pörssis veto toiseen suuntaan ja trump peruu töräytyksensä .Venäjäkin "varmasti" ryntää Suomeen jossei tieliikenne verkostoa vaiheta päikseen johonkin Amerikkalaisiin hävittäjiin . Se mikä tämän päivän maailmassa järkyttävintä tajuta . On se jotta google,fb,paikkatietoo keräävät jne ohjelmat kun kerrostalon kokoisis tietokoneis pähkäilee ja ynnäilee keräämäänsä tietoa ja käytöstä jne. Niin ne pääsevät ja ovat jo varmasti päässeet askeleen ihmistä edelle . Jolloin osaavat kuin shakkitietokone pelata ja ohjata suunnitelluil uutisvirroilla,taustaväreil uutiskuvis,pienil alitajuntaan tuputetuil manipuloinneil jne.Kerrostalon kokoinen tietokone osaa kaikki ihmismielen psykologiset ja psykofyysiset ja neuroottiset jne kiemurat laskelmoida ja käyttää hyväksi .Muokata ja ohjata tyhmät ihmismielet haluamaansa suuntaan . Se kenellä raha ja valta kerrostalon kokoinen tietokone valjastaa äänestystuloksia manipuloimaan voittaa aina . Samoil tavoil pörssissä robotit jyskyttää kauppaa ja sitten kun pörssin datapiuha googlen jne välil jalkapallokentän kokoinen tietokone välis raksuttaa. Niin se valta ja se miten niskan päälle ja niskalenkin taviksesta saa joka supertietokoneen puikois on käsittämätön . Nyt 22.3.-18 semmosta lissään vielä kun eduskunnaskin olevaa höpötystä kun välillä kuuntelee . Kun merkityksemättömiä asioita edestakaisin vatkataan ja arvokasta kova palkkasta aikaa tuhlataan. Niin ne tyhjänjauhajat täytyy olla itse tietyl tapaa aivopesun uhreja . Isossa kuvassa jos ajattelis jotta haluais ryöstää jonkun kansan omaisuuksia. Niin olisi tärkeetä saaha ne kansalaiset keskittyy täysin epäolennaisiin huuhaa juttuja vatkoomaan medias ja päivästä toiseen . Lässyttämään hevon p..kaa jolla ei ole mitään merkitystä . Silloin vaivihkaa voi idiootti laumalta infraa , sähköverkot ,kansallisomaisuuksia , pohjavesiä , liikenneväyliä jne ryöstää pois . Uskokaa jo esimerkiksi että puhdas vesi on erittäin harvinaista maailmalla . Siitä tullaan taistelemaan kuka saa pullottaa vedet Suomestakin . Tai no ei tartte kun aivopestä median ja netin avulla idiootit antamaan pullotus oikeudet nestlel ja cocacolal jne . Niin "taistelu" oli siinä .<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 6 http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251917-pakotteet-venajalle-eikun-usalle#comments EU:n Venäjäpakotteet Pakotteet Wed, 07 Mar 2018 18:56:13 +0000 Timo Aunio http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251917-pakotteet-venajalle-eikun-usalle Venäjän kansa maksaa sanktioista raskaan hinnan http://kaarinarantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247666-venajan-kansa-maksaa-sanktioista-raskaan-hinnan <p>Vuonna 2014 Putin ylitti EU:n sietokyvyn rajat hyökkäämällä Ukrainaan. Länsi asetti Venäjälle talouspakotteita, joihin Venäjä vastasi kieltämällä elintarvikkeiden tuonnin lännestä. Putin uhosi, että Venäjä kykenee hyvin tuottamaan itse elintarvikkeensa, ja paremmin. Kautta Venäjän kaupoista katosivat ranskalaiset juustot, välimeren hedelmät ja vihannekset, saksalaiset makkarat ja suomalaiset maitotuotteet.</p><p>Samaan aikaan Venäjä kävi läpi rajua talouskriisiä: kansalaisten tulot ovat pudonneet rajusti kolme vuotta peräkkäin, teollisuustuotanto supistuu, rakennusala on kriisissa ja köyhyys on noussut rajusti. 70% venäläisistä saa palkkansa riittämään vain asumiseen ja ruokaan. 22% venäläisistä elää alle 150 eurolla kuukaudessa. Asumismenojen jälkeen ruokaan riittää siitä keskimäärin noin puolet. Venäläiset ovat siis ruokaostoksilla todella tarkkoja.</p><p>Kun tuonti loppui, venäläisyrityksille syntyi monopoli. Toisaalta raju lama supisti ostovoimaa, eivätkä kuluttajat voineet maksaa hyväkatteisia hintoja. Niinpä venäläiset tuottajat ovat yrittäneet pihistää raaka-aineista. Otetaan markkinoilta se liikevaihto, jonka sieltä pystyy puristamaan, ja tingitään laadusta. Tuloksena on nykysuomalaisille aivan vieras maailma. Viranomaisten mukaan noin viidennes maidosta on lantrattua. Jotta maito ei tuntuisi vetiseltä, siihen lisätään suolaa, perunajauhoja tai vaikka kalkkia.&nbsp; Kalasta viranomaisten mukaan puolet ei ole kalaa, vaan soijasekoitetta. Rahkaa tehdään halvasta ja äärimmäisen epäterveellisestä hydrogenoidusta palmuöljystä. Juustoista arvioidaan kolmanneksen olevan halvoista kasvisöljyistä valmistettuja. Läpi Venäjän on loytynyt myynnistä riisiä, joka on perunajauhoista ja muovista tehtyä. Iso osa venäläisistä syö pääasiassa halpoja ruokia kuten perunaa ja makaronia. Alkuvuodesta yksi Pietarilainen virkamies eli kuukauden minimitoimeentulolla. Hän laihtui kuukaudessa 17 kiloa mussuttaen kaalia ja perunoita.</p><p>Vaikka tästä surkeasta moskasta saisikin tarpeeksi kaloreita, ravintoaineet puuttuvat. Moderni neurologia tietää, että tiettyjen vitamiinien puutos aiheuttaa aivotoiminnan häiriöitä ja masennusta. Esimerkiksi B-ryhmän vitamiinien puutos on lukuisissa tutkimuksissa yhdistetty masennukseen ja ahdistukseen. Jos 70% venäläisistä sanoo, että taistelevat joka kuukausi saadakseen perheensä asumiskulut maksettua ja perheen ruokittua, voimme olla varmoja, että ravinnon taso on alhainen. Toisin kuin Suomessa, huono ruoka on Venäjällä todella huonoa. Meillä puhutaan, että ei tule tarpeeksi kuituja - Venäjällä murehditaan, että &quot;riisissä&quot; on muovijauhetta!</p><p>Lisäksi koulu-, päiväkoti- ja sairaala- ja armeijaruokailu on kriisissä. Juuri Karjalassa Lahdenpohjassa suljettiin päiväkodit, koska ei ollut rahaa ostaa ruokaa lapsille. Siperiassa taas lapset ovat sairastuneet päiväkodissa homeisista raaka-aineista tehdystä ruoasta. Keski-Venäjällä yhden kadettikoulun upseerikoulutettavat menivät syömälakkoon, kun yhden viikona aikana neljännen kerran ruoasta löytyi matoja. Syksyllä yksi Keski-Venäjällä sijaitseva sairaala pyysi apua kaupunkilaisilta, kun sillä ei ollut rahaa ostaa ruokaa potilaille. Osittain syy on siinä, että alueviranomaisilla on todellakin liian pienet budjetit, mutta Venäjällä viime vuosina lähes naurettavat mittasuhteet saanut korruptio syö varmasti osan käytettävistä rahoista. Esimerkiksi homeista ruokaa lastenkoteihin ostaneen kaupungin hallinto oli paikallisen kaviaaritoimittajan paras asiakas.</p><p>Sanktiot ovat suurvaltapolitiikkaa. Kuitenkin Venäjällä ne ovat luoneet täydellisen monopolimarkkinan huijareille. Ketä tahansa länsimaista liberaalia satuttaa ajatella, miten ala-arvoinen ruoka kurjistaa Venäjän kansaa ennestään. Ravintoköyhä ravinto vaikuttaa yli sadan miljoonan ihmisen toimintakykyyn. Ja ihan meidän itärajamme takana.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2014 Putin ylitti EU:n sietokyvyn rajat hyökkäämällä Ukrainaan. Länsi asetti Venäjälle talouspakotteita, joihin Venäjä vastasi kieltämällä elintarvikkeiden tuonnin lännestä. Putin uhosi, että Venäjä kykenee hyvin tuottamaan itse elintarvikkeensa, ja paremmin. Kautta Venäjän kaupoista katosivat ranskalaiset juustot, välimeren hedelmät ja vihannekset, saksalaiset makkarat ja suomalaiset maitotuotteet.

Samaan aikaan Venäjä kävi läpi rajua talouskriisiä: kansalaisten tulot ovat pudonneet rajusti kolme vuotta peräkkäin, teollisuustuotanto supistuu, rakennusala on kriisissa ja köyhyys on noussut rajusti. 70% venäläisistä saa palkkansa riittämään vain asumiseen ja ruokaan. 22% venäläisistä elää alle 150 eurolla kuukaudessa. Asumismenojen jälkeen ruokaan riittää siitä keskimäärin noin puolet. Venäläiset ovat siis ruokaostoksilla todella tarkkoja.

Kun tuonti loppui, venäläisyrityksille syntyi monopoli. Toisaalta raju lama supisti ostovoimaa, eivätkä kuluttajat voineet maksaa hyväkatteisia hintoja. Niinpä venäläiset tuottajat ovat yrittäneet pihistää raaka-aineista. Otetaan markkinoilta se liikevaihto, jonka sieltä pystyy puristamaan, ja tingitään laadusta. Tuloksena on nykysuomalaisille aivan vieras maailma. Viranomaisten mukaan noin viidennes maidosta on lantrattua. Jotta maito ei tuntuisi vetiseltä, siihen lisätään suolaa, perunajauhoja tai vaikka kalkkia.  Kalasta viranomaisten mukaan puolet ei ole kalaa, vaan soijasekoitetta. Rahkaa tehdään halvasta ja äärimmäisen epäterveellisestä hydrogenoidusta palmuöljystä. Juustoista arvioidaan kolmanneksen olevan halvoista kasvisöljyistä valmistettuja. Läpi Venäjän on loytynyt myynnistä riisiä, joka on perunajauhoista ja muovista tehtyä. Iso osa venäläisistä syö pääasiassa halpoja ruokia kuten perunaa ja makaronia. Alkuvuodesta yksi Pietarilainen virkamies eli kuukauden minimitoimeentulolla. Hän laihtui kuukaudessa 17 kiloa mussuttaen kaalia ja perunoita.

Vaikka tästä surkeasta moskasta saisikin tarpeeksi kaloreita, ravintoaineet puuttuvat. Moderni neurologia tietää, että tiettyjen vitamiinien puutos aiheuttaa aivotoiminnan häiriöitä ja masennusta. Esimerkiksi B-ryhmän vitamiinien puutos on lukuisissa tutkimuksissa yhdistetty masennukseen ja ahdistukseen. Jos 70% venäläisistä sanoo, että taistelevat joka kuukausi saadakseen perheensä asumiskulut maksettua ja perheen ruokittua, voimme olla varmoja, että ravinnon taso on alhainen. Toisin kuin Suomessa, huono ruoka on Venäjällä todella huonoa. Meillä puhutaan, että ei tule tarpeeksi kuituja - Venäjällä murehditaan, että "riisissä" on muovijauhetta!

Lisäksi koulu-, päiväkoti- ja sairaala- ja armeijaruokailu on kriisissä. Juuri Karjalassa Lahdenpohjassa suljettiin päiväkodit, koska ei ollut rahaa ostaa ruokaa lapsille. Siperiassa taas lapset ovat sairastuneet päiväkodissa homeisista raaka-aineista tehdystä ruoasta. Keski-Venäjällä yhden kadettikoulun upseerikoulutettavat menivät syömälakkoon, kun yhden viikona aikana neljännen kerran ruoasta löytyi matoja. Syksyllä yksi Keski-Venäjällä sijaitseva sairaala pyysi apua kaupunkilaisilta, kun sillä ei ollut rahaa ostaa ruokaa potilaille. Osittain syy on siinä, että alueviranomaisilla on todellakin liian pienet budjetit, mutta Venäjällä viime vuosina lähes naurettavat mittasuhteet saanut korruptio syö varmasti osan käytettävistä rahoista. Esimerkiksi homeista ruokaa lastenkoteihin ostaneen kaupungin hallinto oli paikallisen kaviaaritoimittajan paras asiakas.

Sanktiot ovat suurvaltapolitiikkaa. Kuitenkin Venäjällä ne ovat luoneet täydellisen monopolimarkkinan huijareille. Ketä tahansa länsimaista liberaalia satuttaa ajatella, miten ala-arvoinen ruoka kurjistaa Venäjän kansaa ennestään. Ravintoköyhä ravinto vaikuttaa yli sadan miljoonan ihmisen toimintakykyyn. Ja ihan meidän itärajamme takana.

]]>
1 http://kaarinarantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247666-venajan-kansa-maksaa-sanktioista-raskaan-hinnan#comments EU ja Venäjä EU:n Venäjäpakotteet Nato Presidentti Putin Fri, 15 Dec 2017 12:54:57 +0000 Kaarina Kreus http://kaarinarantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247666-venajan-kansa-maksaa-sanktioista-raskaan-hinnan
Tapaus MH17 – kolme vuotta alasampumisesta http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240225-tapaus-mh17-kolme-vuotta-alasampumisesta <p>Tasan kolme vuotta sitten aurinkoisena kesäpäivänä 17.7.2014 putosi Itä-Ukrainassa Donetskin alueella Graboven kylän läheisyydessä noin 40 kilometriä Venäjän virallisesta rajasta suuren kokoluokan Malaysian Airlinesin Boeing 777-matkustajalentokone. Lentokone oli lähtenyt matkaan Amsterdamista määränpäänään Malesian pääkaupunki Kuala Lumpur. Kaikki matkustajat ja miehistön jäsenet saivat surmansa, yhteensä 298 uhria.</p><p>Putoamisaluetta miehitti tuolloin Venäjä-mielinen Donbassin kansanarmeija ja alueen hallinnasta Ukrainan joukkoja vastaan oltiin käyty taisteluita pitkin heinäkuuta. Myöhemmin seuraavana vuonna 2015 Hollannin onnettomuustutkintakeskus päätyi tutkinnassaan tulokseen, että alasampumisessa oltiin käytetty venäläistä keskipitkänmatkan Buk-ilmatorjuntaohjusta ja tämä ohjus oli laskelmien perusteella ammuttu ilmaan nimenomaan Venäjä-mielisten hallinnoimalta alueelta, eikä Ukrainan hallitusta kannattavien joukkojen toimesta.</p><p>Tutkimusten jatkuessa, vuonna 2016 hollantilaisjohtoinen tutkimusryhmä ilmoitti saaneensa selville, että ilmatorjuntaohjus&nbsp; järjestelmineen oltiin kuljetettu Venäjän puolelta Ukrainan de jure-territorion alueelle samana päivänä, kun ampuminen tapahtui. Ohjuslavetti palautettiin tutkimuksen mukaan Venäjän puolelle välittömästi ampumisen jälkeen. Venäjä on kuitenkin johdonmukaisesti kiistänyt tämän ja kaikki muut syytökset osallisuudestaan myös kolme vuotta tapauksen jälkeen syyttäen tapauksesta Ukrainaa. Tämän Hollannin oikeusministeriön alaisen tutkimuksen mukaan noin sadan ohjusjärjestelmän kuljetukseen osallistuneen henkilön identiteetit ovat selvillä. Malesian valtio ehdotti vuonna 2015 YK:n turvallisuusneuvostolle kansainvälisen tuomioistuimen perustamista näytön omaaville syytetyille, mutta Venäjä hylkäsi ehdotuksen veto-oikeudellansa. Jälleen yksi esimerkki lukuisista vastaavista tilanteista ja YK:n turvallisuusneuvoston halvaantuneesta tilasta &ndash; päätöksiä ei kyetä tekemään.&nbsp;</p><p>Syyllisiä alasampumiseen ei ole saatu vielä kolme vuotta tapauksen jälkeen oikeuden eteen, eikä mahdollisesti koskaan saadakaan. Tapauksen tutkintaa tulisi kuitenkin jatkaa, jotta uhrit, 298 siviiliä, saisivat oikeutta.&nbsp;<br />Koneen matkustajissa oli muun muassa menestyneitä AIDS-tutkijoita ja paljon iloisia turisteja matkalla kesälomalle. Sillä lennolla olisi voinut olla mukana kuka tahansa meistä. Tapausta MH17 ei tule unohtaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasan kolme vuotta sitten aurinkoisena kesäpäivänä 17.7.2014 putosi Itä-Ukrainassa Donetskin alueella Graboven kylän läheisyydessä noin 40 kilometriä Venäjän virallisesta rajasta suuren kokoluokan Malaysian Airlinesin Boeing 777-matkustajalentokone. Lentokone oli lähtenyt matkaan Amsterdamista määränpäänään Malesian pääkaupunki Kuala Lumpur. Kaikki matkustajat ja miehistön jäsenet saivat surmansa, yhteensä 298 uhria.

Putoamisaluetta miehitti tuolloin Venäjä-mielinen Donbassin kansanarmeija ja alueen hallinnasta Ukrainan joukkoja vastaan oltiin käyty taisteluita pitkin heinäkuuta. Myöhemmin seuraavana vuonna 2015 Hollannin onnettomuustutkintakeskus päätyi tutkinnassaan tulokseen, että alasampumisessa oltiin käytetty venäläistä keskipitkänmatkan Buk-ilmatorjuntaohjusta ja tämä ohjus oli laskelmien perusteella ammuttu ilmaan nimenomaan Venäjä-mielisten hallinnoimalta alueelta, eikä Ukrainan hallitusta kannattavien joukkojen toimesta.

Tutkimusten jatkuessa, vuonna 2016 hollantilaisjohtoinen tutkimusryhmä ilmoitti saaneensa selville, että ilmatorjuntaohjus  järjestelmineen oltiin kuljetettu Venäjän puolelta Ukrainan de jure-territorion alueelle samana päivänä, kun ampuminen tapahtui. Ohjuslavetti palautettiin tutkimuksen mukaan Venäjän puolelle välittömästi ampumisen jälkeen. Venäjä on kuitenkin johdonmukaisesti kiistänyt tämän ja kaikki muut syytökset osallisuudestaan myös kolme vuotta tapauksen jälkeen syyttäen tapauksesta Ukrainaa. Tämän Hollannin oikeusministeriön alaisen tutkimuksen mukaan noin sadan ohjusjärjestelmän kuljetukseen osallistuneen henkilön identiteetit ovat selvillä. Malesian valtio ehdotti vuonna 2015 YK:n turvallisuusneuvostolle kansainvälisen tuomioistuimen perustamista näytön omaaville syytetyille, mutta Venäjä hylkäsi ehdotuksen veto-oikeudellansa. Jälleen yksi esimerkki lukuisista vastaavista tilanteista ja YK:n turvallisuusneuvoston halvaantuneesta tilasta – päätöksiä ei kyetä tekemään. 

Syyllisiä alasampumiseen ei ole saatu vielä kolme vuotta tapauksen jälkeen oikeuden eteen, eikä mahdollisesti koskaan saadakaan. Tapauksen tutkintaa tulisi kuitenkin jatkaa, jotta uhrit, 298 siviiliä, saisivat oikeutta. 
Koneen matkustajissa oli muun muassa menestyneitä AIDS-tutkijoita ja paljon iloisia turisteja matkalla kesälomalle. Sillä lennolla olisi voinut olla mukana kuka tahansa meistä. Tapausta MH17 ei tule unohtaa.

]]>
15 http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240225-tapaus-mh17-kolme-vuotta-alasampumisesta#comments EU:n Venäjäpakotteet Itä-Ukraina MH17 MH17 - Malaysia Airlines Mon, 17 Jul 2017 19:30:54 +0000 Janne Heikkinen http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240225-tapaus-mh17-kolme-vuotta-alasampumisesta
Euroopan unionin harmaat tulevaisuuden visiot http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232524-euroopan-unionin-harmaat-tulevaisuuden-visiot <p>Euroopan komissio on julkaissut Unionin tulevaisuuden suuntaa käsittelevän &rdquo;valkoisen kirjan&rdquo;. Siinä on viisi skenaariota siitä, miten EU voisi kehittyä vuoteen 2025 mennessä:</p> <ol><li><strong>Jatketaan entiseen tapaan.</strong> Ongelmia yritetään ratkoa kun niitä eteen tulee. Vapaata liikkuvuutta joudutaan rajoittamaan kasvavien turvallisuusriskien takia. Viisumivapaan Schengen-alueen tulevaisuus on uhattuna.</li><li><strong>Sisämarkkinoiden kehittäminen etusijalle.</strong> EU-mailla ei enää yksimielisyyttä yhdentymisen laajentamisesta. Painopiste siirtyy takaisin Euroopan sisämarkkinoiden kehittämiseen.</li><li><strong>Eriytyvä yhdentyminen.</strong> Eri EU-maat yhdentävät toimintaansa haluamallaan alueella, esimerkiksi puolustuksen, sisäisen turvallisuuden tai sosiaalipolitiikan alalla. Synnytetään yhdentymisen laajuuden ja sisällön suhteen kokoonpanoltaan erilaisia maaryhmiä eli eräänlaisia alakohtaisia &rdquo;pikku-unioneita&rdquo; (vrt. valuuttaunioni ja viisuvapaa-alue).&nbsp;</li><li><strong>Vähemmän mutta tehokkaampaan yhdentymistä.</strong> EU-maat valitsevat yhteisesti alueen tai alueet joihin resursseja ja yhdentyminen keskitetään, esimerkiksi terrorismintorjunnan, mutta vähentävät yhdentämistä muilla alueilla joissa se ei tuo lisäarvoa.</li><li><strong>Yhdentymistä laajennetaan ja syvennetään. </strong>EU-maat luovuttavat yhteisesti enemmän kansallista päätösvaltaansa ja resursseja ylikansalliselle EU-elimille ja vahvistavat liittovaltiokehitystä.</li></ol> <p>Komissio on velvoitettu edistämään ylikansallista yhdentymistä. Tämä määrittelee myös vaihtoehtoja, joita se voi esittää tulevaisuuden visioiksi. Komissiolta ei kannata odottaa esimerkiksi kovin pitkälle meneviä ehdotuksia ylikansallisen sääntelyn purkamisesta. Unionin kehittäminen itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisönä ja yhteistoimintaelimenä ei sen takia mahdu sen maalailemien visioiden joukkoon.</p> <p>Jos Komission esittämiä vaihtoehtoja arvioi kriittisesti, 5. skenaariolle liittovaltiokehityksen kiihdyttämiselle 27 jäsenvaltion Unionissa tuskin on poliittisia edellytyksiä. Brexit lisäsi merkittävästi keskipakoisvoimaa Unionissa eikä liittovaltiohaaveilulle näytä olevan enää realistisia perusteita.</p> <p>Jos koko EU-aluetta koskeva yhdentyminen ylipäätään jatkuu, 4. skenaario lienee mahdollinen esimerkiksi terrorismin torjunnassa. Poliittiset jännitteet EU-maiden sisällä ja välillä ovat kuitenkin kasvussa. Se voi tehdä tästäkin vaihtoehdosta epätodennäköisen.</p> <p>3. skenaario voisi toimia jäsenvaltioiden välisen koordinoidun yhteistoiminnan syventämisen kautta. Ylikansallinen yhdentyminen esimerkiksi puolustuksen, sisäisen turvallisuuden tai sosiaalipolitiikan alalla on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Se tuskin on mahdollista jatkossakaan, ellei kysymys ole hyvin pienistä maaryhmistä (esim. Suomi ja Ruotsi). Jos tulevaisuus etenee tätä rataa, mihin Euroopan unionia tarvitaan?</p> <p>2. skenaario vastannee lähinnä Euroopan talousyhteisön perusajatusta, jota etenkin britit ovat voimakkaasti kannattaneet. Tämän kehityssuunnan merkittävin tukija on nyt kuitenkin siirtymässä unionin ulkopuolelle. Sen ja muidenkin tarve yhteisistä sisämarkkinoista on silti edelleen olemassa. Edessä on vaikeat brexit-neuvottelut, sillä brittien jääminen sisämarkkinoiden ulkopuolelle olisi iso taloudellinen menetys sekä saarivaltakunnalle että koko Euroopalle.</p> <p>Kansanvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset korostavat 2. skenaarion merkitystä. Maailmantalouden painopiste on siirtynyt Aasiaan eikä transatlanttisen talousyhteistyön tiivistämiselle näytä olevan edellytyksiä. Se, että eräät EU-poliitikot ovat katsoneet asiakseen irvailla presidentti <strong>Donald Trumpille</strong>, tuskin on parantanut tilannetta.</p> <p>Kannattaisiko EU-johtajien valita ideologispoliittisen agendan sijasta pragmaattisempi asenne ja keskittyä Unionin ja sen jäsenmaiden taloudellisen aseman ja toimintaedellytysten vahvistamiseen muuten ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla?</p> <p>Presidentti <strong>Barack Obamaa</strong> myötäillyt ideologisesti orientoitunut politiikka etenkin Libyan, Syyrian ja Ukrainan kriiseissä oli vaarallista uhkapeliä. Se on johtanut inhimilliseen katastrofiin, joka mullistaa Eurooppaa poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti.</p> <p>Katseet kohdistuvat Valkoiseen taloon, jonka isännällä on mahdollisuus avata umpisolmuja, joista Suomessakin kärsimme. Jos Trump pääsee Venäjän kanssa sopimukseen Ukrainan kriisin ratkaisemisesta ja pakotteiden purkamisesta, sillä olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia EU-alueen ja etenkin Suomen taloudelle.</p> <p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Aihepiiriin liittyvää:</strong></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232386-hajoaako-eu-trumpin-ja-putinin-jalkoihin">&quot;Hajoaako EU Trumpin ja Putinin jalkoihin?&quot; <em>US Puheenvuoro </em>28.2.2017.</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230837-trumpin-paheksunta-ja-lansimaisen-kulttuurin-murros">&quot;Trumpin paheksunta ja länsimaisen kulttuurin murros&quot;<em> US Puheenvuoro</em> 4.2.2017</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230650-kiinalainen-maailmanjarjestys-tulee-oletko-valmis">&quot;Kiinalainen maailmanjärjestys tulee &ndash; oletko valmis?&quot; <em>US Puheenvuoro</em> 2.2.2017</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219149-eu-ampuu-omia-jalkojaan">&quot;EU ampuu omia jalkojaan<em>&quot; US Puheenvuoro</em> 26.6.2016</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208535-eu-tarvitsee-suunnan-kohti-isanmaiden-eurooppaa">&quot;EU tarvitsee suunnan kohti isänmaiden Eurooppaa&quot; <em>US Puheenvuoro</em> 17.12.2015</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206276-brittihallitus-esitti-uhkavaatimuksensa-eulle">&quot;Brittihallitus esitti uhkavaatimuksensa EU:lle<em>&quot; US Puheenvuoro </em>10.11.2015</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204667-syyrian-sodan-paasyyllinen-on-vastuussa-pakolaiskriisista">&quot;Syyrian sodan pääsyyllinen on vastuussa pakolaiskriisistä&quot; <em>US Puheenvuoro</em> 12.10.2015</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204276-lansi-menettanyt-moraalisen-johtajuutensa">&quot;Länsi menettänyt moraalisen johtajuutensa<em>&quot; US Puheenvuoro</em> 7.10.2015</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203214-pakolaiskriisin-aiheuttajia-ei-tarvitse-kaukaa-hakea">&quot;Pakolaiskriisin aiheuttajia ei tarvitse kaukaa hakea&quot; <em>US Puheenvuoro </em>23.9.2015.</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200781-arabikevaan-matapaise-purskauttaa-pakolaisia-eurooppaan">&quot;Arabikevään kuplan puhkeaminen tuo pakolaisia Eurooppaan&quot; <em>US Puheenvuoro&nbsp;</em>23.8.2015.</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198113-venaja-pyllistaa-euroopalle-ja-tahyaa-aasiaan">&quot;Venäjä pyllistää Euroopalle ja tähyää Aasiaan<em>&quot; US Puheenvuoro</em> 10.7.2015 </a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197740-suhteet-venajaan-uhkaavat-karjistya-entisestaan">&quot;Suhteet Venäjään uhkaavat kärjistyä entisestään&quot; <em>US Puheenvuoro </em>2.7.2015</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195249-tulevan-hallituksen-eu-linja">&quot;Tulevan hallituksen EU-linja<em>&quot; US Puheenvuoro&nbsp; </em>15.5.2015</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194129-onko-venaja-arvaamaton">&quot;Onko Venäjä arvaamaton?<em>&quot; US Puheenvuoro</em> 27.4.2015</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191849-eu-puolustus-on-realistisempi-kuin-nato">&quot;EU-puolustus on realistisempi kuin NATO<em>&quot; US Puheenvuoro</em> 4.4.2015</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/108225-euroalueen-hajoamisen-l%C3%A4ht%C3%B6laskenta-alkanut">&quot;Euroalueen hajoamisen lähtölaskenta alkanut?&quot; <em>US Puheenvuoro </em>9.6.2012</a></p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69906-eu-totalitarismi-murentaa-demokratian">&quot;EU-totalitarismi murentaa demokratian<em>&quot; US Puheenvuoro</em> 15.4.2011</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Lähteitä ja lisätietoja:</strong></p> <p><a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-385_en.htm">&quot;Commission presents White Paper on the future of Europe: Avenues for unity for the EU at 27&quot;. <em>European Commission - Press release</em>. Brussels, 1 March 2017. </a></p> <p><a href="http://www.aamulehti.fi/maailma/mita-on-euroopan-tulevaisuus-brexitin-jalkeen-odotettu-valkoinen-kirja-julki-tasta-on-kyse-24312991/">&quot;Mitä on Euroopan tulevaisuus brexitin jälkeen? Odotettu valkoinen kirja julki &ndash; tästä on kyse&quot;. Laura Myllymäki.<em> Aamulehti </em>1.3.2017.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan komissio on julkaissut Unionin tulevaisuuden suuntaa käsittelevän ”valkoisen kirjan”. Siinä on viisi skenaariota siitä, miten EU voisi kehittyä vuoteen 2025 mennessä:

  1. Jatketaan entiseen tapaan. Ongelmia yritetään ratkoa kun niitä eteen tulee. Vapaata liikkuvuutta joudutaan rajoittamaan kasvavien turvallisuusriskien takia. Viisumivapaan Schengen-alueen tulevaisuus on uhattuna.
  2. Sisämarkkinoiden kehittäminen etusijalle. EU-mailla ei enää yksimielisyyttä yhdentymisen laajentamisesta. Painopiste siirtyy takaisin Euroopan sisämarkkinoiden kehittämiseen.
  3. Eriytyvä yhdentyminen. Eri EU-maat yhdentävät toimintaansa haluamallaan alueella, esimerkiksi puolustuksen, sisäisen turvallisuuden tai sosiaalipolitiikan alalla. Synnytetään yhdentymisen laajuuden ja sisällön suhteen kokoonpanoltaan erilaisia maaryhmiä eli eräänlaisia alakohtaisia ”pikku-unioneita” (vrt. valuuttaunioni ja viisuvapaa-alue). 
  4. Vähemmän mutta tehokkaampaan yhdentymistä. EU-maat valitsevat yhteisesti alueen tai alueet joihin resursseja ja yhdentyminen keskitetään, esimerkiksi terrorismintorjunnan, mutta vähentävät yhdentämistä muilla alueilla joissa se ei tuo lisäarvoa.
  5. Yhdentymistä laajennetaan ja syvennetään. EU-maat luovuttavat yhteisesti enemmän kansallista päätösvaltaansa ja resursseja ylikansalliselle EU-elimille ja vahvistavat liittovaltiokehitystä.

Komissio on velvoitettu edistämään ylikansallista yhdentymistä. Tämä määrittelee myös vaihtoehtoja, joita se voi esittää tulevaisuuden visioiksi. Komissiolta ei kannata odottaa esimerkiksi kovin pitkälle meneviä ehdotuksia ylikansallisen sääntelyn purkamisesta. Unionin kehittäminen itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisönä ja yhteistoimintaelimenä ei sen takia mahdu sen maalailemien visioiden joukkoon.

Jos Komission esittämiä vaihtoehtoja arvioi kriittisesti, 5. skenaariolle liittovaltiokehityksen kiihdyttämiselle 27 jäsenvaltion Unionissa tuskin on poliittisia edellytyksiä. Brexit lisäsi merkittävästi keskipakoisvoimaa Unionissa eikä liittovaltiohaaveilulle näytä olevan enää realistisia perusteita.

Jos koko EU-aluetta koskeva yhdentyminen ylipäätään jatkuu, 4. skenaario lienee mahdollinen esimerkiksi terrorismin torjunnassa. Poliittiset jännitteet EU-maiden sisällä ja välillä ovat kuitenkin kasvussa. Se voi tehdä tästäkin vaihtoehdosta epätodennäköisen.

3. skenaario voisi toimia jäsenvaltioiden välisen koordinoidun yhteistoiminnan syventämisen kautta. Ylikansallinen yhdentyminen esimerkiksi puolustuksen, sisäisen turvallisuuden tai sosiaalipolitiikan alalla on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Se tuskin on mahdollista jatkossakaan, ellei kysymys ole hyvin pienistä maaryhmistä (esim. Suomi ja Ruotsi). Jos tulevaisuus etenee tätä rataa, mihin Euroopan unionia tarvitaan?

2. skenaario vastannee lähinnä Euroopan talousyhteisön perusajatusta, jota etenkin britit ovat voimakkaasti kannattaneet. Tämän kehityssuunnan merkittävin tukija on nyt kuitenkin siirtymässä unionin ulkopuolelle. Sen ja muidenkin tarve yhteisistä sisämarkkinoista on silti edelleen olemassa. Edessä on vaikeat brexit-neuvottelut, sillä brittien jääminen sisämarkkinoiden ulkopuolelle olisi iso taloudellinen menetys sekä saarivaltakunnalle että koko Euroopalle.

Kansanvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset korostavat 2. skenaarion merkitystä. Maailmantalouden painopiste on siirtynyt Aasiaan eikä transatlanttisen talousyhteistyön tiivistämiselle näytä olevan edellytyksiä. Se, että eräät EU-poliitikot ovat katsoneet asiakseen irvailla presidentti Donald Trumpille, tuskin on parantanut tilannetta.

Kannattaisiko EU-johtajien valita ideologispoliittisen agendan sijasta pragmaattisempi asenne ja keskittyä Unionin ja sen jäsenmaiden taloudellisen aseman ja toimintaedellytysten vahvistamiseen muuten ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla?

Presidentti Barack Obamaa myötäillyt ideologisesti orientoitunut politiikka etenkin Libyan, Syyrian ja Ukrainan kriiseissä oli vaarallista uhkapeliä. Se on johtanut inhimilliseen katastrofiin, joka mullistaa Eurooppaa poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti.

Katseet kohdistuvat Valkoiseen taloon, jonka isännällä on mahdollisuus avata umpisolmuja, joista Suomessakin kärsimme. Jos Trump pääsee Venäjän kanssa sopimukseen Ukrainan kriisin ratkaisemisesta ja pakotteiden purkamisesta, sillä olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia EU-alueen ja etenkin Suomen taloudelle.

Petteri Hiienkoski

 

Aihepiiriin liittyvää:

"Hajoaako EU Trumpin ja Putinin jalkoihin?" US Puheenvuoro 28.2.2017.

"Trumpin paheksunta ja länsimaisen kulttuurin murros" US Puheenvuoro 4.2.2017

"Kiinalainen maailmanjärjestys tulee – oletko valmis?" US Puheenvuoro 2.2.2017

"EU ampuu omia jalkojaan" US Puheenvuoro 26.6.2016

"EU tarvitsee suunnan kohti isänmaiden Eurooppaa" US Puheenvuoro 17.12.2015

"Brittihallitus esitti uhkavaatimuksensa EU:lle" US Puheenvuoro 10.11.2015

"Syyrian sodan pääsyyllinen on vastuussa pakolaiskriisistä" US Puheenvuoro 12.10.2015

"Länsi menettänyt moraalisen johtajuutensa" US Puheenvuoro 7.10.2015

"Pakolaiskriisin aiheuttajia ei tarvitse kaukaa hakea" US Puheenvuoro 23.9.2015.

"Arabikevään kuplan puhkeaminen tuo pakolaisia Eurooppaan" US Puheenvuoro 23.8.2015.

"Venäjä pyllistää Euroopalle ja tähyää Aasiaan" US Puheenvuoro 10.7.2015

"Suhteet Venäjään uhkaavat kärjistyä entisestään" US Puheenvuoro 2.7.2015

"Tulevan hallituksen EU-linja" US Puheenvuoro  15.5.2015

"Onko Venäjä arvaamaton?" US Puheenvuoro 27.4.2015

"EU-puolustus on realistisempi kuin NATO" US Puheenvuoro 4.4.2015

"Euroalueen hajoamisen lähtölaskenta alkanut?" US Puheenvuoro 9.6.2012

"EU-totalitarismi murentaa demokratian" US Puheenvuoro 15.4.2011

 

Lähteitä ja lisätietoja:

"Commission presents White Paper on the future of Europe: Avenues for unity for the EU at 27". European Commission - Press release. Brussels, 1 March 2017.

"Mitä on Euroopan tulevaisuus brexitin jälkeen? Odotettu valkoinen kirja julki – tästä on kyse". Laura Myllymäki. Aamulehti 1.3.2017.

]]>
3 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232524-euroopan-unionin-harmaat-tulevaisuuden-visiot#comments Donald Trump USA:n presidentti EU Brexit EU:n Venäjäpakotteet Euroopan epäonnistuminen monessa asiassa Itä-Ukrainan kriisi ja Venäjän uhka Thu, 02 Mar 2017 15:20:43 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232524-euroopan-unionin-harmaat-tulevaisuuden-visiot
Idässä asuva demoni: ajatuksia nyky-Venäjästä http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225425-idassa-asuva-demoni-ajatuksia-nyky-venajasta <p>Suomalaisessa tai muissa länsieurooppalaisissa medioissa ei ole Venäjästä paljon positiivisia asioita uutisoitu viime vuosina.</p> <p>Tähän on tietenkin selkeät syynsä. Ensinnäkään positiiviset uutiset, ns. &quot;hyvät uutiset&quot; eivät kiinnosta yleisöä niin paljon kuin negatiiviset ja dramaattiset. Yleisö, tässä tapauksessa median kuluttajat, kansalaiset, rakastavat tarinoita, ja klassisin esimerkki tarinoiden juonesta lienee hyvän ja pahan taistelu. Tällä hetkellä suurin osa länsieurooppalaisesta valtavirtamediasta antaa ymmärtää, että Venäjä on tämä pahis ja Länsi-Eurooppa taistelee hyvän rintamassa.</p> <p>Toisekseen, ollaksemme rehellisiä, tämä aikamme hyvin negatiivinen Venäjä-kuva lännessä on täysin Venäjän valtiojohdon itse aiheuttama tilanne. Vallan tiivistyminen harvojen käsiin, opposition hiljentäminen ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten vaikeuttaminen ovat asioita, joita Venäjällä on viime vuosina kiistattomasti tapahtunut. Puhumattakaan lukuisista kansainvälisten lakien loukkaamisista, joista räikeimmät alkoivat tapahtua Georgian sodan aikana elokuussa 2008 ja jotka jatkuvat tällä hetkellä Krimin niemimaalla sekä Itä-Ukrainassa. Venäjällä ei olla seurattu länsieurooppalaisten vapausarvojen puolustamisen trendiä ja tämä on varmasti Venäjän valtiojohdon tietoinen valinta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Venäjän (merkittävästi valtio-omisteisessa) valtavirtamediassa länsi nähdään tällä hetkellä uhkana ja presidentti Putinin mukaan kansainvälisen politiikan ratkaisemattomat kiistat ovat kaikki NATO:n, EU:n tai Obaman syytä. Venäjän toiminnassa ei ole korjaamisen varaa, he vain pyrkivät vastaamaan lännen asettamaan uhkaan. Tästä on viimeisin esimerkki Sotshin Valdai-konferenssin lausunnot lokakuun lopussa.&nbsp;<br /><em>Mieleen tulee</em> <em>vahvasti Neuvostoliiton ajat</em>, jossa räikeällä propagandalla pyrittiin vaikuttamaan kansalaisten mieliin. Tällä pyrittiin saamaan kansasta homogeenisesti ajatteleva kokonaisuus (<em>olin viitisen päivää vajaa neljävuotias Neuvostoliiton lakatessa lopullisesti olemasta)</em>.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Poliittinen status quo ei ole Venäjällä missään tapauksessa se, johon koko kansa on tyytyväinen. Tilanne on demokraattisesti traaginen. Venäjän keskushallinnosta on tullut niin vahva, että muutosta nykyiseen tilaan on lähes mahdotonta saada aikaan. Putinin ja hänen seuraajiensa valta tuskin päättyy seuraavalle vaalikaudelle eli vuosiin 2018 - 2024.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vietin kuluvana syksynä lähes viikon lomamatkalla Moskovassa, ja venäläiset ovat pohjimmiltaan ihan samanlaisia ihmisiä, mitä vaikkapa me suomalaiset tai norjalaiset Tämä ei minulle yllätyksenä tullut, mutta Venäjästä puhuessaan länsieurooppalainen media keskittyy yleensä vain ongelmiin ja valtiojohdon toimintaan unohtaen inhimillisen puolen, joka tuohon kansainvälistä järjestystä uhkaavaan valtioon sisältyy. Meillä olisi itänaapuristamme myös opittavaa, kuten vaikkapa jokapäiväiset käytöstavat. &nbsp;<br />Poliittinen tilanne ja valtiojohdon aikaansaamat ongelmat eivät juurikaan venäläisten arjessa näy. Poislukien ruplan kurssi, joka ei ole vielä romahduksesta noussut. Eikä nykyisellä kansainvälisellä käytöksellä tule nousemaankaan.<br />Moskovassa ruokakaupoista saa käytännössä ihan mitä vain haluaa, jos on varaa maksaa hieman enemmän mitä Länsi-Euroopassa. Tuontielintarvikkeet ovat jonkin verran kalliimpia, mitä esimerkiksi meillä Suomessa, mutta valinnanvara on suorastaan huikaiseva; jos on varaa asua elinkustannuksiltaan erittäin kalliissa Moskovassa, on varmasti myös varaa kuluttaa haluamallaan tavalla.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Venäjän demonisointiin valtiona on selkeät rationaaliset syynsä, mutta maassa tapahtuu paljon hyviäkin asioita, jotka jäävät tämän kaiken valehtelun ja sorron alle.&nbsp;Medialukutaitoa ja ennakkoluulottomuutta tarvitaan molemmilla rintamilla!&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisessa tai muissa länsieurooppalaisissa medioissa ei ole Venäjästä paljon positiivisia asioita uutisoitu viime vuosina.

Tähän on tietenkin selkeät syynsä. Ensinnäkään positiiviset uutiset, ns. "hyvät uutiset" eivät kiinnosta yleisöä niin paljon kuin negatiiviset ja dramaattiset. Yleisö, tässä tapauksessa median kuluttajat, kansalaiset, rakastavat tarinoita, ja klassisin esimerkki tarinoiden juonesta lienee hyvän ja pahan taistelu. Tällä hetkellä suurin osa länsieurooppalaisesta valtavirtamediasta antaa ymmärtää, että Venäjä on tämä pahis ja Länsi-Eurooppa taistelee hyvän rintamassa.

Toisekseen, ollaksemme rehellisiä, tämä aikamme hyvin negatiivinen Venäjä-kuva lännessä on täysin Venäjän valtiojohdon itse aiheuttama tilanne. Vallan tiivistyminen harvojen käsiin, opposition hiljentäminen ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten vaikeuttaminen ovat asioita, joita Venäjällä on viime vuosina kiistattomasti tapahtunut. Puhumattakaan lukuisista kansainvälisten lakien loukkaamisista, joista räikeimmät alkoivat tapahtua Georgian sodan aikana elokuussa 2008 ja jotka jatkuvat tällä hetkellä Krimin niemimaalla sekä Itä-Ukrainassa. Venäjällä ei olla seurattu länsieurooppalaisten vapausarvojen puolustamisen trendiä ja tämä on varmasti Venäjän valtiojohdon tietoinen valinta.

 

Venäjän (merkittävästi valtio-omisteisessa) valtavirtamediassa länsi nähdään tällä hetkellä uhkana ja presidentti Putinin mukaan kansainvälisen politiikan ratkaisemattomat kiistat ovat kaikki NATO:n, EU:n tai Obaman syytä. Venäjän toiminnassa ei ole korjaamisen varaa, he vain pyrkivät vastaamaan lännen asettamaan uhkaan. Tästä on viimeisin esimerkki Sotshin Valdai-konferenssin lausunnot lokakuun lopussa. 
Mieleen tulee vahvasti Neuvostoliiton ajat, jossa räikeällä propagandalla pyrittiin vaikuttamaan kansalaisten mieliin. Tällä pyrittiin saamaan kansasta homogeenisesti ajatteleva kokonaisuus (olin viitisen päivää vajaa neljävuotias Neuvostoliiton lakatessa lopullisesti olemasta)

 

Poliittinen status quo ei ole Venäjällä missään tapauksessa se, johon koko kansa on tyytyväinen. Tilanne on demokraattisesti traaginen. Venäjän keskushallinnosta on tullut niin vahva, että muutosta nykyiseen tilaan on lähes mahdotonta saada aikaan. Putinin ja hänen seuraajiensa valta tuskin päättyy seuraavalle vaalikaudelle eli vuosiin 2018 - 2024.

 

Vietin kuluvana syksynä lähes viikon lomamatkalla Moskovassa, ja venäläiset ovat pohjimmiltaan ihan samanlaisia ihmisiä, mitä vaikkapa me suomalaiset tai norjalaiset Tämä ei minulle yllätyksenä tullut, mutta Venäjästä puhuessaan länsieurooppalainen media keskittyy yleensä vain ongelmiin ja valtiojohdon toimintaan unohtaen inhimillisen puolen, joka tuohon kansainvälistä järjestystä uhkaavaan valtioon sisältyy. Meillä olisi itänaapuristamme myös opittavaa, kuten vaikkapa jokapäiväiset käytöstavat.  
Poliittinen tilanne ja valtiojohdon aikaansaamat ongelmat eivät juurikaan venäläisten arjessa näy. Poislukien ruplan kurssi, joka ei ole vielä romahduksesta noussut. Eikä nykyisellä kansainvälisellä käytöksellä tule nousemaankaan.
Moskovassa ruokakaupoista saa käytännössä ihan mitä vain haluaa, jos on varaa maksaa hieman enemmän mitä Länsi-Euroopassa. Tuontielintarvikkeet ovat jonkin verran kalliimpia, mitä esimerkiksi meillä Suomessa, mutta valinnanvara on suorastaan huikaiseva; jos on varaa asua elinkustannuksiltaan erittäin kalliissa Moskovassa, on varmasti myös varaa kuluttaa haluamallaan tavalla.

 

Venäjän demonisointiin valtiona on selkeät rationaaliset syynsä, mutta maassa tapahtuu paljon hyviäkin asioita, jotka jäävät tämän kaiken valehtelun ja sorron alle. Medialukutaitoa ja ennakkoluulottomuutta tarvitaan molemmilla rintamilla! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
4 http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225425-idassa-asuva-demoni-ajatuksia-nyky-venajasta#comments Demokraattinen Venäjä EU ja Venäjä EU:n Venäjäpakotteet Kansainvälinen politiikka Medialukutaito Wed, 02 Nov 2016 17:14:58 +0000 Janne Heikkinen http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225425-idassa-asuva-demoni-ajatuksia-nyky-venajasta
Miksi rauhanrakentaminen on niin vaikeaa? http://tkuusiol.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224955-miksi-rauhanrakentaminen-on-niin-vaikeaa <p>Tänään vietettiin YK:n päivää, jossa osallistuin Syyrian rauhaa vaativaan mielenosoitukseen. Mielenosoituksen hengessä ajattelin herättää keskustelua, miksi YK:n ponnistelut rauhanrakentamisessa ovat epäonnistuneet niin pahasti. Yhtenä syynä saattaa olla oman edun tavoittelun kytkeytyminen osaksi ulkomaanpolitiikkaa, mikä on merkittävä syy konfliktien pitkittymiselle. Tämän kirjoituksen tarkoitus on herättää keskustelua aiheista, joista ei mielestäni hirveästi keskustelu. En ole rauhanturvaamisen tai ulkopolitiikan asiantuntija, joten juttu saattaa sisältää virheitä ja tarkoitukseni onkin saada lisää omakohtaista ymmärrystä tälle asialle.</p><p>&nbsp;</p><p>Länsimaiden rauhanturvaamisessa on aina oman edun ajaminen edellä, minkä takia ei voida puhua todellisesta rauhanturvaamisesta. Siksi on vastuutonta väittää sotivien maiden olevan itse syyllisiä ongelmiinsa. Länsimaat valitsevat aina puolen sen mukaan, mikä sopii parhaiten heidän intresseilleen. Syyrian sota voisi olla hyvinkin ratkaistavissa, jos ulkomaat poistuisivat sieltä ja antaisivat rauhanrakentamisen siihen erikoistuneiden järjestöjen käsiin. &nbsp;</p><p>Länsimaissa perusteellaan Syyrian sotaan osallistumista terrorismin torjumisella sekä Syyrian hallinnon ja heidän tukijoiden ihmisoikeusrikkomusten torjumisella. Keskeisenä keinona on nähty liittoutuminen kapinallisten kanssa. Kapinalliset eivät ole mikään selkeä yhtenäinen ryhmä vaan kapinallisten ja terroristijärjestöjen ero on hyvin häilyvä. &nbsp;Syyrian hallinnolla on myös paljon kannatusta kansalaisten parissa, minkä takia kapinallisten tukeminen aiheuttaa osassa Syyrialaisissa katkeruutta länsimaita kohtaan.</p><p>Lisäksi monella katkeruus johtuu länsimaiden kaksinaismoralismista. Tässä on joitakin esimerkkejä länsimaiden kaksinaismoralismista, joista olen kuvannut tässä muutamilla esimerkeillä. Esimerkkien tarkoitus on vain herättää keskustelua ei ole tarkoitus pyrkiä saamaan oikeutusta jonkin maan aiheuttamille ihmisoikeusrikkomuksille. Itse toivoisin, että länsimaissa tuomittaisiin kaikki&nbsp;alla esitettyjen esimerkkien&nbsp;teot riippumatta siitä kenen tekemiä ne ovat. Samoin pitäisi käyttää samoja painostuskeinoja kaikkia kohtaan eikä vain valikoida painostuskeinot&nbsp;aina omat intressit edellä.</p><p>Yhtenä esimerkkinä Saudi-Arabian erityiskohtelu.</p><ol><li><p>Saudi-Arabiassa käytössä oleva julkinen teloitus, jossa teloituksen kohteeksi saattaa joutua poliittisten mielipiteiden tai seksuaalisen suuntautumisen takia.&nbsp;Teloituksia saatetaan hieman paheksua, mutta se ei estä käymästä kauppaa Saudi-Arabian kanssa.</p></li><li><p>ISIS:n harjoittama teloitus, jossa teloituksen kohteeksi valikoituu yleensä summittainen länsimaalainen. ISIS:n harjoittamat teloitukset tuomitaan länsimaissa jyrkästi ja se on yksi syy länsimaiden sotaan ISISiä vastaan.</p></li></ol><p>Samanlainen erityiskohtelu on myös eri maiden sotatoimissa.</p><ol><li><p>Saudi-Arabian sairaalapommitus Jemenissä <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1471242968126"><u>http://www.hs.fi/ulkomaat/a1471242968126</u></a></p><ul><li><p>Kuolleita 30 siviiliä. Pommittamista hieman paheksuttiin, mutta se ei ole aiheuttanut suurta mielenkiintoa päättäjissä rajoittaa aseiden vientiä Saudi-Arabiaan tai keskustelua sotarikoksesta tuomitsemiseksi.</p></li></ul></li><li><p>Venäläisten tekemä sairaalapommitus Syyriassa. <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1455506837504"><u>http://www.hs.fi/ulkomaat/a1455506837504</u></a></p><ul><li><p>Kuolleita ainakin 50. Pommitus aiheutti hyvin suuren reaktion ja vaaditaan Venäläisille kohdistuvien pakotteiden kiristämistä sekä sotarikoksesta tuomitsemista. Pakotteet koskevat tällä hetkellä myös sotilaalliseen tarkoitukseen tarkoitettujen tuotteiden vientiä. Pakotteiden ulottamista energiaan ei kuitenkaan ole edes keskusteltu. Suomessa on rakenteilla Venäläinen ydinvoimala.</p></li></ul></li><li><p>Yhdysvaltojen sairaalapommitus Afganistanissa. <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1443835426723"><u>http://www.hs.fi/ulkomaat/a1443835426723</u></a></p><ul><li><p>Kuolleita 33. Pommitusta paheksuttiin jonkin verran, mutta mistään vastatoimista ei ollut edes puhetta. Sotarikoksesta oli puhetta joissain piireissä, mutta ne puheet laantuivat äkkiä.</p></li></ul></li></ol><p>Näiden eroja on joissain medioissa selitetty sillä, että Venäjän ja Syyrian hallinnon pommituksissa on kuollut moninkertainen määrä ihmisiä muiden maiden pommituksiin verrattuna. Varmasti pitää paikkaansa, mutta mielellään en näkisi länsimaiden moraalikäsityksen mukaisena ruveta vertailemaan siviiliuhrien määriä ja pyrkiä sillä tuomaan oikeutusta länsimaiden liittolaisille. Ei voida määritellä, että siviilien tappaminen on ihan ok, kunhan sitä ei tehdä liian suuressa mittakaavassa. &nbsp;</p><p>Pakolaisten tulvaan on syynä länsimaiden välinpitämättömyys ongelman hoitamisessa. Näiden esimerkkien valossa toivon, että länsimaissa herättäisiin hieman vaatimaan kärkkäämmin toimia myös omalta hallitukselta sekä Suomen liittolaisilta. Toivon myös näiden tuovan hieman ymmärrystä pakolaisia kohtaan, jotta Suomessa lievennettäisiin pakolaisten vastaanottoon ja heidän oikeuksiin kohdistuvia vaatimuksia.</p><p>Rauhanrakentamisessa ja terrorismin torjumisessa käsittääkseni tärkeää on luottamuksen rakentaminen eri osapuolten välille. Miten kuvitellaan tällaisen toiminnan edistävän luottamusta?</p><p>Tässä olen listannut aiheita, mistä toivoisin enemmän keskustelua. :</p><ol><li><p>Länsimaiden harjoittama erityiskohtelu joillekin ihmisoikeusrikkomuksia tekeville sekä sotaa käyville maille. (vrt pakotteet, asevienti ja kaupankäynti Iran, Venäjä vs Saudi-Arabia, Yhdysvallat, Turkki).</p><ol><li><p>Miten kuvitellaan tällaisen toiminnan näyttävän arabimaissa sekä euroopassa asuvien pakolaisten keskuudessa, joilla osalla saattaa olla sukulaisia länsimaiden liittolaisten määrittämällä vihollisella.</p></li><li><p>Miten toiminnan ajatellaan vaikuttavan Venäjän suhtautumiseen länsimaita kohtaan?</p></li></ol></li><li><p>Miten länsimaisessa rauhanturvaamisessa on sekoitettu sotiminen ja rauhanturvaaminen keskenään niin, että valitaan aina jokin sodan osapuoli liittolaiseksi ja samanaikaisesti pyritään välittämään rauhaa?<br /><br />Tämä on ehkä perusteltua silloin, kun on selkeää vaaraa kansanmurhasta, jolloin siviilien turvaaminen on välttämätöntä. Näissäkin tapauksissa pitäisi harkita kummalla tavalla on realistisempaa saavuttaa nopeampia tuloksia? Länsimaiden tapa ei ole viimeiseen 15 vuoteen aiheuttanut kovin mairittelevia tuloksia.</p></li></ol><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään vietettiin YK:n päivää, jossa osallistuin Syyrian rauhaa vaativaan mielenosoitukseen. Mielenosoituksen hengessä ajattelin herättää keskustelua, miksi YK:n ponnistelut rauhanrakentamisessa ovat epäonnistuneet niin pahasti. Yhtenä syynä saattaa olla oman edun tavoittelun kytkeytyminen osaksi ulkomaanpolitiikkaa, mikä on merkittävä syy konfliktien pitkittymiselle. Tämän kirjoituksen tarkoitus on herättää keskustelua aiheista, joista ei mielestäni hirveästi keskustelu. En ole rauhanturvaamisen tai ulkopolitiikan asiantuntija, joten juttu saattaa sisältää virheitä ja tarkoitukseni onkin saada lisää omakohtaista ymmärrystä tälle asialle.

 

Länsimaiden rauhanturvaamisessa on aina oman edun ajaminen edellä, minkä takia ei voida puhua todellisesta rauhanturvaamisesta. Siksi on vastuutonta väittää sotivien maiden olevan itse syyllisiä ongelmiinsa. Länsimaat valitsevat aina puolen sen mukaan, mikä sopii parhaiten heidän intresseilleen. Syyrian sota voisi olla hyvinkin ratkaistavissa, jos ulkomaat poistuisivat sieltä ja antaisivat rauhanrakentamisen siihen erikoistuneiden järjestöjen käsiin.  

Länsimaissa perusteellaan Syyrian sotaan osallistumista terrorismin torjumisella sekä Syyrian hallinnon ja heidän tukijoiden ihmisoikeusrikkomusten torjumisella. Keskeisenä keinona on nähty liittoutuminen kapinallisten kanssa. Kapinalliset eivät ole mikään selkeä yhtenäinen ryhmä vaan kapinallisten ja terroristijärjestöjen ero on hyvin häilyvä.  Syyrian hallinnolla on myös paljon kannatusta kansalaisten parissa, minkä takia kapinallisten tukeminen aiheuttaa osassa Syyrialaisissa katkeruutta länsimaita kohtaan.

Lisäksi monella katkeruus johtuu länsimaiden kaksinaismoralismista. Tässä on joitakin esimerkkejä länsimaiden kaksinaismoralismista, joista olen kuvannut tässä muutamilla esimerkeillä. Esimerkkien tarkoitus on vain herättää keskustelua ei ole tarkoitus pyrkiä saamaan oikeutusta jonkin maan aiheuttamille ihmisoikeusrikkomuksille. Itse toivoisin, että länsimaissa tuomittaisiin kaikki alla esitettyjen esimerkkien teot riippumatta siitä kenen tekemiä ne ovat. Samoin pitäisi käyttää samoja painostuskeinoja kaikkia kohtaan eikä vain valikoida painostuskeinot aina omat intressit edellä.

Yhtenä esimerkkinä Saudi-Arabian erityiskohtelu.

  1. Saudi-Arabiassa käytössä oleva julkinen teloitus, jossa teloituksen kohteeksi saattaa joutua poliittisten mielipiteiden tai seksuaalisen suuntautumisen takia. Teloituksia saatetaan hieman paheksua, mutta se ei estä käymästä kauppaa Saudi-Arabian kanssa.

  2. ISIS:n harjoittama teloitus, jossa teloituksen kohteeksi valikoituu yleensä summittainen länsimaalainen. ISIS:n harjoittamat teloitukset tuomitaan länsimaissa jyrkästi ja se on yksi syy länsimaiden sotaan ISISiä vastaan.

Samanlainen erityiskohtelu on myös eri maiden sotatoimissa.

  1. Saudi-Arabian sairaalapommitus Jemenissä http://www.hs.fi/ulkomaat/a1471242968126

    • Kuolleita 30 siviiliä. Pommittamista hieman paheksuttiin, mutta se ei ole aiheuttanut suurta mielenkiintoa päättäjissä rajoittaa aseiden vientiä Saudi-Arabiaan tai keskustelua sotarikoksesta tuomitsemiseksi.

  2. Venäläisten tekemä sairaalapommitus Syyriassa. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1455506837504

    • Kuolleita ainakin 50. Pommitus aiheutti hyvin suuren reaktion ja vaaditaan Venäläisille kohdistuvien pakotteiden kiristämistä sekä sotarikoksesta tuomitsemista. Pakotteet koskevat tällä hetkellä myös sotilaalliseen tarkoitukseen tarkoitettujen tuotteiden vientiä. Pakotteiden ulottamista energiaan ei kuitenkaan ole edes keskusteltu. Suomessa on rakenteilla Venäläinen ydinvoimala.

  3. Yhdysvaltojen sairaalapommitus Afganistanissa. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1443835426723

    • Kuolleita 33. Pommitusta paheksuttiin jonkin verran, mutta mistään vastatoimista ei ollut edes puhetta. Sotarikoksesta oli puhetta joissain piireissä, mutta ne puheet laantuivat äkkiä.

Näiden eroja on joissain medioissa selitetty sillä, että Venäjän ja Syyrian hallinnon pommituksissa on kuollut moninkertainen määrä ihmisiä muiden maiden pommituksiin verrattuna. Varmasti pitää paikkaansa, mutta mielellään en näkisi länsimaiden moraalikäsityksen mukaisena ruveta vertailemaan siviiliuhrien määriä ja pyrkiä sillä tuomaan oikeutusta länsimaiden liittolaisille. Ei voida määritellä, että siviilien tappaminen on ihan ok, kunhan sitä ei tehdä liian suuressa mittakaavassa.  

Pakolaisten tulvaan on syynä länsimaiden välinpitämättömyys ongelman hoitamisessa. Näiden esimerkkien valossa toivon, että länsimaissa herättäisiin hieman vaatimaan kärkkäämmin toimia myös omalta hallitukselta sekä Suomen liittolaisilta. Toivon myös näiden tuovan hieman ymmärrystä pakolaisia kohtaan, jotta Suomessa lievennettäisiin pakolaisten vastaanottoon ja heidän oikeuksiin kohdistuvia vaatimuksia.

Rauhanrakentamisessa ja terrorismin torjumisessa käsittääkseni tärkeää on luottamuksen rakentaminen eri osapuolten välille. Miten kuvitellaan tällaisen toiminnan edistävän luottamusta?

Tässä olen listannut aiheita, mistä toivoisin enemmän keskustelua. :

  1. Länsimaiden harjoittama erityiskohtelu joillekin ihmisoikeusrikkomuksia tekeville sekä sotaa käyville maille. (vrt pakotteet, asevienti ja kaupankäynti Iran, Venäjä vs Saudi-Arabia, Yhdysvallat, Turkki).

    1. Miten kuvitellaan tällaisen toiminnan näyttävän arabimaissa sekä euroopassa asuvien pakolaisten keskuudessa, joilla osalla saattaa olla sukulaisia länsimaiden liittolaisten määrittämällä vihollisella.

    2. Miten toiminnan ajatellaan vaikuttavan Venäjän suhtautumiseen länsimaita kohtaan?

  2. Miten länsimaisessa rauhanturvaamisessa on sekoitettu sotiminen ja rauhanturvaaminen keskenään niin, että valitaan aina jokin sodan osapuoli liittolaiseksi ja samanaikaisesti pyritään välittämään rauhaa?

    Tämä on ehkä perusteltua silloin, kun on selkeää vaaraa kansanmurhasta, jolloin siviilien turvaaminen on välttämätöntä. Näissäkin tapauksissa pitäisi harkita kummalla tavalla on realistisempaa saavuttaa nopeampia tuloksia? Länsimaiden tapa ei ole viimeiseen 15 vuoteen aiheuttanut kovin mairittelevia tuloksia.

]]>
1 http://tkuusiol.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224955-miksi-rauhanrakentaminen-on-niin-vaikeaa#comments Asekauppa EU:n Venäjäpakotteet Euroopan pakolaiskriisi Lähi-Idän sodat Mon, 24 Oct 2016 20:16:27 +0000 Timo Kuusiola http://tkuusiol.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224955-miksi-rauhanrakentaminen-on-niin-vaikeaa
Totuus Venäjän ja Suomen suhteista http://tuokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224278-totuus-venajan-ja-suomen-suhteista <p>Länsimaiden &nbsp;yritys eristää Venäjää muistuttaa yhä selvemmin Mikkelin panttivankidraamaa 1986. Tosin on selvää. ettei Venäjä räjäytä itseään paetakseen &quot;ylös&quot; vaan raivaa muuten tiensä ulos saartorenkaasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen länsimaat ovat olleet voimansa tunnossa ja Venäjän eristäminen on nähtävä tätä taustaa vasten. Venäjä on Neuvostoliiton geopoliittinen seuraaja ja siten uhka länsimaiden hegemonialle. Siksi Venäjä ja samalla koko kommunismin perintö on syytä pistää matalaksi. Sen lisäksi, etta Neuvostoliiton hajoaminen oli suuri geopoliittinen mullistus, oli se myös</p><p>suurenluokan sosiaalipoliittinen murhenäytelmä. Kommunismin pelko johti hyvinvointinaltion kehittymiseen Pohjoismaissa. Neuvostoliiton hajottua on alettu ajaa alas hyvinvointivaltion rakenteita ja valtaa siirretty kansainväliselle pääomalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on ikävällä tavalla osallistunut Venäjän eristämiseen. Paljolti tämä on tapahtunut EU:n vaatteisiin pukeutuneena tai asemoimalla Suomi surutta &quot;länsimaaksi&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Venäjä on Suomessa haluttu nähdä ikuisena vihollisena, vaikka maailmanpolitiikassa ei ystäviä tai vihollisia tunneta. Miksi siis Suomi luo vihollisia tyhjästä? Tai ystäviä sieltä, missä niitä ei ole?</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kun Suomen itsenäisyyden juhlavuosi lähestyy, on Suomessa vihdoin tunnustettava tosiasiat:</p><p>Koko valtiollisen Suomen historia on Venäjän antamaa ja avittamaa. Ilman Venäjää ei itsenäistä Suomea koskaan olisi ollutkaan. Suomi olisi pysynyt Ruotsen maakuntana ja tuhoutunut ilman omaa identiteettiä. Tunnustettakoon, että Suomen Venäjä-suhteessa on ollut karikkonsa, joihin kuuluu mm. sankarillinen puolustautuminen talvisodassa ollaan sotaan johtaneista syistä mitä mieltä tahanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomella on aina mennyt hyvin kun idänkauppa on ollut kunnossa. Jos kauppasuhtessa jonkun suunnan pitää olla rempallaan. olkoon se sitten länsikauppa. Järjetöntä, että Suomi kaivaa omaa ojaansa. osallistumalla muiden suunnittelemiin Venäjänvastaisiin pakotteisiin,</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Länsimaiden  yritys eristää Venäjää muistuttaa yhä selvemmin Mikkelin panttivankidraamaa 1986. Tosin on selvää. ettei Venäjä räjäytä itseään paetakseen "ylös" vaan raivaa muuten tiensä ulos saartorenkaasta.

 

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen länsimaat ovat olleet voimansa tunnossa ja Venäjän eristäminen on nähtävä tätä taustaa vasten. Venäjä on Neuvostoliiton geopoliittinen seuraaja ja siten uhka länsimaiden hegemonialle. Siksi Venäjä ja samalla koko kommunismin perintö on syytä pistää matalaksi. Sen lisäksi, etta Neuvostoliiton hajoaminen oli suuri geopoliittinen mullistus, oli se myös

suurenluokan sosiaalipoliittinen murhenäytelmä. Kommunismin pelko johti hyvinvointinaltion kehittymiseen Pohjoismaissa. Neuvostoliiton hajottua on alettu ajaa alas hyvinvointivaltion rakenteita ja valtaa siirretty kansainväliselle pääomalle.

 

Suomi on ikävällä tavalla osallistunut Venäjän eristämiseen. Paljolti tämä on tapahtunut EU:n vaatteisiin pukeutuneena tai asemoimalla Suomi surutta "länsimaaksi".

 

Venäjä on Suomessa haluttu nähdä ikuisena vihollisena, vaikka maailmanpolitiikassa ei ystäviä tai vihollisia tunneta. Miksi siis Suomi luo vihollisia tyhjästä? Tai ystäviä sieltä, missä niitä ei ole?

 

Nyt kun Suomen itsenäisyyden juhlavuosi lähestyy, on Suomessa vihdoin tunnustettava tosiasiat:

Koko valtiollisen Suomen historia on Venäjän antamaa ja avittamaa. Ilman Venäjää ei itsenäistä Suomea koskaan olisi ollutkaan. Suomi olisi pysynyt Ruotsen maakuntana ja tuhoutunut ilman omaa identiteettiä. Tunnustettakoon, että Suomen Venäjä-suhteessa on ollut karikkonsa, joihin kuuluu mm. sankarillinen puolustautuminen talvisodassa ollaan sotaan johtaneista syistä mitä mieltä tahanssa.

 

Suomella on aina mennyt hyvin kun idänkauppa on ollut kunnossa. Jos kauppasuhtessa jonkun suunnan pitää olla rempallaan. olkoon se sitten länsikauppa. Järjetöntä, että Suomi kaivaa omaa ojaansa. osallistumalla muiden suunnittelemiin Venäjänvastaisiin pakotteisiin,

]]>
32 http://tuokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224278-totuus-venajan-ja-suomen-suhteista#comments Demokraattinen Venäjä EU:n Venäjäpakotteet Geopolitiikka Muu sosiaaliturva Wed, 12 Oct 2016 09:36:20 +0000 Jarmo J Tuokko http://tuokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224278-totuus-venajan-ja-suomen-suhteista