Kotimaa http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/2/all Sun, 21 Oct 2018 20:16:42 +0300 fi Kuka pitää lasten puolta jos ei lapsiasiavaltuutettu? http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262922-kuka-pitaa-lasten-puolta-jos-ei-lapsiasiavaltuutettu <p><a href="https://twitter.com/joonaskontta/status/1054035550829772800">Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puolustaa twitterissä</a> työntekijöiden lakko-oikeutta. Ihmettelen, missä viipyy lapsiasiavaltuutetun huoli lapsista, jotka jäävät ilman kouluruokaa?</p><p>Työntekijöillä on oikeus lakkoilla, mutta kyllä lapsiasiavaltuutetun tehtävä on katsoa asiaa lasten näkökulmasta. Lasten ei pitäisi joutua sijaiskärsijöiksi aikuisten kiistassa. Näin on nyt käymässä, kun maanantaina ja tiistaina useimmissa päiväkodeissa ja kouluissa lapset jäävät ilman mahdollisesti päivän ainutta terveellistä ateriaa.&nbsp;</p><p>Erityisen haastavaksi tilanteen tekee viime viikolla ollut syysloma, jonka seurauksena terveellisten aterioiden väli voi olla jopa yli viikko.&nbsp;</p><p>Ammattiyhdistysliikkeen painostustoimet hallitusta kohtaan lisääntyvät alkuviikosta. Maanantaina ja tiistaina JHL:n poliittisten lakkotoimien seurauksena useimmissa päiväkodeissa ja kouluissa lapset jäävät ilman lakisääteistä kouluruokaa.</p><p>Toivoisin, että lapsiasiavaltuutettu puolustaisi lasten oikeutta ilmaiseen, terveelliseen ja jokapäiväiseen kouluateriaan, sen sijaan, että hän puuttuisi työmarkkinakiistoihin.</p><p>Kiistaa irtisanomislaista ei tulisi enää kärjistää. Nyt tarvitaan sopua ja sillanrakentajia, ei vastakkainasettelua.</p><p>On perheitä, joissa moni lapsi jää viikonloppuna ilman ainuttakaan tervettä ateriaa. Näissä perheissä ei myöskään eväitä maanantaille tai tiistaille tehdä. Toivoisin, että lapsiasiavaltuutettu kantaisi ennen kaikkea tästä huolta, lapsen oikeudesta kouluruokaan.</p><p><a href="https://joonaskontta.fi/">www.joonaskontta.fi</a><br />&nbsp;</p> Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puolustaa twitterissä työntekijöiden lakko-oikeutta. Ihmettelen, missä viipyy lapsiasiavaltuutetun huoli lapsista, jotka jäävät ilman kouluruokaa?

Työntekijöillä on oikeus lakkoilla, mutta kyllä lapsiasiavaltuutetun tehtävä on katsoa asiaa lasten näkökulmasta. Lasten ei pitäisi joutua sijaiskärsijöiksi aikuisten kiistassa. Näin on nyt käymässä, kun maanantaina ja tiistaina useimmissa päiväkodeissa ja kouluissa lapset jäävät ilman mahdollisesti päivän ainutta terveellistä ateriaa. 

Erityisen haastavaksi tilanteen tekee viime viikolla ollut syysloma, jonka seurauksena terveellisten aterioiden väli voi olla jopa yli viikko. 

Ammattiyhdistysliikkeen painostustoimet hallitusta kohtaan lisääntyvät alkuviikosta. Maanantaina ja tiistaina JHL:n poliittisten lakkotoimien seurauksena useimmissa päiväkodeissa ja kouluissa lapset jäävät ilman lakisääteistä kouluruokaa.

Toivoisin, että lapsiasiavaltuutettu puolustaisi lasten oikeutta ilmaiseen, terveelliseen ja jokapäiväiseen kouluateriaan, sen sijaan, että hän puuttuisi työmarkkinakiistoihin.

Kiistaa irtisanomislaista ei tulisi enää kärjistää. Nyt tarvitaan sopua ja sillanrakentajia, ei vastakkainasettelua.

On perheitä, joissa moni lapsi jää viikonloppuna ilman ainuttakaan tervettä ateriaa. Näissä perheissä ei myöskään eväitä maanantaille tai tiistaille tehdä. Toivoisin, että lapsiasiavaltuutettu kantaisi ennen kaikkea tästä huolta, lapsen oikeudesta kouluruokaan.

www.joonaskontta.fi
 

]]>
20 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262922-kuka-pitaa-lasten-puolta-jos-ei-lapsiasiavaltuutettu#comments Kotimaa Irtisanomislaki JHL Kouluruoka Lakko Sun, 21 Oct 2018 17:16:42 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262922-kuka-pitaa-lasten-puolta-jos-ei-lapsiasiavaltuutettu
Kylmän sodan tuulet puhaltavat – myös Eurooppaan http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262908-kylman-sodan-tuulet-puhaltavat-myos-eurooppaan <p>Presidentti Trump ilmoitti eilen USAn vetäytyvän vuosikymmeniä kestäneestä INF (Intermediate-Range Nuclear Forces)-sopimuksesta. Sen allekirjoittivat vuonna 1987 USAn silloinen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov.&nbsp;</p><p>Trumpin mukaan Venäjä on rikkonut sopimuksen sääntöjä jo pitkään rakentamalla keskipitkän ballistisia ohjuksia. Presidentti Obaman kaudella USA otti epäilyt useaan otteeseen esille, mutta vasta äskettäin Nato vahvisti, että rikkomukset on pystytty todistamaan. Venäjä on tunnustanut uuden ohjausjärjestelmän olemassaolon.</p><p>Venäjän toimet ovat eri tavoin herättäneet Suomessa huolia, mutta INF-sopimuksen rapautuminen on koko Euroopalle ongelma, johon tulee suhtautua vakavasti. Sopimus velvoitti sekä USA:n että Venäjän poistamaan kyseiset ohjukset tietyltä alueelta, mikä käytännössä suojeli USA:n eurooppalaisia liittolaisia ja antoi strategista vakautta Euroopalle.&nbsp;</p><p>Kylmä sota on palannut maailman politiikkaan, mutta nyt pelaajina eivät ole vain USA ja Venäjä. Nyt globaalissa asevarustelussa merkittävä toimija on Kiina, joka ei ole mukana INF- sopimuksessa. Yhdysvalloissa on arveltu, että peräti 95 % Kiinan ohjusjoukoista rikkoisi sopimusta, jos Kiina olisi ollut yksi allekirjoittaneista. USA kokee olevansa heikommassa asemassa, koska Kiinaan ei kohdistu samanlaisia vaateita ja samalla Venäjä rikkoo sopimusta. Venäjä taas viestii, että Yhdysvaltojen toimet ovat kiristystä.</p><p>Viimeistään nyt on selvää, ettei Eurooppa voi turvallisuuskysymyksissä sinisilmäisesti luottaa muiden apuun. Nato voi olla arvaamaton, koska USA panostaa yhä enemmän omaan asemaansa ja turvallisuuteensa. Nato voi olla osana puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaamme, mutta sen tukeen emme voi pelkästään tuudittautua. Oman puolustuksen lisäksi, meillä on oltava vahva ja yhtenäinen eurooppalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Trump ilmoitti eilen USAn vetäytyvän vuosikymmeniä kestäneestä INF (Intermediate-Range Nuclear Forces)-sopimuksesta. Sen allekirjoittivat vuonna 1987 USAn silloinen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov. 

Trumpin mukaan Venäjä on rikkonut sopimuksen sääntöjä jo pitkään rakentamalla keskipitkän ballistisia ohjuksia. Presidentti Obaman kaudella USA otti epäilyt useaan otteeseen esille, mutta vasta äskettäin Nato vahvisti, että rikkomukset on pystytty todistamaan. Venäjä on tunnustanut uuden ohjausjärjestelmän olemassaolon.

Venäjän toimet ovat eri tavoin herättäneet Suomessa huolia, mutta INF-sopimuksen rapautuminen on koko Euroopalle ongelma, johon tulee suhtautua vakavasti. Sopimus velvoitti sekä USA:n että Venäjän poistamaan kyseiset ohjukset tietyltä alueelta, mikä käytännössä suojeli USA:n eurooppalaisia liittolaisia ja antoi strategista vakautta Euroopalle. 

Kylmä sota on palannut maailman politiikkaan, mutta nyt pelaajina eivät ole vain USA ja Venäjä. Nyt globaalissa asevarustelussa merkittävä toimija on Kiina, joka ei ole mukana INF- sopimuksessa. Yhdysvalloissa on arveltu, että peräti 95 % Kiinan ohjusjoukoista rikkoisi sopimusta, jos Kiina olisi ollut yksi allekirjoittaneista. USA kokee olevansa heikommassa asemassa, koska Kiinaan ei kohdistu samanlaisia vaateita ja samalla Venäjä rikkoo sopimusta. Venäjä taas viestii, että Yhdysvaltojen toimet ovat kiristystä.

Viimeistään nyt on selvää, ettei Eurooppa voi turvallisuuskysymyksissä sinisilmäisesti luottaa muiden apuun. Nato voi olla arvaamaton, koska USA panostaa yhä enemmän omaan asemaansa ja turvallisuuteensa. Nato voi olla osana puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaamme, mutta sen tukeen emme voi pelkästään tuudittautua. Oman puolustuksen lisäksi, meillä on oltava vahva ja yhtenäinen eurooppalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. 

 

]]>
3 http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262908-kylman-sodan-tuulet-puhaltavat-myos-eurooppaan#comments Kotimaa EU ja Venäjä EU-puolustuspolitiikka Kiina ja Yhdysvallat Sun, 21 Oct 2018 12:23:05 +0000 Annina Ruottu http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262908-kylman-sodan-tuulet-puhaltavat-myos-eurooppaan
Mitä vastaan? http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262873-mita-vastaan <p>Mietin mitä vastaan jos minulta kysytään kumman puolella irtisanomiskiistassa? En ole yrittäjiä vastaan, mutta en myöskään ay-liikettä vastaan, en myöskään hallitusta vastaan.</p><p>Tuskin demokratiassa olisi viisastakaan sanoa olevansa eduskuntaa vastaan? En siis ole ketään vastaan, mutta minulla on silti mielipide.</p><p>Suomen politiikassa tulee aina olla jotain vastaan ja siitä se syntyy vastakkainasettelu ja hallitus vastaan oppositio.</p><p>Eihän elämä noin mene kuin politiikkomme nyt tuntuvat ajattelevan. Pää pitää saada auki, jotta tulevaisuudessa voidaan nakertaa aukkoa suuremmaksi hallituksen mennä mielensä mukaan. Ei, ei se noin voi kulkea.</p><p>Asiat pitää pilkkoa pienemmiksi&nbsp; eriksi, niin kuin norsukin syödään haarukkapaloina, mutta politiikka ei ole norsun syömistä, vaan yhteisten asioiden hoitoa. Eduskunta päättää Sinun puolestasi, mutta hallituksen pitää ensin esittää asia josta päätetään.</p><p>Irtisanomissuojan lieventäminen yrittäjää ajatellen on hieno ajatus, mutta ei pienyrittäjälle niin tärkeä asia kuin on annettu ymmärtää.</p><p>Ay-liikeellä taas tapojensa mukaiset ylireagoinnit, jotka yrittäjien puolella lakkoaseiden käyttäjinä tunnetaan.</p><p>Mitä vastaan tässä taistellaan? Hallitus ei ole esittänyt mitään, ei mitään mistä voisi edes neuvotella. Kirjallisuudessa tunnetaan taistelu tuulimyllyjä vastaan, mutta mitä vastaan tässä taistellaan?</p><p>Yrittäjänä voin sanoa, että hallituksen uumoilu alle 10 hengen yritysten irtisanomissuojan lieventämisestä on&nbsp; pumpuliin kusemista. Hätä helpottuu mutta ääntä ei kuulu eikä mikään valu lattialle.</p><p>Ei pienyrittäjä irtisanomista pelkää. Hän pelkää ammattiyhdistysliikettä, joka astuu yrityksen ovesta sisään&nbsp; sinä päivänä, kun ensimmäinen työläinen yritykseen palkataan. Nyt ay-liikkeen puolelta tehty rähinöinti ei helpota yhtään tätä pelkoa, eikä hallituksen uumoilema lievennys tätä pelkoa poista.</p><p>Hallituksen on hallittava, ja ammattiyhdistyksen on pidettävä jäsentensä puolia. Missä on sitten pienyrittäjän luottamusmies? EK. SY, vaiko Perheyrittäjien Liitto? SY ja EK ovat perinteisesti olleet &quot;sotajalalla&quot; tai ainakin yhteistyö on hyvin ontuvaa. SY on pienyrittäjän &quot;paras&quot; kaveri, mutta sillä on heikkoutensa, sillä SY ei ole tähän päivään saakka päässyt niihin pöytiin joihin se olisi kuulunut.</p><p>Nyt sillä oli tilaisuutensa olla &quot;vahva&quot;, mutta ay-liike näytti heti kyntensä.</p><p>Ay-liikkeen tulee muuttaa käytöstapojaan, muuten mikään aktiivitoimi ei enää riitä poistamaan pienyrittäjien pelkoa työllistää. Yrittäjällä pitää olla luottamus siihen, että ay-liike on reilu, eikä mielipuolen lailla joka asiassa heilu.</p><p>Yrittäjien tulee kuitenkin kantaa vastuunsa. Mielestäni yrittäjät ovat nyt kantaneet vastuuta ilman poikkipuolista sanaa. Miksi siis ay-liike ahdistaa yrittäjiä lakkouhkillaan, kun samalla todistelevat olevansa pienyrittäjien puolella työllistämistä edistämässä?</p><p>Kuten sanoin en vastusta yhtäkään osapuolta tässä kiistassa, mutta keinot joita osapuolet ovat käyttäneet tai aikovat käyttää ovat vääriä kummallakin puolella barrikadia.</p><p>Aina sanotaan, että kritiikki ilman raknetavaa ehdotusta on turhaa pään aukomista, kuten se onkin.</p><p>Niinpä ehdotan, että hallitus puhaltaa välirauhan asiassa, ei vedä mitään pois vaan laittaa asian pöydälle siksi aikaa kunnes kaikki tähän asiaan kohdistuvat ay-liikken työtaistelu-uhkat ovat poistuneet. (Lakot tosin voivat kestää ikuisesti, mutta ei sen ole väliä).</p><p>Hallitus tekee sen mikä hallituksen kuuluu tehdä, mutta se ei voi tehdä päätöksiä kiristyksen alaisuudessa.</p><p>Ay-liikkeelle sanoisin, että se mörkö jota vastaan nyt taistelette on omissa tiloissanne. Se on se pelko, että menettäisitte asemanne, mutta muistakaa, että ei pelolla johdeta asioita. Eikä joukkovoiman käyttö pienyrittäjää kohtaan ole lainkaan johdonmukaista tai kunnioitettavaa.</p><p>Suomen yrittäjistä leijonan osalla ei ole yhtään työntekijää, joten ei hän ole voinut pärstäkertoimen mukaan halventaa tai käyttää yhtäkään teidän jäsentänne väärin, koska hänellä ei yksinkertaisesti ole jäseniänne töissä.</p><p>Hävetkää ay-väki.</p><p>Moni pienyrittäjä on ehkä lähtenyt riveistänne tekemään töitä itsenäisesti, ei sitä ole kenenkään syytä heille kostaa. Jokainen yksinyrittäjä ansaitsee omalla työllään jos hänellä ei kerran palkkatyöläisiä vielä ole. En tiedä mistä kumpuaa mainoskampanjanne yksinyrittäjiä kohtaan. En ymmärrä, koska yksikään yksinyrittäjä ei ole syyllistynyt pärstäkertoimen perusteella ketään irtisanomaan, koska sellaista mahdollisuutta ei heille ole annettu.</p><p>Tulee mieleen tarina isästä, joka antoi pojalleen selkään joka kerran kun poika lähti kouluun, ihan vain siltä varalta, jos poika sattuisikin tekemään jotain väärin koulupäivänään, kun ei ole isän vahdittavana.</p><p>Tätä tekee juuri nyt Riku Aalto ja kumppanit. Yrittääkö Riku Aalto nyt &quot;ansaita&quot; suurta palkankorotustaan jäsenten silmissä, jonka sitten yrittäjät joutuvat kärsimään taseissaan.</p><p>Rikulle sanon, että etpä sinä käy nukkumaan yhtään kylläisempänä kuin minä käyn suurista tuloistasi huolimatta. Minä olen päähänpotkittu varaton yrittäjä ja sinä mahtava ay-pamppu, eli kenen puolella demareiden nyt kuuluu olla, kun sanovat aina olevansa pienen ihmisen asialle?</p><p>Muistutan sinua Riku, että pelkkä korotus entisen jo ennestään&nbsp; kovan ansiotasosi päälle oli sellaiset 60 000, 00 euroa vuodessa jos mediassa olleet luvut yhtään stemmaavat totuuden kanssa.</p><p>En ole sinua vastaan. Tienaa vaan hyvin ja syö hyvin, olethan esimerkillinen demareiden mannekiini.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mietin mitä vastaan jos minulta kysytään kumman puolella irtisanomiskiistassa? En ole yrittäjiä vastaan, mutta en myöskään ay-liikettä vastaan, en myöskään hallitusta vastaan.

Tuskin demokratiassa olisi viisastakaan sanoa olevansa eduskuntaa vastaan? En siis ole ketään vastaan, mutta minulla on silti mielipide.

Suomen politiikassa tulee aina olla jotain vastaan ja siitä se syntyy vastakkainasettelu ja hallitus vastaan oppositio.

Eihän elämä noin mene kuin politiikkomme nyt tuntuvat ajattelevan. Pää pitää saada auki, jotta tulevaisuudessa voidaan nakertaa aukkoa suuremmaksi hallituksen mennä mielensä mukaan. Ei, ei se noin voi kulkea.

Asiat pitää pilkkoa pienemmiksi  eriksi, niin kuin norsukin syödään haarukkapaloina, mutta politiikka ei ole norsun syömistä, vaan yhteisten asioiden hoitoa. Eduskunta päättää Sinun puolestasi, mutta hallituksen pitää ensin esittää asia josta päätetään.

Irtisanomissuojan lieventäminen yrittäjää ajatellen on hieno ajatus, mutta ei pienyrittäjälle niin tärkeä asia kuin on annettu ymmärtää.

Ay-liikeellä taas tapojensa mukaiset ylireagoinnit, jotka yrittäjien puolella lakkoaseiden käyttäjinä tunnetaan.

Mitä vastaan tässä taistellaan? Hallitus ei ole esittänyt mitään, ei mitään mistä voisi edes neuvotella. Kirjallisuudessa tunnetaan taistelu tuulimyllyjä vastaan, mutta mitä vastaan tässä taistellaan?

Yrittäjänä voin sanoa, että hallituksen uumoilu alle 10 hengen yritysten irtisanomissuojan lieventämisestä on  pumpuliin kusemista. Hätä helpottuu mutta ääntä ei kuulu eikä mikään valu lattialle.

Ei pienyrittäjä irtisanomista pelkää. Hän pelkää ammattiyhdistysliikettä, joka astuu yrityksen ovesta sisään  sinä päivänä, kun ensimmäinen työläinen yritykseen palkataan. Nyt ay-liikkeen puolelta tehty rähinöinti ei helpota yhtään tätä pelkoa, eikä hallituksen uumoilema lievennys tätä pelkoa poista.

Hallituksen on hallittava, ja ammattiyhdistyksen on pidettävä jäsentensä puolia. Missä on sitten pienyrittäjän luottamusmies? EK. SY, vaiko Perheyrittäjien Liitto? SY ja EK ovat perinteisesti olleet "sotajalalla" tai ainakin yhteistyö on hyvin ontuvaa. SY on pienyrittäjän "paras" kaveri, mutta sillä on heikkoutensa, sillä SY ei ole tähän päivään saakka päässyt niihin pöytiin joihin se olisi kuulunut.

Nyt sillä oli tilaisuutensa olla "vahva", mutta ay-liike näytti heti kyntensä.

Ay-liikkeen tulee muuttaa käytöstapojaan, muuten mikään aktiivitoimi ei enää riitä poistamaan pienyrittäjien pelkoa työllistää. Yrittäjällä pitää olla luottamus siihen, että ay-liike on reilu, eikä mielipuolen lailla joka asiassa heilu.

Yrittäjien tulee kuitenkin kantaa vastuunsa. Mielestäni yrittäjät ovat nyt kantaneet vastuuta ilman poikkipuolista sanaa. Miksi siis ay-liike ahdistaa yrittäjiä lakkouhkillaan, kun samalla todistelevat olevansa pienyrittäjien puolella työllistämistä edistämässä?

Kuten sanoin en vastusta yhtäkään osapuolta tässä kiistassa, mutta keinot joita osapuolet ovat käyttäneet tai aikovat käyttää ovat vääriä kummallakin puolella barrikadia.

Aina sanotaan, että kritiikki ilman raknetavaa ehdotusta on turhaa pään aukomista, kuten se onkin.

Niinpä ehdotan, että hallitus puhaltaa välirauhan asiassa, ei vedä mitään pois vaan laittaa asian pöydälle siksi aikaa kunnes kaikki tähän asiaan kohdistuvat ay-liikken työtaistelu-uhkat ovat poistuneet. (Lakot tosin voivat kestää ikuisesti, mutta ei sen ole väliä).

Hallitus tekee sen mikä hallituksen kuuluu tehdä, mutta se ei voi tehdä päätöksiä kiristyksen alaisuudessa.

Ay-liikkeelle sanoisin, että se mörkö jota vastaan nyt taistelette on omissa tiloissanne. Se on se pelko, että menettäisitte asemanne, mutta muistakaa, että ei pelolla johdeta asioita. Eikä joukkovoiman käyttö pienyrittäjää kohtaan ole lainkaan johdonmukaista tai kunnioitettavaa.

Suomen yrittäjistä leijonan osalla ei ole yhtään työntekijää, joten ei hän ole voinut pärstäkertoimen mukaan halventaa tai käyttää yhtäkään teidän jäsentänne väärin, koska hänellä ei yksinkertaisesti ole jäseniänne töissä.

Hävetkää ay-väki.

Moni pienyrittäjä on ehkä lähtenyt riveistänne tekemään töitä itsenäisesti, ei sitä ole kenenkään syytä heille kostaa. Jokainen yksinyrittäjä ansaitsee omalla työllään jos hänellä ei kerran palkkatyöläisiä vielä ole. En tiedä mistä kumpuaa mainoskampanjanne yksinyrittäjiä kohtaan. En ymmärrä, koska yksikään yksinyrittäjä ei ole syyllistynyt pärstäkertoimen perusteella ketään irtisanomaan, koska sellaista mahdollisuutta ei heille ole annettu.

Tulee mieleen tarina isästä, joka antoi pojalleen selkään joka kerran kun poika lähti kouluun, ihan vain siltä varalta, jos poika sattuisikin tekemään jotain väärin koulupäivänään, kun ei ole isän vahdittavana.

Tätä tekee juuri nyt Riku Aalto ja kumppanit. Yrittääkö Riku Aalto nyt "ansaita" suurta palkankorotustaan jäsenten silmissä, jonka sitten yrittäjät joutuvat kärsimään taseissaan.

Rikulle sanon, että etpä sinä käy nukkumaan yhtään kylläisempänä kuin minä käyn suurista tuloistasi huolimatta. Minä olen päähänpotkittu varaton yrittäjä ja sinä mahtava ay-pamppu, eli kenen puolella demareiden nyt kuuluu olla, kun sanovat aina olevansa pienen ihmisen asialle?

Muistutan sinua Riku, että pelkkä korotus entisen jo ennestään  kovan ansiotasosi päälle oli sellaiset 60 000, 00 euroa vuodessa jos mediassa olleet luvut yhtään stemmaavat totuuden kanssa.

En ole sinua vastaan. Tienaa vaan hyvin ja syö hyvin, olethan esimerkillinen demareiden mannekiini.

 

 

 

 

 

]]>
85 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262873-mita-vastaan#comments Kotimaa Irtisanomisen helpottaminen Sat, 20 Oct 2018 21:35:43 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262873-mita-vastaan
Yhteiskunta tarvitsee ay-liikettä, mutta ay-liike ei yhteiskuntaa http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262863-yhteiskunta-tarvitsee-ay-liiketta-mutta-ay-liike-ei-yhteiskuntaa <p>Tehdään ensimmäiseksi yksi asia selväksi: työväenliike on tehnyt niin Suomessa kuin globaalistikin hyvää työtä. Työntekijöiden järjestäytyminen ammattiyhdistysliikkeisiin kuuluu demokraattisen yhteiskunnan peruspilareihin ja tämän ansiosta ammattiyhdistysliike on onnistut huikealla tavalla parantamaan työläisten asemaa viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Samalla sen omat arvot ovat siirtyneet keskeisiksi arvoiksi kaikkiin poliittisiin puolueisiin. Lukemalla jokaisen puolueen puolueohjelman voi ymmärtää, että yksikään niistä ei tavoittele työläisten riistämistä, vaan päinvastoin työläisten aseman turvaamista.</p><p>Tämän takia on äärimmäisen vaikeaa ymmärtää nykyisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Työtaistelutoimet työntekijöiden työolojen ja työsuhteiden parantamiseksi ovat usein ymmärrettäviä, mutta poliittiset lakot joilla hyökätään maan laillista hallitusta vastaan, eivät kuulu demokratiaan ja niitä voidaan verrata mafian toimintatapoihin. Koska tällainen ei kuulu demokratiaan, ovat poliittiset lakot useissa Euroopan maissa kiellettyjä tai rajoitettuja.&nbsp;</p><p>Ammattiyhdistysliike itsessään on kriisissä. Se ei ole kyennyt uusiutumaan yhteiskunnan uusiutuessa ja ehkä suurimmaksi osaksi siksi, että duunarin asiasta on tullut koko yhteiskunnan asia. Tätä taustaa vasten tuntuu uskomattomalta, että Suomessa todella suunnitellaan saamieni tietojen mukaan yleislakkoa ja ensi viikolla useiden kuntien lapset ja vanhukset jäävät ilman ruokaa, koska liitot lakkoilevat pakottaakseen hallituksen perumaan esityksensä irtisanomislaista. Lapset ja vanhukset siis laitetaan kärsimään ruuanpuutteesta, jotta liitot voisivat miellyttää omia jäseniään ja saada heidät mukaan rekrytoimaan uusia. Tämä on hyttysen ampumista tykillä ja mikä pahinta, se tehdään valheellisilla perusteilla. Tätä voimme verrata Trumpin retoriikkaan.</p><p>Ammattiyhdistysliikkeen kannalta tämä on ymmärrettävää. Yleisen työttömyyskassan jäsenmäärä ylitti tänä vuonna yli 400 000 henkilöä Suomen reilusta 2 miljoonasta palkansaajasta. Tämä kaikki on suoraan pois ammattiyhdistysliikkeeltä ja ne tietävät sen. Pidän myös äärimmäisen härskinä, että ay-pamput jakavat somessa kuvia omista huvikuunareistaan ja ravintola-annoksistaan samalla kun väittävät, että he ovat tavallisen palkansaajan asialla. Eivät ole. He ovat omalla asiallaan.</p><p>Suomen yhteiskunta tarvitsee ammattiyhdistysliikettä, mutta ammattiyhdistysliike ei selkeästikään tunnu ajattelevan, että se tarvitsee suomalaista yhteiskuntaa. Päinvastoin, se kokee oikeudekseen astella kansalaisyhteiskunnan ja demokratian ylitse omilla toimenpiteillään optimoidakseen hyötynsä.</p><p>Irtisanomislakia koskettavassa kiistassa kaikilla osapuolilla on varmasti peiliinkatsomisen paikka, mutta on se samalla osoittanut suurimmalle osalle suomalaisista ammattiyhdistysliikkeen pimeän puolen. Tuo puoli on saatettava valoon pikaisesti, sillä näin emme voi jatkaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tehdään ensimmäiseksi yksi asia selväksi: työväenliike on tehnyt niin Suomessa kuin globaalistikin hyvää työtä. Työntekijöiden järjestäytyminen ammattiyhdistysliikkeisiin kuuluu demokraattisen yhteiskunnan peruspilareihin ja tämän ansiosta ammattiyhdistysliike on onnistut huikealla tavalla parantamaan työläisten asemaa viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Samalla sen omat arvot ovat siirtyneet keskeisiksi arvoiksi kaikkiin poliittisiin puolueisiin. Lukemalla jokaisen puolueen puolueohjelman voi ymmärtää, että yksikään niistä ei tavoittele työläisten riistämistä, vaan päinvastoin työläisten aseman turvaamista.

Tämän takia on äärimmäisen vaikeaa ymmärtää nykyisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Työtaistelutoimet työntekijöiden työolojen ja työsuhteiden parantamiseksi ovat usein ymmärrettäviä, mutta poliittiset lakot joilla hyökätään maan laillista hallitusta vastaan, eivät kuulu demokratiaan ja niitä voidaan verrata mafian toimintatapoihin. Koska tällainen ei kuulu demokratiaan, ovat poliittiset lakot useissa Euroopan maissa kiellettyjä tai rajoitettuja. 

Ammattiyhdistysliike itsessään on kriisissä. Se ei ole kyennyt uusiutumaan yhteiskunnan uusiutuessa ja ehkä suurimmaksi osaksi siksi, että duunarin asiasta on tullut koko yhteiskunnan asia. Tätä taustaa vasten tuntuu uskomattomalta, että Suomessa todella suunnitellaan saamieni tietojen mukaan yleislakkoa ja ensi viikolla useiden kuntien lapset ja vanhukset jäävät ilman ruokaa, koska liitot lakkoilevat pakottaakseen hallituksen perumaan esityksensä irtisanomislaista. Lapset ja vanhukset siis laitetaan kärsimään ruuanpuutteesta, jotta liitot voisivat miellyttää omia jäseniään ja saada heidät mukaan rekrytoimaan uusia. Tämä on hyttysen ampumista tykillä ja mikä pahinta, se tehdään valheellisilla perusteilla. Tätä voimme verrata Trumpin retoriikkaan.

Ammattiyhdistysliikkeen kannalta tämä on ymmärrettävää. Yleisen työttömyyskassan jäsenmäärä ylitti tänä vuonna yli 400 000 henkilöä Suomen reilusta 2 miljoonasta palkansaajasta. Tämä kaikki on suoraan pois ammattiyhdistysliikkeeltä ja ne tietävät sen. Pidän myös äärimmäisen härskinä, että ay-pamput jakavat somessa kuvia omista huvikuunareistaan ja ravintola-annoksistaan samalla kun väittävät, että he ovat tavallisen palkansaajan asialla. Eivät ole. He ovat omalla asiallaan.

Suomen yhteiskunta tarvitsee ammattiyhdistysliikettä, mutta ammattiyhdistysliike ei selkeästikään tunnu ajattelevan, että se tarvitsee suomalaista yhteiskuntaa. Päinvastoin, se kokee oikeudekseen astella kansalaisyhteiskunnan ja demokratian ylitse omilla toimenpiteillään optimoidakseen hyötynsä.

Irtisanomislakia koskettavassa kiistassa kaikilla osapuolilla on varmasti peiliinkatsomisen paikka, mutta on se samalla osoittanut suurimmalle osalle suomalaisista ammattiyhdistysliikkeen pimeän puolen. Tuo puoli on saatettava valoon pikaisesti, sillä näin emme voi jatkaa.

]]>
28 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262863-yhteiskunta-tarvitsee-ay-liiketta-mutta-ay-liike-ei-yhteiskuntaa#comments Kotimaa Ay-liike Irtisanomislaki Politiikka Sat, 20 Oct 2018 15:35:27 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262863-yhteiskunta-tarvitsee-ay-liiketta-mutta-ay-liike-ei-yhteiskuntaa
Kahden päivän nälkäkuolema http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262849-kahden-paivan-nalkakuolema <p>Vaalien lähestyessä vanhuksilla ja lapsilla on aina ystäviä. Tämä totuus on tullut esiin nyt myös JHL:n julistaman lakon johdosta.</p><p>Hallituksen edustajat ja heidän kannattajansa kilvan huutavat kuinka lasten ja vanhusten kahden päivän ruoasta on tullut pelinappula ay-liikkeelle. Kuinka osalle lapsista kouluruokailu on ainoa ruoka, minkä he päivässä saavat. Tässä kohtaa peli pitää jo viheltää poikki.</p><p>Jos lapsen ainoa, minkä hän päivässä saa on kouluruoka, niin silloin lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat kattavasti sosiaalihuollon palveluita. Ei voi vain hyväksyä, että se yksi kouluruoka riittää lapselle ja nostaa meteliä silloin, kun hän ei sitä yhtä ruokaa saa. Niin se ei voi olla.</p><p>Tämän lisäksi hallitus on nyt kovasti huolissaan lapsista ja vanhuksista, vaikka on toteuttanut hallituskaudella lapsi- ja vanhusvihamielisimpää hallitusta aikoihin.</p><p>Tämä hallitus on kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja sekä poistanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Tämä tulee varmasti tulevaisuudessa näkymään koulumenestyksessä sekä myös syrjäytyvien lasten määrässä. Yhä useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi jää sitä ilman tai hänen erityistuen tarvetta ei huomata kasvaneessa ryhmäkoossa.&nbsp;</p><p>Tästä ei kuitenkaan ole oltu huolissaan, vaan tämä on täysin hyväksytty pelinappula.</p><p>Tämän lisäksi koulutuksesta on leikattu sekä tehty täysin toimimaton amisreformi, mikä varmasti lisää syrjäytymistä niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole vielä valmiita ottamaan vastuuta itsestään. Puhutaan kuitenkin 15-16 -vuotiaista nuorista. Näiden nuorten tulisi kantaa kokonaisvastuu oppimisestaan. Osa varmasti pystyy, osa ei ja sillä osalla on suuri vaara syrjäytyä.</p><p>Tämäkin on hyväksytty.&nbsp;</p><p>Nyt kun JHL on julistanut kahden päivän työnseisauksen, joka ulottuu myös osaan päiväkodeista ja kouluista, niin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuhoutumassa ja lapset kuolemassa nälkään. Kahdessa (2) päivässä. Posketon väite, jonka tarkoitusperät hyvin tiedetään. Hallitus käyttää sopivasti &quot;Eikö kukaan ajattele lapsia&quot; -mantraa, vaikka on itse koko hallituskauden toteuttanut lapsivihamielistä politiikkaa, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia.</p><p>Tästä bluffista on vain katsottava läpi.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalien lähestyessä vanhuksilla ja lapsilla on aina ystäviä. Tämä totuus on tullut esiin nyt myös JHL:n julistaman lakon johdosta.

Hallituksen edustajat ja heidän kannattajansa kilvan huutavat kuinka lasten ja vanhusten kahden päivän ruoasta on tullut pelinappula ay-liikkeelle. Kuinka osalle lapsista kouluruokailu on ainoa ruoka, minkä he päivässä saavat. Tässä kohtaa peli pitää jo viheltää poikki.

Jos lapsen ainoa, minkä hän päivässä saa on kouluruoka, niin silloin lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat kattavasti sosiaalihuollon palveluita. Ei voi vain hyväksyä, että se yksi kouluruoka riittää lapselle ja nostaa meteliä silloin, kun hän ei sitä yhtä ruokaa saa. Niin se ei voi olla.

Tämän lisäksi hallitus on nyt kovasti huolissaan lapsista ja vanhuksista, vaikka on toteuttanut hallituskaudella lapsi- ja vanhusvihamielisimpää hallitusta aikoihin.

Tämä hallitus on kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja sekä poistanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Tämä tulee varmasti tulevaisuudessa näkymään koulumenestyksessä sekä myös syrjäytyvien lasten määrässä. Yhä useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi jää sitä ilman tai hänen erityistuen tarvetta ei huomata kasvaneessa ryhmäkoossa. 

Tästä ei kuitenkaan ole oltu huolissaan, vaan tämä on täysin hyväksytty pelinappula.

Tämän lisäksi koulutuksesta on leikattu sekä tehty täysin toimimaton amisreformi, mikä varmasti lisää syrjäytymistä niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole vielä valmiita ottamaan vastuuta itsestään. Puhutaan kuitenkin 15-16 -vuotiaista nuorista. Näiden nuorten tulisi kantaa kokonaisvastuu oppimisestaan. Osa varmasti pystyy, osa ei ja sillä osalla on suuri vaara syrjäytyä.

Tämäkin on hyväksytty. 

Nyt kun JHL on julistanut kahden päivän työnseisauksen, joka ulottuu myös osaan päiväkodeista ja kouluista, niin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuhoutumassa ja lapset kuolemassa nälkään. Kahdessa (2) päivässä. Posketon väite, jonka tarkoitusperät hyvin tiedetään. Hallitus käyttää sopivasti "Eikö kukaan ajattele lapsia" -mantraa, vaikka on itse koko hallituskauden toteuttanut lapsivihamielistä politiikkaa, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Tästä bluffista on vain katsottava läpi. 

]]>
60 http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262849-kahden-paivan-nalkakuolema#comments Kotimaa Irtisanomislaki JHL Sat, 20 Oct 2018 10:28:24 +0000 Teemu Hiilinen http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262849-kahden-paivan-nalkakuolema
Tehdään ajoissa, eikä vasta pakon edessä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa <p>En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu?&nbsp;<br />Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen.&nbsp;</p><p>Ja totean taas kerran, että positiivisen työllisyyskehityksen takana on ennen kaikkea maailmantalouden vetoapu, mutta kiistatta sekä hallituksen toimilla että <a href="https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus">kikyllä</a> on ollut oma merkityksensä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työlainsäädännön puolelta:</strong></p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)</p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170188"> &nbsp;Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset</a> (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiluonnos-irtisanomisen-helpottamisesta-pienissa-yrityksissa-arviointineuvostoon">Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 10 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus)</a><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tyoaikalaki.aspx">Työaikalain kokonaisuudistus (HE 2018)</a><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/murto-ja-vanhanen-selvittavat-yt-lain-muutostarpeet">Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen(Vanhanen&amp;Murto)</a></p><p><strong>Aktivointitoimet työttömille ja kannustava sosiaaliturva:</strong></p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työvoima- ja yrityspalvelujen kokoaminen kasvupalveluiksi maakuntauudistuksessa ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen (HE 2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteet, ns. Siltasopimus (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömät voivat opiskella lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä (HE 2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Itsensä työllistämisen helpottaminen: työttömyysetuutta voidaan maksaa 4 kk ajan yritystoimintaa aloitettaessa (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysturvan keston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömien velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on tiukennettu (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysturvan aktiivimalli ja työllisyysmäärärahojen lisääminen työttömien palveluihin (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaan (2017-)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Sovitellun päivärahan maksatus järjestetään siten, että se ei haittaa lyhytkestoisen työn vastaanottamista &nbsp;(STM)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Vaikuttavuusinvestointi (SIB) &ndash;hankkeiden käynnistäminen</p><p><br />Lisäksi loppukaudelle nostan esiin <a href="https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/osatyokykyisten-tyomarkkinatilanne-ja-tyollistymispalvelut-kartoitetaan"><strong>Työkykyohjelman</strong>(Oivo ja Kerätär-selvitys)</a>, jonka keskeisimpiä ajatuksia on saattaa ihmiset(osatyökykyiset) heille oikeiden palvelujen piiriin ja kuntouttaa mahdollisimman moni takaisin työelämään niillä kyvyillä, osaamisella ja voimilla jotka hänellä on jäljellä. Samalla tunnustaen sen, että osa työttömistä ei tule enää työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää löytää inhimillinen ratkaisu. &nbsp;Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns.<a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/pitkaaikaistyottomille-tarkoitettu-elaketuki-laajenee">ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki(nyt siis jo toista kertaa) yhtenä toimenpiteenä.</a></p><p>Tämä edellä oleva on yksi keskeisistä ratkaisuista kohti +75% työllisyysastetta. <strong>Ei</strong> ainoa, mutta merkittävä.</p><p>Näin on siis tämä paha hallitus toiminut ja toimimassa kautensa loppuun. Ja kun seuraa joidenkin tahojen kommentointia, niin tuossa listassa ei tunnu olevan yhtään hyvää asiaa. Ei ensimmäistäkään. Vain pelkkää kiusaamista ja kyykyttämistä.&nbsp;</p><p>Voihan olla niinkin, että positiiviset asiat jäävät ikävien tai sellaisiksi koettujen asioiden alle, ihan vahingossa. Tai että positiivinen asia ei kiinnosta julkisessa keskustelussa. Negatiivisuus sen sijaan luo vastakkainasettelua. Siitä huolimatta puolustan hallituksen linjaa, myös niitä ikäviä asioita. Täydellisiä esityksiä harvemmin saadaan aikaiseksi ja virheitäkin tehdään. Nekin olen myöntänyt ja niitä on pyritty korjaamaan.&nbsp;</p><p>Ensi vaalikaudella tarvitaan ainakin sotu-uudistus, järjestelmät kuntoon(ml.tulorekisteri) sekä palkan ja tulonsiirtojen joustava/kannustava käyttö.</p><p>Ja sitten tarvitaan se kaikkein vaikein asia: uskallusta puuttua myös rakenteisiin.&nbsp;</p><p>Jos nämä eräät edellä mainitut toimet ovat aiheuttaneet runsaasti pahaa mieltä, vihaa, mielenilmauksia, lakkoja ja maineen työttömien kiusaajana sekä kaikkien aikojen duunarivihamielisempänä hallituksena, niin mitähän mahtaa tapahtua KUN joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä? Ei siis JOS vaan KUN. Karkuun ei pääse.</p><p>Seuraava taantuma tulee. Se voi alkaa yhtäkkiä ja Suomi viennistä riippuvaisena maana on ensimmäisten maiden joukossa kohtaamassa ongelmat. Mutta se tulee.</p><p>Ja kun se tulee, niin kuka on silloin valtiolaivan peräsimessä? Sellainen hallitus, joka ratkaisee ongelmia ja haasteita menemällä veronmaksajien lompakolle väittämällä ettei ikäviä päätöksiä tarvita &nbsp;vai sellainen joka reagoi tilanteisiin USKALTAEN tehdä ajoissa rohkeitakin ratkaisuja ja päätöksiä jotka eivät ole välttämättä suosittuja? Sen päättävät äänestäjät.</p><p>Toivonkin, että kansalaiset vaativat kaikkia puolueita kertomaan oman vaihtoehtonsa, hintalapun sekä sen mistä ja miten aikovat rahoittaa omat mallinsa? Velalla? Ja kyllä, tämäkin hallitus on ottanut velkaa joka ikinen vuosi huolimatta siitä, että Suomen &nbsp;talous ja työllisyys ovat vahvassa nousussa! Noususuhdanteessa.</p><p>Halutaanko Suomi ajaa taas kerran samaan tilanteeseen, jossa tämä hallitus oli aloittaessaan työnsä? Ei kai kukaan sellaista voi haluta. Eihän?</p><p>Suomen on opittava elämään Euroopan Unionissa(äänestin itse EI). Kun siihen aikanaan päätettiin liittyä, niin piti ymmärtää, että se tuo mukanaan mm.devalvaatiosta luopumisen ja sen että työvoima joustaa rahan sijasta. Tätä tämä nyt on.&nbsp;</p><p>Joten. Oli &nbsp;seuraava hallitus sitten millainen tahansa, se tulee olemaan joidenkin mielestä &rdquo;kaikkien aikojen huonoin&rdquo;. Kuten tämäkin. Vasta historia pystyy kertomaan sen, kuinka hyvä hallitus meillä on ollut. Väitän, että vaikeiden aikojen hallitukset ovat kaikki joutuneet tekemään epäsuosittuja päätöksiä.&nbsp;</p><p>Viisautta ja rohkeutta tulevaan.</p><p><em>Lupaan yrittää ymmärtää seuraajaani, koska nyt minä tiedän miten vaikeaa tämä voi olla. Aiemmin minä luulin tietäväni.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen palautteestanne. Myös siitä, että kovin usein kommentoija tietää asiat paremmin kuin minä. Noin voi ollakin. En minä esitä kaikkitietävää mutta sen verran oman arvon tunnetta minullakin on, että tiedän nyt paljon enemmän kuin mitä tiesin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.&nbsp;</p><p>Saan jatkuvasti ohjeita kuinka pitäisi toimia. Lähtien siitä, että &rdquo;jätä hommasi&rdquo; aina siihen kuinka helposti ratkaisu ongelmiin löytyy. Jätän hommani kun tämä hallitus lopettaa työnsä ja niiden helppojen ratkaisujen tie alkaa olemaan läpi käyty.&nbsp;</p><p>Voi nimittäin olla niin, että se mikä on toiminut joskus, ei toimi enää tässä maailmassa ja tässä ajassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu? 
Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen. 

Ja totean taas kerran, että positiivisen työllisyyskehityksen takana on ennen kaikkea maailmantalouden vetoapu, mutta kiistatta sekä hallituksen toimilla että kikyllä on ollut oma merkityksensä.

 

Työlainsäädännön puolelta:

•    Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)
•    Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)
•    Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)

•    Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)
•    Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset (2018)
•    Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 10 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus)
•    Työaikalain kokonaisuudistus (HE 2018)
•    Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen(Vanhanen&Murto)

Aktivointitoimet työttömille ja kannustava sosiaaliturva:

•    Työvoima- ja yrityspalvelujen kokoaminen kasvupalveluiksi maakuntauudistuksessa ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen (HE 2018)
•    Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein (2017)
•    Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (2017)
•    Positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteet, ns. Siltasopimus (2017)
•    Työttömät voivat opiskella lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä (HE 2018)
•    Itsensä työllistämisen helpottaminen: työttömyysetuutta voidaan maksaa 4 kk ajan yritystoimintaa aloitettaessa (2018)
•    Työttömyysturvan keston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään (2017)
•    Työttömien velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on tiukennettu (2017)
•    Työttömyysturvan aktiivimalli ja työllisyysmäärärahojen lisääminen työttömien palveluihin (2018)
•    Työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaan (2017-)
•    Sovitellun päivärahan maksatus järjestetään siten, että se ei haittaa lyhytkestoisen työn vastaanottamista  (STM)
•    Vaikuttavuusinvestointi (SIB) –hankkeiden käynnistäminen


Lisäksi loppukaudelle nostan esiin Työkykyohjelman(Oivo ja Kerätär-selvitys), jonka keskeisimpiä ajatuksia on saattaa ihmiset(osatyökykyiset) heille oikeiden palvelujen piiriin ja kuntouttaa mahdollisimman moni takaisin työelämään niillä kyvyillä, osaamisella ja voimilla jotka hänellä on jäljellä. Samalla tunnustaen sen, että osa työttömistä ei tule enää työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää löytää inhimillinen ratkaisu.  Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns.ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki(nyt siis jo toista kertaa) yhtenä toimenpiteenä.

Tämä edellä oleva on yksi keskeisistä ratkaisuista kohti +75% työllisyysastetta. Ei ainoa, mutta merkittävä.

Näin on siis tämä paha hallitus toiminut ja toimimassa kautensa loppuun. Ja kun seuraa joidenkin tahojen kommentointia, niin tuossa listassa ei tunnu olevan yhtään hyvää asiaa. Ei ensimmäistäkään. Vain pelkkää kiusaamista ja kyykyttämistä. 

Voihan olla niinkin, että positiiviset asiat jäävät ikävien tai sellaisiksi koettujen asioiden alle, ihan vahingossa. Tai että positiivinen asia ei kiinnosta julkisessa keskustelussa. Negatiivisuus sen sijaan luo vastakkainasettelua. Siitä huolimatta puolustan hallituksen linjaa, myös niitä ikäviä asioita. Täydellisiä esityksiä harvemmin saadaan aikaiseksi ja virheitäkin tehdään. Nekin olen myöntänyt ja niitä on pyritty korjaamaan. 

Ensi vaalikaudella tarvitaan ainakin sotu-uudistus, järjestelmät kuntoon(ml.tulorekisteri) sekä palkan ja tulonsiirtojen joustava/kannustava käyttö.

Ja sitten tarvitaan se kaikkein vaikein asia: uskallusta puuttua myös rakenteisiin. 

Jos nämä eräät edellä mainitut toimet ovat aiheuttaneet runsaasti pahaa mieltä, vihaa, mielenilmauksia, lakkoja ja maineen työttömien kiusaajana sekä kaikkien aikojen duunarivihamielisempänä hallituksena, niin mitähän mahtaa tapahtua KUN joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä? Ei siis JOS vaan KUN. Karkuun ei pääse.

Seuraava taantuma tulee. Se voi alkaa yhtäkkiä ja Suomi viennistä riippuvaisena maana on ensimmäisten maiden joukossa kohtaamassa ongelmat. Mutta se tulee.

Ja kun se tulee, niin kuka on silloin valtiolaivan peräsimessä? Sellainen hallitus, joka ratkaisee ongelmia ja haasteita menemällä veronmaksajien lompakolle väittämällä ettei ikäviä päätöksiä tarvita  vai sellainen joka reagoi tilanteisiin USKALTAEN tehdä ajoissa rohkeitakin ratkaisuja ja päätöksiä jotka eivät ole välttämättä suosittuja? Sen päättävät äänestäjät.

Toivonkin, että kansalaiset vaativat kaikkia puolueita kertomaan oman vaihtoehtonsa, hintalapun sekä sen mistä ja miten aikovat rahoittaa omat mallinsa? Velalla? Ja kyllä, tämäkin hallitus on ottanut velkaa joka ikinen vuosi huolimatta siitä, että Suomen  talous ja työllisyys ovat vahvassa nousussa! Noususuhdanteessa.

Halutaanko Suomi ajaa taas kerran samaan tilanteeseen, jossa tämä hallitus oli aloittaessaan työnsä? Ei kai kukaan sellaista voi haluta. Eihän?

Suomen on opittava elämään Euroopan Unionissa(äänestin itse EI). Kun siihen aikanaan päätettiin liittyä, niin piti ymmärtää, että se tuo mukanaan mm.devalvaatiosta luopumisen ja sen että työvoima joustaa rahan sijasta. Tätä tämä nyt on. 

Joten. Oli  seuraava hallitus sitten millainen tahansa, se tulee olemaan joidenkin mielestä ”kaikkien aikojen huonoin”. Kuten tämäkin. Vasta historia pystyy kertomaan sen, kuinka hyvä hallitus meillä on ollut. Väitän, että vaikeiden aikojen hallitukset ovat kaikki joutuneet tekemään epäsuosittuja päätöksiä. 

Viisautta ja rohkeutta tulevaan.

Lupaan yrittää ymmärtää seuraajaani, koska nyt minä tiedän miten vaikeaa tämä voi olla. Aiemmin minä luulin tietäväni.

 

Olen kiitollinen palautteestanne. Myös siitä, että kovin usein kommentoija tietää asiat paremmin kuin minä. Noin voi ollakin. En minä esitä kaikkitietävää mutta sen verran oman arvon tunnetta minullakin on, että tiedän nyt paljon enemmän kuin mitä tiesin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. 

Saan jatkuvasti ohjeita kuinka pitäisi toimia. Lähtien siitä, että ”jätä hommasi” aina siihen kuinka helposti ratkaisu ongelmiin löytyy. Jätän hommani kun tämä hallitus lopettaa työnsä ja niiden helppojen ratkaisujen tie alkaa olemaan läpi käyty. 

Voi nimittäin olla niin, että se mikä on toiminut joskus, ei toimi enää tässä maailmassa ja tässä ajassa.

 

]]>
153 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa#comments Kotimaa Eduskuntavaalit Juha Sipilän hallitus Työllisyyspolitiikka Työttömät Sat, 20 Oct 2018 08:43:29 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa
Kymmenen helppoa tapaa vähentää hiilijalanjälkeä http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262825-kymmenen-helppoa-tapaa-vahentaa-hiilijalanjalkea <p>Jokainen voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen omilla päätöksillään. Usein esitetyt muutokset ovat kuitenkin suuri, eikä niihin ole helppoa sitoutua. Kasvisruokaan siirtyminen ei ole monelle helppoa, eikä autosta luopuminen ole monellekaan vaihtoehto. Kuitenkin pienemmillä ja helpommallakin muutoksilla voit saavuttaa merkittäviä muutoksia omaan ja perheen hiilijalanjälkeen.</p><p>1. Muuta tapaasi matkustaa lomalle. Nyt lomamatkat ovat usein viikonloppu tai pakettimatkoja, joita tehdään usein ja vaativat paljon lentämistä. Vaihtoehtoisesti voit pitää pitkiä lomia harvemmin, jolloin lennät harvemmin.</p><p>2. Siirry punaisesta lihasta käyttämään kanaa tai kalaa, kanan ilmastovaikutukset ovat kolmasosa.</p><p>3. Tuulisähkö ei ole ainoa järkevä vaihtoehto, mm. vesi- ja ydinvoimalla voi vähentää päästöjä. Ne voivat olla fiksumpia vaihtoehtoja, tuuli- ja aurinkosähköstä voidaan osa ajasta tuottaa välillä hiilellä tai turpeella.</p><p>4. Maksa enemmän vaatteista ja käyttötavaroista. Hinnan noustessa tuotteen laatu keskimäärin paranee. Silloin niiden elinikä pitenee, jolloin valmistuksen aiheuttamat päästöt jakautuvat pidemmälle aikavälille.</p><p>5. Pyöräille kesällä paikasta toiseen, vaikka muuten käyttäisit autoa. Ilmasto ja kroppa kiittävät.</p><p>6. Kun hankit autoa, hanki ajoneuvo jonka kulutus on pieni ja jonka täyttää tarpeesi. Älä siis hanki imagoa.</p><p>7. Asutko taloyhtiössä, jossa on pyykkitupa? Käytä sitä hyväksesi, opiskelijana se erinomainen vaihtoehto. Pyykkikoneen hankkimatta jättäminen, säästää tilaa kylpyhuoneessa ja säästää rahaa, varsinkin jos taloyhtiön pyykkikone on ilmainen.</p><p>8. Onko sisaruksia tai hyviä ystäviä joihin luotat? Läheisten tavaroiden jakaminen on usein helpompaa kuin vieraiden kanssa. Kysy voitko lainata tarvitsemia tavaroita.</p><p>9. Käytä mahdollisuuksien mukaan junaa tai bussia. Isojen kaupunkien välillä kulkee hyvin junayhteyksiä ja taajamien välillä busseja. Olet matkalla lennolle tai laivalle juna tai bussi on varteenotettava vaihtoehto. Silloin ei myöskään tarvitse huolehtia parkkipaikan löytymisestä.</p><p>10. Lajittele. Biojätteen, paperin, kartongin ja sekajätteen lajittelu on tuttua. Lasin, metallin, elektroniikka jätteen kierrätys ei ole sen vaikeampaa. Taloyhtiöissä usein puuttuu oma keräyspiste muoville, sitä voi tiedustella taloyhtiössä</p><p>Muitakin hyviä tapoja on vähentää jalanjälkeä: Vaihda valaisimet led tekniikkaan. &nbsp;Älä pidä turhaan laitteita päällä, taustaäänenä voi hyvin käyttää radiota, television sijasta. Käytä kestotuotteita mm. Kangaskassin saa mahtumaan takin taskuun, take away kahvia varten termosmuki.<a href="https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html"> Ilmasto-oppaasta voi lukea lisää </a></p><p>Onko sinulla hyviä tapoja vähentää hiilijalanjälkeä? Kerro se kommenteissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokainen voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen omilla päätöksillään. Usein esitetyt muutokset ovat kuitenkin suuri, eikä niihin ole helppoa sitoutua. Kasvisruokaan siirtyminen ei ole monelle helppoa, eikä autosta luopuminen ole monellekaan vaihtoehto. Kuitenkin pienemmillä ja helpommallakin muutoksilla voit saavuttaa merkittäviä muutoksia omaan ja perheen hiilijalanjälkeen.

1. Muuta tapaasi matkustaa lomalle. Nyt lomamatkat ovat usein viikonloppu tai pakettimatkoja, joita tehdään usein ja vaativat paljon lentämistä. Vaihtoehtoisesti voit pitää pitkiä lomia harvemmin, jolloin lennät harvemmin.

2. Siirry punaisesta lihasta käyttämään kanaa tai kalaa, kanan ilmastovaikutukset ovat kolmasosa.

3. Tuulisähkö ei ole ainoa järkevä vaihtoehto, mm. vesi- ja ydinvoimalla voi vähentää päästöjä. Ne voivat olla fiksumpia vaihtoehtoja, tuuli- ja aurinkosähköstä voidaan osa ajasta tuottaa välillä hiilellä tai turpeella.

4. Maksa enemmän vaatteista ja käyttötavaroista. Hinnan noustessa tuotteen laatu keskimäärin paranee. Silloin niiden elinikä pitenee, jolloin valmistuksen aiheuttamat päästöt jakautuvat pidemmälle aikavälille.

5. Pyöräille kesällä paikasta toiseen, vaikka muuten käyttäisit autoa. Ilmasto ja kroppa kiittävät.

6. Kun hankit autoa, hanki ajoneuvo jonka kulutus on pieni ja jonka täyttää tarpeesi. Älä siis hanki imagoa.

7. Asutko taloyhtiössä, jossa on pyykkitupa? Käytä sitä hyväksesi, opiskelijana se erinomainen vaihtoehto. Pyykkikoneen hankkimatta jättäminen, säästää tilaa kylpyhuoneessa ja säästää rahaa, varsinkin jos taloyhtiön pyykkikone on ilmainen.

8. Onko sisaruksia tai hyviä ystäviä joihin luotat? Läheisten tavaroiden jakaminen on usein helpompaa kuin vieraiden kanssa. Kysy voitko lainata tarvitsemia tavaroita.

9. Käytä mahdollisuuksien mukaan junaa tai bussia. Isojen kaupunkien välillä kulkee hyvin junayhteyksiä ja taajamien välillä busseja. Olet matkalla lennolle tai laivalle juna tai bussi on varteenotettava vaihtoehto. Silloin ei myöskään tarvitse huolehtia parkkipaikan löytymisestä.

10. Lajittele. Biojätteen, paperin, kartongin ja sekajätteen lajittelu on tuttua. Lasin, metallin, elektroniikka jätteen kierrätys ei ole sen vaikeampaa. Taloyhtiöissä usein puuttuu oma keräyspiste muoville, sitä voi tiedustella taloyhtiössä

Muitakin hyviä tapoja on vähentää jalanjälkeä: Vaihda valaisimet led tekniikkaan.  Älä pidä turhaan laitteita päällä, taustaäänenä voi hyvin käyttää radiota, television sijasta. Käytä kestotuotteita mm. Kangaskassin saa mahtumaan takin taskuun, take away kahvia varten termosmuki. Ilmasto-oppaasta voi lukea lisää

Onko sinulla hyviä tapoja vähentää hiilijalanjälkeä? Kerro se kommenteissa.

]]>
26 http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262825-kymmenen-helppoa-tapaa-vahentaa-hiilijalanjalkea#comments Kotimaa Ilmastonmuutoksen ehkäisy Sat, 20 Oct 2018 05:33:50 +0000 Miika Kautto http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262825-kymmenen-helppoa-tapaa-vahentaa-hiilijalanjalkea
Ajaako reformi joka kolmannen amiksen sossuun? http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262810-ajaako-reformi-joka-kolmannen-amiksen-sossuun <p>Puolet peruskoulun jälkeistä tutkintoa opiskelevista nuorista on amiksia, eli opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Amiksesta valmistutaan ammattiin, toisin kuin lukioista. Amikset voivat siis saada koulutustaan vastaavan työpaikan heti valmistuttuaan. He ovat myös oikeutettuja työttömyyskorvaukseen heti opintojensa jälkeen.</p><p>Nykyisistä kaksikymppisistä jokaisen olisi oltava töissä reilun kymmenen vuoden kuluttua, jotta verotulot kattaisivat nykysysteemin mukaiset eläkkeet suurelle ikäluokalle. Todellisuudessa kuitenkin yhä useampi nuori on vaarassa syrjäytyä, eikä työtä ole tarpeeksi saatavilla.</p><p>Kelan tiedoista selviää, että noin joka viides nuori on nostanut toimeentulotukea viime vuonna. Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimekäden turva tilanteissa, joissa taloudellinen hyvinvointi ei työtulon, opintotuen tai minkään muun sosiaalietuuden jälkeen ole riittävä. Toimeentulotuen hakeminen ennustaa syrjäytymistä. Huonon toimeentulon lisäksi syrjäytymisen riskiä lisää yksinäisyys. Amisbarometri 2018 -tutkimukseen osallistuneista nuorista 34 prosenttia kokee usein olevansa yksinäinen:</p><p>&rdquo;Huonointa [opinnoissani on] varmaankin ryhmän ulkopuolelle jääminen ja yksinäisyys.&rdquo;</p><p>Yksinäisyys altistaa myös päihteiden liialliselle käytölle. Uskon, että huumeiden käyttö syrjäyttää nuoria koulutuksesta ja työelämästä useammin, kuin mitä tutkimuksista vielä nähdään. Amisbarometri osoittaa, että liki 20 prosentilla nuoremmista ammatillisista opiskelijoista päihteillä on suuri vaikutus elämään.</p><p>Tilastokeskus on tutkinut ammatillisen koulun keskeyttäneiden määrää, joka oli vielä vuosina 2015-2016 vähenemässä neljättä vuotta peräkkäin. Välissä on tapahtunut ammatillisen koulutuksen uudistus ja niitä edeltäneet koulutusleikkaukset. Ennustan, että kahden vuoden kuluttua saatavissa tilastoissa koulupudokkaiden määrä on kääntynyt kasvuun. On selvää, että valtion budjetissa ei ole tarpeeksi varoja tukea kunnollista koulutusta.</p><p>Keskustelin viikko sitten Finnbuild-messuilla viideltä eri paikkakunnalta kotoisin olevan ammatillisen opettajan kanssa koulutuksen nykytilasta. Ilahduttavaa, että moni opettaja vieraili alansa messuilla vapaa-aikanaan. Sitä amisten opettajilla on nykyään enemmän kuin silloin, kun itse tein opettajan työtä. Vastikäisen amisreformin näkyvin idea on se, että oppimista siirretään työpaikoille ja opiskelua joustavoitetaan mm. vähentämällä lähiopetuksen määrää. Työssä oppimisen nivominen yhteen opiskelun kanssa on hyvä päämäärä. Kannatan myös opiskelijan vapautta valita itse milloin ja miten opiskella. Toteutus on silti kääntynyt hyvää tarkoitustaan vastaan.</p><p>Opettajat olivat sitä mieltä, että vähentynyt lähiopetus on monella tavalla huono asia. Opiskelijoista kolmen arvioidaan ottavan vastuuta omasta oppimisestaan &rdquo;etäpäivinä&rdquo;. Kaksi keskisuomalaista opettajaa vakuuttelivat, että jos luokassa on 18 opiskelijaa, heistä 15 tarvitsee sellaista kädestä pitäen -ohjausta, jota opettajalla ei enää ole aikaa antaa.</p><p>Amikset ovat aivan liian nuoria ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. &rdquo;Etäpäivinä koulussa on muutama hassu opiskelija, mutta kaupungilla niistä hengaa suurin osa&rdquo; &ndash; ammatillinen opettaja Hämeenlinnasta.</p><p>Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset lisäävät nuorten syrjäytymisen riskiä. Uudistuksessa ei ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota siihen, että tutkintoa opiskeleva nuori kaipaa ryhmäyttämistä ja opettajan ohjausta oppimisessa ja elämänhallintataidoissa. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan jo pienten peruskoululaisten edellytetään osaavan ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Osaamisen reflektointi ja omien kehitystarpeiden tunnistaminen kasvattaa työelämässä tarvittavia omatoimisuuden taitoja, mutta kolikon kääntöpuolena saattaa vanhemmilla opiskelijoilla olla tunne turvaverkon puuttumisesta.</p><p>Opettajien palautteen mukaan myös työssä oppimisen paikkoja on hankala löytää, eikä näiden yritysten työntekijöillä ole aikaa opettaa nuoria. Osa amiksista jää ilman työpaikkaa ja osa jättää työjakson kesken, sillä tarjolla on vain sellaista &rdquo;hanttihommaa&rdquo;, joka ei opeta tekijälleen tarkoituksenmukaisia taitoja. Mitä pienemmän kaupungin opettajaa haastatteli, sitä vähemmän opiskelijoilla nähtiin olevan mahdollisuuksia saada työssäoppimisen paikkoja.</p><p>&rdquo;Samaan aikaan kun hallitus tekee sellaista politiikkaa, että ajetaan paikallisia yrityksiä ahtaalle, käsketään nuoret pois kouluista näille paikallisille työpaikoille&rdquo; &ndash; ammatillinen opettaja Riihimäeltä.</p><p>Yritysten pitäisi saada valtiolta porkkana oppilaitosyhteistyöhön &ndash; verohelpotus per työssä oppiva ammatillinen opiskelija motivoisi varmasti avaamaan ovet opiskelijoille. Lisäksi opettajien määrää on lisättävä siten, että opettajat ehtivät mukaan työpaikoille ohjaamaan, verkostoitumaan ja tuoreuttamaan omia työelämätaitojaan. Opettajien läsnäolosta hyötyisivät myös yritykset. Ammatillisen koulutuksen laatu paranee ainoastaan opettajavetoisesti.</p><p>Kansanedustaja Pilvi Torsti kysyi Iltalehden blogissaan onko opetusministeri valmis järjestämään ammatillisen koulutuksen ratkaisuja etsivän kriisikokouksen. Eilen kansanedustaja Hjallis Harkimo ehdotti, että nuorille tulisi pedata suora polku toisen asteen koulutuksesta joko ammatilliseen korkeakouluun tai yliopistoon. Päättäjät ovat yhtä huolissaan nuorten koulutuksesta, kuin me ammatilliset opettajatkin.</p><p>Ammatillinen koulutus on arvokasta sekä toisella että kolmannella asteella. Tämä arvostuksen täytyy alkaa näkyä nykyistä paremmin. Opettajakunnalle on saatava enemmän resursseja tarjota lähiopetusta, ryhmäyttää opiskelijoita ja olla mukana työpaikoilla. Koulussa ja työharjoittelussa opittavien taitojen lisäksi nuorten on tärkeää voida luoda verkostoja ja tuntea kuuluvansa osaksi porukkaa. Vertaistuki ja sosiaalinen ympäristö vaikuttaa onnellisuuteen ja uskoon hyvästä tulevaisuudesta. Luottamus työllistymistä kohtaan vähentää myös amis-opintonsa keskeyttävien määrää (Amisbarometri2018).</p><p>Syrjäytyminen on paitsi kansantaloudellinen, ennen kaikkea inhimillinen&nbsp;ongelma. Mikään ei saa olla päättäjille tärkeämpää, kuin pedata lapsille ja nuorille hyvä tulevaisuus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolet peruskoulun jälkeistä tutkintoa opiskelevista nuorista on amiksia, eli opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Amiksesta valmistutaan ammattiin, toisin kuin lukioista. Amikset voivat siis saada koulutustaan vastaavan työpaikan heti valmistuttuaan. He ovat myös oikeutettuja työttömyyskorvaukseen heti opintojensa jälkeen.

Nykyisistä kaksikymppisistä jokaisen olisi oltava töissä reilun kymmenen vuoden kuluttua, jotta verotulot kattaisivat nykysysteemin mukaiset eläkkeet suurelle ikäluokalle. Todellisuudessa kuitenkin yhä useampi nuori on vaarassa syrjäytyä, eikä työtä ole tarpeeksi saatavilla.

Kelan tiedoista selviää, että noin joka viides nuori on nostanut toimeentulotukea viime vuonna. Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimekäden turva tilanteissa, joissa taloudellinen hyvinvointi ei työtulon, opintotuen tai minkään muun sosiaalietuuden jälkeen ole riittävä. Toimeentulotuen hakeminen ennustaa syrjäytymistä. Huonon toimeentulon lisäksi syrjäytymisen riskiä lisää yksinäisyys. Amisbarometri 2018 -tutkimukseen osallistuneista nuorista 34 prosenttia kokee usein olevansa yksinäinen:

”Huonointa [opinnoissani on] varmaankin ryhmän ulkopuolelle jääminen ja yksinäisyys.”

Yksinäisyys altistaa myös päihteiden liialliselle käytölle. Uskon, että huumeiden käyttö syrjäyttää nuoria koulutuksesta ja työelämästä useammin, kuin mitä tutkimuksista vielä nähdään. Amisbarometri osoittaa, että liki 20 prosentilla nuoremmista ammatillisista opiskelijoista päihteillä on suuri vaikutus elämään.

Tilastokeskus on tutkinut ammatillisen koulun keskeyttäneiden määrää, joka oli vielä vuosina 2015-2016 vähenemässä neljättä vuotta peräkkäin. Välissä on tapahtunut ammatillisen koulutuksen uudistus ja niitä edeltäneet koulutusleikkaukset. Ennustan, että kahden vuoden kuluttua saatavissa tilastoissa koulupudokkaiden määrä on kääntynyt kasvuun. On selvää, että valtion budjetissa ei ole tarpeeksi varoja tukea kunnollista koulutusta.

Keskustelin viikko sitten Finnbuild-messuilla viideltä eri paikkakunnalta kotoisin olevan ammatillisen opettajan kanssa koulutuksen nykytilasta. Ilahduttavaa, että moni opettaja vieraili alansa messuilla vapaa-aikanaan. Sitä amisten opettajilla on nykyään enemmän kuin silloin, kun itse tein opettajan työtä. Vastikäisen amisreformin näkyvin idea on se, että oppimista siirretään työpaikoille ja opiskelua joustavoitetaan mm. vähentämällä lähiopetuksen määrää. Työssä oppimisen nivominen yhteen opiskelun kanssa on hyvä päämäärä. Kannatan myös opiskelijan vapautta valita itse milloin ja miten opiskella. Toteutus on silti kääntynyt hyvää tarkoitustaan vastaan.

Opettajat olivat sitä mieltä, että vähentynyt lähiopetus on monella tavalla huono asia. Opiskelijoista kolmen arvioidaan ottavan vastuuta omasta oppimisestaan ”etäpäivinä”. Kaksi keskisuomalaista opettajaa vakuuttelivat, että jos luokassa on 18 opiskelijaa, heistä 15 tarvitsee sellaista kädestä pitäen -ohjausta, jota opettajalla ei enää ole aikaa antaa.

Amikset ovat aivan liian nuoria ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. ”Etäpäivinä koulussa on muutama hassu opiskelija, mutta kaupungilla niistä hengaa suurin osa” – ammatillinen opettaja Hämeenlinnasta.

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset lisäävät nuorten syrjäytymisen riskiä. Uudistuksessa ei ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota siihen, että tutkintoa opiskeleva nuori kaipaa ryhmäyttämistä ja opettajan ohjausta oppimisessa ja elämänhallintataidoissa. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan jo pienten peruskoululaisten edellytetään osaavan ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Osaamisen reflektointi ja omien kehitystarpeiden tunnistaminen kasvattaa työelämässä tarvittavia omatoimisuuden taitoja, mutta kolikon kääntöpuolena saattaa vanhemmilla opiskelijoilla olla tunne turvaverkon puuttumisesta.

Opettajien palautteen mukaan myös työssä oppimisen paikkoja on hankala löytää, eikä näiden yritysten työntekijöillä ole aikaa opettaa nuoria. Osa amiksista jää ilman työpaikkaa ja osa jättää työjakson kesken, sillä tarjolla on vain sellaista ”hanttihommaa”, joka ei opeta tekijälleen tarkoituksenmukaisia taitoja. Mitä pienemmän kaupungin opettajaa haastatteli, sitä vähemmän opiskelijoilla nähtiin olevan mahdollisuuksia saada työssäoppimisen paikkoja.

”Samaan aikaan kun hallitus tekee sellaista politiikkaa, että ajetaan paikallisia yrityksiä ahtaalle, käsketään nuoret pois kouluista näille paikallisille työpaikoille” – ammatillinen opettaja Riihimäeltä.

Yritysten pitäisi saada valtiolta porkkana oppilaitosyhteistyöhön – verohelpotus per työssä oppiva ammatillinen opiskelija motivoisi varmasti avaamaan ovet opiskelijoille. Lisäksi opettajien määrää on lisättävä siten, että opettajat ehtivät mukaan työpaikoille ohjaamaan, verkostoitumaan ja tuoreuttamaan omia työelämätaitojaan. Opettajien läsnäolosta hyötyisivät myös yritykset. Ammatillisen koulutuksen laatu paranee ainoastaan opettajavetoisesti.

Kansanedustaja Pilvi Torsti kysyi Iltalehden blogissaan onko opetusministeri valmis järjestämään ammatillisen koulutuksen ratkaisuja etsivän kriisikokouksen. Eilen kansanedustaja Hjallis Harkimo ehdotti, että nuorille tulisi pedata suora polku toisen asteen koulutuksesta joko ammatilliseen korkeakouluun tai yliopistoon. Päättäjät ovat yhtä huolissaan nuorten koulutuksesta, kuin me ammatilliset opettajatkin.

Ammatillinen koulutus on arvokasta sekä toisella että kolmannella asteella. Tämä arvostuksen täytyy alkaa näkyä nykyistä paremmin. Opettajakunnalle on saatava enemmän resursseja tarjota lähiopetusta, ryhmäyttää opiskelijoita ja olla mukana työpaikoilla. Koulussa ja työharjoittelussa opittavien taitojen lisäksi nuorten on tärkeää voida luoda verkostoja ja tuntea kuuluvansa osaksi porukkaa. Vertaistuki ja sosiaalinen ympäristö vaikuttaa onnellisuuteen ja uskoon hyvästä tulevaisuudesta. Luottamus työllistymistä kohtaan vähentää myös amis-opintonsa keskeyttävien määrää (Amisbarometri2018).

Syrjäytyminen on paitsi kansantaloudellinen, ennen kaikkea inhimillinen ongelma. Mikään ei saa olla päättäjille tärkeämpää, kuin pedata lapsille ja nuorille hyvä tulevaisuus.

]]>
10 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262810-ajaako-reformi-joka-kolmannen-amiksen-sossuun#comments Kotimaa Ammatillinen koulutus syrjäytyminen nuoret työelämä Ammatillinen opetus Suomen talous ja työllisyys Fri, 19 Oct 2018 17:33:08 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262810-ajaako-reformi-joka-kolmannen-amiksen-sossuun
Kansanedustaja, ota tästä koppi http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262795-kansanedustaja-ota-tasta-koppi <p>Tapaus Ilja Janitskin ja Johan Bäckman on nyt vellonut pari päivää mediassa ja kommenttipalstoilla reippaalla volyymilla. Jakolinjat ovat jo toki muodostuneet. Perussuomalaisten ja muutamien ääripäiden messias on pudotettu jalustaltaan ja sieltä suunnalta ei tule kuin pyyhkeitä tuomiosta. Muu Suomi näkee asian tietysti käänteisesti.</p><p>Näin vaalien lähestyessä jollain kansanedustajalla voisi olla melkoinen poliittisen pelin tekemisen paikka tarjolla. Pelin tekemisen pohjavireen laukaisi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10463771?fbclid=IwAR3LPDTJ09f79FjYFFBUn4C_woOPi2B7EPeEiLDsUUm39_ptNDiuRWc4Vok">YLEn haastattelussa</a> Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, joka heitti ajatuksen siitä, että sanalliset laittomat uhkaukset voisi säätää virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Toisin sanoen tappouhkaus tms. hyökkäys netin syövereissä ei olisi enää asianomistajarikos eli riippuvainen siitä, haluaako uhkauksen kohteeksi joutunut nostaa asiasta syytteen vai ei.</p><p>Käytännössä väliin tuleminen tapahtuisi siten, että netissä valvoisi määrä x poliiseja, jotka toimittaisivat tietyissä tapauksissa yleiselle syyttäjälle kuvankaappauksia sun muita dokumenttia sakon kera pahimmista ylilyönneistä ja sen jälkeen joko a) syyttäjä vahvistaisi poliisin määräämän sakkotuomion tai sitten b) peltipoliisimaisesti ihan vain sakko kotiin postin kautta ilman mutkan tekemistä syyttäjän pakeilla.</p><p>Peltipoliisimaista liukuhihnamenettelyä eli pelkästään poliisiviranomaisen määräämää sakkotuomiota ilman syyttäjän vahvistusta puoltaa sekin, ettei oikeuslaitos kuormittuisi aivan älyttömästi netin vitipäiden törttöilyistä. <a href="https://oikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/11/uusisakkomenettelykayttoonjoulukuunalusta.html">Nykyaikainen lainsäädäntö</a> antaisi pienellä rukkauksella siihen jo mahdollisuudenkin. Toki räikeimpiä tapauksia varten olisi edelleen perinteinen raastupamahdollisuus olemassa.</p><p>Nyt kysymys kuuluu, että mikä olisi tuo määrä x poliiseja? Poliisilla olisi varmasti antaa joku suuntaa antava arvio lisäresurssien tarpeesta eli uusista poliisiviroista, mikäli lakimuutos astuisi voimaan. Asia selviäisi kohtuu äkkiä ihan yksinkertaisella tiedustelulla asian tiimoilta.</p><p>Mistä löytyisi se kansanedustaja, joka koplaisi nämä asiat yhteen? Täysjärkiset ihmiset, joita on valtaosa Suomen kansasta, tuskin vastustaisivat ajatusta, että jos joku latelee tappouhkauksia toista kohtaan, hänet laitetaan kuriin esim. sakolla.</p><p>Suomalaisen oikeuskäytännön tuntien rangaistushaarukka voisi vaihdella sakosta yhteen vuoteen vankeutta vaikkapa.</p><p>Suomessa on myös erittäin vähän ihmisiä, jotka vastustavat poliisien lisäresursseja ylipäätään koskaan. Joku laitavasemmisto ja erilaiset kriminaalit noin pääsääntöisesti vain.</p><p>Alun sakkopiikin jälkeen voisi väittää, että meno siistiytyisi puolen vuoden, vuoden sisään netissä aikamoisesti. Tällöin netin siivoojapataljoona voitaisiin osoittaa toisiin tehtäviin ainakin osittain. Tekemätöntä työtä on poliiseille ihan aina.</p><p>Kuka olisi se pelin avaaja, joka koplaisi lakimuutoksen ja uudet poliisivirat yhteen näin sopivasti vaalien alla? Lainsäädännön rukkaaminen on kuitenkin kansanedustajan työn ehdotonta ydintä. Poliittinen hyöty voisi olla aikamoinen hyvällä säkää.</p> Tapaus Ilja Janitskin ja Johan Bäckman on nyt vellonut pari päivää mediassa ja kommenttipalstoilla reippaalla volyymilla. Jakolinjat ovat jo toki muodostuneet. Perussuomalaisten ja muutamien ääripäiden messias on pudotettu jalustaltaan ja sieltä suunnalta ei tule kuin pyyhkeitä tuomiosta. Muu Suomi näkee asian tietysti käänteisesti.

Näin vaalien lähestyessä jollain kansanedustajalla voisi olla melkoinen poliittisen pelin tekemisen paikka tarjolla. Pelin tekemisen pohjavireen laukaisi YLEn haastattelussa Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, joka heitti ajatuksen siitä, että sanalliset laittomat uhkaukset voisi säätää virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Toisin sanoen tappouhkaus tms. hyökkäys netin syövereissä ei olisi enää asianomistajarikos eli riippuvainen siitä, haluaako uhkauksen kohteeksi joutunut nostaa asiasta syytteen vai ei.

Käytännössä väliin tuleminen tapahtuisi siten, että netissä valvoisi määrä x poliiseja, jotka toimittaisivat tietyissä tapauksissa yleiselle syyttäjälle kuvankaappauksia sun muita dokumenttia sakon kera pahimmista ylilyönneistä ja sen jälkeen joko a) syyttäjä vahvistaisi poliisin määräämän sakkotuomion tai sitten b) peltipoliisimaisesti ihan vain sakko kotiin postin kautta ilman mutkan tekemistä syyttäjän pakeilla.

Peltipoliisimaista liukuhihnamenettelyä eli pelkästään poliisiviranomaisen määräämää sakkotuomiota ilman syyttäjän vahvistusta puoltaa sekin, ettei oikeuslaitos kuormittuisi aivan älyttömästi netin vitipäiden törttöilyistä. Nykyaikainen lainsäädäntö antaisi pienellä rukkauksella siihen jo mahdollisuudenkin. Toki räikeimpiä tapauksia varten olisi edelleen perinteinen raastupamahdollisuus olemassa.

Nyt kysymys kuuluu, että mikä olisi tuo määrä x poliiseja? Poliisilla olisi varmasti antaa joku suuntaa antava arvio lisäresurssien tarpeesta eli uusista poliisiviroista, mikäli lakimuutos astuisi voimaan. Asia selviäisi kohtuu äkkiä ihan yksinkertaisella tiedustelulla asian tiimoilta.

Mistä löytyisi se kansanedustaja, joka koplaisi nämä asiat yhteen? Täysjärkiset ihmiset, joita on valtaosa Suomen kansasta, tuskin vastustaisivat ajatusta, että jos joku latelee tappouhkauksia toista kohtaan, hänet laitetaan kuriin esim. sakolla.

Suomalaisen oikeuskäytännön tuntien rangaistushaarukka voisi vaihdella sakosta yhteen vuoteen vankeutta vaikkapa.

Suomessa on myös erittäin vähän ihmisiä, jotka vastustavat poliisien lisäresursseja ylipäätään koskaan. Joku laitavasemmisto ja erilaiset kriminaalit noin pääsääntöisesti vain.

Alun sakkopiikin jälkeen voisi väittää, että meno siistiytyisi puolen vuoden, vuoden sisään netissä aikamoisesti. Tällöin netin siivoojapataljoona voitaisiin osoittaa toisiin tehtäviin ainakin osittain. Tekemätöntä työtä on poliiseille ihan aina.

Kuka olisi se pelin avaaja, joka koplaisi lakimuutoksen ja uudet poliisivirat yhteen näin sopivasti vaalien alla? Lainsäädännön rukkaaminen on kuitenkin kansanedustajan työn ehdotonta ydintä. Poliittinen hyöty voisi olla aikamoinen hyvällä säkää.

]]>
20 http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262795-kansanedustaja-ota-tasta-koppi#comments Kotimaa Ilja Janitskin Johan Bäckman Fri, 19 Oct 2018 12:28:36 +0000 Timo Ekman http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262795-kansanedustaja-ota-tasta-koppi
Ketkä ”saatanan tunarit” lakeja valmistelevat ? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat <p>Nykyisen hallituksen lainvalmistelua seuratessa tulee usein mieleen Urho Kekkosen manaus &rdquo;saatanan tunarit&rdquo; hänen turhauduttuaan eräisiin virkamiehiin. Äskettäinen keskustelu irtisanomislaista meni heti vikaraiteille, koska lainvalmistelu on ollut surkeaa eikä hallitus pysty esittämään kunnollista vaikutusanalyysiä ja sitä kautta perusteluja laille. Keskustelu jäi eipäs-juupas tasolle ja suuntautui vääriin asioihin.</p><p>Kyllä hallitukselle suodaan lainsäädäntövalta, ei ole kyse tämän itsestäänselvyyden kyseenalaistamisesta. Edellytys nyt kuitenkin olisi lainvalmistelun aikana laaditaan asialliset perustelut aiotulle laille. Näitä on mahdoton laatia, jos lain vaikutuksia ei ole kunnolla selvitetty. Kun eduskunnan käsittelyyn tuodaan asioita, joiden sisältö, perustelut ja vaikutukset on selvästikin puutteellisesti esitetty, seuraa tietysti ankara kyseenalaistaminen ja niin pitääkin.</p><p>Lainvalmisteluoppaassa puhutaan esivalmistelusta, perusvalmistelusta ja lausuntojen jälkeisestä jatkovalmistelusta, jossa perustelu ja vaikuttavuus selvitetään tarvittaessa tutkimuksin. <a href="http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely" title="http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely">http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely</a></p><p>Miten on mahdollista, että irtisanomislain luonnos on juridisesti epäselvä, toteuttamiskelvoton ja jopa huonompi kuin hallituksen alkuperäinen ehdotus, kuten sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen?</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&amp;fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&amp;fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f641...</a></p><p>Vastaavia esimerkkejä kehnosta valmistelusta on mm SOTE-valmistelun yhteydessä ja vaikka Tekesin lakkauttamiseen liittyen.</p><p>Lainvalmistelun laatua valvovat oikeusministeriön laintarkastusosasto, perustuslainmukaisuutta perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri. Koska vaikutusten arviointien laadun valvonta ei ole ministeriön ja eduskunnan valiokuntien vastuulla ollut riittävää, on äskettäin perustettu lainsäädännön arviointineuvosto. Parannusta ei ole kuitenkaan tullut.</p><p>Irtisanomislain valmistelusta vastaavat virkamiehet voisivat harjoittaa itsetutkiskelua toiminnastaan. Otsikko voi olla siinä mielessä kohtuuton, että sivullisen on mahdollista tietää, kuinka tiukassa poliittisessa ohjauksessa virkamiehet joutuvat työskentelemään. Virkamiesten tulee antaa tehdä työnsä rauhassa.</p> Nykyisen hallituksen lainvalmistelua seuratessa tulee usein mieleen Urho Kekkosen manaus ”saatanan tunarit” hänen turhauduttuaan eräisiin virkamiehiin. Äskettäinen keskustelu irtisanomislaista meni heti vikaraiteille, koska lainvalmistelu on ollut surkeaa eikä hallitus pysty esittämään kunnollista vaikutusanalyysiä ja sitä kautta perusteluja laille. Keskustelu jäi eipäs-juupas tasolle ja suuntautui vääriin asioihin.

Kyllä hallitukselle suodaan lainsäädäntövalta, ei ole kyse tämän itsestäänselvyyden kyseenalaistamisesta. Edellytys nyt kuitenkin olisi lainvalmistelun aikana laaditaan asialliset perustelut aiotulle laille. Näitä on mahdoton laatia, jos lain vaikutuksia ei ole kunnolla selvitetty. Kun eduskunnan käsittelyyn tuodaan asioita, joiden sisältö, perustelut ja vaikutukset on selvästikin puutteellisesti esitetty, seuraa tietysti ankara kyseenalaistaminen ja niin pitääkin.

Lainvalmisteluoppaassa puhutaan esivalmistelusta, perusvalmistelusta ja lausuntojen jälkeisestä jatkovalmistelusta, jossa perustelu ja vaikuttavuus selvitetään tarvittaessa tutkimuksin. http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely

Miten on mahdollista, että irtisanomislain luonnos on juridisesti epäselvä, toteuttamiskelvoton ja jopa huonompi kuin hallituksen alkuperäinen ehdotus, kuten sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU

Vastaavia esimerkkejä kehnosta valmistelusta on mm SOTE-valmistelun yhteydessä ja vaikka Tekesin lakkauttamiseen liittyen.

Lainvalmistelun laatua valvovat oikeusministeriön laintarkastusosasto, perustuslainmukaisuutta perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri. Koska vaikutusten arviointien laadun valvonta ei ole ministeriön ja eduskunnan valiokuntien vastuulla ollut riittävää, on äskettäin perustettu lainsäädännön arviointineuvosto. Parannusta ei ole kuitenkaan tullut.

Irtisanomislain valmistelusta vastaavat virkamiehet voisivat harjoittaa itsetutkiskelua toiminnastaan. Otsikko voi olla siinä mielessä kohtuuton, että sivullisen on mahdollista tietää, kuinka tiukassa poliittisessa ohjauksessa virkamiehet joutuvat työskentelemään. Virkamiesten tulee antaa tehdä työnsä rauhassa.

]]>
13 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat#comments Kotimaa Irtisanomisen helpottaminen Juha Sipilän hallitus Lainvalmistelu Maakunta- ja sote-uudistus Ministeriön virkamiehet Fri, 19 Oct 2018 07:36:48 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat
Ihan väärät kohteet http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262725-ihan-vaarat-kohteet <p>Monelta taholta ja myös pääministerin esikunnasta on viime aikoina päivitelty, että julkisten alojen naiset kohdistavat työtaistelunsa väärin. &rdquo;Lapset, sairaat ja vanhukset kärsivät toimistanne!&rdquo;</p><p>Pysähdytäänpä tähän ja otetaan toisenlainen esimerkki. Jos pääministeri saisi päähänsä keventää työtulojen verotusta uudella verovähennyksellä, niin pitäisikö siitä aloittaa samanlainen älämölö. &rdquo;Kohdistuu väärin ja syrjii!&rdquo; Niin tekee, koska verovähennyksistä hyötyvät pääasiassa ne, jotka maksavat veroja.</p><p>Samalla logiikalla hoitajan työ ja sen tekeminen vaikuttaa johonkin. Jos työtäsi on hoitaa sairaita, niin kaupunkilaisjärki sanoo, että työn tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa sairaisiin. Ellei vaikuttaisi, työn järjestämisessä olisi jotain perusteellisesti viturallaan.</p><p>Naisvaltaisten alojen syyllistäminen ei ole uutta. Hoitajat ovat siitä harvinainen ammattiryhmä, että vastoin kansainvälisiä sopimuksia Suomi on säätänyt suoranaisen orjatyölain. Sen mukaan työstä ei saanut irtisanoutua ja alalla toimimattomat koulutetutkin olisi voitu määrätä töihin. Ja ellei määräys tepsi, olisi pantu poliisi hakemaan. Nokkelimmat keksivät, että päihtynyttä työhön tuskin voidaan velvoittaa, joten taskumatti otettiin mukaan siltä varalta, että poliisi alkaa hihasta nykiä. Tuon lain säätämisen aikaan hallitus muuten muodostui pääosin samoista puolueista kuin nykyäänkin.</p><p>Tämä muun muassa pääministerin esikunnassa harrastettu retoriikka on rakenteellista naisvihamielisyyttä. Ahtaajat voivat kyllä lyödä ahterinsa penkkiin silloin kun lystäävät. Siinä pysäytellään vain tavaroita ja aiheutetaan taloudellisia tappioita. Mutta jos sairaanhoitajat, ensihoitajat ja kätilöt vaikka vain kieltäytyvät ylitöistä tai vuoronvaihdoista, niin heti ollaan suoranaisia sarjamurhaajia.</p><p>Suhtaudun työhöni vakavasti. Olen empaattinen ja haluan hoitaa potilaani hyvin. Mutta minä en omista heitä. Olen töissä joka neljäs vuorokausi ja silloin kannan väestövastuuta. Niinä kolmena muuna päivänä vastuuta kantaa joku muu. Ja viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että palvelu on asianmukaisesti saatavilla.</p><p>Rakenteellisella naisvihamielisyydellä ja älyllisesti epärehellisellä retoriikalla on onnistuttu pitämään huolta siitä, että naisvaltaiset alat eivät ole tehokkaasti kyenneet etujansa valvomaan. Palkkatasa-arvo ei ole edistynyt, vaan itse asiassa tällä hallituskaudella naiset ovat päätösperäisten toimien häviäjiä. Perhevapaiden tasa-arvon lisääminen tuntuu olevan vaikeusasteeltaan lähes soten mittaluokkaa.</p><p>Vanha kansa sanoo, että tolkku se on oltava kerjätessäkin. Samalla tavalla voi sanoa, että joku rehellisyyden häivähdys pitäisi olla propagandassakin. Tärkeää ja arvokasta työtä tekevien toimet ovat nimenomaan vaikuttavia. Siksi niitä tehdään, että työllä vaikutetaan lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin. Ehkä olisi korkea aika pohtia miksi elämät vaarantuvat, jos hoitajat kieltäytyvät vuoronvaihdoista tai ylitöistä? Olisiko aika pohtia, miksi ei riitä, että ammattilaiset tekevät työnsä työvuorojensa aikana?</p><p>Naisvaltaisten alojen ongelmia ei voida jatkuvasti piilotella epätoden ja epä-älyllisen syyllistämisretoriikan taakse. Korkeasti koulutettujen matalapalkka-alojen kysymykset on voitava ratkaista. Meillä on meneillään hoiva-alojen kurjistumiskehitys, joka tulee Suomelle vielä kalliiksi. Monessa muussa maassa terveydenhuolto toimii jo ulkomailta rahalla houkuteltujen tekijöiden voimin.</p><p>&nbsp;</p> Monelta taholta ja myös pääministerin esikunnasta on viime aikoina päivitelty, että julkisten alojen naiset kohdistavat työtaistelunsa väärin. ”Lapset, sairaat ja vanhukset kärsivät toimistanne!”

Pysähdytäänpä tähän ja otetaan toisenlainen esimerkki. Jos pääministeri saisi päähänsä keventää työtulojen verotusta uudella verovähennyksellä, niin pitäisikö siitä aloittaa samanlainen älämölö. ”Kohdistuu väärin ja syrjii!” Niin tekee, koska verovähennyksistä hyötyvät pääasiassa ne, jotka maksavat veroja.

Samalla logiikalla hoitajan työ ja sen tekeminen vaikuttaa johonkin. Jos työtäsi on hoitaa sairaita, niin kaupunkilaisjärki sanoo, että työn tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa sairaisiin. Ellei vaikuttaisi, työn järjestämisessä olisi jotain perusteellisesti viturallaan.

Naisvaltaisten alojen syyllistäminen ei ole uutta. Hoitajat ovat siitä harvinainen ammattiryhmä, että vastoin kansainvälisiä sopimuksia Suomi on säätänyt suoranaisen orjatyölain. Sen mukaan työstä ei saanut irtisanoutua ja alalla toimimattomat koulutetutkin olisi voitu määrätä töihin. Ja ellei määräys tepsi, olisi pantu poliisi hakemaan. Nokkelimmat keksivät, että päihtynyttä työhön tuskin voidaan velvoittaa, joten taskumatti otettiin mukaan siltä varalta, että poliisi alkaa hihasta nykiä. Tuon lain säätämisen aikaan hallitus muuten muodostui pääosin samoista puolueista kuin nykyäänkin.

Tämä muun muassa pääministerin esikunnassa harrastettu retoriikka on rakenteellista naisvihamielisyyttä. Ahtaajat voivat kyllä lyödä ahterinsa penkkiin silloin kun lystäävät. Siinä pysäytellään vain tavaroita ja aiheutetaan taloudellisia tappioita. Mutta jos sairaanhoitajat, ensihoitajat ja kätilöt vaikka vain kieltäytyvät ylitöistä tai vuoronvaihdoista, niin heti ollaan suoranaisia sarjamurhaajia.

Suhtaudun työhöni vakavasti. Olen empaattinen ja haluan hoitaa potilaani hyvin. Mutta minä en omista heitä. Olen töissä joka neljäs vuorokausi ja silloin kannan väestövastuuta. Niinä kolmena muuna päivänä vastuuta kantaa joku muu. Ja viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että palvelu on asianmukaisesti saatavilla.

Rakenteellisella naisvihamielisyydellä ja älyllisesti epärehellisellä retoriikalla on onnistuttu pitämään huolta siitä, että naisvaltaiset alat eivät ole tehokkaasti kyenneet etujansa valvomaan. Palkkatasa-arvo ei ole edistynyt, vaan itse asiassa tällä hallituskaudella naiset ovat päätösperäisten toimien häviäjiä. Perhevapaiden tasa-arvon lisääminen tuntuu olevan vaikeusasteeltaan lähes soten mittaluokkaa.

Vanha kansa sanoo, että tolkku se on oltava kerjätessäkin. Samalla tavalla voi sanoa, että joku rehellisyyden häivähdys pitäisi olla propagandassakin. Tärkeää ja arvokasta työtä tekevien toimet ovat nimenomaan vaikuttavia. Siksi niitä tehdään, että työllä vaikutetaan lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin. Ehkä olisi korkea aika pohtia miksi elämät vaarantuvat, jos hoitajat kieltäytyvät vuoronvaihdoista tai ylitöistä? Olisiko aika pohtia, miksi ei riitä, että ammattilaiset tekevät työnsä työvuorojensa aikana?

Naisvaltaisten alojen ongelmia ei voida jatkuvasti piilotella epätoden ja epä-älyllisen syyllistämisretoriikan taakse. Korkeasti koulutettujen matalapalkka-alojen kysymykset on voitava ratkaista. Meillä on meneillään hoiva-alojen kurjistumiskehitys, joka tulee Suomelle vielä kalliiksi. Monessa muussa maassa terveydenhuolto toimii jo ulkomailta rahalla houkuteltujen tekijöiden voimin.

 

]]>
32 http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262725-ihan-vaarat-kohteet#comments Kotimaa Propaganda Tasa-arvo Tehy Työmarkkinat Työtaistelu Thu, 18 Oct 2018 09:44:56 +0000 Kati Martinson http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262725-ihan-vaarat-kohteet
Hallitus ajaa maata yleislakkoon http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262720-hallitus-ajaa-maata-yleislakkoon <p>Nyt näyttää pahalta; hallitus ajaa jääräpäisesti maata yleislakkoon.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Hallitus on vakavasti loukkaamassa yhtä tärkeimmistä perustuslaillista perusoikeuksista, ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Hankkeessa työntekijät jaetaan eriarvoisiin luokkiin sen mukaan minkä kokoinen heidän työnantaja-yrityksensä on. Perustuslaki kieltää kaikenlaisen luokittelun.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Perusoikeuksien ja laillisuuden puolustaminen on ammattijärjestöjen itsestään selvä, ei pelkästään oikeus, vaan myös velvollisuus. Yksilöä ei voida jättää vaille lain suojaa, sanelun ja mielivallan uhan varaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ellei hallitus noudata lakia ja sopimuksia, on edessä väistämättä poliittinen yleislakkouhka. Laillisuuden puolustaminen on kohteesta riippumatta aina laillista, myös vallanpitäjän hankkeita vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Työntekijän irtisanomista koskeva lakitekele ei suinkaan ole poikkeuksellinen eikä hallituksen ensimmäinen, joka ammattijärjestöjen ja muiden vastustuksesta on kaatunut, hallitus vetänyt pois tai hanke muuten kuopattu:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Hallitus tehtailee päätöksiä, joita se sitten peruu. - HS listasi takinkäännökset:</p><p>Hallitus on perunut jo yli kymmenen keskeistä päätöstään.&rdquo; (HS -analyysi 10.1.2017).</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä vain hallituksen ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Sama tahti on jatkunut näihin päiviin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaksi kertaa tätä aiemmin on keskustavetoinen hallitus ajanut maan yleislakkouhkaan; Esko Aho (kesk) työreforminsa (1998) ja Matti Vanhanen (kesk) eläkesekoilunsa (2009) seurauksena. Ay-liike kaatoi molemmat, työntekijöille ja maalle vahingolliset hankkeet.</p><p>&nbsp;</p><p>Juha Sipilä (kesk) kokeilee nyt onneaan. Vain puoli vuotta valtaantulostaan 2015 Sipilä sekosi pakkolakiuhkauksillaan, perustuslailla ja kansainvälisillä pakottavilla sopimuksilla taattuun, työmarkkinajärjestöjen vapaaseen neuvottelu- ja sopimusoikeuteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Järjestöt tyrmäsivät hankkeen ja pelastivat kiky-sopimuksellaan maan ajautumasta yleislakko-uhkaan, ja Sipilän kaatumasta hallituksineen heti alkuunsa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sekasortoa on jatkunut koko Sipilän hallituskauden ajan, nyt jo kolme ja puoli vuotta. Vahinkoa ehtii vielä kertyä puolen vuoden verran; ja siihen on nyt todella suuri vaara hallituksen hyökätessä työntekijöiden perusoikeuksia vastaan. Työministeri Lindströmin (sin) laki-tohelointi hakee turhaan vertaistaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Pelastaakseen jo ajat sitten ruhjoutuneet kasvonsa ja piiloutuakseen eduskunnan selän taakse, hallitus umpikujassaan &rdquo;vei&rdquo; olemattoman lain tiedonantoon kuorrutettuna eduskuntaan; &rdquo;pois käsistään&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Se ei hallituksen vastuuta muuta miksikään, eikä kiista sillä muuksi muutu; ammattiliitot kun vastustavat hallituksen hanketta, eivät eduskuntaa. Millään tempuilla ei kiistaa ratkaista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Sipilä on kokematon ja kykenemätön korjaamaan aiheuttamansa sekoilun ja palauttamaan työmarkkinarauhan, on apua haettava hallituksen ulkopuolelta kolmikannasta. Kokeneita ja riippumattomia konkareita löytyy puolin ja toisin. Edellytyksenä on lakihankkeen ja painostusten purkaminen; veitsi kurkulla ei synny kestävää rauhaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Heikki Santala</p><p>järjestöneuvos</p><p>Kauniainen</p><p>-----</p><p>(Julkaistu:&nbsp;&nbsp; Iltalehti, Ilkka, Pohjalainen 18.10.2018)</p><p>&nbsp;</p> Nyt näyttää pahalta; hallitus ajaa jääräpäisesti maata yleislakkoon.

 

Hallitus on vakavasti loukkaamassa yhtä tärkeimmistä perustuslaillista perusoikeuksista, ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Hankkeessa työntekijät jaetaan eriarvoisiin luokkiin sen mukaan minkä kokoinen heidän työnantaja-yrityksensä on. Perustuslaki kieltää kaikenlaisen luokittelun.

 

Perusoikeuksien ja laillisuuden puolustaminen on ammattijärjestöjen itsestään selvä, ei pelkästään oikeus, vaan myös velvollisuus. Yksilöä ei voida jättää vaille lain suojaa, sanelun ja mielivallan uhan varaan.

 

Ellei hallitus noudata lakia ja sopimuksia, on edessä väistämättä poliittinen yleislakkouhka. Laillisuuden puolustaminen on kohteesta riippumatta aina laillista, myös vallanpitäjän hankkeita vastaan.

 

Työntekijän irtisanomista koskeva lakitekele ei suinkaan ole poikkeuksellinen eikä hallituksen ensimmäinen, joka ammattijärjestöjen ja muiden vastustuksesta on kaatunut, hallitus vetänyt pois tai hanke muuten kuopattu:

 

”Hallitus tehtailee päätöksiä, joita se sitten peruu. - HS listasi takinkäännökset:

Hallitus on perunut jo yli kymmenen keskeistä päätöstään.” (HS -analyysi 10.1.2017).

 

Tämä vain hallituksen ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Sama tahti on jatkunut näihin päiviin.

 

Kaksi kertaa tätä aiemmin on keskustavetoinen hallitus ajanut maan yleislakkouhkaan; Esko Aho (kesk) työreforminsa (1998) ja Matti Vanhanen (kesk) eläkesekoilunsa (2009) seurauksena. Ay-liike kaatoi molemmat, työntekijöille ja maalle vahingolliset hankkeet.

 

Juha Sipilä (kesk) kokeilee nyt onneaan. Vain puoli vuotta valtaantulostaan 2015 Sipilä sekosi pakkolakiuhkauksillaan, perustuslailla ja kansainvälisillä pakottavilla sopimuksilla taattuun, työmarkkinajärjestöjen vapaaseen neuvottelu- ja sopimusoikeuteen.

 

Järjestöt tyrmäsivät hankkeen ja pelastivat kiky-sopimuksellaan maan ajautumasta yleislakko-uhkaan, ja Sipilän kaatumasta hallituksineen heti alkuunsa.

 

Sekasortoa on jatkunut koko Sipilän hallituskauden ajan, nyt jo kolme ja puoli vuotta. Vahinkoa ehtii vielä kertyä puolen vuoden verran; ja siihen on nyt todella suuri vaara hallituksen hyökätessä työntekijöiden perusoikeuksia vastaan. Työministeri Lindströmin (sin) laki-tohelointi hakee turhaan vertaistaan.

 

Pelastaakseen jo ajat sitten ruhjoutuneet kasvonsa ja piiloutuakseen eduskunnan selän taakse, hallitus umpikujassaan ”vei” olemattoman lain tiedonantoon kuorrutettuna eduskuntaan; ”pois käsistään”.

 

Se ei hallituksen vastuuta muuta miksikään, eikä kiista sillä muuksi muutu; ammattiliitot kun vastustavat hallituksen hanketta, eivät eduskuntaa. Millään tempuilla ei kiistaa ratkaista.

 

Kun Sipilä on kokematon ja kykenemätön korjaamaan aiheuttamansa sekoilun ja palauttamaan työmarkkinarauhan, on apua haettava hallituksen ulkopuolelta kolmikannasta. Kokeneita ja riippumattomia konkareita löytyy puolin ja toisin. Edellytyksenä on lakihankkeen ja painostusten purkaminen; veitsi kurkulla ei synny kestävää rauhaa.

 

Heikki Santala

järjestöneuvos

Kauniainen

-----

(Julkaistu:   Iltalehti, Ilkka, Pohjalainen 18.10.2018)

 

]]>
24 http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262720-hallitus-ajaa-maata-yleislakkoon#comments Kotimaa Henkilöperusteinen irtisanominen Thu, 18 Oct 2018 08:13:37 +0000 Heikki Santala http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262720-hallitus-ajaa-maata-yleislakkoon
Management by ryökäle http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262705-management-by-ryokale <p>On ne muut ihmiset tyhmiä, kun ei hyväksy meidän ideaa, sanoo suomalainen päättäjä tai myyntimies, kun pitkään käyty neuvottelu kaatuu loppumetreillä.&nbsp;</p><p>Suomalainen neuvottelija luulee usein, että todellinen vastustus tulee vasta neuvotteluiden loppumetreillä, vaikka tosiasiassa juttu on yleensä menetetty heti alussa. Neuvotteluihin on joko lähdetty huonon tiedon varassa tai tarvittava luottamus on jäänyt syntymättä.</p><p>Englantilainen kielitieteilijä Richard D Lewis on tutkinut neuvottelukulttuureita eri maissa ja havainnut, että suomalaisille on tyypillistä valmistella asiat mahdollisimman vähällä keskustelulla, tehdä päätökset mahdollisimman pienellä ryhmällä ja laittaa asiat toimeen mahdollisimman nopeasti. Suomalainen päätöksentekomalli on yksi suoraviivaisimmista, mitä maa päällään kantaa.</p><p>Edellä kuvattu malli sopi hyvin maailmaan, jossa kilpailu oli vähäistä, valta oli harvoilla ja ihmisten toiveet varsin yhtenäisiä. Sellainen Suomi olikin vielä 1980 -luvulle tultaessa. Kaikki oli hallittua. Pankista ei kuka vaan saanut rahaa, radiossa ei rienattu ja Kekkonenkin oli viimeisiä vuosia melkein diktaattorin asemassa.</p><p>Mutta maailman avautuessa ongelmat tulivat monimutkaisemmiksi. Vaikka asiat tulivat vaikeiksi, päätöksenteon perusviritelmä ei muuttunut. Edelleenkin meillä tehdään päätöksiä, joiden valmistelu pyritään tekemään salassa tai mahdollisimman kapeilla harteilla, itse päätös nuijitaan johtoryhmässä, joskus vähäislläkin tiedoilla ja muille jää toteuttaminen. Päätöksenteossa on ajattelematonta johtamisleikkiä, jossa uskotaan edelleen siihen, että johtajan auktoriteetti riittää saamaan ihmiset liikkeelle.</p><p>Me olemme uinuneet maailman muutoksessa. Se mikä oli hyvää ennen, on nyt vakava ongelma. Esimerkiksi eduskunnassa on pelkästään tällä vaalikaudella ollut useita lakiesityksiä, joiden valmistelu olisi pitänyt tehdä parlamentaarisesti, mutta ne onkin valmisteltu vain hallituksen tai pahimmillaan yhden ministerin työnä.&nbsp;</p><p>Eritysesti politiikassa haemmekin ratkaisuja entistä monimutkaisempiin ongelmiin vanhoilla tavoilla, jotka toimivat vanhassa maailmassa.</p><p>Me olemme nauraneet ruotsalaiselle diskurssille. Ei sielläkään kaikki onnistu, mutta varsin moni asia onnistuu kuitenkin. Työmarkkinoita on uudistettu ja ruotsalaiset yritykset ovat jo pitkään kyenneet kehittämään juttuja, jotka kiinnostavat ihmisiä maailman kaikissa kolkissa. Sanotaan, että ruotsalainen päätöksentekotapa on hidas ja raskas, mutta ainakin sen lopputuloksena syntyy menestystä.</p><p>Suomalaisen päätöksenteon ongelma ei ole siinä, etteikö meiltä löydy tietoa, eikä siinä, etteikö suomalaisilla ole halua muuttua. Meidän päätöksenteon ongelma on siinä, että silloin kun johtajan tulisi yhdistää ja ymmärtää, hän alkaa häröilemään itsevaltiuden ja kuurouden kanssa. Ja siinä vaiheessa kun hän tekee päätöksen muiden puolesta, hän suuttuu, kun muut eivät ymmärrä hänen ajatuksiaan.&nbsp;</p><p>Päätöksentekomme pitää tuoda nykyaikaan. YYA sopimuskin purkautui jo ajat sitten.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> On ne muut ihmiset tyhmiä, kun ei hyväksy meidän ideaa, sanoo suomalainen päättäjä tai myyntimies, kun pitkään käyty neuvottelu kaatuu loppumetreillä. 

Suomalainen neuvottelija luulee usein, että todellinen vastustus tulee vasta neuvotteluiden loppumetreillä, vaikka tosiasiassa juttu on yleensä menetetty heti alussa. Neuvotteluihin on joko lähdetty huonon tiedon varassa tai tarvittava luottamus on jäänyt syntymättä.

Englantilainen kielitieteilijä Richard D Lewis on tutkinut neuvottelukulttuureita eri maissa ja havainnut, että suomalaisille on tyypillistä valmistella asiat mahdollisimman vähällä keskustelulla, tehdä päätökset mahdollisimman pienellä ryhmällä ja laittaa asiat toimeen mahdollisimman nopeasti. Suomalainen päätöksentekomalli on yksi suoraviivaisimmista, mitä maa päällään kantaa.

Edellä kuvattu malli sopi hyvin maailmaan, jossa kilpailu oli vähäistä, valta oli harvoilla ja ihmisten toiveet varsin yhtenäisiä. Sellainen Suomi olikin vielä 1980 -luvulle tultaessa. Kaikki oli hallittua. Pankista ei kuka vaan saanut rahaa, radiossa ei rienattu ja Kekkonenkin oli viimeisiä vuosia melkein diktaattorin asemassa.

Mutta maailman avautuessa ongelmat tulivat monimutkaisemmiksi. Vaikka asiat tulivat vaikeiksi, päätöksenteon perusviritelmä ei muuttunut. Edelleenkin meillä tehdään päätöksiä, joiden valmistelu pyritään tekemään salassa tai mahdollisimman kapeilla harteilla, itse päätös nuijitaan johtoryhmässä, joskus vähäislläkin tiedoilla ja muille jää toteuttaminen. Päätöksenteossa on ajattelematonta johtamisleikkiä, jossa uskotaan edelleen siihen, että johtajan auktoriteetti riittää saamaan ihmiset liikkeelle.

Me olemme uinuneet maailman muutoksessa. Se mikä oli hyvää ennen, on nyt vakava ongelma. Esimerkiksi eduskunnassa on pelkästään tällä vaalikaudella ollut useita lakiesityksiä, joiden valmistelu olisi pitänyt tehdä parlamentaarisesti, mutta ne onkin valmisteltu vain hallituksen tai pahimmillaan yhden ministerin työnä. 

Eritysesti politiikassa haemmekin ratkaisuja entistä monimutkaisempiin ongelmiin vanhoilla tavoilla, jotka toimivat vanhassa maailmassa.

Me olemme nauraneet ruotsalaiselle diskurssille. Ei sielläkään kaikki onnistu, mutta varsin moni asia onnistuu kuitenkin. Työmarkkinoita on uudistettu ja ruotsalaiset yritykset ovat jo pitkään kyenneet kehittämään juttuja, jotka kiinnostavat ihmisiä maailman kaikissa kolkissa. Sanotaan, että ruotsalainen päätöksentekotapa on hidas ja raskas, mutta ainakin sen lopputuloksena syntyy menestystä.

Suomalaisen päätöksenteon ongelma ei ole siinä, etteikö meiltä löydy tietoa, eikä siinä, etteikö suomalaisilla ole halua muuttua. Meidän päätöksenteon ongelma on siinä, että silloin kun johtajan tulisi yhdistää ja ymmärtää, hän alkaa häröilemään itsevaltiuden ja kuurouden kanssa. Ja siinä vaiheessa kun hän tekee päätöksen muiden puolesta, hän suuttuu, kun muut eivät ymmärrä hänen ajatuksiaan. 

Päätöksentekomme pitää tuoda nykyaikaan. YYA sopimuskin purkautui jo ajat sitten. 

 

]]>
38 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262705-management-by-ryokale#comments Kotimaa Bisnes Politiikka Uudistuminen Thu, 18 Oct 2018 04:16:27 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262705-management-by-ryokale
Laiton lohenkalastus kuriin Itämerellä http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262690-laiton-lohenkalastus-kuriin-itamerella <p>EU:n maatalous- ja kalastusministereiden tämän viikon kokouksen aihelistalla oli Itämeren kalastuskiintiöt tulevalle vuodelle. Tulen itse kalastajaperheestä, ja kalastusasiat ovat tarkassa seurannassa myös täällä Brysselissä. Suomen yhtenä päätavoitteena Luxemburgissa pidetyssä kokouksessa oli se, että Itämeren pääaltaalla tapahtuvaa laitonta lohenkalastusta saadaan kuriin entistä järeämmillä keinoilla.</p><p>Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla Suomi sai neuvotteluissa läpi kantansa siitä, että meritaimenta ei ensi vuonna saa kalastaa Itämerestä kaupalliseen tarkoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että lohisaaliita ei voida enää kirjata taimeniksi. Tavoitteen saaminen mukaan lopulliseen päätökseen kalastuskiintiöistä oli Suomelle iso saavutus, ja se tuo merkittävän keinon lohen salakalastukseen puuttumiseen. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n arvion mukaan Itämerellä kirjattiin viime vuonna noin 30&nbsp;500 lohta meritaimeneksi. Luku on suuri, ja osaltaan siihen vaikuttaa se, että meritaimenelle ei ole ollut kiintiöitä. Nyt meillä on konkreettinen keino saada luku selvästi pienemmäksi.</p><p>Meritaimenen kaupallisen kalastuksen lisäksi komissio sekä Itämeren rantavaltiot sitoutuvat lopettamaan laittoman lohenkalastuksen. Muun muassa Puolassa laitonta lohenkalastusta on yritetty saada kuriin kymmeniä vuosia tuloksetta. Nyt laittoman kalastuksen lopettamista tarkkaillaan lisäämällä kalastuksen valvontaa Itämeren pääaltaalla. Suomi tuo omalta osaltaan tarkastajia seuraamaan tilannetta. Jos laitonta kalastusta esiintyy, komissio päättää sanktioista.</p><p>Suomi tavoitteli kokouksessa myös lohikiintiön pienentämistä, mutta kiintiö pysyi ennallaan. Kiintiötä olisi haluttu laskea muun muassa siksi, että salakalastus vie suuren osaan lohesta, jolloin todellinen kalastetun lohen määrä on huomattavasti suurempi kuin sille asetettu kiintiö. Salakalastuksen todellista määrää tuskin kukaan pystyy arvioimaan, mutta jo pelkästään meritaimenena ilmoitetun lohen määrä on noin kolmasosa kaikesta kalastetusta lohesta.</p><p>Kalastetun lohen määrä vaikuttaa aina lohen poikastuotantoon. Komission esitys, joka tuli onneksi hylätyksi, olisi puolestaan nostanut kiintiötä lohen osalta jopa 15 prosenttia. Tämä olisi ollut Suomen kannalta vielä huonompi ratkaisu, joten kokonaisuudessaan Suomi menestyi hyvin neuvottelutavoitteissaan. Nyt pidän tärkeänä sitä, että Luxemburgissa päätetyt toimenpiteet konkretisoituvat nopealla aikataululla. Kun salakalastusta kitketään tehokkailla toimenpiteillä, sillä on suuri vaikutus myös lohikannan elinvoimaan. Euroopan on toimittava kestävillä toimenpiteillä paremman kalakannan saavuttamiseksi. Kalastajien olosuhteita ja kannattavuutta on parannettava. Kotimaisen kalan saatavuutta on lisättävä.</p> EU:n maatalous- ja kalastusministereiden tämän viikon kokouksen aihelistalla oli Itämeren kalastuskiintiöt tulevalle vuodelle. Tulen itse kalastajaperheestä, ja kalastusasiat ovat tarkassa seurannassa myös täällä Brysselissä. Suomen yhtenä päätavoitteena Luxemburgissa pidetyssä kokouksessa oli se, että Itämeren pääaltaalla tapahtuvaa laitonta lohenkalastusta saadaan kuriin entistä järeämmillä keinoilla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla Suomi sai neuvotteluissa läpi kantansa siitä, että meritaimenta ei ensi vuonna saa kalastaa Itämerestä kaupalliseen tarkoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että lohisaaliita ei voida enää kirjata taimeniksi. Tavoitteen saaminen mukaan lopulliseen päätökseen kalastuskiintiöistä oli Suomelle iso saavutus, ja se tuo merkittävän keinon lohen salakalastukseen puuttumiseen. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n arvion mukaan Itämerellä kirjattiin viime vuonna noin 30 500 lohta meritaimeneksi. Luku on suuri, ja osaltaan siihen vaikuttaa se, että meritaimenelle ei ole ollut kiintiöitä. Nyt meillä on konkreettinen keino saada luku selvästi pienemmäksi.

Meritaimenen kaupallisen kalastuksen lisäksi komissio sekä Itämeren rantavaltiot sitoutuvat lopettamaan laittoman lohenkalastuksen. Muun muassa Puolassa laitonta lohenkalastusta on yritetty saada kuriin kymmeniä vuosia tuloksetta. Nyt laittoman kalastuksen lopettamista tarkkaillaan lisäämällä kalastuksen valvontaa Itämeren pääaltaalla. Suomi tuo omalta osaltaan tarkastajia seuraamaan tilannetta. Jos laitonta kalastusta esiintyy, komissio päättää sanktioista.

Suomi tavoitteli kokouksessa myös lohikiintiön pienentämistä, mutta kiintiö pysyi ennallaan. Kiintiötä olisi haluttu laskea muun muassa siksi, että salakalastus vie suuren osaan lohesta, jolloin todellinen kalastetun lohen määrä on huomattavasti suurempi kuin sille asetettu kiintiö. Salakalastuksen todellista määrää tuskin kukaan pystyy arvioimaan, mutta jo pelkästään meritaimenena ilmoitetun lohen määrä on noin kolmasosa kaikesta kalastetusta lohesta.

Kalastetun lohen määrä vaikuttaa aina lohen poikastuotantoon. Komission esitys, joka tuli onneksi hylätyksi, olisi puolestaan nostanut kiintiötä lohen osalta jopa 15 prosenttia. Tämä olisi ollut Suomen kannalta vielä huonompi ratkaisu, joten kokonaisuudessaan Suomi menestyi hyvin neuvottelutavoitteissaan. Nyt pidän tärkeänä sitä, että Luxemburgissa päätetyt toimenpiteet konkretisoituvat nopealla aikataululla. Kun salakalastusta kitketään tehokkailla toimenpiteillä, sillä on suuri vaikutus myös lohikannan elinvoimaan. Euroopan on toimittava kestävillä toimenpiteillä paremman kalakannan saavuttamiseksi. Kalastajien olosuhteita ja kannattavuutta on parannettava. Kotimaisen kalan saatavuutta on lisättävä.

]]>
3 http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262690-laiton-lohenkalastus-kuriin-itamerella#comments Kotimaa Wed, 17 Oct 2018 16:51:35 +0000 Mirja Vehkaperä http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262690-laiton-lohenkalastus-kuriin-itamerella
Sipilän yllätysavaus ja kahden lupauksen veivaus http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262659-sipilan-yllatysavaus-ja-kahden-lupauksen-veivaus <p>&ldquo;Hyvät yrittäjät,<br /><br />Olemme viime päivinä kuulleet usein, miten ammattiyhdistysliike uhkaa poliittisilla työtaisteluilla vastustaessaan hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Esitys on valmistelussa. Hallitus antaa sen, kun valmistelu on valmis. Pyrimme tekemään hyvän esityksen.&rdquo;</p><p><em>- Pääministeri Juha Sipilä Yrittäjän päivän juhlassa 5.9.2018</em></p><p>&ldquo;Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan.&rdquo;</p><p><em>- Pääministeri Juha Sipilä Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien juhlapuheessa 21.10.2017</em></p><p>&nbsp;</p><p>Yllä olevista sitaateista huomataan kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Sipilä tykkää antaa &nbsp;Suomen yrittäjille (jos luit Suomen Yrittäjät, se ei ehkä ole täysin väärin) syksyisin lupauksen. Toinen on se, että lupaus on kova ja sitä on hankala pitää. Sitaateista ymmärtää myös , miksi vasemmisto-oppositiossa hallituksen syytetään myötäilevän Suomen Yrittäjiä.</p><p>Hallituksesta on korostettu, että irtisanomiskynnyksen madaltamista pienissä yrityksissä valmistellaan vain siksi, että paikallinen sopiminen kaatui. Irtisanomislaki on kuitenkin nyt ajanut Suomen työmarkkinat juntturaan ja lakkoihin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti juuri uudesta kaksipäiväisestä lakosta ensi viikolle. Lähi- ja sairaanhoitajaliitot Super ja Tehy ilmoittivat uudesta vuoronvaihtokiellosta.</p><p>Koko riidan on arvosteltu olevan arvovaltakiista. Eduskunnan kuppilassa epäillään, että vahvimmin pelissä on Sipilän arvovalta juuri yrittäjien edessä tekemiensä lupaustensa vuoksi.</p><p>&ldquo;Kyllä tämä minun mielestäni näyttää siltä, että Suomen Yrittäjien lobbareille annetuista lupauksista tämä hallitus ei ole valmis perääntymään&rdquo;, vasemmistoliiton Li Andersson syytti salikeskustelussa tiistaina ja jatkoi, kuinka pienituloisten lupaukset sen sijaan on petetty.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistaina A-studiossa </strong>Sipilä ehdotti yllättäen, että hallitus voisi perääntyä uudesta lupauksestaan eli irtisanomislaista vain, jos se tarkoittaa, että hän saa pidettyä kiinni viime vuoden lupauksesta. Muistaako joku vielä, kuinka Sipilä hallitusohjelmaa esitellessään esitteli kaavioita ja sanoi, että jos tämä toteutuu, pannaan ruksit tälle?</p><p>&ldquo;Palataan tähän alkuperäiseen lakiehdotukseen, eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja, esimerkiksi työaikapankkeja ja niin edespäin, saataisi soveltaa vaikka ei kuuluisi työnantajaliittoon tai ei kuuluisi työntekijäliittoon&rdquo;, Sipilä ehdotti sdp:n Antti Rinteelle Ylellä.</p><p>Kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus työaikajoustojen paikallisesta sopimisesta kaatui keväällä, kun kaikki työmarkkinajärjestöt Suomen Yrittäjät mukaan lukien jättivät siihen oman eriävän mielipiteen.</p><p>Vaikka kaikkien järjestöjen eriävissä mielipiteissä viitattiin suurin piirtein eri asioihin, ovat kaikki kuitenkin suhteellisen yksimielisiä siitä, että lihavin riita syntyi kiistassa luottamusvaltuutetuissa.</p><p>Suomen Yrittäjät vaati, että poikkeamista saisi paikallisesti sopia henkilöstön valitsema luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutettu on täysin eri asia kuin luottamusmies. Toinen kuuluu ammattiliittoon, toinen ei. Arvaa kumpi on kumpi. Nykyistä mallia SY kutsuu &ldquo;luottamusmiespakoksi&rdquo;. Ay-puoli kutsuu yrittäjien linjaa työehtosopimusten ohittamiseksi.</p><p>Jos tarkemmin haluat tutustua riitaan, lue työministeri Jari Lindströmin (sin) purkaus <strong><a href="http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254692-taa-on-niin-tata">&ldquo;Tää on niin tätä&rdquo;</a></strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Neuvottelut Sipilän</strong> viime vuoden lupauksesta eivät taida onnistua ay-liikkeen kanssa kuin astumalla Suomen Yrittäjien varpaille. Yrittäjien ehdottamasta mallista kun Hakaniemi tuskin haluaa neuvotella.</p><p>Ja kokonaan eri asia on, kiinnostaako ay-väkeä enää lainkaan neuvotella Sipilän kanssa. Se ei katso hyvällä veivausta, jolla hallitus yritti tuoda irtisanomislain etukäteen eduskuntakäsittelyyn keskiviikkona äänestettävän tiedonannon muodossa. Siirron tavoitteena oli, että kun irtisanomislain eduskuntakäsittely tällä tavalla alkaisi, ei eduskuntaa vastaan lakkoilu olisi enää sopivaa. Epäselväksi ei ole jäänyt, että ay-liike ei jaa Sipilän tulkintaa.</p><p>Sitä paitsi on huomautettu, että irtisanomiskynnyksen alentaminen vain pienissä yrityksissä voi olla perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen. Jos ay-liikkeen arvioissa irtisanomislaki kaatuu joka tapauksessa, neuvotteluhalut ovat hyvin hyvin heikot.</p> “Hyvät yrittäjät,

Olemme viime päivinä kuulleet usein, miten ammattiyhdistysliike uhkaa poliittisilla työtaisteluilla vastustaessaan hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Esitys on valmistelussa. Hallitus antaa sen, kun valmistelu on valmis. Pyrimme tekemään hyvän esityksen.”

- Pääministeri Juha Sipilä Yrittäjän päivän juhlassa 5.9.2018

“Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan.”

- Pääministeri Juha Sipilä Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien juhlapuheessa 21.10.2017

 

Yllä olevista sitaateista huomataan kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Sipilä tykkää antaa  Suomen yrittäjille (jos luit Suomen Yrittäjät, se ei ehkä ole täysin väärin) syksyisin lupauksen. Toinen on se, että lupaus on kova ja sitä on hankala pitää. Sitaateista ymmärtää myös , miksi vasemmisto-oppositiossa hallituksen syytetään myötäilevän Suomen Yrittäjiä.

Hallituksesta on korostettu, että irtisanomiskynnyksen madaltamista pienissä yrityksissä valmistellaan vain siksi, että paikallinen sopiminen kaatui. Irtisanomislaki on kuitenkin nyt ajanut Suomen työmarkkinat juntturaan ja lakkoihin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti juuri uudesta kaksipäiväisestä lakosta ensi viikolle. Lähi- ja sairaanhoitajaliitot Super ja Tehy ilmoittivat uudesta vuoronvaihtokiellosta.

Koko riidan on arvosteltu olevan arvovaltakiista. Eduskunnan kuppilassa epäillään, että vahvimmin pelissä on Sipilän arvovalta juuri yrittäjien edessä tekemiensä lupaustensa vuoksi.

“Kyllä tämä minun mielestäni näyttää siltä, että Suomen Yrittäjien lobbareille annetuista lupauksista tämä hallitus ei ole valmis perääntymään”, vasemmistoliiton Li Andersson syytti salikeskustelussa tiistaina ja jatkoi, kuinka pienituloisten lupaukset sen sijaan on petetty.

 

Tiistaina A-studiossa Sipilä ehdotti yllättäen, että hallitus voisi perääntyä uudesta lupauksestaan eli irtisanomislaista vain, jos se tarkoittaa, että hän saa pidettyä kiinni viime vuoden lupauksesta. Muistaako joku vielä, kuinka Sipilä hallitusohjelmaa esitellessään esitteli kaavioita ja sanoi, että jos tämä toteutuu, pannaan ruksit tälle?

“Palataan tähän alkuperäiseen lakiehdotukseen, eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja, esimerkiksi työaikapankkeja ja niin edespäin, saataisi soveltaa vaikka ei kuuluisi työnantajaliittoon tai ei kuuluisi työntekijäliittoon”, Sipilä ehdotti sdp:n Antti Rinteelle Ylellä.

Kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus työaikajoustojen paikallisesta sopimisesta kaatui keväällä, kun kaikki työmarkkinajärjestöt Suomen Yrittäjät mukaan lukien jättivät siihen oman eriävän mielipiteen.

Vaikka kaikkien järjestöjen eriävissä mielipiteissä viitattiin suurin piirtein eri asioihin, ovat kaikki kuitenkin suhteellisen yksimielisiä siitä, että lihavin riita syntyi kiistassa luottamusvaltuutetuissa.

Suomen Yrittäjät vaati, että poikkeamista saisi paikallisesti sopia henkilöstön valitsema luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutettu on täysin eri asia kuin luottamusmies. Toinen kuuluu ammattiliittoon, toinen ei. Arvaa kumpi on kumpi. Nykyistä mallia SY kutsuu “luottamusmiespakoksi”. Ay-puoli kutsuu yrittäjien linjaa työehtosopimusten ohittamiseksi.

Jos tarkemmin haluat tutustua riitaan, lue työministeri Jari Lindströmin (sin) purkaus “Tää on niin tätä”.

 

Neuvottelut Sipilän viime vuoden lupauksesta eivät taida onnistua ay-liikkeen kanssa kuin astumalla Suomen Yrittäjien varpaille. Yrittäjien ehdottamasta mallista kun Hakaniemi tuskin haluaa neuvotella.

Ja kokonaan eri asia on, kiinnostaako ay-väkeä enää lainkaan neuvotella Sipilän kanssa. Se ei katso hyvällä veivausta, jolla hallitus yritti tuoda irtisanomislain etukäteen eduskuntakäsittelyyn keskiviikkona äänestettävän tiedonannon muodossa. Siirron tavoitteena oli, että kun irtisanomislain eduskuntakäsittely tällä tavalla alkaisi, ei eduskuntaa vastaan lakkoilu olisi enää sopivaa. Epäselväksi ei ole jäänyt, että ay-liike ei jaa Sipilän tulkintaa.

Sitä paitsi on huomautettu, että irtisanomiskynnyksen alentaminen vain pienissä yrityksissä voi olla perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen. Jos ay-liikkeen arvioissa irtisanomislaki kaatuu joka tapauksessa, neuvotteluhalut ovat hyvin hyvin heikot.

]]>
12 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262659-sipilan-yllatysavaus-ja-kahden-lupauksen-veivaus#comments Kotimaa Irtisanomissuoja Politiikka Työmarkkinat Wed, 17 Oct 2018 08:51:19 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262659-sipilan-yllatysavaus-ja-kahden-lupauksen-veivaus