Pk-yritykset http://ristovolanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/148671/all Thu, 05 Jul 2018 22:23:58 +0300 fi Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan <p>Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.</p><p>Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta &rdquo;ei ole varaa&rdquo; on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.</p><p>Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.</p><p>Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.</p><p>Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.

Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta ”ei ole varaa” on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.

Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.

Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.

Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
4 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan#comments Perustulo Pk-yritykset Työllisyys Työttömyys Thu, 05 Jul 2018 19:23:58 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan
Pk-yrittäjien "kuppi" nurin - eikä ihme http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249233-pk-yrittajien-kuppi-nurin-eika-ihme <p>Paljon on noussut porua Sipilän hallituksen muovaamasta aktiivimallilaista.&nbsp; Porun ohella on aikaan saatu&nbsp;<strong>kansalaisaloite</strong> &quot;<strong>Kumotaan HE 124/2017 vp</strong>&quot;, johon on tähän mennessä kertynyt yli 127 000 nimeä.</p><p>Tänään (oikeammin jo sunnuntaina) on sitten noussut toinen poru hallituksen kärkihankkeeseen 4 liittyvään &quot;Toimenpide 5 kohtaan, jossa selvitetään -työnäyte- palvelun käyttöönottoa&quot;. Porun aiheuttaja on itse <strong>pääministeri Sipilä (kesk)</strong>.&nbsp; Hän kun otti pääministerin haastattelutunnilla kantaa yrityksien tarjoamiin pätkätöihin työttömille, nimittäen työnantajia lampaiksi jolleivat pysty tarjoamaan työttömille pätkätöitä edes muutamiksi tunneiksi joka toinen viikko.&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801162200671517_u0.shtml"><u>IL:ssä on kerrottu</u></a> mitä pääministeri Sipilä toi esiin työttömille tarjottaviin pätkätöihin liittyen. Sipilän mukaan aktiivimallin tulee sisältää jokaiselle työttömälle (200 000) on löydyttävä joka toinen viikko kolmen tunnin työjakso esimerkiksi yksityisperheestä tai yrityksestä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Ai että oikein yksityiset perheet voisivat olla työllistäjinä?&nbsp; Minkähänlaisia töitä pitäisi olla valmis tarjoamaan?</p><p>Ei ihme, että erään pk-yrittäjän&nbsp;Pertunmaalla Plastep Oy -nimisen muoviosia valmistavan yrityksen toimitusjohtajan&nbsp;<strong>Kristiina Ketomäen&nbsp;</strong>&quot;kuppi&quot; meni nurin, sillä ei yritykset voi noin vain ottaa ikään kuin &quot;pystymetsästä&quot; sisään yrityksen työtapoihin opetettavia ja ilman minkäänlaista korvausta.&nbsp; Hallituksen kärkihankeohjelmassa kun on kaavailtu&nbsp; &quot;työnäytekustannuksista&quot; näin;</p><p><em>&quot;Työskentelyyn voi sisältyä koulutusta, valmennusta ja muuta työllistymistä edistävää tukea. Työnantajalle palvelu tarjoaisi mahdollisuuden arvioida potentiaalisen työntekijän sopivuutta. Koska &rdquo;työnäytteen&rdquo; antaja saisi toimeentulonsa työttömyysturvana, palvelun käyttöönotto edellyttänee muutoksia lainsäädäntöön.&quot;</em></p><p>Näinpä yritykselle ei ole ainakaan tässä kohdin kerrottu tulevan minkäänlaista hyvitystä työttömän ohjaukseen/työnäytteen antamisesta.&nbsp; Lampaitako yritykset ovat kun eivät omaa omin kustannuksin tai tarpeen ottaa vastaan työnäytteiden antajia?&nbsp; Missä ovat hallituksen pk-yrityksiä tukevat toimet?&nbsp; Ei pieni elinkeinoverotuksessa tehtävä yrittäjävähennys ole missään tapauksessa riittävä.&nbsp; Etenkin, kun huomioidaan toteutettu yhteisöveroalennus, joka ei koske yksityisyrityksiä, ei kommanditti- eikä avoimia yhtiöitä.&nbsp; Ei näytä hyvältä Ketomäen mukaan edes oy-muotoista yritystä.&nbsp; Eikö ensin pitäisi luoda pk-yrityksille noita edellytyksiä ko. toimintaa varten?&nbsp;</p><p>Ketomäkeä ärsyttää erityisesti&nbsp; PK-yritysten työllistäessä noin 70 prosenttia Suomen työssäkäyvistä yksityisen puolen työntekijöistä ja tuosta huolimatta Sipilä kutsuu heitä lampaiksi.</p><p>Sipilän hallitus näyttäisi ikään kuin koittavan kepillä jäätä josko yritykset saisi ottamaan siipien suojiin ilman minkäänlaista hyvitysta ja vieläpä kaikki 200 000 työtöntä.&nbsp; Edes muutamaksi tunniksi viikottain.&nbsp; Ilmeisesti hallituksessa kuvitellaan, että työttömien ohjaus ei aiheuta yritykselle minkäänlaista haittaa eikä ylimääräisiä kustannuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet;&nbsp;</p><p><a href="http://vnk.fi/documents/10184/321857/Toimintasuunnitelma+strategisen+hallitusohjelman+k%C3%A4rkihankkeiden+ja+reformien+toimeenpanemiseksi+2015%E2%80%932019,+p%C3%A4ivitys+2016/305dcb6c-c9f8-4aca-bbbb-1018cd7a1fd8" title="http://vnk.fi/documents/10184/321857/Toimintasuunnitelma+strategisen+hallitusohjelman+k%C3%A4rkihankkeiden+ja+reformien+toimeenpanemiseksi+2015%E2%80%932019,+p%C3%A4ivitys+2016/305dcb6c-c9f8-4aca-bbbb-1018cd7a1fd8">http://vnk.fi/documents/10184/321857/Toimintasuunnitelma+strategisen+hal...</a></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801162200671517_u0.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801162200671517_u0.shtml">http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801162200671517_u0.shtml</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paljon on noussut porua Sipilän hallituksen muovaamasta aktiivimallilaista.  Porun ohella on aikaan saatu kansalaisaloite "Kumotaan HE 124/2017 vp", johon on tähän mennessä kertynyt yli 127 000 nimeä.

Tänään (oikeammin jo sunnuntaina) on sitten noussut toinen poru hallituksen kärkihankkeeseen 4 liittyvään "Toimenpide 5 kohtaan, jossa selvitetään -työnäyte- palvelun käyttöönottoa". Porun aiheuttaja on itse pääministeri Sipilä (kesk).  Hän kun otti pääministerin haastattelutunnilla kantaa yrityksien tarjoamiin pätkätöihin työttömille, nimittäen työnantajia lampaiksi jolleivat pysty tarjoamaan työttömille pätkätöitä edes muutamiksi tunneiksi joka toinen viikko.  

IL:ssä on kerrottu mitä pääministeri Sipilä toi esiin työttömille tarjottaviin pätkätöihin liittyen. Sipilän mukaan aktiivimallin tulee sisältää jokaiselle työttömälle (200 000) on löydyttävä joka toinen viikko kolmen tunnin työjakso esimerkiksi yksityisperheestä tai yrityksestä.  

Ai että oikein yksityiset perheet voisivat olla työllistäjinä?  Minkähänlaisia töitä pitäisi olla valmis tarjoamaan?

Ei ihme, että erään pk-yrittäjän Pertunmaalla Plastep Oy -nimisen muoviosia valmistavan yrityksen toimitusjohtajan Kristiina Ketomäen "kuppi" meni nurin, sillä ei yritykset voi noin vain ottaa ikään kuin "pystymetsästä" sisään yrityksen työtapoihin opetettavia ja ilman minkäänlaista korvausta.  Hallituksen kärkihankeohjelmassa kun on kaavailtu  "työnäytekustannuksista" näin;

"Työskentelyyn voi sisältyä koulutusta, valmennusta ja muuta työllistymistä edistävää tukea. Työnantajalle palvelu tarjoaisi mahdollisuuden arvioida potentiaalisen työntekijän sopivuutta. Koska ”työnäytteen” antaja saisi toimeentulonsa työttömyysturvana, palvelun käyttöönotto edellyttänee muutoksia lainsäädäntöön."

Näinpä yritykselle ei ole ainakaan tässä kohdin kerrottu tulevan minkäänlaista hyvitystä työttömän ohjaukseen/työnäytteen antamisesta.  Lampaitako yritykset ovat kun eivät omaa omin kustannuksin tai tarpeen ottaa vastaan työnäytteiden antajia?  Missä ovat hallituksen pk-yrityksiä tukevat toimet?  Ei pieni elinkeinoverotuksessa tehtävä yrittäjävähennys ole missään tapauksessa riittävä.  Etenkin, kun huomioidaan toteutettu yhteisöveroalennus, joka ei koske yksityisyrityksiä, ei kommanditti- eikä avoimia yhtiöitä.  Ei näytä hyvältä Ketomäen mukaan edes oy-muotoista yritystä.  Eikö ensin pitäisi luoda pk-yrityksille noita edellytyksiä ko. toimintaa varten? 

Ketomäkeä ärsyttää erityisesti  PK-yritysten työllistäessä noin 70 prosenttia Suomen työssäkäyvistä yksityisen puolen työntekijöistä ja tuosta huolimatta Sipilä kutsuu heitä lampaiksi.

Sipilän hallitus näyttäisi ikään kuin koittavan kepillä jäätä josko yritykset saisi ottamaan siipien suojiin ilman minkäänlaista hyvitysta ja vieläpä kaikki 200 000 työtöntä.  Edes muutamaksi tunniksi viikottain.  Ilmeisesti hallituksessa kuvitellaan, että työttömien ohjaus ei aiheuta yritykselle minkäänlaista haittaa eikä ylimääräisiä kustannuksia.

 

 

Lähteet; 

http://vnk.fi/documents/10184/321857/Toimintasuunnitelma+strategisen+hallitusohjelman+k%C3%A4rkihankkeiden+ja+reformien+toimeenpanemiseksi+2015%E2%80%932019,+p%C3%A4ivitys+2016/305dcb6c-c9f8-4aca-bbbb-1018cd7a1fd8

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801162200671517_u0.shtml

 

]]>
25 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249233-pk-yrittajien-kuppi-nurin-eika-ihme#comments Pääministeri Juha Sipilä Pk-yritykset Työttömien aktivointi Tue, 16 Jan 2018 14:03:20 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249233-pk-yrittajien-kuppi-nurin-eika-ihme
Yritykset, lähtekää Suomesta http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233727-yritykset-lahtekaa-suomesta <p>Suomalaisia PK-yrityksiä on kannustettava kansainvälistymiseen -näin paitsi vahvistetaan niiden omia toimintaedellytyksiä, myös luodaan uusia työpaikkoja vastaisuudessa.</p><p>Olen jo pitkään seurannut kuinka Suomessa ympäripyöreästi peräänkuulutetaan työpaikkojen luomista. Poliitikko toisensa jälkeen kauhistelee työttömyystilastoja mutta mitään ei tapahdu.</p><p>Muiden lailla olen odottanut heidän ratkaisujaan asian suhteen ja edes jotain konkretiaa, millä asiaan lähdettäisiin hakemaan pysyvää muutosta mutta ei. Niinpä lähdin itse tutustumaan, mitä asialle voisi tehdä.</p><p>Olen jutellut niin kansainvälisten opiskelijoiden kuin kantaväestöön kuuluvien ihmisten kanssa ja kansainvälistyminen nousee jatkuvasti yhdeksi malliksi siitä, miten Suomessakin voitaisiin lisätä työpaikkoja.</p><p>Otetaan esimerkiksi vaikka siivousalan firmat tai kierrätysbisneksen malli. Esimerkiksi Itä-Afrikassa riittää roskaa, eikä paikallinen jengi siihen juurikaan kiinnitä huomiota. Asiaan ei siellä puututa, koska ensinnäkään suurin osa ihmisistä ei tiedä miksi ja miten se pitäisi hoitaa eli kukaan ei koe sitä tarpeellisena.</p><p>Esimerkiksi Lassilan &amp; Tikanojan kaltaisten suomalaisyritysten kautta Suomella olisi huikeasti tietotaitoa ja kalustoa, joilla näissä ongelmissa auttaa. Samalla yritykset voisivat laajentua kohdemaihin perustaen sinne esimerkiksi jäteongelmaan erikoistuneita huoltolaitoksia. Suomesta löytyisi niin kansainvälisiä opiskelijoita kuin muitakin; tuhansia ilmaista koulutusta täällä nauttivia opiskelijoita, joista tarvittavaa työvoimaa voitaisiin rekrytoida.</p><p>Heitä voitaisiin rekrytoida suoraan oppilaitoksista yrityksiin, joilla olisi kiinnostusta kansainvälistymiseen. Mitä hyötyä tästä olisi? No ensinnäkin se, että näin esimerkkiyrityksen kaltaisia palveluja päästäisiin viemään kauas Suomen rajojen ulkopuolellekin.</p><p>Näitä yrityksiä vientikelpoisine tuotteineen ja palveluineen on Suomessa paljon. Itse tunnen esimerkiksi venäläistuttavia, jotka vievät Suomesta mm. vanhoja traktoreita Afrikkaan ja tienaavat prosessissa kunnolla. Tiedän myös olevan lääkäreitä ja muita terveydenhuoltoalan ihmisiä, jotka vievät erilaisia alan tarvikkeita Afrikkaan ja Aasiaan luoden vastaavasti uusia työpaikkoja sinne. Mietin parhaillani miten suomalaisyrityksiä saisi paremmin kannustettua mukaan tähän.</p><p>Minusta meillä on keinoja ja näiden tehokkaampaan hyödyntämiseen haluaisin panostaa, mikäli tulen valituksi kuntavaaleissa ja myöhemmin eduskuntavaaleissa. Pelkät rohkaisevat sanat eivät enää riitä &ndash; nyt tarvitaan kansallista strategiaa ja käytännön tason toimia.&nbsp;Tarvitaan porkkanoita, mutta myös potkuja persauksiin, jotta kansainvälisyys saadaan kunnolla käyntiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisia PK-yrityksiä on kannustettava kansainvälistymiseen -näin paitsi vahvistetaan niiden omia toimintaedellytyksiä, myös luodaan uusia työpaikkoja vastaisuudessa.

Olen jo pitkään seurannut kuinka Suomessa ympäripyöreästi peräänkuulutetaan työpaikkojen luomista. Poliitikko toisensa jälkeen kauhistelee työttömyystilastoja mutta mitään ei tapahdu.

Muiden lailla olen odottanut heidän ratkaisujaan asian suhteen ja edes jotain konkretiaa, millä asiaan lähdettäisiin hakemaan pysyvää muutosta mutta ei. Niinpä lähdin itse tutustumaan, mitä asialle voisi tehdä.

Olen jutellut niin kansainvälisten opiskelijoiden kuin kantaväestöön kuuluvien ihmisten kanssa ja kansainvälistyminen nousee jatkuvasti yhdeksi malliksi siitä, miten Suomessakin voitaisiin lisätä työpaikkoja.

Otetaan esimerkiksi vaikka siivousalan firmat tai kierrätysbisneksen malli. Esimerkiksi Itä-Afrikassa riittää roskaa, eikä paikallinen jengi siihen juurikaan kiinnitä huomiota. Asiaan ei siellä puututa, koska ensinnäkään suurin osa ihmisistä ei tiedä miksi ja miten se pitäisi hoitaa eli kukaan ei koe sitä tarpeellisena.

Esimerkiksi Lassilan & Tikanojan kaltaisten suomalaisyritysten kautta Suomella olisi huikeasti tietotaitoa ja kalustoa, joilla näissä ongelmissa auttaa. Samalla yritykset voisivat laajentua kohdemaihin perustaen sinne esimerkiksi jäteongelmaan erikoistuneita huoltolaitoksia. Suomesta löytyisi niin kansainvälisiä opiskelijoita kuin muitakin; tuhansia ilmaista koulutusta täällä nauttivia opiskelijoita, joista tarvittavaa työvoimaa voitaisiin rekrytoida.

Heitä voitaisiin rekrytoida suoraan oppilaitoksista yrityksiin, joilla olisi kiinnostusta kansainvälistymiseen. Mitä hyötyä tästä olisi? No ensinnäkin se, että näin esimerkkiyrityksen kaltaisia palveluja päästäisiin viemään kauas Suomen rajojen ulkopuolellekin.

Näitä yrityksiä vientikelpoisine tuotteineen ja palveluineen on Suomessa paljon. Itse tunnen esimerkiksi venäläistuttavia, jotka vievät Suomesta mm. vanhoja traktoreita Afrikkaan ja tienaavat prosessissa kunnolla. Tiedän myös olevan lääkäreitä ja muita terveydenhuoltoalan ihmisiä, jotka vievät erilaisia alan tarvikkeita Afrikkaan ja Aasiaan luoden vastaavasti uusia työpaikkoja sinne. Mietin parhaillani miten suomalaisyrityksiä saisi paremmin kannustettua mukaan tähän.

Minusta meillä on keinoja ja näiden tehokkaampaan hyödyntämiseen haluaisin panostaa, mikäli tulen valituksi kuntavaaleissa ja myöhemmin eduskuntavaaleissa. Pelkät rohkaisevat sanat eivät enää riitä – nyt tarvitaan kansallista strategiaa ja käytännön tason toimia. Tarvitaan porkkanoita, mutta myös potkuja persauksiin, jotta kansainvälisyys saadaan kunnolla käyntiin.

]]>
47 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233727-yritykset-lahtekaa-suomesta#comments Raha Kansainvälistyminen Pk-yritykset Rohkaisua Suomalaisetyritykset Sat, 18 Mar 2017 19:57:44 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233727-yritykset-lahtekaa-suomesta
Unohtakaa pk-yritykset http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228563-unohtakaa-pk-yritykset <p>Kaikki ovat nykyään pk-yritysten ystäviä. EU korostaa päätöksenteossa pk-yritysten toimintaedellytyksiä, hallituksen reformeissa kannetaan erityisesti huolta pk-yrityksistä ja EK:kin on linjannut &nbsp;siirtävänsä painopistettä voimakkaammin&nbsp; pk-yritysten edunvalvontaan.</p><p>Miksi kukaan olisikaan pk-yrityksiä vastaan? &nbsp;Ongelma on vain se, että pk-yritys on määritelmänä täysin hyödytön silloin kun puhutaan muusta kuin kirjanpidollisista vaatimuksista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, jota varten koko määritelmä on syntynyt.</p><p>Määritelmän mukaan pk-yrityksiä ovat sellaiset yritykset joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa. Lisäksi edellytetään että osakkeista ei ole neljäsosaa enemmän sellaisen yrityksen omistuksessa, joka ei itse ole pk-yritys. Tosin sanoen esimerkiksi suuryritysten tytäryhtiöitä ei lasketa pk-yrityksiksi.</p><p>Pk-yrityksen määritelmä yrityksiä tyypittelevänä ryhmänä on hyödytön useasta syystä johtuen.</p><p>Ensinnäkin lähes kaikki yritykset Suomessa ovat pk-yrityksiä. Tilastoissa usein näkee, että pk-yritysten osuus olisi jopa yli 99%. Näissä laskelmissa on kuitenkin käytetty määritelmänä yksinomaan henkilöstömäärää. Kun joukosta poistetaan konserniin kuulumattomat pk-yritykset, on pk-yrityksiä yrityskannasta noin 95%. Pk-yrityksen määritelmä rajaa siis ulkopuolelle vain hyvin pienen (joskin kansantaloudellisesti merkittävän) osan yrityksiä.</p><p>Toinen ongelma on edellistä suurempi. Pk-yritysten ryhmään kuuluvilla yrityksillä on hyvin vähän yhteisiä nimittäjiä. Saman kategorian alle kuuluvat yli 200 henkilöä työllistävät kymmenien miljoonien liikevaihtoa tekevät yritykset ja yksinyrittäjät, joiden liikevaihto jää alle sataantuhanteen euroon. Näillä yritystyypeillä ei ole juuri muuta yhteistä kuin tietyt kaikkia yrityksiä koskevat lait. &nbsp;</p><p>Suomalaisen yli sata ihmistä työllistävän pk-yrityksen haasteet ovat merkittävästi enemmän samanlaisia kotimaisen suuryrityksen kuin mikroyrityksen kanssa. &nbsp;Pk-yrityksistä valtaosa, yli 95%, kuuluu alle 10 ihmistä työllistävien mikroyritysten kategoriaan.</p><p>Kolmas ongelma liittyy suuryrityksiin. Pk-yrityksen määritelmä jakaa yritykset sattumanvaraisesti kahteen kategoriaan. Kuten edellä todettiin, on &rdquo;suuret pk-yritykset&rdquo; (keskisuuret yritykset) luonteeltaan paljon lähempänä suuria yrityksiä kuin mikroyrityksiä. Kun lainsäädännössä ja poliittisessa päätöksenteossa pyritään turvaamaan erityisesti pk-yritysten asemaa, tullaan tällöin täysin sattumanvaraisesti syrjineeksi suuryrityksiä, jotka käytännössä voivat olla täysin keskisuurten yritysten kaltaisia. Politiikan tavoitteena kai kuitenkin on, että pk-yritykset kasvaisivat vielä saavutettuaan tuon maagisen pk-yrityksen määritelmän rajan.</p><p>Pk-yritysten sijaan tulisikin nykyistä selvemmin erottaa omaksi kategoriakseen nanoyritykset eli yksinyrittäjät, mikroyritykset (1-9 henkilöä työllistävät) ja pienet yritykset (alle 50 hlöä).&nbsp; Jokainen näistä kategorioista muodostaa muutoksen toiminnan luonteessa. Työllistäminen on ensimmäinen kynnys. Kun yrityksen koko kasvaa toiselle kymmenelle se tarvitsee jo uusia johtamisen rakenteita. Toimialasta ja toiminnan luonteesta riippuen 40-50 henkilön yritys tarvitsee jälleen uudenlaisia johtamisen ja omistamisen rakenteita edelleen kasvaakseen. &nbsp;</p><p>Koko ei ole myöskään välttämättä keskeisin tekijä: omistuspohja, työnantajana toimiminen, kasvuhalukkuus, kansainvälisyys ja vientiliiketoiminta erottavat toiminnallisesti paljon enemmän yrityksiä kuin niiden koko. &nbsp;Pk-yrityksen määritelmä niputtaa samaan kategoriaan nämä toisistaan täysin poikkeavat yritykset ja samalla mielivaltaisesti sulkee pois osan suuremmista yrityksistä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikki ovat nykyään pk-yritysten ystäviä. EU korostaa päätöksenteossa pk-yritysten toimintaedellytyksiä, hallituksen reformeissa kannetaan erityisesti huolta pk-yrityksistä ja EK:kin on linjannut  siirtävänsä painopistettä voimakkaammin  pk-yritysten edunvalvontaan.

Miksi kukaan olisikaan pk-yrityksiä vastaan?  Ongelma on vain se, että pk-yritys on määritelmänä täysin hyödytön silloin kun puhutaan muusta kuin kirjanpidollisista vaatimuksista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, jota varten koko määritelmä on syntynyt.

Määritelmän mukaan pk-yrityksiä ovat sellaiset yritykset joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa. Lisäksi edellytetään että osakkeista ei ole neljäsosaa enemmän sellaisen yrityksen omistuksessa, joka ei itse ole pk-yritys. Tosin sanoen esimerkiksi suuryritysten tytäryhtiöitä ei lasketa pk-yrityksiksi.

Pk-yrityksen määritelmä yrityksiä tyypittelevänä ryhmänä on hyödytön useasta syystä johtuen.

Ensinnäkin lähes kaikki yritykset Suomessa ovat pk-yrityksiä. Tilastoissa usein näkee, että pk-yritysten osuus olisi jopa yli 99%. Näissä laskelmissa on kuitenkin käytetty määritelmänä yksinomaan henkilöstömäärää. Kun joukosta poistetaan konserniin kuulumattomat pk-yritykset, on pk-yrityksiä yrityskannasta noin 95%. Pk-yrityksen määritelmä rajaa siis ulkopuolelle vain hyvin pienen (joskin kansantaloudellisesti merkittävän) osan yrityksiä.

Toinen ongelma on edellistä suurempi. Pk-yritysten ryhmään kuuluvilla yrityksillä on hyvin vähän yhteisiä nimittäjiä. Saman kategorian alle kuuluvat yli 200 henkilöä työllistävät kymmenien miljoonien liikevaihtoa tekevät yritykset ja yksinyrittäjät, joiden liikevaihto jää alle sataantuhanteen euroon. Näillä yritystyypeillä ei ole juuri muuta yhteistä kuin tietyt kaikkia yrityksiä koskevat lait.  

Suomalaisen yli sata ihmistä työllistävän pk-yrityksen haasteet ovat merkittävästi enemmän samanlaisia kotimaisen suuryrityksen kuin mikroyrityksen kanssa.  Pk-yrityksistä valtaosa, yli 95%, kuuluu alle 10 ihmistä työllistävien mikroyritysten kategoriaan.

Kolmas ongelma liittyy suuryrityksiin. Pk-yrityksen määritelmä jakaa yritykset sattumanvaraisesti kahteen kategoriaan. Kuten edellä todettiin, on ”suuret pk-yritykset” (keskisuuret yritykset) luonteeltaan paljon lähempänä suuria yrityksiä kuin mikroyrityksiä. Kun lainsäädännössä ja poliittisessa päätöksenteossa pyritään turvaamaan erityisesti pk-yritysten asemaa, tullaan tällöin täysin sattumanvaraisesti syrjineeksi suuryrityksiä, jotka käytännössä voivat olla täysin keskisuurten yritysten kaltaisia. Politiikan tavoitteena kai kuitenkin on, että pk-yritykset kasvaisivat vielä saavutettuaan tuon maagisen pk-yrityksen määritelmän rajan.

Pk-yritysten sijaan tulisikin nykyistä selvemmin erottaa omaksi kategoriakseen nanoyritykset eli yksinyrittäjät, mikroyritykset (1-9 henkilöä työllistävät) ja pienet yritykset (alle 50 hlöä).  Jokainen näistä kategorioista muodostaa muutoksen toiminnan luonteessa. Työllistäminen on ensimmäinen kynnys. Kun yrityksen koko kasvaa toiselle kymmenelle se tarvitsee jo uusia johtamisen rakenteita. Toimialasta ja toiminnan luonteesta riippuen 40-50 henkilön yritys tarvitsee jälleen uudenlaisia johtamisen ja omistamisen rakenteita edelleen kasvaakseen.  

Koko ei ole myöskään välttämättä keskeisin tekijä: omistuspohja, työnantajana toimiminen, kasvuhalukkuus, kansainvälisyys ja vientiliiketoiminta erottavat toiminnallisesti paljon enemmän yrityksiä kuin niiden koko.  Pk-yrityksen määritelmä niputtaa samaan kategoriaan nämä toisistaan täysin poikkeavat yritykset ja samalla mielivaltaisesti sulkee pois osan suuremmista yrityksistä.

 

]]>
3 http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228563-unohtakaa-pk-yritykset#comments Raha PK-sektori Pk-yrittäjät Pk-yritykset Suuryhtiöt Thu, 29 Dec 2016 09:03:59 +0000 Mikko Wennberg http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228563-unohtakaa-pk-yritykset
Kaikki yritykset samalle viivalle http://ritvalehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222805-kaikki-yritykset-samalle-viivalle <p>Hieno avaus hallitukselta on se, että nyt on jo edes annettu toivoa, myös pk sektorille suunnattuun tasa-arvoisempaan ja kilpailukykyä parantavaan kehitykseen, verohelpotusten ja yhteisen keskustelukulttuurin löytämiseksi, myös pk sektorille.</p><p>Olen tästäkin asiasta ollut huolissani ja &nbsp;mukana jopa kansalaisaloitteessa, missä toivoimme, että myös pk sektori pääsisi yhteisiin neuvotteluihin kun luodaan pelisääntöjä ns. kolmikannassa. Olen ihmetellyt miksi pk sektorilta siellä ei ole edustusta, vaikka ne työllistävät eniten ihmisiä ja nyt viennin hiipuessa, ovat myös merkittävä kasvun tuottaja, vaikka eivät olekkaan olleet tasa-arvoisessa kilpailuasemassa suurten toimijoiden ja erilaisten yritysmuotojen&nbsp;kanssa.</p><p>Nyt lupaus antaa edes toivoa tasa-arvon mahdollisuudesta ja yritysten kasvun mahdollisuuksista , kun toimii lain mukaan ja maksaa kaikki vastuunsa. Samaan aikaan kuulemme uutisia lähes päivittäin, erilaisista veronkierto -ja vilppi epäilyistä, korruptiosta, hyväveliverkostojen myyräntyöstä, missä sisäpiiritiedon kautta ohjaillaan mahdollisuuksia itselle ja omille kavereille.</p><p>Kun tiedämme, kuinka paljon edullisemmin voi suuri yritys saada hankintansa yhteissopimuksella, kun ostaa erittäin suurissa erissä ja jakaa sitten tuotteet yksiköihinsä eri puolilla maailmaa. Nämä vahvat suuret yritykset saavat myös erittäin pitkän maksuajan, koska nekin voidaan neuvotella itselle sopiviksi, kun ostoerät ovat suuria ja taustalla on vakavarainen hyvin asiansa hoitanut iso firma.&nbsp;</p><p>Toisin on pienillä yrittäjillä. Moni aloittava yrittäjä, jolla ei ole vielä näyttöä osaamisesta, tai taustalla on vaikea pitkä työttömyys ja omaisuutta vähän. Hänen on maksettava suurin hinta ensin lainastaan, jos sellaista saa. Sitten kun hankkii tarvikkeita ja raaka-aineita, usein nekin joutuu maksamaan etukäteen ja kun on tehnyt työn, odottaa itse saataviaan 2-3 viikkoa. Pienillä tuloilla ei ole varaa ostaa isoja eriä ja ei ole siihen edes tarvetta, joten hintakin on usein jopa kalliimpi kuin tavalliselle kuluttajalle.</p><p>Toiminimiyrittäjä maksaa vielä kovan veron, kaikesta tulostaan ja tilittää veronsa pyrkien olemaan tarkka, myös näissä asioissa. Olisi oikeasti aika saada mukaan kaikenlaisten yrittäjien edustus neuvottelupöytään , jotta kaikkien ääni kuuluu ja oikeasti saadaan tasa-arvoisuutta &nbsp;ja sen kautta kasvua erilaisten yrittäjien kesken.</p><p>Toivoa vaan sopii, ettei tätäkin lupausta vedetä pian pois ja petetä jälleen &nbsp;pk yrittäjiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hieno avaus hallitukselta on se, että nyt on jo edes annettu toivoa, myös pk sektorille suunnattuun tasa-arvoisempaan ja kilpailukykyä parantavaan kehitykseen, verohelpotusten ja yhteisen keskustelukulttuurin löytämiseksi, myös pk sektorille.

Olen tästäkin asiasta ollut huolissani ja  mukana jopa kansalaisaloitteessa, missä toivoimme, että myös pk sektori pääsisi yhteisiin neuvotteluihin kun luodaan pelisääntöjä ns. kolmikannassa. Olen ihmetellyt miksi pk sektorilta siellä ei ole edustusta, vaikka ne työllistävät eniten ihmisiä ja nyt viennin hiipuessa, ovat myös merkittävä kasvun tuottaja, vaikka eivät olekkaan olleet tasa-arvoisessa kilpailuasemassa suurten toimijoiden ja erilaisten yritysmuotojen kanssa.

Nyt lupaus antaa edes toivoa tasa-arvon mahdollisuudesta ja yritysten kasvun mahdollisuuksista , kun toimii lain mukaan ja maksaa kaikki vastuunsa. Samaan aikaan kuulemme uutisia lähes päivittäin, erilaisista veronkierto -ja vilppi epäilyistä, korruptiosta, hyväveliverkostojen myyräntyöstä, missä sisäpiiritiedon kautta ohjaillaan mahdollisuuksia itselle ja omille kavereille.

Kun tiedämme, kuinka paljon edullisemmin voi suuri yritys saada hankintansa yhteissopimuksella, kun ostaa erittäin suurissa erissä ja jakaa sitten tuotteet yksiköihinsä eri puolilla maailmaa. Nämä vahvat suuret yritykset saavat myös erittäin pitkän maksuajan, koska nekin voidaan neuvotella itselle sopiviksi, kun ostoerät ovat suuria ja taustalla on vakavarainen hyvin asiansa hoitanut iso firma. 

Toisin on pienillä yrittäjillä. Moni aloittava yrittäjä, jolla ei ole vielä näyttöä osaamisesta, tai taustalla on vaikea pitkä työttömyys ja omaisuutta vähän. Hänen on maksettava suurin hinta ensin lainastaan, jos sellaista saa. Sitten kun hankkii tarvikkeita ja raaka-aineita, usein nekin joutuu maksamaan etukäteen ja kun on tehnyt työn, odottaa itse saataviaan 2-3 viikkoa. Pienillä tuloilla ei ole varaa ostaa isoja eriä ja ei ole siihen edes tarvetta, joten hintakin on usein jopa kalliimpi kuin tavalliselle kuluttajalle.

Toiminimiyrittäjä maksaa vielä kovan veron, kaikesta tulostaan ja tilittää veronsa pyrkien olemaan tarkka, myös näissä asioissa. Olisi oikeasti aika saada mukaan kaikenlaisten yrittäjien edustus neuvottelupöytään , jotta kaikkien ääni kuuluu ja oikeasti saadaan tasa-arvoisuutta  ja sen kautta kasvua erilaisten yrittäjien kesken.

Toivoa vaan sopii, ettei tätäkin lupausta vedetä pian pois ja petetä jälleen  pk yrittäjiä.

]]>
0 http://ritvalehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222805-kaikki-yritykset-samalle-viivalle#comments Pk-yritykset Thu, 15 Sep 2016 07:27:24 +0000 Ritva Lehtonen http://ritvalehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222805-kaikki-yritykset-samalle-viivalle
Luottamus tulevaisuuteen voimistumassa http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222761-luottamus-tulevaisuuteen-voimistumassa <p>Olin eilen aamulla PK-yritysbarometrin julkaisu- ja keskustelutilaisuudessa. Barometria on tehty kuta kuinkin samalla sapluunalla 2000-luvun alusta alkaen. Menneitä katsellessa; ovat toteutuneet vastanneet varsin hyvin ennakoitua 3&hellip;12 kuukauden viiveellä. Nyt julkaistun barometrin perustietona on 6010 yrityksen &nbsp;näkemykset. Kartoitus &nbsp;tehtiin heinä- ja elokuussa. Merkille pantavaa on voimakkaasti kasvuhakuisten ja kasvuun tähtäävien yritysten osuuden lisääntyminen suhteessa ei kasvutavoitteita omaaviin tai toimintansa lopettaviin yrityksiin. Kun toisella neljänneksellä 2015 voimakkaasti kasvua haki 8% yrityksistä ja mahdollisuuksien mukaan kasvua 34% - on vastaavat luvut toisen neljänneksen 2016 jälkeen 11% ja 39 %. Siis puolet PK- yrityksistä hakee kasvua. Kasvuhakuisuus on lisääntynyt kaikilla toimialoilla. Lisäksi suoraa vientiä harjoittavista yrityksistä peräti 58 % uskoo viennin arvon kasvavan seuraavan 12 kk aikana (vastaavasti 5 % uskoo arvon pienevän). Mikä ilahduttavinta teollisuudessa peräti 63% uskoo viennin arvon kasvuun. &nbsp;Henkilöstön määrän odotetaan kasvavan kaikilla toimialoilla (teollisuus, rakentaminen, kauppa ja palvelut).</p><p>Tiedän yrittäjänä ja lukuisien pk-yrityksien hallituksissa ja asiantuntijatehtävissä olleena, millainen merkitys luottamuksella - kysynnän lisäksi on; poliittiseen päätöksentekoon, rahan saantiin ja työmarkkinajärjestöjen toimintakykyyn.&nbsp; Mielestäni PK- yrityksien rakenteisiin liittyvä suurin yksittäinen vaikutin viimeisen 10 vuoden aikana on ollut ikääntymisiin liittyneet omistajavaihdokset. Finanssikriisi vaikeutti luopumisia ja ennen kriisiä tehdyt yrityskaupat saivat kylmää kyytiä kysynnän vähetessä ja rahoituksen saatavuuden heiketessä. Vaikka sukupolvenvaihdoksien suuret &rdquo;vaihtovuodet&rdquo; vielä jatkuvat ainakin 10 vuotta, on osaaminen ja riskien hallinta vaihdosprosesseihin lisääntynyt kaikissa sidosryhmissä.&nbsp;</p><p>Nyt sitten toivotaan ja odotetaan &quot;tulitukea&quot; poliittisilta päätöksentekijöiltä, työmarkkinajärjestöiltä, rahoittajilta ja erityisesti maakuntien toimijoilta yrittäjäyhdistykset ja koulutusorganisaatiot mukaanlukien.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin eilen aamulla PK-yritysbarometrin julkaisu- ja keskustelutilaisuudessa. Barometria on tehty kuta kuinkin samalla sapluunalla 2000-luvun alusta alkaen. Menneitä katsellessa; ovat toteutuneet vastanneet varsin hyvin ennakoitua 3…12 kuukauden viiveellä. Nyt julkaistun barometrin perustietona on 6010 yrityksen  näkemykset. Kartoitus  tehtiin heinä- ja elokuussa. Merkille pantavaa on voimakkaasti kasvuhakuisten ja kasvuun tähtäävien yritysten osuuden lisääntyminen suhteessa ei kasvutavoitteita omaaviin tai toimintansa lopettaviin yrityksiin. Kun toisella neljänneksellä 2015 voimakkaasti kasvua haki 8% yrityksistä ja mahdollisuuksien mukaan kasvua 34% - on vastaavat luvut toisen neljänneksen 2016 jälkeen 11% ja 39 %. Siis puolet PK- yrityksistä hakee kasvua. Kasvuhakuisuus on lisääntynyt kaikilla toimialoilla. Lisäksi suoraa vientiä harjoittavista yrityksistä peräti 58 % uskoo viennin arvon kasvavan seuraavan 12 kk aikana (vastaavasti 5 % uskoo arvon pienevän). Mikä ilahduttavinta teollisuudessa peräti 63% uskoo viennin arvon kasvuun.  Henkilöstön määrän odotetaan kasvavan kaikilla toimialoilla (teollisuus, rakentaminen, kauppa ja palvelut).

Tiedän yrittäjänä ja lukuisien pk-yrityksien hallituksissa ja asiantuntijatehtävissä olleena, millainen merkitys luottamuksella - kysynnän lisäksi on; poliittiseen päätöksentekoon, rahan saantiin ja työmarkkinajärjestöjen toimintakykyyn.  Mielestäni PK- yrityksien rakenteisiin liittyvä suurin yksittäinen vaikutin viimeisen 10 vuoden aikana on ollut ikääntymisiin liittyneet omistajavaihdokset. Finanssikriisi vaikeutti luopumisia ja ennen kriisiä tehdyt yrityskaupat saivat kylmää kyytiä kysynnän vähetessä ja rahoituksen saatavuuden heiketessä. Vaikka sukupolvenvaihdoksien suuret ”vaihtovuodet” vielä jatkuvat ainakin 10 vuotta, on osaaminen ja riskien hallinta vaihdosprosesseihin lisääntynyt kaikissa sidosryhmissä. 

Nyt sitten toivotaan ja odotetaan "tulitukea" poliittisilta päätöksentekijöiltä, työmarkkinajärjestöiltä, rahoittajilta ja erityisesti maakuntien toimijoilta yrittäjäyhdistykset ja koulutusorganisaatiot mukaanlukien.

]]>
7 http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222761-luottamus-tulevaisuuteen-voimistumassa#comments Pk-yritykset Wed, 14 Sep 2016 08:03:22 +0000 Seppo Turunen http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222761-luottamus-tulevaisuuteen-voimistumassa
Suomalaisten yritysten menestyksen tiellä on itse aiheutettuja esteitä http://thoulne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215509-suomalaisten-yritysten-menestyksen-tiella-on-itse-aiheuttuja-esteita <p>Tilasin kuusi viikkoa sitten helsinkiläisestä laatuhuonekaluja myyvästä tunnetusta kalusteliikkeestä ydinkeskustasta lisäosia kodin kirjahyllykköön. Valmistaja on tunnettu laatukalusteiden valmistaja.</p><p>Paketit saapuivat sopivasti viikonlopuksi. Tyytyväisenä avasimme paketit ryhtyäksemme kasaamaan kirjahyllyn jatkosta, joka koostui kahdesta osasta, sokkelista ja kansilevystä. Muut osat olivat ennestään 25 vuotta sitten hankittuina. Uuteen kotiin ei mahtunut vanhan asunnon huonekorkeuden mukaan rakennettu hyllykkö. Kansilevyn ja sokkelin avulla saamme matalan jatkoksen hyllykköömme. Lisätila himolukijan kirjahyllykköön on tervetullut. Ja sen päällä voi pitää levysoitinta ym. äänentoistimia.</p><p>Pettymys oli raju, kun kansilevyn paketin avattuamme totesimme sen olevan päästä halki. Massiivikoivuinen, painava levy oli kolahtanut logistiikkayrityksen suorittaman kotiinkuljetuksen tai tehtaan liikkeeseen toimittamisen yhteydessä jossakin vaiheessa permantoon. Pahvipakkaus oli yksinkertaista aaltopahvia!</p><p>Järjettömyyden huippu! Laatuvalmistaja ei ollut varustanut pakettia kulmavahvikkeilla ja vaimennuskulmakkeilla, kuten naapurimaan Ikea varustaa halvimpienkin huonekalujensa paketit. Ikealla ei ole varaa tuottaa pettymyksiä asiakkailleen. Niinpä yhtiön kansainvälinen menestys on takuuvarma.</p><p>Pitkän toimitusajan jälkeen olisi todella toivonut, että lisähyllytilan pystytys olisi toteutunut välittömästi. Kuljetuksen huolimattomuus ja valmistajan lähettämön puutteellinen pakkauskäytäntö ovat täysin itse aiheutettuja esteitä yrityksen menestyksen tiellä. Jos ikinä saamme ehjiä osia hyllykkömme jatkosta varten, emme ainakaan voi kenellekään suositella valmistajaa.</p><p>Ilman aaltopahvipakkauksen kulmavahvikkeita tehtaalta lähetetty massiivikoivuinen levy halkeaa välittömästi pakkauksen osuessa kulma edellä lattiaan tai katuun. Painavan koivulevyn pakkauksen liian ohut rakenne on typeryyden huipentuma. Pakkausmateriaalia ei olisi kannattanut käyttää säästeliäästi. Se kostautui.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tilasin kuusi viikkoa sitten helsinkiläisestä laatuhuonekaluja myyvästä tunnetusta kalusteliikkeestä ydinkeskustasta lisäosia kodin kirjahyllykköön. Valmistaja on tunnettu laatukalusteiden valmistaja.

Paketit saapuivat sopivasti viikonlopuksi. Tyytyväisenä avasimme paketit ryhtyäksemme kasaamaan kirjahyllyn jatkosta, joka koostui kahdesta osasta, sokkelista ja kansilevystä. Muut osat olivat ennestään 25 vuotta sitten hankittuina. Uuteen kotiin ei mahtunut vanhan asunnon huonekorkeuden mukaan rakennettu hyllykkö. Kansilevyn ja sokkelin avulla saamme matalan jatkoksen hyllykköömme. Lisätila himolukijan kirjahyllykköön on tervetullut. Ja sen päällä voi pitää levysoitinta ym. äänentoistimia.

Pettymys oli raju, kun kansilevyn paketin avattuamme totesimme sen olevan päästä halki. Massiivikoivuinen, painava levy oli kolahtanut logistiikkayrityksen suorittaman kotiinkuljetuksen tai tehtaan liikkeeseen toimittamisen yhteydessä jossakin vaiheessa permantoon. Pahvipakkaus oli yksinkertaista aaltopahvia!

Järjettömyyden huippu! Laatuvalmistaja ei ollut varustanut pakettia kulmavahvikkeilla ja vaimennuskulmakkeilla, kuten naapurimaan Ikea varustaa halvimpienkin huonekalujensa paketit. Ikealla ei ole varaa tuottaa pettymyksiä asiakkailleen. Niinpä yhtiön kansainvälinen menestys on takuuvarma.

Pitkän toimitusajan jälkeen olisi todella toivonut, että lisähyllytilan pystytys olisi toteutunut välittömästi. Kuljetuksen huolimattomuus ja valmistajan lähettämön puutteellinen pakkauskäytäntö ovat täysin itse aiheutettuja esteitä yrityksen menestyksen tiellä. Jos ikinä saamme ehjiä osia hyllykkömme jatkosta varten, emme ainakaan voi kenellekään suositella valmistajaa.

Ilman aaltopahvipakkauksen kulmavahvikkeita tehtaalta lähetetty massiivikoivuinen levy halkeaa välittömästi pakkauksen osuessa kulma edellä lattiaan tai katuun. Painavan koivulevyn pakkauksen liian ohut rakenne on typeryyden huipentuma. Pakkausmateriaalia ei olisi kannattanut käyttää säästeliäästi. Se kostautui.

 

 

]]>
4 http://thoulne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215509-suomalaisten-yritysten-menestyksen-tiella-on-itse-aiheuttuja-esteita#comments Logistiikkayritykset Pk-yritykset Sat, 16 Apr 2016 19:35:03 +0000 Terho Nikulainen http://thoulne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215509-suomalaisten-yritysten-menestyksen-tiella-on-itse-aiheuttuja-esteita
Yrittäjyyspaketti on hyvä alku http://mikkokiuttu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215438-yrittajyyspaketti-on-hyva-alku <p>Kauan kaivattu yrittäjävähennys tulee voimaan ensi vuoden alusta. Toiminimille ja henkilöyhtiöille suunnattu yrittäjävähennys antaa verokannusteita erityisesti pienyrityksiä ajatellen. Hallituksen yrittäjyyspaketilla panostetaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka vastaavat suuresta osasta uusia työpaikkoja. Myönteistä on myös se, että mikroyritykset saavat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.</p><p>Yrittäjän veroprosentti on nyt viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaavan tulotason palkansaajan. Pienille yrityksille tarkoitettu viiden prosentin yrittäjävähennyksen käyttöönotto edistää työllisyyttä, koska kasvupotentiaali on niissä työllisyyden näkökulmasta kaikkein suurin. Muutoksella henkilöyrittäjien verotus saadaan myös oikeudenmukaisemmaksi suhteessa palkansaajiin ja osakeyhtiöihin. Viime vaalikaudella yhteisöverotuksen laskeminen auttoi osakeyhtiöitä ja suuryrityksiä.</p><p>Suomi nousee vain työnteolla ja yrittäjyydellä. Talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen ja vahvistaminen vaativat paljon työtä.</p><p>Kotimaisen yrittäjyyden kasvun tukemiseen tarvitaan monenlaisia toimia vielä lisää. Paikallista sopimista yrityksiin luottamuksellisessa ilmapiirissä tarvitaan lisää. Pk-yritykset tarvitsevat investointeihinsa vaihtoehtoisia ja joustavia rahoitusratkaisuja nykyistä enemmän, koska yritysten pankkirahoitus on selvästi aiempaa tiukemmassa. Hallitus voisi kunnianhimoisesti uudistaa koko yritysveromallia Ruotsin mallin suuntaan, jossa työpanokseen perustuvia tuloja kanavoituisi paremmin investointeihin ja se loisi lisää kipeästi kaivattuja työpaikkoja.</p><p>Yrittäjyyspaketti on hyvä alku uudistuksille, jotka kannustavat yrittäjyyteen. Toivottavasti yhteiskuntasopimuksella vielä rauhoitetaan työmarkkinat ja saadaan ennustettavuutta talouskasvun pohjaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikko Kiuttu</p><p>Yrittäjä</p><p>Espoo</p> Kauan kaivattu yrittäjävähennys tulee voimaan ensi vuoden alusta. Toiminimille ja henkilöyhtiöille suunnattu yrittäjävähennys antaa verokannusteita erityisesti pienyrityksiä ajatellen. Hallituksen yrittäjyyspaketilla panostetaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka vastaavat suuresta osasta uusia työpaikkoja. Myönteistä on myös se, että mikroyritykset saavat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Yrittäjän veroprosentti on nyt viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaavan tulotason palkansaajan. Pienille yrityksille tarkoitettu viiden prosentin yrittäjävähennyksen käyttöönotto edistää työllisyyttä, koska kasvupotentiaali on niissä työllisyyden näkökulmasta kaikkein suurin. Muutoksella henkilöyrittäjien verotus saadaan myös oikeudenmukaisemmaksi suhteessa palkansaajiin ja osakeyhtiöihin. Viime vaalikaudella yhteisöverotuksen laskeminen auttoi osakeyhtiöitä ja suuryrityksiä.

Suomi nousee vain työnteolla ja yrittäjyydellä. Talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen ja vahvistaminen vaativat paljon työtä.

Kotimaisen yrittäjyyden kasvun tukemiseen tarvitaan monenlaisia toimia vielä lisää. Paikallista sopimista yrityksiin luottamuksellisessa ilmapiirissä tarvitaan lisää. Pk-yritykset tarvitsevat investointeihinsa vaihtoehtoisia ja joustavia rahoitusratkaisuja nykyistä enemmän, koska yritysten pankkirahoitus on selvästi aiempaa tiukemmassa. Hallitus voisi kunnianhimoisesti uudistaa koko yritysveromallia Ruotsin mallin suuntaan, jossa työpanokseen perustuvia tuloja kanavoituisi paremmin investointeihin ja se loisi lisää kipeästi kaivattuja työpaikkoja.

Yrittäjyyspaketti on hyvä alku uudistuksille, jotka kannustavat yrittäjyyteen. Toivottavasti yhteiskuntasopimuksella vielä rauhoitetaan työmarkkinat ja saadaan ennustettavuutta talouskasvun pohjaksi.

 

Mikko Kiuttu

Yrittäjä

Espoo

]]>
5 http://mikkokiuttu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215438-yrittajyyspaketti-on-hyva-alku#comments Kotimaa Pienyritykset Pk-yritykset Suomen talous ja työllisyys Talouspoliittikka Yrittäjyys Fri, 15 Apr 2016 09:37:39 +0000 Mikko Kiuttu http://mikkokiuttu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215438-yrittajyyspaketti-on-hyva-alku
Pk-yritysten vaikutukset työllisyyteen löivät ällikällä http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214885-pk-yritykset-ovat-kansakuntamme-pelastus <p>Kävin eilen Stadissa etsimässä kolmijalkaista jakkaraa. Erottajalla vastaan käveli entinen naapurini <strong>Bo Hager</strong>. Poikkesimme kahvilaan ja puhuimme taloudesta, kuten yleensä. Bo ihmetteli uutista, jonka mukaan Suomeen syntyneistä uusista työpaikoista...</p> <p>&quot;Vuosien 2001&ndash;2012 välillä... <strong>pk-yritysten osuus</strong> oli peräti 92,5 prosenttia.&quot;</p> <p><a href="http://rohkeasuomi.fi/2014/10/pk-yritykset-suomen-johtotahtena/">http://rohkeasuomi.fi/2014/10/pk-yritykset-suomen-johtotahtena/</a></p> <p>Ystäväni piti ällistyttävänä väitettä, että nyky-Suomessa niinkin paljon työpaikkoja loivat <strong><em>pitsa-kebabit</em></strong>.</p> <p>Nauroin ääneen, sillä tajusin miten hullunkurisesti olin itse ymmärtänyt koko asian. Minä kun olin kaikki nämä vuodet luullut, että pk:lla viitattiin <strong><em>parturi-kampaamoihin</em></strong>. Ajattelin, että siitä syystä niitä oli joka paikassa.</p> <p>Naureskelimme siinä hetken toistemme väärinkäsityksille, kunnes tajusimme, että par&#39;aikaa istuimme <strong><em>pulla-kahveilla</em></strong>. Tässä me siis itsekin taas työllistimme pk-sektoria.</p> <p>Näin sitä voi ystävien kesken mukavasti rupatellen täydentää omaa maailmankuvaansa. Viimeinkin meille hahmottui, mistä tuo huomattavan suuri luku 92,5% muodostui: pitsa-kebab, parturi-kampaamo ja pulla-kahvit. Olihan siinä jo työllisyyttä kyllikseen.</p> <p><strong>Ja miten loogiseksi suomen kieli taas paljastuikaan!</strong> Varmaan koulussakin ensimmäisenä opetettiin, että termi pk-sektori on luotu muistisäännöksi, mutta me olimme sen jo autuaasti unohtaneet, vaikka enin osa kansasta teki töitä näissä yrityksissä - jopa <strong><em>politiikan kommentaattorit</em></strong>, <strong><em>pankkikonsultit</em></strong> ja <strong><em>pakinoivat kolumnistit</em></strong>. Pk-duuni oli peruskauraa.</p> <p>Kirjaimet <strong>p</strong> ja <strong>k</strong> olivat suomalaisen työn Jin ja jang, erilliset ja erottamattomat kuten <em>porvarit</em> ja <em>kansa.</em></p> <p>Viereisessä pöydässä istunut vanhempi rouvashenkilö oli kuunnellut keskusteluamme. Hän huomautti hieman närkästyneenä, että <em>pk-sektorilla</em> kylläkin tarkoitettiin &quot;pääkaupunki-seutua&quot;. Hänen näkemyksensä mukaan 92,5% Suomen kansantuotteesta syntyi <em>pk-seudulla</em>. Siksi ne loputkin pian muuttaisivat Helsinkiin, työn perässä. Kehä III:sen ulkopuolella pyöri enää vain pari <strong><em>paperi-konetta</em></strong> ja maakuntiin jäivät vain paksukalloisimmat pölhökustaat. Jos joku tahtoi väkisin <em>perimmäiseen korpeen</em> jäädä asumaan niin tulkoot sitten toimeen perunalla ja kaljalla, poronhoidolla ja kalastuksella.</p> <p>Rouva taisi olla kotoisin Töölöstä, mutta en voinut kuin ihailla sitä miten paljon merkitystä oli luterilainen henki saanut kiteytymään äidinkielemme yhteen sanaan. Ja vaikka putoaisimme kaikkien turvaverkkojen läpi, oli vielä toivoa työllistyä <strong><em>pussi-kalja-sektorilla</em></strong>. Viime hädässä uraa voisi luoda <strong><em>puisto-kemistinä</em></strong> tai <strong><em>pullon-kerääjänä</em></strong>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kävin eilen Stadissa etsimässä kolmijalkaista jakkaraa. Erottajalla vastaan käveli entinen naapurini Bo Hager. Poikkesimme kahvilaan ja puhuimme taloudesta, kuten yleensä. Bo ihmetteli uutista, jonka mukaan Suomeen syntyneistä uusista työpaikoista...

"Vuosien 2001–2012 välillä... pk-yritysten osuus oli peräti 92,5 prosenttia."

http://rohkeasuomi.fi/2014/10/pk-yritykset-suomen-johtotahtena/

Ystäväni piti ällistyttävänä väitettä, että nyky-Suomessa niinkin paljon työpaikkoja loivat pitsa-kebabit.

Nauroin ääneen, sillä tajusin miten hullunkurisesti olin itse ymmärtänyt koko asian. Minä kun olin kaikki nämä vuodet luullut, että pk:lla viitattiin parturi-kampaamoihin. Ajattelin, että siitä syystä niitä oli joka paikassa.

Naureskelimme siinä hetken toistemme väärinkäsityksille, kunnes tajusimme, että par'aikaa istuimme pulla-kahveilla. Tässä me siis itsekin taas työllistimme pk-sektoria.

Näin sitä voi ystävien kesken mukavasti rupatellen täydentää omaa maailmankuvaansa. Viimeinkin meille hahmottui, mistä tuo huomattavan suuri luku 92,5% muodostui: pitsa-kebab, parturi-kampaamo ja pulla-kahvit. Olihan siinä jo työllisyyttä kyllikseen.

Ja miten loogiseksi suomen kieli taas paljastuikaan! Varmaan koulussakin ensimmäisenä opetettiin, että termi pk-sektori on luotu muistisäännöksi, mutta me olimme sen jo autuaasti unohtaneet, vaikka enin osa kansasta teki töitä näissä yrityksissä - jopa politiikan kommentaattorit, pankkikonsultit ja pakinoivat kolumnistit. Pk-duuni oli peruskauraa.

Kirjaimet p ja k olivat suomalaisen työn Jin ja jang, erilliset ja erottamattomat kuten porvarit ja kansa.

Viereisessä pöydässä istunut vanhempi rouvashenkilö oli kuunnellut keskusteluamme. Hän huomautti hieman närkästyneenä, että pk-sektorilla kylläkin tarkoitettiin "pääkaupunki-seutua". Hänen näkemyksensä mukaan 92,5% Suomen kansantuotteesta syntyi pk-seudulla. Siksi ne loputkin pian muuttaisivat Helsinkiin, työn perässä. Kehä III:sen ulkopuolella pyöri enää vain pari paperi-konetta ja maakuntiin jäivät vain paksukalloisimmat pölhökustaat. Jos joku tahtoi väkisin perimmäiseen korpeen jäädä asumaan niin tulkoot sitten toimeen perunalla ja kaljalla, poronhoidolla ja kalastuksella.

Rouva taisi olla kotoisin Töölöstä, mutta en voinut kuin ihailla sitä miten paljon merkitystä oli luterilainen henki saanut kiteytymään äidinkielemme yhteen sanaan. Ja vaikka putoaisimme kaikkien turvaverkkojen läpi, oli vielä toivoa työllistyä pussi-kalja-sektorilla. Viime hädässä uraa voisi luoda puisto-kemistinä tai pullon-kerääjänä.

]]>
2 http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214885-pk-yritykset-ovat-kansakuntamme-pelastus#comments Huumori Pakina PK-sektori Pk-yritykset Suomen talous ja työllisyys Tue, 05 Apr 2016 11:38:27 +0000 Juho Nieminen http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214885-pk-yritykset-ovat-kansakuntamme-pelastus
Viron yritysveromallista talouden piristysruiske http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209795-viron-yritysveromallista-talouden-piristysruiske <p>Virossa yritykseen jätettyä voittoa ei veroteta lainkaan. Osinkona jaettavaan voiton osaan sen sijaan kohdistuu 21 prosentin tasavero. Saajalleen osinko on verovapaata tuloa.</p><p>Verotus tapahtuu vasta, kun voitot kotiutetaan yrityksestä, jolloin yritykseen jäävästä ja yrityksen kehittämiseen suunnatusta voitosta ei vielä mene veroa.</p><p>Tiedustelin viime vuoden&nbsp;elokuussa kirjallisessa kysymyksessäni, aikooko hallitus selvittää Viron yritysveromallin soveltamismahdollisuudet Suomessa.&nbsp; En ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä esitin mallin käyttöönottoa jo&nbsp;<a href="http://www.suomenuutiset.fi/perusnuoret-vaativat-viron-yritysveromalli-suomeen/">kolmisen vuotta sitten</a>&nbsp;toimiessani Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana.</p><p>Pidän Viron yritysveromallia potentiaalisena keinona piristää Suomen taloutta ja parantaa työllisyyttä tilanteessa, jossa yritysten investoinnit ovat pudonneet kymmenen miljardia euroa vuoden 2008 jälkeen. Yritysten liikevaihdon ja investointien romahtamisen seurauksena myös yritysten työpaikat ovat vähentyneet kaikkiaan 100 000 vuoden 2008 jälkeen. Teknologiateollisuuden mukaan yrityksillä ja omistajilla ei ole todellista verotuksellista kannustinta investoida Suomeen pitkäjänteisesti. Teknologiateollisuuden investoinnit olivat viime vuonna kaksi miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008.</p><p>Perusteita Viron yritysveromallin houkuttelevuudelle on monia. OECD-maiden verovertailussa Viron verojärjestelmä on arvioitu kilpailukykyisimmäksi ja se kannustaa tutkitusti yrityksiä investointeihin ja kasvuun.</p><p>&quot;Viron veromallissa on huikea ero verrattuna Suomen järjestelmään kannustinvaikutusten kannalta,&quot; sanoi Teknologiateollisuuden pääekonomisti <strong>Jukka Palokangas</strong> viime vuonna järjestetyssä Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät -tilaisuudessa.</p><p>Hallituksen panosta katsoin tarvittavan selvittämään, miten Viron mallin hyvät puolet suhteutuvat sen uhkakuviin Suomen olosuhteissa. Ilokseni valtiovarainministeri <strong>Alexander Stubbin</strong> vastaus kirjalliseen kysymykseeni oli myönteinen. Stubb näytti vastauksessaan vihreää valoa Viron yritysveromallin soveltamismahdollisuuksien selvittämiselle ja arvioi selvityksen valmistuvan vuoden 2016 lopussa.</p><p>Viron yritysveromalli on yksi selvitettävistä asioista syyskuussa käynnistyneessä selvityshankkeessa, jonka toteuttajina ovat VATT ja ETLA. Viron yritysveromallin vaikutuksia on aikaisemmin arvioitu niukasti, mutta nyt hallitus tarttuu toimeen ripeällä otteella.</p><p>Toivon selvityshankkeen antavan konkreettista tietoa siitä, voiko Viron yritysveromallia käyttää kehittämään Suomen yritysverotusta siten, että se kehittyy kannustavammaksi ja kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi.</p><p>Huolelliseen selvitystyöhön kuuluu selvittää hyötyjen ohella myös mallin mahdolliset haitat. Viron yritysveromalli on&nbsp;herättänyt myös kritiikkiä. Vero-oikeuden professori <strong>Heikki Niskakangas</strong> varoitti Helsingin Sanomissa (HS 12.12.2014) julkaistussa kirjoituksessaan Viron mallin voivan johtaa siihen, että veronsaajat voisivat menettää yhteisöveron tuoton vähenemisenä noin kaksi miljardia euroa. Niskakankaan mukaan valtio menettäisi osinkojen verovapauden myötä runsaat 500 miljoonaa euroa, mikä vastaa osinkoveron tämänhetkistä tuottoa.</p><p>Heikki Niskakankaan mukaan on myös epävarmaa, sallisiko EU Suomelle nollaverokannan. Niskakangas muistuttaa, että Viro sai EU:n jäseneksi tullessaan poikkeusluvan rikkoa emo- ja tytäryhtiöitä koskevaa direktiiviä, jonka mukaan suorasijoitusosinkoihin ei saa kohdistaa veroa. EU:ssa asenteet aggressiivista verokilpailua kohtaan ovat koventuneet, minkä vuoksi EU:n tuomioistuin voisi puuttua Suomen toimiin, jos se laskisi verokantansa nollaan ja verottaisi ulos maksettuja osinkoja. Suomen Yrittäjien mukaan Viron yritysveromalli ei ole EU-oikeuden vastainen. Yhteisöverotusta ei ole EU:ssa harmonisoitu, vaan se on kansallisen päätösvallan piirissä. Viron yritysverotuksessa ei siten ole ongelmaa EU-oikeuden näkökulmasta.</p><p>Yhteisöjen nollaverotus sopisi Heikki Niskakankaan mukaan huonosti Suomen verojärjestelmän kokonaisuuteen. Hänen mukaansa tällä hetkelläkin on ongelmana, että tuloja ohjataan osake-yhtiöihin, koska verotus halutaan minimoida. Yhtiöverotuksen nollaverokanta ja osinkojen verovapaus voisivat muuttaa verovelvollisten käyttäytymistä, mikä ei ole verotuksessa tavoiteltavaa. Uhkana olisi, että holdingjärjestelyiden hyväksikäyttö kasvaisi ja kaikenlaista tuloa ohjattaisiin verovapaasti yhtiöihin, mikä johtaisi merkittäviin veronmenetyksiin.</p><p>Niskakankaan esittämä huoli on otettava vakavasti, mutta Suomen heikko taloudellinen tilanne vaatii pikaisia korjaustoimia, joista Viron yritysveromalli uskon vakaasti olevan yksi. VATT:in ja ETLA:n julkistaessa selvityksensä on johtopäätöksiin pureuduttava tarkasti ja rehellisesti ja tämän pohjalta tehtävä päätös, voidaanko mallia soveltaa Suomessa.</p><p>Euroalueen ja Schengen-alueen jäsenmaiden&nbsp;jatkuvat sääntörikkeet merkitsevät sitä, että Viron mallia ei pidä Suomessa jättää soveltamatta EU:n mahdollisen vastustuksen vuoksi. Hallituksen&nbsp;on tässäkin kysymyksessä pidettävä ensisijaisesti Suomen ja suomalaisten puolta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Virossa yritykseen jätettyä voittoa ei veroteta lainkaan. Osinkona jaettavaan voiton osaan sen sijaan kohdistuu 21 prosentin tasavero. Saajalleen osinko on verovapaata tuloa.

Verotus tapahtuu vasta, kun voitot kotiutetaan yrityksestä, jolloin yritykseen jäävästä ja yrityksen kehittämiseen suunnatusta voitosta ei vielä mene veroa.

Tiedustelin viime vuoden elokuussa kirjallisessa kysymyksessäni, aikooko hallitus selvittää Viron yritysveromallin soveltamismahdollisuudet Suomessa.  En ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä esitin mallin käyttöönottoa jo kolmisen vuotta sitten toimiessani Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana.

Pidän Viron yritysveromallia potentiaalisena keinona piristää Suomen taloutta ja parantaa työllisyyttä tilanteessa, jossa yritysten investoinnit ovat pudonneet kymmenen miljardia euroa vuoden 2008 jälkeen. Yritysten liikevaihdon ja investointien romahtamisen seurauksena myös yritysten työpaikat ovat vähentyneet kaikkiaan 100 000 vuoden 2008 jälkeen. Teknologiateollisuuden mukaan yrityksillä ja omistajilla ei ole todellista verotuksellista kannustinta investoida Suomeen pitkäjänteisesti. Teknologiateollisuuden investoinnit olivat viime vuonna kaksi miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008.

Perusteita Viron yritysveromallin houkuttelevuudelle on monia. OECD-maiden verovertailussa Viron verojärjestelmä on arvioitu kilpailukykyisimmäksi ja se kannustaa tutkitusti yrityksiä investointeihin ja kasvuun.

"Viron veromallissa on huikea ero verrattuna Suomen järjestelmään kannustinvaikutusten kannalta," sanoi Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas viime vuonna järjestetyssä Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät -tilaisuudessa.

Hallituksen panosta katsoin tarvittavan selvittämään, miten Viron mallin hyvät puolet suhteutuvat sen uhkakuviin Suomen olosuhteissa. Ilokseni valtiovarainministeri Alexander Stubbin vastaus kirjalliseen kysymykseeni oli myönteinen. Stubb näytti vastauksessaan vihreää valoa Viron yritysveromallin soveltamismahdollisuuksien selvittämiselle ja arvioi selvityksen valmistuvan vuoden 2016 lopussa.

Viron yritysveromalli on yksi selvitettävistä asioista syyskuussa käynnistyneessä selvityshankkeessa, jonka toteuttajina ovat VATT ja ETLA. Viron yritysveromallin vaikutuksia on aikaisemmin arvioitu niukasti, mutta nyt hallitus tarttuu toimeen ripeällä otteella.

Toivon selvityshankkeen antavan konkreettista tietoa siitä, voiko Viron yritysveromallia käyttää kehittämään Suomen yritysverotusta siten, että se kehittyy kannustavammaksi ja kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi.

Huolelliseen selvitystyöhön kuuluu selvittää hyötyjen ohella myös mallin mahdolliset haitat. Viron yritysveromalli on herättänyt myös kritiikkiä. Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas varoitti Helsingin Sanomissa (HS 12.12.2014) julkaistussa kirjoituksessaan Viron mallin voivan johtaa siihen, että veronsaajat voisivat menettää yhteisöveron tuoton vähenemisenä noin kaksi miljardia euroa. Niskakankaan mukaan valtio menettäisi osinkojen verovapauden myötä runsaat 500 miljoonaa euroa, mikä vastaa osinkoveron tämänhetkistä tuottoa.

Heikki Niskakankaan mukaan on myös epävarmaa, sallisiko EU Suomelle nollaverokannan. Niskakangas muistuttaa, että Viro sai EU:n jäseneksi tullessaan poikkeusluvan rikkoa emo- ja tytäryhtiöitä koskevaa direktiiviä, jonka mukaan suorasijoitusosinkoihin ei saa kohdistaa veroa. EU:ssa asenteet aggressiivista verokilpailua kohtaan ovat koventuneet, minkä vuoksi EU:n tuomioistuin voisi puuttua Suomen toimiin, jos se laskisi verokantansa nollaan ja verottaisi ulos maksettuja osinkoja. Suomen Yrittäjien mukaan Viron yritysveromalli ei ole EU-oikeuden vastainen. Yhteisöverotusta ei ole EU:ssa harmonisoitu, vaan se on kansallisen päätösvallan piirissä. Viron yritysverotuksessa ei siten ole ongelmaa EU-oikeuden näkökulmasta.

Yhteisöjen nollaverotus sopisi Heikki Niskakankaan mukaan huonosti Suomen verojärjestelmän kokonaisuuteen. Hänen mukaansa tällä hetkelläkin on ongelmana, että tuloja ohjataan osake-yhtiöihin, koska verotus halutaan minimoida. Yhtiöverotuksen nollaverokanta ja osinkojen verovapaus voisivat muuttaa verovelvollisten käyttäytymistä, mikä ei ole verotuksessa tavoiteltavaa. Uhkana olisi, että holdingjärjestelyiden hyväksikäyttö kasvaisi ja kaikenlaista tuloa ohjattaisiin verovapaasti yhtiöihin, mikä johtaisi merkittäviin veronmenetyksiin.

Niskakankaan esittämä huoli on otettava vakavasti, mutta Suomen heikko taloudellinen tilanne vaatii pikaisia korjaustoimia, joista Viron yritysveromalli uskon vakaasti olevan yksi. VATT:in ja ETLA:n julkistaessa selvityksensä on johtopäätöksiin pureuduttava tarkasti ja rehellisesti ja tämän pohjalta tehtävä päätös, voidaanko mallia soveltaa Suomessa.

Euroalueen ja Schengen-alueen jäsenmaiden jatkuvat sääntörikkeet merkitsevät sitä, että Viron mallia ei pidä Suomessa jättää soveltamatta EU:n mahdollisen vastustuksen vuoksi. Hallituksen on tässäkin kysymyksessä pidettävä ensisijaisesti Suomen ja suomalaisten puolta.

]]>
14 http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209795-viron-yritysveromallista-talouden-piristysruiske#comments Pk-yritykset Suomen talouspolitiikka Veropolitiikka Viron yritysverotus Tue, 12 Jan 2016 08:24:34 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209795-viron-yritysveromallista-talouden-piristysruiske
SDP:ltä avauksia yrittäjille http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207348-sdplta-avauksia-yrittajille <p>SDP julkisti viikko sitten osana vaihtoehtobudjettia <a href="http://demokraatti.fi/tallainen-on-sdpn-tarjous-yrittajille-sellaista-konkretiaa-mita-suomi-nyt-tarvitsee/">oman yrittäjyyspakettinsa</a>. Paketti koostuu joukosta toimenpiteitä, jotka olisivat pienyrittäjille hyödyllisiä ja voitaisiin toteuttaa jo 2016 budjetissa. Muita kuin 2016 budjettiin tulevia toimenpiteitä ei ole listalle valikoitu käytännön syistä (laajennettu lista lienee luvassa joskus myöhemmin). Mikäli nämä otettaisiin listalle, saataisiin jo kaikkien muiden puolueiden esityksiä uskottavampi paketti.</p><p>SDP:tä on usein arvosteltu siitä, että se unohtaa kokonaan pienyrittäjät ja yrittää kosiskella pienyrittäjien ääniä tyhjin käsin. Tämä paketti sen sijaan osoittaa tilanteen täysin päinvastaiseksi &ndash; SDP on pienyrittäjän puolue. Jos et usko, lue paketti ja nöyristy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP julkisti viikko sitten osana vaihtoehtobudjettia oman yrittäjyyspakettinsa. Paketti koostuu joukosta toimenpiteitä, jotka olisivat pienyrittäjille hyödyllisiä ja voitaisiin toteuttaa jo 2016 budjetissa. Muita kuin 2016 budjettiin tulevia toimenpiteitä ei ole listalle valikoitu käytännön syistä (laajennettu lista lienee luvassa joskus myöhemmin). Mikäli nämä otettaisiin listalle, saataisiin jo kaikkien muiden puolueiden esityksiä uskottavampi paketti.

SDP:tä on usein arvosteltu siitä, että se unohtaa kokonaan pienyrittäjät ja yrittää kosiskella pienyrittäjien ääniä tyhjin käsin. Tämä paketti sen sijaan osoittaa tilanteen täysin päinvastaiseksi – SDP on pienyrittäjän puolue. Jos et usko, lue paketti ja nöyristy.

]]>
0 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207348-sdplta-avauksia-yrittajille#comments hallitus Pienyrittäjät Pk-yritykset SDP Yrittäjyys Fri, 27 Nov 2015 15:54:19 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207348-sdplta-avauksia-yrittajille
Onko paikallinen sopiminen utopiaa? http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204817-onko-paikallinen-sopiminen-utopiaa <p>Sipilän hallitus kaavailee&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/15102015/a1444797313861">paikallisen sopimisen laajentamista</a>, jotta pk-yritysten olisi helpompi työllistää enemmän ihmisiä. Ensivilkaisulla kaunis ajatus, mutta onko se realistinen?</p><p>Ihan alkajaisiksi mietin hallituksen todellisia motivaattoreita. Entisenä työnantajayrittäjänä ja nykyisenä yksinyrittäjänä suhtaudun aina epäilevästi, kun oikeistopuolue ilmoittaa ajavansa jotakin uudistusta pk-yritysten edun nimissä.Tuoreessa muistissa on muun muassa yhteisöveron alennus, jota perusteltiin pienten kasvuyritysten aseman parantamisella, vaikka juuri pienten kasvuyritysten toimintaan sillä oli korkeintaan marginaalinen vaikutus.</p><p><strong>Paljon enemmän merkitystä pk- ja etenkin kasvuyrityksille</strong>&nbsp;olisi sillä, jos veroja ei tarvitsisi maksaa ennakkoon vaan toteutuneen tuloksen mukaan ja silloinkin ainoastaan yrityksestä ulos voitonjakona maksettavasta osuudesta.</p><p>Mutta takaisin paikalliseen sopimiseen. Kuten linkittämässäni Hesarin jutussa todetaan, nykyjärjestelmäkin tarjoaa mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, mutta on niin monimutkainen, että harva pientyönantaja uskaltaa lähteä kokeilemaan.</p><p><strong>Nykysysteemin suurin vika</strong>&nbsp;on, että se on niin monimutkainen ja täynnä tulkinnanvaraa, että se palvelee aina sitä osapuolta, jolla on varaa parempaan juristiin.</p><p>Suurten työnantajien tapauksessa liikkumavaraa on paljon, koska työnantajilla on varaa oikeudenkäyntikuluihin ja korvausmaksuihin. Pienten työnantajien tapauksessa liikkumavaraa on tasan sen verran kuin työnantajan kassa tai oikeusturvavakuutus antavat myöten - usein ei juuri lainkaan. Liittoon kuuluvalla työntekijällä puolestaan on liiton runsaat resurssit käytettävissään.</p><p>Jos paikallista sopimista aidosti haluttaisiin edistää, pitäisi ihan ensimmäiseksi perata läpi koko&nbsp;<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055">työsopimuslaki</a>&nbsp;ja tehdä siitä huomattavasti nykyistä täsmällisempi. Mitä vähemmän tulkinnanvaraa, sitä parempi oikeusturva kaikilla osapuolilla. Tämä auttaisi etenkin niitä noin 25 000 yritystä, joiden toimialoilla ei ole työehtosopimuksia.</p><p><strong>Otetaan esimerkki</strong>&nbsp;ensimmäisen luvun kolmannesta pykälästä: &ldquo;Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.&rdquo; Olisi kiva tietää, mitä nämä perustellut syyt voivat olla. Nyt se jää viime kädessä tuomioistuimen päätettäväksi. Vastaavia &ldquo;perustelluista syistä&rdquo; -tyyppisiä kohtia on laki pullollaan.</p><p>Yksi pahimmista kohdista on seitsemännen luvun toinen pykälä, jossa säädetään henkilöön liittyvistä irtisanomisperusteista. &ldquo;Asialliset ja painavat&rdquo; irtisanomisperusteet määritellään mahdollisimman ympäripyöreästi, mutta sen sijaan on määritelty hyvinkin tarkasti, mitkä&nbsp;<em>eivät</em>&nbsp;ole sopivia irtisanomisperusteita. Irtisanomisperusteet eivät sinänsä kuulu paikallisen sopimisen piiriin, mutta antanevat käsityksen lain epämääräisyydestä.</p><p><strong>Varsinaisesti hallituksen tähtäimessä&nbsp;</strong>vaikuttavat kuitenkin olevan työehtosopimukset, joiden sitovuuden vähentämiseen on koko syksyn ajan yritetty keksiä keinoja. Pk-yrityksille, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon, mutta joutuvat noudattamaan alansa työehtosopimusta, tämä saattaa olla hyvä uutinen. Tai sitten ei.</p><p>Jos lakiin ainoastaan kirjataan mahdollisuuksia olla noudattamatta työehtosopimuksia &ldquo;perustelluista syistä&rdquo;, se ei auta pieniä työnantajia yhtään enempää kuin nykyinenkään laki.</p><p>Toisaalta, kuten edempänä totesin, pienten työnantajien auttaminen ei välttämättä olekaan hallituksen perimmäinen tarkoitus. Tässäkään yhteydessä ei ole ääneen sanottu sitä, että kyllä tällaisesta uudistuksesta hyötyisivät suuresti myös suuret työnantajat.&nbsp;Pienten edun puolustaminen vain on pr-mielessä kannattavampaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallitus kaavailee paikallisen sopimisen laajentamista, jotta pk-yritysten olisi helpompi työllistää enemmän ihmisiä. Ensivilkaisulla kaunis ajatus, mutta onko se realistinen?

Ihan alkajaisiksi mietin hallituksen todellisia motivaattoreita. Entisenä työnantajayrittäjänä ja nykyisenä yksinyrittäjänä suhtaudun aina epäilevästi, kun oikeistopuolue ilmoittaa ajavansa jotakin uudistusta pk-yritysten edun nimissä.Tuoreessa muistissa on muun muassa yhteisöveron alennus, jota perusteltiin pienten kasvuyritysten aseman parantamisella, vaikka juuri pienten kasvuyritysten toimintaan sillä oli korkeintaan marginaalinen vaikutus.

Paljon enemmän merkitystä pk- ja etenkin kasvuyrityksille olisi sillä, jos veroja ei tarvitsisi maksaa ennakkoon vaan toteutuneen tuloksen mukaan ja silloinkin ainoastaan yrityksestä ulos voitonjakona maksettavasta osuudesta.

Mutta takaisin paikalliseen sopimiseen. Kuten linkittämässäni Hesarin jutussa todetaan, nykyjärjestelmäkin tarjoaa mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, mutta on niin monimutkainen, että harva pientyönantaja uskaltaa lähteä kokeilemaan.

Nykysysteemin suurin vika on, että se on niin monimutkainen ja täynnä tulkinnanvaraa, että se palvelee aina sitä osapuolta, jolla on varaa parempaan juristiin.

Suurten työnantajien tapauksessa liikkumavaraa on paljon, koska työnantajilla on varaa oikeudenkäyntikuluihin ja korvausmaksuihin. Pienten työnantajien tapauksessa liikkumavaraa on tasan sen verran kuin työnantajan kassa tai oikeusturvavakuutus antavat myöten - usein ei juuri lainkaan. Liittoon kuuluvalla työntekijällä puolestaan on liiton runsaat resurssit käytettävissään.

Jos paikallista sopimista aidosti haluttaisiin edistää, pitäisi ihan ensimmäiseksi perata läpi koko työsopimuslaki ja tehdä siitä huomattavasti nykyistä täsmällisempi. Mitä vähemmän tulkinnanvaraa, sitä parempi oikeusturva kaikilla osapuolilla. Tämä auttaisi etenkin niitä noin 25 000 yritystä, joiden toimialoilla ei ole työehtosopimuksia.

Otetaan esimerkki ensimmäisen luvun kolmannesta pykälästä: “Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.” Olisi kiva tietää, mitä nämä perustellut syyt voivat olla. Nyt se jää viime kädessä tuomioistuimen päätettäväksi. Vastaavia “perustelluista syistä” -tyyppisiä kohtia on laki pullollaan.

Yksi pahimmista kohdista on seitsemännen luvun toinen pykälä, jossa säädetään henkilöön liittyvistä irtisanomisperusteista. “Asialliset ja painavat” irtisanomisperusteet määritellään mahdollisimman ympäripyöreästi, mutta sen sijaan on määritelty hyvinkin tarkasti, mitkä eivät ole sopivia irtisanomisperusteita. Irtisanomisperusteet eivät sinänsä kuulu paikallisen sopimisen piiriin, mutta antanevat käsityksen lain epämääräisyydestä.

Varsinaisesti hallituksen tähtäimessä vaikuttavat kuitenkin olevan työehtosopimukset, joiden sitovuuden vähentämiseen on koko syksyn ajan yritetty keksiä keinoja. Pk-yrityksille, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon, mutta joutuvat noudattamaan alansa työehtosopimusta, tämä saattaa olla hyvä uutinen. Tai sitten ei.

Jos lakiin ainoastaan kirjataan mahdollisuuksia olla noudattamatta työehtosopimuksia “perustelluista syistä”, se ei auta pieniä työnantajia yhtään enempää kuin nykyinenkään laki.

Toisaalta, kuten edempänä totesin, pienten työnantajien auttaminen ei välttämättä olekaan hallituksen perimmäinen tarkoitus. Tässäkään yhteydessä ei ole ääneen sanottu sitä, että kyllä tällaisesta uudistuksesta hyötyisivät suuresti myös suuret työnantajat. Pienten edun puolustaminen vain on pr-mielessä kannattavampaa.

]]>
5 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204817-onko-paikallinen-sopiminen-utopiaa#comments Juha Sipilän hallitus Paikallinen sopiminen Pk-yritykset Työehtosopimukset Työmarkkinat Thu, 15 Oct 2015 07:43:35 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204817-onko-paikallinen-sopiminen-utopiaa
Laaja työttömyys huhtikuussa 17,8 % http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195858-laaja-tyottomyys-huhtikuussa-178 <p>TEM julkaisi tuoreet luvut ja ohessa ns. laajan työttömyyden määrän, 467&nbsp;400. Kun työvoimaa oli huhtikuussa 2 636 000 (15-64), oli työtä vailla 17,8 %. 30 600 työtöntä lisää viime vuodesta. Ei hääviltä näytä, kun joka vuosi kertyy kymmeniä tuhansia työttömiä lisää. Toivottavasti ainakin hallitus oman tonttinsa täyttää.</p><p>&nbsp;</p><p>Pk-yritysten kykyä ja halua kasvuun tulisi piristää, niiden passiivisuuteen mm. Anne Brunila on viitannut. Koska valtio ei voi johtaa pk-yrityksiä täytyy niitä kannustaa toimiin ja osaamisen kartuttamiseen. Suomi tarvitsee nyt yrityksiin taitoa myydä ja kehittää. Molempiin on tietoa tässä maassa. Sen tulisi vain löytää paikkansa. Viennin suuntaaminen kasvaville markkinoille, eli EU:n ulkopuolelle, lienee yksi avain.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> TEM julkaisi tuoreet luvut ja ohessa ns. laajan työttömyyden määrän, 467 400. Kun työvoimaa oli huhtikuussa 2 636 000 (15-64), oli työtä vailla 17,8 %. 30 600 työtöntä lisää viime vuodesta. Ei hääviltä näytä, kun joka vuosi kertyy kymmeniä tuhansia työttömiä lisää. Toivottavasti ainakin hallitus oman tonttinsa täyttää.

 

Pk-yritysten kykyä ja halua kasvuun tulisi piristää, niiden passiivisuuteen mm. Anne Brunila on viitannut. Koska valtio ei voi johtaa pk-yrityksiä täytyy niitä kannustaa toimiin ja osaamisen kartuttamiseen. Suomi tarvitsee nyt yrityksiin taitoa myydä ja kehittää. Molempiin on tietoa tässä maassa. Sen tulisi vain löytää paikkansa. Viennin suuntaaminen kasvaville markkinoille, eli EU:n ulkopuolelle, lienee yksi avain.

]]>
7 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195858-laaja-tyottomyys-huhtikuussa-178#comments Pk-yritykset Työttömyys Wed, 27 May 2015 10:14:46 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195858-laaja-tyottomyys-huhtikuussa-178
Lakeuden elinkeinojen tulevaisuus http://anttikurvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192749-lakeuden-elinkeinojen-tulevaisuus <p>Vaalikauden 2015 - 2019 keskeisin kysymys on menestyksekkään elinkeino- ja talouspolitiikan tekeminen. Pohjanmaalta valittavien kansanedustajien tulee hahmottaa oman alueensa talouden tukipilarit.</p><p>Maakuntiemme talous perustuu kaupunkeja myöden ruokasektoriin. Maatalouden, elintarviketeollisuuden ja kaupan sekä ravintoloiden muodostama ketju on talouskasvumme selkäranka. Viime vuosina maatilojen kannattavuus on tuotantosuunnasta riippumatta heikentynyt. Uuden hallituksen tärkeä tehtävä on löytää välineitä kotimaisen maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Pohjalaiselle maataloudelle ylimääräisen paineen on luonut ulkopoliittinen kriisi Venäjän ja EU:n välillä Ukrainan tilanteen takia. On välttämätöntä, että EU:n pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden aiheuttama haitta tiloille saa hyvitystä. Politiikan keinoilla pitää tukea maataloutemme tulevaisuutta ja uudistumista. Sukupolvenvaihdoksia pitää helpottaa. Investointien tukemisen on oltava vahvaa.</p><p>Pohjalainen yrityselämä on pääosin pk-yrittäjyyttä. Yrittäjyytemme on omistaja-, perhe- ja pienyrittäjyyttä. &rdquo;Kasvottomasta kapitalismista&rdquo; ei voi puhua kun vastuun työpaikoista ja yrityksestä kantavat itse mukana työskentelevän omistajan kasvot. Sipilän viitoittamalla tavalla pitää yhteiskunnan helpottaa pk-yritysten rahoituksen saamista. Näen, että pienyrittäjän verotus ja sosiaaliturva on saatava oikeudenmukaiseksi. Yrittäjäksi heittäytymisestä ei saa rangaista.</p><p>Kaksi merkittävää pohjalaiselinkeinoa on joutunut parjatuiksi julkisuudessa. Näitä elinkeinoja pitää puolustaa. Olen sitoutunut puolustamaan turkistarhausta sekä turvetta energiana. Hyvässä suhdanteessa olevalla turkissektorilla on tarvetta helpottaa sukupolvenvaihdoksia. Myös turkiselinkeinolle kuuluvat mielestäni tuet investointeihin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalikauden 2015 - 2019 keskeisin kysymys on menestyksekkään elinkeino- ja talouspolitiikan tekeminen. Pohjanmaalta valittavien kansanedustajien tulee hahmottaa oman alueensa talouden tukipilarit.

Maakuntiemme talous perustuu kaupunkeja myöden ruokasektoriin. Maatalouden, elintarviketeollisuuden ja kaupan sekä ravintoloiden muodostama ketju on talouskasvumme selkäranka. Viime vuosina maatilojen kannattavuus on tuotantosuunnasta riippumatta heikentynyt. Uuden hallituksen tärkeä tehtävä on löytää välineitä kotimaisen maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Pohjalaiselle maataloudelle ylimääräisen paineen on luonut ulkopoliittinen kriisi Venäjän ja EU:n välillä Ukrainan tilanteen takia. On välttämätöntä, että EU:n pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden aiheuttama haitta tiloille saa hyvitystä. Politiikan keinoilla pitää tukea maataloutemme tulevaisuutta ja uudistumista. Sukupolvenvaihdoksia pitää helpottaa. Investointien tukemisen on oltava vahvaa.

Pohjalainen yrityselämä on pääosin pk-yrittäjyyttä. Yrittäjyytemme on omistaja-, perhe- ja pienyrittäjyyttä. ”Kasvottomasta kapitalismista” ei voi puhua kun vastuun työpaikoista ja yrityksestä kantavat itse mukana työskentelevän omistajan kasvot. Sipilän viitoittamalla tavalla pitää yhteiskunnan helpottaa pk-yritysten rahoituksen saamista. Näen, että pienyrittäjän verotus ja sosiaaliturva on saatava oikeudenmukaiseksi. Yrittäjäksi heittäytymisestä ei saa rangaista.

Kaksi merkittävää pohjalaiselinkeinoa on joutunut parjatuiksi julkisuudessa. Näitä elinkeinoja pitää puolustaa. Olen sitoutunut puolustamaan turkistarhausta sekä turvetta energiana. Hyvässä suhdanteessa olevalla turkissektorilla on tarvetta helpottaa sukupolvenvaihdoksia. Myös turkiselinkeinolle kuuluvat mielestäni tuet investointeihin.

]]>
1 http://anttikurvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192749-lakeuden-elinkeinojen-tulevaisuus#comments Elinkeinopolitiikka maatalous Pk-yritykset Turkistarhaus Mon, 13 Apr 2015 05:00:27 +0000 Antti Kurvinen http://anttikurvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192749-lakeuden-elinkeinojen-tulevaisuus
Yritysten elvytys on kuin kirosana http://markoheikkuri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191684-yritysten-elvytys-on-kuin-kirosana <p>Näin eduskuntavaalien alla olen eri paneeleissa kuullut vaikka kuinka kyseenalaisia teorioita Suomen pelastamiseksi, mutta suurin pääsiäismuna on ehdottomasti elvyttäminen. Paneeli toisensa jälkeen ihannoidaan ihmisiä, jotka haluavat elvyttää yrityksiä joilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta pärjätä omillaan.</p><p>Yritysten elvyttämistä voi verrata ihmisten elvyttämiseen, mutta kaikkien kannalta parasta olisi tarjota eutanasiaa yrityksille, joilla ei ole enää potentiaalia muuhun, kuin kitumiseen. Jos yrityksellä on mahdollisuuksia selviytyä tulevaisuudessa, niin eikö olisi inhimillistä tarjota elinsiirtoa eli alentaa kulutusveroja ja muita yksityiseen ja yritykseen kohdistuvia haitallisia maksuja?</p><p>Henkilökohtainen mielipiteeni on, että yrityksiin kohdistuvia rajoitteita tulisi purkaa toiminnan helpottamiseksi. Esimerkkinä voitanee käyttää tätä surullisen kuuluisaa ajoneuvojen kyljissä tapahtuvaa kiellettyä mainontaa, joka tuotti yritykselle tuloja ja näin ollen mahdollisti enemmän työpaikkoja. Tämä oli vain esimerkki siitä suosta, jossa joidenkin yrittäjien on pakko uida.</p><p>Näkemykseni mukaan voisimme ALV:a ja muita kulutukseen liittyviä veroja laskemalla saada yksityistä pääomaa enemmän liikkeelle, kun ihmisille jäisi kuukaudessa ylimääräistä käyttörahaa. Pääoman lisääntyminen lisäisi työpaikkoja, niin vähittäismyyjillä kuin kuljetusalallakin. Markkinoiden piristyminen saattaisi jopa houkutella monia ihmisiä ottamaan riskin yrittäjyyden muodossa?</p><p>Pahin kaikista veroista on polttoainevero, joka rampauttaa Suomea. PA-veroa tulisi laskea reilusti, sillä se vaikuttaa koko maan kaupankäyntiin, sillä lähes kaikkien yritysten rahtihinnat on sidottu polttoaineen hintaan, jolloin polttoaineen hinnan pienentyessä myös rahtikustannukset pienenevät. Kustannusten pieneneminen mahdollistaa kauppojen kilpailun hinnoissa, jolloin ihmisillä on mahdollisuus saada ruokaa ja muita päivittäistuotteita jälleen inhimilliseen hintaan.</p><p>Suomi tarvitsee MUUTOSTA.</p><p>Muutos 2011 &ndash; Marko Heikkuri &ndash; NRO 33 &ndash; Lapin vaalipiiri</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin eduskuntavaalien alla olen eri paneeleissa kuullut vaikka kuinka kyseenalaisia teorioita Suomen pelastamiseksi, mutta suurin pääsiäismuna on ehdottomasti elvyttäminen. Paneeli toisensa jälkeen ihannoidaan ihmisiä, jotka haluavat elvyttää yrityksiä joilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta pärjätä omillaan.

Yritysten elvyttämistä voi verrata ihmisten elvyttämiseen, mutta kaikkien kannalta parasta olisi tarjota eutanasiaa yrityksille, joilla ei ole enää potentiaalia muuhun, kuin kitumiseen. Jos yrityksellä on mahdollisuuksia selviytyä tulevaisuudessa, niin eikö olisi inhimillistä tarjota elinsiirtoa eli alentaa kulutusveroja ja muita yksityiseen ja yritykseen kohdistuvia haitallisia maksuja?

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että yrityksiin kohdistuvia rajoitteita tulisi purkaa toiminnan helpottamiseksi. Esimerkkinä voitanee käyttää tätä surullisen kuuluisaa ajoneuvojen kyljissä tapahtuvaa kiellettyä mainontaa, joka tuotti yritykselle tuloja ja näin ollen mahdollisti enemmän työpaikkoja. Tämä oli vain esimerkki siitä suosta, jossa joidenkin yrittäjien on pakko uida.

Näkemykseni mukaan voisimme ALV:a ja muita kulutukseen liittyviä veroja laskemalla saada yksityistä pääomaa enemmän liikkeelle, kun ihmisille jäisi kuukaudessa ylimääräistä käyttörahaa. Pääoman lisääntyminen lisäisi työpaikkoja, niin vähittäismyyjillä kuin kuljetusalallakin. Markkinoiden piristyminen saattaisi jopa houkutella monia ihmisiä ottamaan riskin yrittäjyyden muodossa?

Pahin kaikista veroista on polttoainevero, joka rampauttaa Suomea. PA-veroa tulisi laskea reilusti, sillä se vaikuttaa koko maan kaupankäyntiin, sillä lähes kaikkien yritysten rahtihinnat on sidottu polttoaineen hintaan, jolloin polttoaineen hinnan pienentyessä myös rahtikustannukset pienenevät. Kustannusten pieneneminen mahdollistaa kauppojen kilpailun hinnoissa, jolloin ihmisillä on mahdollisuus saada ruokaa ja muita päivittäistuotteita jälleen inhimilliseen hintaan.

Suomi tarvitsee MUUTOSTA.

Muutos 2011 – Marko Heikkuri – NRO 33 – Lapin vaalipiiri

]]>
0 http://markoheikkuri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191684-yritysten-elvytys-on-kuin-kirosana#comments %23vaalit2015 Eduskunta Elvytys Lappi Pk-yritykset Thu, 02 Apr 2015 06:52:21 +0000 Marko Heikkuri http://markoheikkuri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191684-yritysten-elvytys-on-kuin-kirosana